HAMINAN KAUPUNGIN, VIROLAHDEN JA MIEHIKKÄLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019
1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEINEN OSA... 5 1.1 Johdanto... 5 1.2 Toimialue... 5 1.3 Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen... 6 1.4 Tarkastuksen sisällön määrittely... 7 1.5 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet... 8 1.6 Tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika... 8 1.7 Koulutus... 8 1.8 Viestintä... 8 1.9 Valvontajärjestelmät... 9 1.10 Valvonnan maksullisuus... 9 1.11 Laboratoriot joihin valvonta tukeutuu... 10 1.12 Erityistilanteisiin varautuminen... 10 1.13 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 10 2 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA... 12 2.1 Terveydensuojelun tarkoitus ja tehtävä... 12 2.2 Kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelma... 12 2.3 Valvonnan maksullisuus... 12 2.4 Valvonnan kohteet... 13 2.5 Terveydensuojelulain mukaisen valvonnan painopisteet... 14 2.6 Tarkastusten määrittely ja sisältö... 14 2.7 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 15 2.8 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheys... 16 2.9 Tarkastukseen käytettävä aika... 16 3 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA... 23 3.1 Elintarvikevalvonta... 23 3.2 Kunnan elintarvikeviranomaisen tehtävät... 23 3.3 Valvonnan suunnittelu... 23 3.4 Valvonnan järjestelyt... 24 3.4.1 Hyväksymis- ja ilmoitusmenettely... 24 3.4.2 Oiva järjestelmä... 25 3.4.3 Ensisaapumisvalvonta... 25 3.4.4 Venäjän viennin valvonta... 26 3.5 Valvontakohteet... 26 3.6 Valvontamenettelyt... 26
3.6.1 Tarkastus... 26 3.6.2 Omavalvonnan valvonta... 27 3.6.3 Valvontaprojektit... 27 3.6.4 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma... 27 3.7 Painopisteet / toimenpiteet vuosille 2015-2016... 28 3.8 Valvontakohteiden tarkastustiheys sekä riskinarviointi ja tarkastukseen käytettävä aika... 29 3.9 Valvonnasta perittävät maksut... 29 3.10 Varautuminen elintarvikkeista aiheutuviin terveysvaaratilanteisiin... 30 3.10.1 Varautuminen ruokamyrkytysepidemioiden selvittämiseen... 30 3.10.2 Varautuminen muihin elintarvikkeista aiheutuviin vaaratilanteisiin... 31 3.11 Valvontasuunnitelma toteutumisen arviointi... 31 4 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA... 38 4.1 Kuluttajaturvallisuusvalvonta... 38 4.2 Toimintaympäristön muutokset... 38 4.3 Valvontakohteet ja niiden kartoitus... 39 4.4 Tarkastuksen määrittely... 40 4.5 Kuluttajaturvallisuuden teemat ja painopistealueet... 41 4.6 Kuluttajaturvallisuusvalvontaan käytettävä työaika... 42 4.7 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto... 43 4.8 Tarkastusmaksu... 43 4.9 Varautuminen erityistilainteisiin... 43 4.10 Valvonnan toteuttaminen käytännössä... 43 5 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA... 45 5.1 Johdanto... 45 5.2 Kunnan tupakkalain mukaiset tehtävät... 45 5.3 Tarkastusten sisällön määrittely... 46 5.3.1 Tupakan myynnin tarkastus... 46 5.3.2 Tupakan omavalvonnan tarkastus... 47 5.3.3 Tupakan mainonnan tarkastus... 47 5.3.4 Tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonta... 48 5.4 Valvontakohteiden tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika... 49 5.5 Valvonnan painopisteet... 50 5.6 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen... 50 5.7 Maksut... 51 5.8 Suunnitelman toteutumisen seuranta... 51 2
6 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNAN JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN VALVONTASUUNNITELMA... 53 6.1 Johdanto... 53 6.1.1 Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät... 53 6.1.2 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 54 6.2 Voimavarat... 54 6.2.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako... 55 6.2.2 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 55 6.2.3 Yksityinen palvelutarjonta... 56 6.3 Tietojärjestelmä... 56 6.4 Yhteistyö ja viestintä... 58 6.5 Maksut... 59 6.6 Valvonnan toimeenpano... 59 6.7 Hankkeet ja valvonnan painopisteet... 59 6.8 Eläintautivalmius... 60 6.8.1 Eläintautiepäilyt ja -tapaukset... 61 6.9 Pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta... 63 6.9.1 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta... 64 6.9.2 Kyyhkyslakat... 65 6.9.3 Muu tautiseuranta... 65 6.9.4 Eläinten keinollinen lisääntyminen... 66 6.10 Eläimistä saatavat sivutuotteet... 