Kauppakamarilaki ja kauppakamarin säännöt

Kauppakamarilaki ja kauppakamarin säännöt

SISÄLTÖ Kauppakamarilaki 1 Kymenlaakson kauppakamarin säännöt 5 Kouvolan seudun kauppakamariosaston säännöt 10 Arvo ja Kirsti Karjalaisen rahaston säännöt 12

KAUPPAKAMARILAKI 1.11.2002/878 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Kauppakamari ja Keskuskauppakamari Kauppakamari on Keskuskauppakamarin jäsenyhteisö, jonka toiminta-alueena on Keskuskauppakamarin sille vahvistama alue. Kauppakamari kehittää toiminta-alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä hoitaa sille säädettyjä ja määrättyjä julkisia tehtäviä. Keskuskauppakamari on kauppakamarien muodostama yhteisö, joka toimii kauppakamarien yhteiselimenä ja tukee kauppakamareita niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Keskuskauppakamari kehittää koko maassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä ja hoitaa sille säädettyjä julkisia tehtäviä. Jollei tässä laissa muuta säädetä, kauppakamariin ja Keskuskauppakamariin sovelletaan yhdistyslakia (503/1989). 2 Kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin julkiset tehtävät Kauppakamarin tehtävänä on: 1) hoitaa sille tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetyt tehtävät; sekä 2) vahvistaa ulkomaankaupan asiakirjoja sen mukaan kuin sille muussa laissa tai sen nojalla on annettu tällainen tehtävä. Keskuskauppakamarin tehtävänä on: 1) hoitaa sille tilintarkastuslaissa säädetyt tehtävät; 2) määrätä välimiehet osakeyhtiölaissa (734/1978) erikseen säädetyissä tilanteissa; sekä 3) hoitaa sille kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetussa laissa (1075/2000) säädetyt tehtävät. Keskuskauppakamarin tehtävänä on lisäksi hoitaa sille tässä laissa ja arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) säädetyt tehtävät. (8.6.2006/443) L:lla 443/2006 lisätty 3 mom. tulee voimaan 1.7.2006. 3 Kauppakamarin perustamislupa Luvan kauppakamarin perustamiseen myöntää Keskuskauppakamarin esityksestä kauppa- ja teollisuusministeriö. Lupa voidaan myöntää yhteisölle, jolla on kauppakamarille säädettyjen julkisten tehtävien hoitamiseen tarvittavat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset. Keskuskauppakamarin tekemään esitykseen on liitettävä yhteisön säännöt ja 1 1

:n 1 momentissa tarkoitettu vahvistus toiminta-alueesta sekä selvitys siitä, että yhteisö täyttää 1 momentissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun luvan, jos luvan antamisen olennaiset edellytykset eivät enää täyty. 4 Keskuskauppakamarin valtuuskunta Keskuskauppakamarissa yhdistyksen kokoukselle kuuluvaa päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu kauppakamarien valitsemista edustajista. Keskuskauppakamarin säännöissä määrätään siitä, miten kauppakamarin Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valitsemien edustajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään sekä siitä, miten valtuuskunta päättää kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin keskinäisestä maksuosuudesta ja sen muuttamisesta. 5 Osakeyhtiölaissa säädettyjen välimiesten asettaminen Keskuskauppakamarin valtuuskunta asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan lautakunnan, jonka tehtävänä on edellä 2 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen välimiesten asettaminen. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joiden tulee olla yleistä luottamusta nauttivia ja elinkeinoelämää tuntevia henkilöitä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä kahden jäsenen on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita henkilöitä, joista kahdella tulee olla kelpoisuus tuomarin virkaan. Lautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme muuta jäsentä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä tai esteellisiä, lautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään neljä muuta jäsentä, jotka valitsevat keskuudestaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneen jäsenen puheenjohtajaksi. Päätökset lautakunnan kokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 6 Välimiesten asettamista koskeva menettely ja kustannukset Edellä 5 :ssä tarkoitetun lautakunnan jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan heidän hoitaessaan välimiesten asettamiseen liittyviä tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Asioiden käsittelyyn lautakunnassa sovelletaan hallintomenettelylakia (598/1982), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja kielilakia (148/1922). Keskuskauppakamari vastaa lautakunnan kustannuksista ja vahvistaa lautakunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkioiden perusteet. Keskuskauppakamarilla on oikeus periä hakijalta maksu välimiesten asettamisesta aiheutuneista kustannuksista. 2