66 6.10.1 Sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa eli haaskakäyttö... 67 6.10.2 Tarkastustavoite... 69 6.10.3 Menettelyt säädösten rikkomisista.... 69 6.11 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti... 69 6.12 Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus... 70 6.12.1 Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti... 70 6.12.2 Sisämarkkinatuonti... 70 6.12.3 Sisämarkkinavienti... 71 6.12.4 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin... 72 6.13 Eläinten hyvinvoinnin valvonta... 73 6.13.1 Luvan- ja ilmoituksenvarainen toiminta... 74 6.13.2 Teurastamot ja pienteurastamot... 74 6.13.3 Tukivalvonta... 74 6.14 Peruseläinlääkäripalvelut... 75 6.14.1 Puhelinneuvonta... 76 3
4 6.14.2 Sairaanhoito... 76 6.14.3 Terveydenhoito... 76 6.14.4 Eläinten lopetus... 77 6.14.5 Todistukset... 77 6.14.6 Tuotantoeläinten terveydenhuolto... 77 6.14.7 Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä... 78 6.14.8 Terveydenhuoltotyön resurssitarve... 78 6.15 Kiireellinen eläinlääkäriapu... 78 6.15.1 Kiireellinen eläinlääkärinapu virka-ajan ulkopuolella... 79 6.16 Ajanvaraus... 80 6.17 Saatavuus... 80 6.18 Toimitilat ja välineet... 80 6.19 Osto- ja myyntipalvelut... 81 6.20 Perustason ylittävät palvelut... 81 6.21 Erikoiseläinlääkäripalvelut... 81 6.22 Remissiomahdollisuudet... 81 6.23 Laboratoriopalvelut... 82 6.24 Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen valvonta... 82 6.25 Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi... 82 6.26 Laatu... 83 6.27 Valitusten käsittely... 83 6.28 Toiminnan kehittäminen... 83 6.29 Seuranta ja raportointi... 84 6.29.1 Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta... 84 6.29.2 VASU-raportointi... 84 6.29.3 Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot... 84
5 1 YLEINEN OSA 1.1 Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Hyvin toimivalla ympäristöterveydenhuollolla voidaan välttää/minimoida epidemioita ja vähentää huomattavasti terveydenhuollon kuormitusta ja sairauksien aiheuttamia poissaoloja työstä. Ympäristöterveydenhuollolla voidaan ehkäistä myös epidemioiden lisäksi monia kroonisia sairauksia, jos ongelmiin puututaan ajoissa (esim. sisäilmaongelmat). Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva suunnitelma siten, että valvonta on laadukasta ja terveyshaittoja ehkäisevää. Kunnan suunnitelmassa otetaan huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden 2015-2019 teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on - kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti, - kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla - kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä - lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille - ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi ja ohjauskäynnit. Kunnan suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. 1.2 Toimialue Haminan ympäristölautakunta toimii Haminan kaupungin, Miehikkälän ja Virolahden kunnan alueella. Hamina toimii isäntäkuntana ja vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä Virolahden ja Miehikkälän kunnissa. Taulukko 1. Valvontayksikön toimialueen asukasluvut (väestörekisterikeskus 31.12.3013). Kunta Asukasluku Hamina 21 209 Virolahti 2 146 Miehikkälä 3 432 Yhteensä 26 787
6 1.3 Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoita on 1 kaupungin-eläinlääkäri, 3 kunnaneläinlääkäriä, 1 terveysinsinööri, 3 terveystarkastajaa, 0,6 ympäristötarkastajaa, hallinnolliset palvelut (ympäristöpäällikkö, kanslisti, laskutus) ostetaan kaupungin muilta osastoilta noin 1,75 htv. Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä on terveysvalvonnassa 1012 henkilötyöpäivää, eläinlääkintähuollossa 885 henkilötyöpäivää ja hallinnossa 352 henkilötyöpäivää. Taulukossa 2 on ympäristöterveydenhuollon henkilöstö, virkanimikkeet, vastuualueet sekä käytettävissä oleva henkilöresurssi. Taulukko 2. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö. Viranhaltija Virkanimike Erityisosaaminen/vastuualue Henkilöresurssi Tuire Tuukkanen kunnaneläinlääkäri eläinlääkintä 1 htv elintarvikevalvonta eläinsuojelu Vesa Pakkanen kaupungineläinlääkäri eläinlääkintä 1 htv Hamina eläinsuojelu Seppo Ukkola kunnaneläinlääkäri eläinlääkintä 1 htv Virolahti eläinsuojelu Margareta Wiklund- kunnaneläinlääkäri eläinlääkintä 1 htv Lemettilä Miehikkälä eläinsuojelu Maria Komi terveysinsinööri elintarvikevalvonta 1 htv terveydensuojelu kuluttajaturvallisuusvalvonta tupakkavalvonta Harri Julkunen terveystarkastaja elintarvikevalvonta 1 htv terveydensuojeluvalvonta tupakkavalvonta kuluttajaturvallisuusvalvonta Katja Lehtonen terveystarkastaja elintarvikevalvonta 1 htv tupakkavalvonta kuluttajaturvallisuusvalvonta terveydensuojeluvalvonta Airi Tahvanainen terveystarkastaja terveydensuojelu 1 htv kuluttajaturvallisuusvalvonta eläinsuojelu Tuula Siukkola ympäristötarkastaja elintarvikevalvonta 0,6 htv terveydensuojeluvalvonta tupakkavalvonta kuluttajaturvallisuusvalvonta Tapio Glumoff ympäristöpäällikkö hallinto, esittelijä 0,5 htv Eija Hanski toimistosihteeri hallinto 0,5 htv Eri ihmiset toimistosihteeri, palvelusihteerit laskutus, asiakaspalvelu 0,6 htv Eri ihmiset vesihuoltolaitokset näytteenotto 0,1 htv Eri ihmiset uima-altaat näytteenotto 0,05 htv Yhteensä käytettävissä 10.35 htv Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan tarpeeksi on arvioitu yhteensä noin 190 henkilötyöpäivää; terveydensuojelun valvontaan 32 henkilötyöpäivää, elintarvikevalvontaan 133 henkilötyöpäivää, kuluttajaturvallisuusvalvontaan 20 henkilötyöpäivää ja tupakkalain mukaiseen valvontaan 5 henkilötyöpäivää. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on arvioitu muuhun valvontatyöhön kuluva aika. Tällaista muuta valvontaa, mikä ei vaadi säännöllisyyttä, ovat erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät valvontatapaukset, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, epidemiaselvitykset, asiakasyhteydenotot sekä näihin
liittyvät selvitykset ja valvontatoimet, ilmoitusten ja hakemusten käsittely sekä lausuntojen valmistelu muille viranomaisille. Myös toimiminen ympäristöterveydenhuollon asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen ja erilaiset raportointitehtävät vaativat voimavaroja. Lisäksi eri lainsäädännöissä määriteltyihin erityistilanteisiin varautumiseen tulee varata riittävästi aikaa ja suunnitelmia on hyvä laatia yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa. Muuhun valvontaan käytettävässä ajassa on myös huomioitu matkoihin kuluva aika. Taulukossa 3 on suunnitelma voimavarojen jakautumisesta eri toimialoille. Taulukko 3. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Valvontaan käytettävä kokonaisaika htpv Suunnitelmalliseen valvontaan käytettävä aika htpv Suunnitelmallisen valvonnan tarve virastojen riskinarvioinnin perusteella htpv Elintarvikevalvonta 410 133 145 Terveydensuojelun valvonta 380 32 55 Tupakkavalvonta 15 5 5 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 60 20 23 Muu valvonta 147 Yhteensä 1012 190 228 Eläinlääkintähuolto 885 yhteensä 1897 190 Käytettävissä olevien henkilöresurssien arvioidaan riittävän suunnitelman mukaiseen valvontaan sekä suunnitelmaan sisältymättömiin tehtäviin. 7 1.4 Tarkastuksen sisällön määrittely Tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimuksen mukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin kuten omavalvontaan, verkkokauppaan, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi käsittää koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole tarkastus. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, millaiseen kohteeseen ja minkä lain perusteella se tehdään. Joihinkin kohteisiin on tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Tarkastuksista tehdään tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Käytännössä se laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen toimitetaan tarkastajan allekirjoittamana tarkastuskohteeseen. Tarkastuspöytäkirja voidaan tarvittaessa lähettää myös tiedoksi muille viranomaiselle. Hallintolain 434/2003 39 :n mukaan viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksesta ennakkoon asianosaiselle, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen toteuttamista. Asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa. Asianosaisena voidaan käsittää sekä toiminnanharjoittaja että tämän edustaja. Ympäristöterveydenhuollossa tarkastuksia on syytä tehdä sekä ennalta ilmoittamatta että ilmoittamalla niistä etukäteen. EY-valvontaasetuksen (882/2004) artiklan 3 (2) mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tulee pääsääntöisesti tehdä ilman ennakkovaroitusta. Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on tarkennettu tarkastuksen sisältöä.