7 Ilmoitukset rekisteriin Kun kauppakamarin perustamislupa on myönnetty, kauppakamari on viipymättä ilmoitettava merkittäväksi yhdistysrekisteriin. Rekisteriin tehdään tällöin erillinen merkintä yhdistyksen toimimisesta kauppakamarina. Rekisteriin merkittäviksi on myös ilmoitettava kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tämän lain 2 :ssä tarkoitettuja julkisia tehtäviä hoitamaan asetettujen toimielinten puheenjohtajien, muiden jäsenten ja varajäsenten nimet sekä jäljennökset kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Tilinpäätös on toimitettava rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä. Jos kauppa- ja teollisuusministeriö peruuttaa kauppakamarin perustamisluvan, ministeriö tekee ilmoituksen peruuttamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on poistettava yhdistysrekisteristä merkintä yhdistyksen toimimisesta kauppakamarina. Yhdistyksen on kolmen kuukauden kuluessa merkinnän poistamisesta tehtävä ilmoitus nimensä ja sääntöjensä muuttamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on käsiteltävä muutosilmoitus kiireellisenä. 8 Kirjanpito ja tilintarkastus Kauppakamari ja Keskuskauppakamari ovat kirjanpitovelvollisia. Niiden kirjanpidosta on voimassa, mitä kirjanpitolaissa (1336/1967) säädetään. Kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä on käytävä ilmi tilintarkastuslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten perittyjen maksujen määrä ja näiden tehtävien hoitamisesta aiheutuneet menot. Lisäksi Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä on käytävä ilmi, että kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain maksuja koskevaa säännöstä on noudatettu. Kauppakamarilla ja Keskuskauppakamarilla on oltava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joiden on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia. Tilintarkastuksesta on muutoin voimassa, mitä tilintarkastuslaissa säädetään. 9 Nimenkäyttöoikeus Vain tässä laissa tarkoitettu yhdistysrekisteriin kauppakamarina toimivaksi merkitty yhdistys saa käyttää nimeä kauppakamari tai vastaavaa vieraskielistä nimeä sekä kauppakamarien yhteiselin nimeä Keskuskauppakamari tai vastaavaa vieraskielistä nimeä. 10 Muutoksenhaku Kauppa- ja teollisuusministeriön tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen noudattaen mitä muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 3

11 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Tällä lailla kumotaan 15 päivänä huhtikuuta 1988 annettu kauppakamariasetus (337/1988) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 12 Siirtymäsäännös Keskuskauppakamari voi jatkaa toimintaansa tämän lain 1 :ssä tarkoitettuna yhteisönä rekisteröitymällä kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta noudattaen, mitä 7 :ssä kauppakamarin yhdistysrekisteriin merkitsemisestä säädetään. Kauppakamari, jolla on tämän lain voimaantullessa voimassa oleva lupa toiminnalleen, voi jatkaa toimintaansa tämän lain 1 :ssä tarkoitettuna yhteisönä rekisteröitymällä kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta noudattaen, mitä kauppakamarin rekisteriin merkitsemisestä 7 :ssä säädetään. HE 106/2002, TaVM 19/2002, EV 121/2002 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen: 8.6.2006/443: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006. HE 6/2006, TaVM 6/2006, EV 52/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/25/EY (32004L0025); N:o EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12 4

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT Hyväksytty Kymenlaakson kauppakamarin kokouksessa 21.10.2002. Vahvistettu yhdistysrekisterissä syyskuussa 2003. 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Kymenlaakson kauppakamari Kymenlaakso Chamber of Commerce toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan Kotkan kaupunki. 2 Kauppakamarin tehtävät Tehtävänsä toteuttamiseksi kauppakamari: - edistää toiminta-alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua, kansainvälistymistä ja markkinataloutta, - valvoo toiminta-alueensa elinkeinoelämän yhteisiä etuja sekä edistää elinkeinoelämän ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa, - tekee edellä mainittuja asioita koskevia aloitteita ja antaa viranomaisille lausuntoja elinkeinoelämää koskevissa asioissa sekä - harjoittaa yritystoiminnan edistämiseksi tiedotus-, julkaisu-, neuvonta-, koulutus- ja tutkimustoimintaa. Kauppakamarin julkisena tehtävänä on: 1) tilintarkastuslaissa tarkoitetulla tavalla hyväksyä ja valvoa tilintarkastajia ja tilintarkastusyhteisöjä sekä 2) vahvistaa ulkomaankaupan asiakirjoja. Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. 3 Kauppakamarin jäsenyys Kauppakamarin jäsenenä voi olla: 1) elinkeinotoimintaa harjoittava oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, 2) yksityinen elinkeinonharjoittaja, 3) elinkeinotoimintaa edistävä rekisteröity yhdistys tai oikeuskelpoinen yhteisö, 4) kunta Kauppakamari voi hyväksyä yksityisiä henkilöitä henkilöjäsenikseen. Kauppakamaritoiminnassa erityisesti ansioitunut henkilö voidaan hallituksen esityksestä kutsua kauppakamarin kokouksessa kauppakamarin kunniajäseneksi. Kauppakamarin jäseneksi hyväksymisestä päättää kauppakamarin hallitus. Kauppakamarin jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti kauppakamarin hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka kauppakamarin kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. 5

Kauppakamarin hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämän todetaan menettelyllään huomattavasti vaikeuttaneen kauppakamarin tai Keskuskauppakamarin toimintaa. Kauppakamarin jäsen on velvollinen suorittamaan kauppakamarille vuotuisen jäsenmaksun. Myös eroavan jäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa eroamisvuodelta. Jäsenmaksujen suuruudesta päätetään kauppakamarin syyskokouksessa. Jäsenenä olevien elinkeinotoimintaa harjoittavien yhteisöjen tai säätiöiden sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien jäsenmaksu määrätään jäsenten liikevaihdon tai työntekijämäärän taikka näiden yhdistelmän perusteella. Jäseninä oleville elinkeinotoimintaa edistäville yhdistyksille ja yhteisöille ja kunnille sekä henkilöjäsenille määrätään kullekin oma jäsenmaksunsa. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Jäsenmaksu suoritetaan myös siltä vuodelta, jona jäsen on liittynyt kauppakamariin, ellei kauppakamarin hallitus toisin päätä. Jos jäsenmaksua ei ole suoritettu viimeistään vuoden loppuun mennessä, kauppakamarin hallitus voi erottaa jäsenen kauppakamarista. Kauppakamarin jäsen on velvollinen antamaan kauppakamarille vuosittain jäsenmaksun määräämiseksi tarvittavat tiedot. 4 Kauppakamarin hallinto Kauppakamarin päätösvaltaa käytetään kauppakamarin kokouksissa. Kauppakamarin asioita hoitavat hallitus sekä toimitusjohtaja ja hänen apunaan kauppakamarin toimisto. Kymenlaakson kauppakamarin alaisena toimii Kouvolan seudun kauppakamariosasto, jonka toimialueena on Kymenlaakson pohjoiset kunnat. Osaston kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Osaston tehtävänä on kehittää toimialueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja valvoa elinkeinoelämän yhteisiä etuja. Määräykset osaston taloudesta ja muusta toiminnasta annetaan osaston johtosäännössä, jonka kauppakamarin kokous vahvistaa. Jos Kymenlaakson kauppakamarin tai jonkin sen toimielimen on välityssopimuksen tai muun määräyksen mukaan nimettävä välimies tai välimiehet ratkaisemaan elinkeinoelämässä syntyvää tai syntynyttä riitaa, suorittaa tämän tehtävän kauppakamari puolesta Keskuskauppakamarin välityslautakunta. 5 Kauppakamarin kokoukset Kauppakamarin kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Kauppakamarin kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä viimeistään toukokuun ja syyskokous hallituksen määräämänä päivänä viimeistään joulukuun kuluessa. Kevätkokouksessa 1) hyväksytään kauppakamarin ja vahvistetaan kauppakamariosaston edellisen vuoden toimintakertomus, 2) vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös, jossa Kouvolan seudun kauppakamari- 6