8 1.5 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Yksittäisen valvontakohteen tarkastustiheyden määrittelyssä on otettu huomioon toimialakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa valvontakohdetyypille määritetty riskiluokka sekä toiminnanharjoittajan omavalvonnan tai muun omaehtoisen valvonnan taso, henkilökunnan asiantuntemus, aikaisempi valvontahistoria sekä tilat, olosuhteet ja varustuksen kunto. Valvontakohdetta voi koskea useampi ympäristöterveydenhuollon toimialakohtainen valvontasuunnitelma. Valvontakohteiden tarkemmat tarkastustiheydet on määritelty toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa. 1.6 Tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon tarkastuksen valvontakohdetyyppi, kohteenvalvontahistoria, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Yhteen tarkastukseen varataan aikaa vähintään kaksi tuntia, vaativammat kohteet vaativat jopa yhden tai useamman henkilötyöpäivän. Matkoihin käytettävää aikaa ei huomioida kohdekohtaisessa tarkastussuunnitelmassa, mutta se otetaan huomioon arvioitaessa kokonaisresurssi tarvetta. Tarkastusaikaa kirjattaessa tietojärjestelmiin tarkastukseen käytettyyn aikaan sisällytetään tarkastukseen valmistautuminen (esim. perehtyminen asiakirjoihin), tarkastuksen suorittaminen sekä tarkastuspöytäkirjan ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatiminen, mikä sisältää myös tietojen tallentamiseen käytettävän ajan tietojärjestelmään. 1.7 Koulutus Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa suositellaan keskimääräiseksi koulutusmääräksi kahdeksaa päivää viranhaltijaa kohden. Koulutuspäiviksi voidaan varsinaisten koulutuspäivien lisäksi lukea muutakin ammattitaidon edistämistä, kuten työnohjauspäiviin osallistumista, malliasiakirjoihin perehtymistä tai muuta suunnitelmallista pätevyyden ylläpitoa. Talousarvioon on varattu määräraha vain valvonnankannalta oleviin tärkeisiin koulutustilaisuuksiin ja koulutuspäiviin. Viranhaltijat osallistuvat lisäksi aluehallintoviraston, Eviran, Valviran ja Tukesin järjestämiin työnohjauspäiviin. Vuonna 2014 on otettu käyttöön koulutussuunnitelma, jolla seurataan valvontahenkilökunnan koulutuksiin osallistumista. Käydyt koulutukset merkitään koulutustaulukkoon, josta ilmenee mm. koulutuksen aihe, ajankohta sekä koulutuksen kesto. 1.8 Viestintä Terveystarkastajille on määritelty Haminan kaupungin toimistossa päivystysaika, arkisin klo 8-9 ja vähintään yksi tarkastaja on toimistossa klo 10 saakka. Virolahden kunnassa ympäristötarkastajalla on toimistotilat, jossa hän on tavoitettavissa sopimuksen mukaisesti.
Haminan kaupungin internet-sivuilla on osa-alue ympäristöterveydenhuollosta. Miehikkälän ja Virolahden kuntien sivuilta on linkit Haminan kaupungin sivuille. Ohjaus ja neuvonta toimijoille, tapahtuu pääasiassa tarkastuskäyntien yhteydessä. Koulutusta järjestetään pyydettäessä luentojen muodossa. Elintarvikkeiden tai talousveden aiheuttamista vaaratilanteista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on varauduttu tiedottamaan tiedotusvälineiden kautta kuntalaisille. Tiedotteet tutkimusprojekteista toimitetaan ympäristölautakunnalle ja tiedotusvälineille. Muista valvontaa koskevista asioista tullaan tiedottamaan tarpeen mukaan. Muut normaaliajan erityistilanteita ja poikkeusoloja koskevat tiedotusohjeet ovat valmiussuunnitelmassa. 9 1.9 Valvontajärjestelmät Keskusvirastot ovat antaneet määräykset, joiden mukaan kunnan on ilmoitettava kohde- ja valvontatiedot sähköisesti käyttäen KUTI (Kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittäminen) / YHTI (Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä) -järjestelmää. Keskitetyt tietojärjestelmät KUTI/YHTI sekä VYHA (Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallinnointi ohjelma) tulevat korvaamaan aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tietojenkeruulomakkeet. Haminan ympäristötoimella on käytössä Digia Tarkastaja-ohjelma, joka on KUTI /YHTI yhteensopiva. Valvontakohteet on syötetty järjestelmään pääosin KUTI/YHTI luokitusta käyttäen. Ohjelmaan kirjataan myös kohteissa tehdyt suoritteet kuten tarkastukset, näytteenotot ja yhteydenotot. Valvontatietojärjestelmiin liittyvä kehitystyö vaikuttaa toimintaa sekä lisää voimavarojen tarvetta suunnittelukaudella. 1.10 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännöissä säädetään, että kunnan valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta maksu kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteiden tutkimisesta. Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Suunnitelmallinen maksullinen valvonta kohdistuu sekä ilmoituksen- ja luvanvaraisiin kohteisiin sekä sellaisiin, jotka eivät vaadi ympäristöterveydenhuollon ilmoitus- tai lupakäsittelyä. Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Lisäksi talousarviossa on varauduttu erityistilanteisiin liittyvään näytteenottoon ja laboratoriokustannuksiin, joita ovat esimerkiksi ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittäminen. Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on tarkemmin valvontamaksuista.