osaston tilinpäätös on yhdistetty Kymenlaakson kauppakamarin tilinpäätökseen, 3) käsitellään kauppakamarin ja vahvistetaan kauppakamariosaston edellisen vuoden tilintarkastuskertomus, 4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, 5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin toimintakertomus tai tilinpäätös ehkä antavat aihetta sekä 6) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Syyskokouksessa 1) vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruus seuraavalle vuodelle, 2) valitaan kauppakamarin puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, joista yksi on Kouvolan seudun kauppakamariosaston hallituksen piiristä valittu henkilö, 3) päätetään kauppakamarin hallituksen jäsenmäärästä ja valitaan hallituksen jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi, 4) asetetaan tarpeelliset valiokunnat ja valitaan niiden puheenjohtajat ja jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi, 5) valitaan kauppakamarin edustajat Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan seuraavaksi kalenterivuodeksi, 6) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä, joiden on oltava kauppakamarin tai Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia seuraavaksi kalenterivuodeksi, 7) määritellään kauppakamariosaston toimialue ja vahvistetaan sen säännöt sekä päätetään osaston käyttöön seuraavaksi kalenterivuodeksi tuleva jäsenmaksuosuus sekä 8) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Ylimääräinen kokous pidetään, kun kauppakamarin kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa kauppakamarin äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Kauppakamarin henkilöjäsenellä ja kunniajäsenellä on oikeus osallistua kauppakamarin kokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Kauppakamarin kokouksessa puhetta johtaa kauppakamarin puheenjohtaja tai hänen esteellisenä tai estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kutsu kauppakamarin kokoukseen on kirjallisesti toimitettava jäsenille viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Kauppakamarin kokouksen pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja sen tarkistavat kaksi siihen valittua henkilöä. 7

Kauppakamarin kokouksessa on kullakin 3 :n 1 momentissa tarkoitetulla jäsenellä yksi ääni. Kauppakamarin kokouksessa tulee päätökseksi asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet; jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan mielipide ja vaaleissa arpa. Sääntöjen muuttamista, kauppakamarin purkamista tai kauppakamarin omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa tulee päätökseksi mielipide, joka on saanut taakseen kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. 6 Hallitus Kauppakamarin toimintaa johtaa hallitus, jonka on huolehdittava kauppakamarin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana kauppakamarin puheenjohtaja ja varapuheenjohtajina kauppakamarin varapuheenjohtajat sekä vähintään viisi ja enintään neljätoista jäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Kutsu hallituksen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen kun läsnä on vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kauppakamarin hallituksen kokouksessa päätökseksi tulee se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan mielipide ja vaaleissa arpa. Hallituksen pöytäkirjan tarkastaa kokouksen puheenjohtaja. Hallitus voi antaa johtosäännössä tarkempia määräyksiä kauppakamarin toimintojen järjestämisestä. 7 Toimitusjohtaja Kauppakamarissa on toimitusjohtaja, jonka tulee huolehtia kauppakamarille kuuluvien tehtävien hoitamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kauppakamarin hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan ja muiden johtavien toimihenkilöiden tehtävät voidaan määritellä johtosäännössä, jonka vahvistaa kauppakamarin hallitus. 8 Kauppakamarin nimen kirjoittaminen Kauppakamarin nimen kirjoittavat kauppakamarin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja kukin erikseen. 9 Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus Kauppakamarin tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on annettava viimeistään ennen seuraavan vuoden maaliskuun loppua tilintarkastajille. Tilintarkastajan on annettava tilintarkastuskertomus huhtikuun loppuun mennessä hallitukselle. Hallitus esittää tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen kevätkokoukselle. 8

10 Sääntöjen muuttaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kauppakamarin kokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. 11 Kauppakamarin lakkauttaminen ja purkaminen Kauppa- ja teollisuusministeriö voi peruuttaa kauppakamarin toimiluvan, jos se ei täytä kauppakamarilain 3 :ssä mainittuja edellytyksiä. Kauppakamarin purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä kauppakamarin kokouksessa, joista toisen tulee olla varsinainen kokous. Purkamisesta on päätettävä jälkimmäisessä kokouksessa kahden kolmasosan äänten enemmistöllä. Jos kauppakamari puretaan tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä johonkin kauppakamarin toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen, sen mukaan kuin viimeinen kauppakamarin kokous päättää. 12 Yhdistyslaki Ellei kauppakamarilaista muuta johdu, kauppakamarin toimintaan sovelletaan yhdistyslakia. 13 Voimaantulo Nämä säännöt korvaavat aikaisemmat Kymenlaakson kauppakamarin säännöt. Säännöt tulevat voimaan 1.1.2003 yhtäaikaisesti kauppakamarilain kanssa. 9