10 1.11 Laboratoriot joihin valvonta tukeutuu Elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki edellyttävät, että valvontasuunnitelmassa on esitettävä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Ympäristöterveydenhuolto käyttää seuraavia Eviran hyväksymiä laboratorioita: Elintarvikkeet, yksityiset talousvedet, verkostovedet KCL Kymen Laboratorio Oy Patosillantie 2, 45700 Kuusankoski Sisäilmanäytteet Työterveyslaitos/Ympäristöterveydenosasto PL 95, 70701 Kuopio Tarvittaessa käytetään muita laboratorioita, jotka ovat hyväksyttyjä tekemään viranomaisvalvonnan laboratoriotutkimuksia. KCL Kymen Laboratotio Oy:llä, Haminan kaupungilla, Miehikkälän ja Virolahden kunnalla on sopimus laboratoriopalveluiden saatavuudesta myös virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin erityistilanteiden kuten talousvesi- tai ruokamyrkytysepidemian varalta. Laboratorion kanssa on myös sovittu ennakkotiedon välittämisestä puhelimitse ja sähköpostilla jo ennen tulosten lopullista varmistumista esim. vesi- tai elintarvikenäytteiden laatuvaatimusten ylittyessä. Näytteenottosuunnitelmat ovat toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa. 1.12 Erityistilanteisiin varautuminen Erityistilanteisiin on varauduttu valmiussuunnitelmassa. Epidemiatilanteita varten kaupungissa toimii selvitystyöryhmä, johon kuuluu tartuntataudeista vastaava lääkäri, tartuntatautihoitaja, terveysinsinööri, terveystarkastaja, kunnan eläinlääkäri, vesihuoltopäällikkö sekä hygieniahoitaja. Työryhmä kokoontuu epidemiatilanteissa tarvittavissa määrin. Varsinaisesta selvitystyöstä on laadittu toimintaohje, josta käy tarkemmin ilmi tarvittavat toimenpiteet epidemiatilanteessa, vastuualueet sekä yhteystiedot. 1.13 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Vuosittain arvioidaan valvontasuunnitelman toteutuminen ympäristölautakunnassa. Arvioinnissa hyödynnetään paikallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämistä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Arvioinnissa kuvataan tarkastusten kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määränvalvontakohdetyypeittäin sekä valvonnassa saatujen tulojen kohdentuminen. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet. Valvonnankattavuus arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Lisäksi tarkastellaan onko kaikkien toimialojen valvontaa tehty kattavasti. Tarvittaessa kerrotaan syyt ja perustelut mahdollisesti toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mah-
dolliset poikkeamat sekä vaadittavat toimenpiteet, jotta tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastusjaksolla. Taulukossa 4 on esitetty pääpiirteissään, mitä arviointi pitää sisällään. Taulukko 4. Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Arviointikohde Tarkastelu ja selvitys Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus kaikkien toimialojen valvonnan kattavuudesta valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutumisesta erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetystä ajasta verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrästä ja laadusta sekä kunnan viranomaisen toimenpiteistä näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräystenmukaiselle tasolle Tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä valvontasuunnitelmaan) näytteet ja analyysit valvontakohdetyypeittäin valvontaprojekteihin osallistuminen Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen valvonnasta kertyneistä maksutuloista toimialoittain valvonnasta saatujen tulojen kohdentumisesta, tieto siitä onko valvonnasta saadut tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämiseen Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus voimavarojen riittävyydestä suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan (VYHA) Toiminnan kehittämistarpeet toimenpiteistä, joilla tilannetta parannetaan seuraavalla toimintavuodella Mahdolliset toiminnan tarkastamiset (Arviointi- ja ohjauskäynnit) hyvät käytännöt, poikkeamista, kehittämiskohteista ja korjaavista toimenpiteistä (VYHA) Valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointi tehdään KUTI-, YHTI- ja VYHA- järjestelmien avulla ja siitä laaditaan arviointiraportti. Lautakunnassa käsitelty valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi toimitetaan VYHA:n kautta aluehallintovirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 11
12 2 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 2.1 Terveydensuojelun tarkoitus ja tehtävä Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Lain tavoitteena on myös ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaan päävastuu terveydensuojelun toteuttamisesta on kunnilla. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. 2.2 Kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelma Terveydensuojelulain 6 :n mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (Valvira) on antanut terveydensuojeluvalvonnan valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2015-2019. Valtakunnallinen valvontaohjelma ohjaa kuntien ja aluehallintovirastojen terveydensuojeluvalvontaa. Terveydensuojelun valvontaohjelman tavoitteet ovat: yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta. valvonnan painopisteiden avulla turvata ihmisten terveellinen elinympäristö kohdistamalla rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitu muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta ja varattu siihen tarvittavat henkilöresurssit ja työaika kokemukseen ja riskinarviointiin perustuen. Tällaista muuta valvontaa, mikä ei vaadi säännöllisyyttä, ovat erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät valvontatapaukset, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, epidemiaselvitykset, erityistilanteisiin varautuminen yhdessä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa, asiakasyhteydenotot sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet, ilmoitusten ja hakemusten käsittely lausuntojen valmistelu muille viranomaisille sekä todistusten antaminen kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitoimenpiteistä ja saniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta. Myös toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen ja erilaiset raportointitehtävät vaativat voimavaroja. 2.3 Valvonnan maksullisuus Terveydensuojelulain 50 :ssä säädetään, että kunnan valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta maksu käsittelemistään ilmoituksista ja luvista sekä kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä säännöllisen valvonnan tarkastuksesta ja näytteenotosta. Maksu peritään tarkastukseen tai näytteenottoon kuluneen ajan perusteella. Terveydensuojelulain mukaisia maksuja koskevia säännöksiä ollaan muuttamassa siten, että valvonnasta peritään suoritusperusteinen vuosittainen maksu. Maksun perusteena on