KOUVOLAN SEUDUN KAUPPAKAMARIOSASTON SÄÄNNÖT Säännöt hyväksyttiin osaston kevätkokouksessa 18.3.2003. Kauppakamari vahvisti säännöt kevätkokouksessa 5.5.2003. 1 Kouvolan seudun kauppakamariosasto toimii 1.1.2003 voimaan tulleen kauppakamarilain (878/2002) mukaisena Kymenlaakson kauppakamarin alaisena osastona, Kymenlaakson kauppakamarin kokouksen määrittelemällä toimialueella. Osaston kotipaikka on Kouvola. 2 Osaston muodostavat ne Kymenlaakson kauppakamarin jäsenet, joilla on asuin tai kotipaikka osaston toimialueella. 3 Osasto voi kauppakamarin kanssa sovittuaan tehdä aloitteita kauppakamarin alaan kuuluvissa asioissa. Tällaisista aloitteista, samoin kuin osaston toimialueeseen kohdistuvista toimenpiteistä, tulee osaston pöytäkirjan otteella tai kirjeitse ilmoittaa kauppakamarille. Osaston päätökset, jotka koskevat tilinpäätöstä, talousarviota ja vuosikertomusta, on alistettava kauppakamarin vahvistettavaksi. 4 Osaston toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään neljätoista (14) jäsentä. Jäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi. Hallituksen jäsenistä eroaa vuoron mukaan kunkin kalenterivuoden päättyessä kolmasosa (1/3). Jos hallituksen jäsen eroaa toimikauden kestäessä, voidaan uusi jäsen valita toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi (5) muuta jäsentä ovat saapuvilla. Asioiden valmistelua varten hallitus voi asettaa työvaliokunnan ja muitakin valiokuntia sekä valita näiden puheenjohtajat ja jäsenet. 5 Osaston jäsenet kokoontuvat vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuun ja syyskokous viimeistään marraskuun kuluessa. Kevätkokouksessa 1) käsitellään hallituksen kertomus osaston toiminnasta edellisenä vuonna, 2) käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, 3) päätetään vastuuvapaudesta tilivelvollisille sekä muista toimenpiteistä, joihin vuosikertomus ja tilinpäätös ehkä antavat aihetta sekä 4) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 10

Syyskokouksessa 1) vahvistetaan osaston talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle, 2) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä tarkastamaan osaston tilejä ja hallintoa seuraavalta kalenterivuodelta, 3) valitaan seuraavaksi kalenterivuodeksi hallituksen jäsenet sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. 6 Osaston ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Siinä käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. 7 Kutsu osaston kokoukseen toimitetaan jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta lähetettävällä kirjeellä tai jäsentiedotteella, tai mikäli hallitus niin päättää, julkaisemalla kuulutus hallituksen määräämällä tavalla. 8 Osaston tilikausi on kalenterivuosi. Osaston hallituksen tulee ennen maaliskuun 1. päivää jättää edellisen vuoden tilinpäätös ja vuosikertomus sekä muut tarpeelliset asiakirjat tilintarkastajille, joiden on annettava kertomuksensa hallitukselle maaliskuun 15 päivään mennessä. Osaston tulee ennen maaliskuun 22. päivää lähettää kauppakamarille edellisen vuoden vuosikertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien lausunto sekä osaston niiden johdosta tekemä päätös. Osaston tilinpäätös yhdistetään kauppakamarin tilinpäätökseen. Osaston on toimitettava kauppakamarille ennen kauppakamarin syyskokousta ehdotuksensa osaston talousarvioksi seuraavaa kalenterivuotta varten. 9 Kymenlaakson kauppakamari perii jäsenmaksut osaston toimialueella olevilta osaston jäseniltä. Kauppakamari tilittää osastolle maksut kauppakamarin kokouksen osaston käyttöön päättämästä suhteellisesta jäsenmaksuosuudesta kahtena eränä vuodessa kesäkuun 30. päivään ja joulukuun 31. päivään mennessä. 10 Osastolle kuuluvien tehtävien hoitamista varten osaston hallitus valitsee asiamiehen, josta on voimassa sama kuin kauppakamarin toimihenkilöistä on säädetty. 11 Osastolla on oikeus saada edustajia kuhunkin kauppakamarin kokouksen asettamaan valiokuntaan ja hallitukseen suhteellisen jäsenmääränsä perusteella, vähintään yksi edustaja kuhunkin valiokuntaan ja hallitukseen. 12 Näiden sääntöjen muuttamisesta on osaston varsinaisen kokouksen päätettävä saapuvilla olevien jäsenten 2/3 äänten enemmistöllä, minkä jälkeen muutokselle on saatava Kymenlaakson kauppakamarin kokouksen vahvistus. 13 Näiden sääntöjen lisäksi on osastoon nähden soveltuvasti noudatettava mitä kauppakamarilaissa ja kauppakamarin säännöissä on säädetty. 11

ARVO JA KIRSTI KARJALAISEN RAHASTON SÄÄNNÖT Ottaen huomioon Arvo ja Kirsti Karjalaisen lahjakirjan säännökset, Kymenlaakson kauppakamarin hallitus on toistaiseksi hyväksynyt rahastolle seuraavat säännöt: 1 Rahasto, jonka alkupääoma on tuhatkuusisataakahdeksankymmentäkaksi (1 682, ) euroa, on Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen kaitsennassa ja hoidossa. 2 Rahastosta jaetaan vuosittain kunkin kalenterivuoden lokakuussa (talousneuvos Arvo Karjalaisen syntymäpäivä on 3.10.1908) enintään kaksi kolmasosaa (2/3) pääoman edellisen vuoden tuotosta avustuksena tai stipendinä yrittäjätoiminnan kehittämistä tai edistämistä Kymenlaaksossa palveleviin tarkoituksiin yhtenä tai useampana suorituksena sopivaksi katsomilleen joko fyysisille tai juridisille henkilöille. 3 Hallitus voi päättää avustusten ja stipendien jaosta ilman erityisiä hakemuksia tai julistaa ne riittävän ajoissa haettavaksi. Hakuilmoitus on tällöin julkaistava hallituksen harkitsemissa paikkakunnan eniten levinneissä sanomalehdissä. Mikäli jonakin vuonna ei hallituksen käsityksen mukaan ole sopivia avustukseen tai stipendiin oikeutettuja, hallitus voi jättää avustuksen siltä vuodelta jakamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä enintään kolmena (3) vuotena peräkkäin. 4 Hallitus on velvollinen varaamaan vuosittain yhden kolmasosan (1/3) pääoman tuotosta rahaston kartuttamiseksi kulloinkin tarkoituksen mukaisimmaksi harkitsemallaan tavalla. 5 Rahaston varat tulee antaa jonkun paikkakunnalla toimivan liikepankin säilytettäväksi. 6 Rahaston varoja on oikeutettu kuittaamaan ja nostamaan sekä niitä koskevia sijoitus-, myynti- tai muita tarvittavia käytännön toimenpiteitä hoitamaan Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja, joka näin toimii rahaston asiamiehenä. Toimitusjohtaja on velvollinen tekemään tarvittavat rahastoa tai sen varoja koskevat päätösesitykset hallitukselle. 7 Rahaston varat ja niiden hoidon sekä käytön tarkastavat kauppakamarin tilintarkastajat. 8 Mikäli Kymenlaakson kauppakamari purkautuu, sulautuu tai lakkaa muuten olemasta on rahasto siirrettävä ensisijaisesti tämän sijaan tulevan vastaavan arvostuksen ja kattavuuden omaavan, liike-elämää laaja-alaisesti ja edustavasti kattavan järjestön hoitoon tai jos tällaista ei ole, Keskuskauppakamarin tai tätä vastaavan hoitoon. Nämä säännöt on hyväksytty kauppakamarin hallituksen kokouksessa. 12

Heikinkatu 7, PL 83 48101 Kotka puh. (05) 229 6100 www.kymichamber.fi 8/2012