harjoitettavan toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnan valvontahistoria. Jos tarkastustiheys on harvempi kuin kerran vuodessa, peritään maksu sen kalenterivuoden alkupuolella, jolloin tarkastus on suunniteltu tehtäväksi. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015 ja siirtymäsäännöksen mukaan vuosittaisia valvontamaksuja peritään vuoden 2016 alusta alkaen. 13 2.4 Valvonnan kohteet Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia, jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin. Pääsääntöisesti tämän jälkeen valvontakohde tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan riittävän usein ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Valvira on laatinut soveltamisohjeet terveydensuojelulain 13 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta koskien huvi-, kokoontumis- ja majoitushuoneistoja sekä sosiaalialan laitoksia. Ohjeet ovat tulostettavissa Valviran nettisivuilta. Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015 2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Näitä kohteita ovat: - eläinten pitoon tarkoitettu rakennus tai aitaus asemakaava-alueella tai muulla vastaavalla alueella - bingohallit, pelisalit ja -kasinot, tanssisalit ja -lavat - kirkot, merimieskirkot sekä muut uskonnollisten yhdistysten tilat - luentosalit ja auditoriot muualla kuin koulujen tai oppilaitosten yhteydessä - teatterit, elokuvateatterit, ooppera- ja konserttisalit, sirkukset, baletti-, juhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja tapahtumiin tarkoitetut sisätilat - muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot - työtilat asuinrakennuksessa tai alueella, jossa on asuinhuoneistoja - parturi- ja kampaamotoiminta - solarium - hautausmaat, yksityiset hautapaikat ja eläinten hautausmaat - muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta saattaa aiheutua käyttäjälle terveyshaittaa Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 ). Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Suunnitelmallisesta valvonnasta vapautuvat resurssit käytetään terveydensuojelulainsäädännön mukaiseen valvontaan, esimerkiksi ennakoivaan terveyshaittojen ehkäisyyn sidosryhmissä tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kohdetyypistä talousvettä toimittavat laitokset (alle 50 käyttäjää tai alla 10 dm/d) tai muu 401/2001 asetuksen mukainen on poistettu elintarvikehuoneistojen ja leirikeskusten kaivot. STM:n tulkintaohjeen mukaan elintarvikehuoneiston, leirikeskuksen tai muun valvottavan huoneiston kaivo, minkä vettä käytetään vain omaan toimintaan, ei ole talousvettä toimittava laitos eikä näin ollen kuulu terveydensuojelulain mukaisen säännöllisen
14 valvonnan piiriin.. Huoneistojen talousveden laatua ja kaivojen kunto tarkastetaan muun viranomaisvalvonnan yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon terveydensuojelulain soveltamisesta kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Lausunnon mukaan kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin perustettavasta TsL:n 13 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisesta toiminnasta on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle, jolloin viranomainen saa tiedon toiminnan harjoittajasta ja voi antaa ohjausta ja neuvontaa. Toimintaa ei kuitenkaan voida valvoa suunnitelmallisena valvontana. Jos kotona tehtävästä terveydensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisesta toiminnasta on aiheutunut tai epäillään aiheutuvan terveyshaittaa voi viranomainen asukkaan luvalla tehdä tarkastuksen kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin. Kotirauhan piiriin kuuluvana tilana ei pidetä sellaista tilaa, jossa on erillinen sisäänkäynti ja tilat on rajattu kotirauhan piiriin kuuluvan alueen ulkopuolelle. Tarkastusoikeutta kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa tullaan tarkentamaan sosiaali- ja terveysministeriön säännösmuutoksella. Digian ympäristöterveydenhuollon tarkastajaohjelmistoon on kirjattu kohteet ja kohteiden valvontatoimenpiteet. Suunnitelman mukaisen valvonnankohteet on kirjattu käyttäen YHTI kohderyhmää. Muiden kuin suunnitelman mukaisten kohteiden kirjaamista, käyttäen YHTI kohderyhmää, jatketaan suunnittelukaudella. 2.5 Terveydensuojelulain mukaisen valvonnan painopisteet Terveydensuojelun painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat haasteet. Haminan ympäristötoimi noudattaa valvonnassa valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteitä vuosille 2015-2019. Painopisteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Painopiste alueet 2015-2019. Kohde Talousvesi Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Terveydellisten olojen valvonta Sidosryhmät Terveydensuojelun painopisteet 2015-2019 Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelmanlaatiminen Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus) Laadukkaat sisäilmaselvitykset: - Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) - koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) 2.6 Tarkastusten määrittely ja sisältö Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia
tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, kehotukset ja määräykset. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein mittauksia ja mahdollisesti näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Terveysvalvonnan tarkastukset tehdään pääosin ennalta sovittuun ajankohtaan, koska tarkastus edellyttää toiminnasta vastaavan henkilön paikalla oloa. Valvontakohdetyyppien tarkastusten sisällöt määritellään tarvittaessa tarkemmin tarkastuslistoilla, joissa otetaan huomioon oleelliset terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Tarkastuksissa käytetään Valviran laatimaa terveydensuojelun valvontaohjeistoa. Liitteessä 2 on kohdetyyppinen tarkastusten sisältö pääpiirteittäin. Tarkastuksiin yhdistetään mahdollisuuksien mukaan muun lainsäädännön piiriin kuuluvia tarkastuksia, kuten esim. kuluttajaturvallisuuslain, tupakkalain ja elintarvikelain mukaisia tarkastuksia. 15 Tarkastuksista laaditaan viipymättä tarkastuspöytäkirja, johon merkitään valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät, valvonnan tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimenpiteet, ohjeet ja määräykset. Tarkastuspöytäkirja annetaan tarkastuskohteelle ja mahdollisille muille asianosaisille. Tarkastuspöytäkirja laaditaan vaikka kohteessa asiat olisivat olleet kunnossa. Uusintatarkastuksella varmennutetaan, että kohteen toiminta on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan säännöllisesti ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Tätä varten Valvira on antanut valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ja valvontaohjeistossa ohjeet tarkastustiheyksistä sekä niiden valvonta- ja tarkastuskäyntien ydinasioista, joihin tulee kiinnittää huomiota ja selvittää niiden vaatimuksenmukaisuus liitteet 1 ja 2. 2.7 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti tarvittavat näytemäärät ja näytteistä tehtävät analyysit. Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM:n asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen valvonnasta. STM:n asetusta (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta Muut näytteet terveysvalvonnassa Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto voidaan kohdistaa tarpeen mukaan esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja oman siivoustoiminnan tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein.
16 Terveydensuojelun valvontakohteiden osalta joudutaan joskus selvittämään esimerkiksi sisäilman laatua erilaisilla näytteenotoilla ja mittauksilla. Suunnitelman mukaisen näytteenoton voi suorittaa myös muu kuin kunnan terveydensuojeluviranomainen. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on kuitenkin varmistettava talous- ja uimavesinäytteiden ottajan pätevyys. Näytteenottajan on tunnettava vesinäytteenottoon liittyvät yleiset periaatteet. Osan suunnitelman mukaisista näytteistä ottaa vesilaitosten tai uimahallien / -altaiden työntekijät. Näytteenottajat ovat suorittaneet talous- tai allasvesihygienista osaamista osoittavan testin. Näytteenottajia on myös opastettu ja ohjeistettu näytteenottoon. Liitteessä 1 on suunniteltujen näytteiden määrät kohdetyypeittäin. 2.8 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheys Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin tai valvottavan tilan olosuhteisiin, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaisten suunnitelmallisen valvonnan kohteiden riskinarviointi on tehty valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman olevan riskiluokituksen mukaisesti. Uusien kohteiden riskinarviointi tehdään Valviran laatimaa terveydensuojelun valvontaohjeiston perusteella. Valvontakohteiden tarkastustiheyden määrittämisessä riskiluokan lisäksi on otettu huomioon kohteen Altistuvien ihmisten määrä ja (erityis)ryhmä (lapset, nuoret, vanhukset, liikuntarajoitteiset, sairaat) Altistavan tekijän määrittely (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) Altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen tai tilapäinen oleskelu), Esimerkiksi ajallinen altistusaika: 1 tunti 24 tuntia, kerran kuukaudessa, viisi kertaa päivässä Erityiskohde, johon ei ole olemassa valvonnan ohjetta tai käytäntöä Aikaisemman valvonnan tulokset, onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty Onko toiminta ilmoitus- tai hyväksymispäätöksen mukaista Toiminnanharjoittajan asenne ja asiantuntemus, käytettävissä olevat resurssit Tiedottaminen ja varautuminen erityistilanteisiin Muut mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavat tekijät Haminan, Miehikkälän ja Virolahden suunnitellut tarkastukset ovat liitteenä 1. 2.9 Tarkastukseen käytettävä aika Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon tarkastus, valmistelu, sisältö sekä pöytäkirjan laadinta. Lisäksi voimavarojen suunnittelussa on otettu huomioon matka-aika, kirjauksiin kuluva aika sekä laskutukseen kuluva aika. Arvio suunnitelman mukaisen valvonnan tarkastuksiin ja niihin liittyviin muihin tehtäviin kuluvasta ajasta on, että yhteen tarkastukseen valvontasuunnitelmassa on varattu aikaa keskimäärin kaksi tuntia ja vaativampiin kohteisiin yksi tai useampi henkilötyöpäivä. Yksi-
17 selitteistä tarkastukseen käytettävää aikaa ei voida sanoa, vaan aika arvioidaan tapauskohtaisesti riskinarvioinnin perusteella. Joissakin kohdetyypeissä, joissa tarkastus tehdään usean eri lainsäädännön nojalla, on tarkastusajaksi terveydensuojelulain mukaiseen tarkastukseen määritetty 1 tunti, esimerkiksi uimarannat. Liitteessä 1 on kohdetyypeittäin arvioidut tarkastusajat. Terveysvalvonnan suunnitelmallisiin tarkastuksiin arvioidaan käytettäväksi 32 htpv. Muuhun terveydensuojelun valvontaan, mikä ei ole ennalta suunniteltavissa kuten asumisterveyteen liittyvät tarkastukset, epidemiaselvitykset, asiakasyhteydenotot sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet, todistukset kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitoimenpiteistä ja saniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta, ilmoitusten ja hakemusten käsittely sekä lausuntojen valmistelu muille viranomaisille. Myös toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen ja erilaiset raportointitehtävät vaativat voimavaroja. Terveydensuojelulain 8 :ssä määriteltyihin erityistilanteisiin varautumiseen on myös varattava riittävästi aikaa. Muuhun valvontaan varataan 348 htpv, jolloin terveydensuojelun valvontaan arvioidaan käytettävän yhteensä 380 htpv.
18 LIITE 1. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma. Toimintaluokka Toimintatyyppi Riskiluokka Tarkastustiheys / vuosi Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika (h) Valvontakohteiden lukumäärä Tarkastusten määrä 2015 Tarkastusten määrä 2016 Tarkastusten määrä 2017 Tarkastusten määrä 2018 Tarkastusten määrä 2019 Suunnitellut näytteet lkm 2015 Talousvettä toimittava laitos (asetus 461/2000): EU-vesilaitokset (vedentoimitus > 1000 m3/d tai väh. 5000 käyttäjää) 3 1 8 1 1 1 1 1 1 12 Talous-veden jakelu ja käyttö Muut vesilaitokset (vedentoimitus 10-1000 m3/d tai 50-5000 käyttäjää) Talousvettä toimittava laitos (asetus 401/2000): 3 1 6 5 5 5 5 5 5 18 Pienet vesilaitokset (vedentoimitus < 10 m3/d tai alle 50 käyttäjää) 2 1 4 4 4 4 4 4 4 4 Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumis-huoneistot Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset Majoitustoiminta, majoitushuoneisto Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot ja laitokset Sosiaalihuollon palvelut Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot 2-1 0,3 2 16 6 5 5 6 5 0 Esiopetus 2-1 0,3 3 15 5 5 5 5 5 0 Peruskoulu 2-1 0,3 4 20 7 7 6 7 7 0 Lukio 2-1 0,3 4 2 1 1 0 1 1 0 Ammattiopisto 2-1 0,3 4 2 1 1 0 1 1 0 Muut koulut ja oppilaitokset 2-1 0,3 4 2 1 1 0 1 1 0 Korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus 2-1 0,3 4 1 0 0 0 0 0 0 Hotellit 2-1 0,2 3 2 2 1 1 0 0 0 Hostellit 2-1 0,2 3 2 1 0 1 0 0 0 Maatilamatkailu 2-1 0,2 3 1 0 0 0 0 0 0 Leirintäalueet 2-1 0,2 3 3 1 1 1 0 0 0 Lomaasuntojen ammattimainen tarjoaminen ja muu majoitus toiminta 2-1 0,2 3 2 1 1 0 0 0 0 Kosmetologiset huoneistot 2-1 0,3 3 12 4 4 4 4 4 0 Tatuointi tai lävistys 2-1 0,3 3 1 1 0 0 1 0 0 Muu ihon käsittely tai hoito 2-1 0,3 3 3 1 1 1 1 1 0 Päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit 2 0,3 3 20 7 7 6 7 7 0
19 Toimintaluokka Toimintatyyppi Riskiluokka Tarkastustiheys / vuosi Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika (h) Valvontakohteiden lukumäärä Tarkastusten määrä 2015 Tarkastusten määrä 2016 Tarkastusten määrä 2017 Tarkastusten määrä 2018 Tarkastusten määrä 2019 Suunnitellut näytteet lkm 2015 Lastenkodit, koulukodit, nuorisokorit 2 0,3 3 2 1 1 0 1 1 0 Lastensuojeluyksiköt ja perhekuntoutusyksiköt 2 0,3 3 1 0 0 1 0 0 Ammatilliset perhekodit 2 0,3 3 1 1 0 0 1 0 0 Vanhainkodit ja vastaavat 2 0,3 3 4 1 1 2 1 1 0 Yleiset uimarannat (EUuimarannat), yli 100 uimaria päivässä 2 1 1 1 1 1 1 1 1 5 Liikunta- ja virkistystoiminta Pienet yleiset uimarannat, vähemmän kuin 100 uimaria päivässä 2 1 1 18 18 18 18 18 18 54 Talviuintipaikat 2 1 1 3 3 3 3 3 3 3 Yleiset altaat: uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto tai muu yleinen allas 3 2-1 2 8 8 8 8 8 8 80 Yleiset saunat 2 1 2 3 3 3 3 3 3 0 Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila 1 0,25 2 9 2 2 2 3 2 0 Yhteensä: 164 86 81 77 82 78 173