11 METSATEHON KATSAUS 1/1967 P A P E R I P U U N HAKKEENA K 0 R J U U S T A KANADASSA Puunkorjuumenetelrniä kehitettäessä on Kanadassa viime vuosina usealla taholla ryhdytty tutkimaan paperipuun korjuuta hakkeena. Tällöin pyritään hakettamaan puu mahdollisimman lähellä sen kasvupaikkaa tavaran moninkertaisen käsittelyn eliminoimiseksi ja varastointikustannusten säästämiseksi. DOMTAR lji'd : N OHJELMA Domtar Ltd., joka aloitti hakkeena korjuun kokeilemisen kolme vuotta sitten, on suunnitellut erityisen ohjelman menetelmän kehittämiseksi (Woodlands Review, September 1966). Suunnitelman mukaan puun korjuuta hakkeena on ajateltu kehittää nelj ässä vaiheessa siten, että haketuspaikka siirtyy asteittain metsäautotien varresta kannolle, jolloin uusi kehitysvaihe vaatii aina edellistä pitemmälle vietyä koneellistamista. Eri kehitysvaiheet, joita voidaan nimittää haketuspaikan mukaan, selviävät kuvasta 1. 1. Haketus metsäautotien varressa Puiden kaato ja karsinta suoritetaan käsityövälineillä. Karsitut rungot juonnetaan traktoreilla metsäautotien varteen, jossa ne kuoritaan ja haketetaan. Hake puhalletaan auton lavalla olevaan säiliöön suoraan tehtaalle kulj etettavaksi. Haketus suoritetaan R. C. 3 -haketusyksiköllä. Tämän yksikön laitteet on sijoitettu viidelle auton päälle vedettävälle alustalle. iistä kaksi alustaa on puiden syöttöpöytänä ja muut kolme muodostavat sitä vasten kohtisuorassa olevan käsittelylinjan. Käsittelylinjan ensimmäisellä alustalla on kuljetin, toisella Cambio 18 11 : n kuorimakone ja kolmannelle on asennet-
VAIHE 1: HAKETUS MEI'SÄAUTOTIEN VARRESSA -~::1----..-,- Kes7 VAIHE 3: HAKETUS PAI.STATIELLÄ ~ / juontalviautotie,to- r---------,,,----- ~alu~ -----f--1 ~:'tsä- ~~Kaato ja kars. Käsin Juonta Tree Far me r Kuorinta _ Haketusykja hak.etus sikkö RC 3 autotie 1....,.:, VAI HE 2 : HAKETUS TRAKTORIPALSTA- TIEN VAR!IBSS: " ",i-:: Metsät t. au 0 ie 1~.!~,,_, f, VAIHE 4 : HAKEI'US KANNOLLA ----7,{), / /l~ 1 JKuaa 0 tnto 0 j a_kars. Tree Farmer. Kuori nt a Haket usykja hak.etus sikkö RC 3 Hakke e n metsäiliösäkulj etus ajoneuvo Kuva 1. Kuorman!~Asiirtof Metsäaut oti e r~1 Karsinta, kaato, kuorinta, haketus ja kuormaus monit oi mikoneella Kuljetus säiliöajoneuvolla metsäautotielle f Domtar Ltd:n suunnitelma paperipuu n h akk e e n a ko r j uun k ehittämiseksi (Woodl a nd s Review, S ep. 1966). tu Söderhamn H & P -hakkuri ja puhallin. Haketusyks i kkö pyst yy k äsi t t e l emään 16 11 :n läp imittaisia ru~oja, ja syött önopeus on noi n 44 m/min. Yks i kön k apasiteetti on 50 60 m haketta tunniss a pu id en k oos t a ri ippu3n. Haket usyksikk ö käsittelee samalla p a ikalla tava l l i ses ti noin 7 000 p- m puuta, jonka j älkeen sitä siirretään noin 800 m e t e e npäi n. Runko j en j uontomatk a h ak etusp a ikall e on korkeintaan 4 00 m. Yk s i kö n kapas i t eeti n ja kaksi vuorotyön huomi oon ottaen yksikköä joud ut aan sii r t ä mään joka kymmen es päivä. Parhaillaan suunnitellaan e n t i.s iä tehokkaampaa j u o n t ot r akto r ia, joka pyst yis i kul jettamaan 7 11 p-m3 : n k u o r man. Täl löin j u on tomatka v oitaisii n pi de n tää y l i 3 k~ :i i n ja hake t usyksikk ö v oisi käsitellä s amassa pai kassa puuta yli 7 0 000 p- m Yksikköä t a rvit s i si näin ol l en sii r tää vain k e rran vuodessa. Ha.k etuspaikk a voitaisiin silloin huolellisemmin viimeist e llä ja tarvittaessa v a ru s t aa j op a kuumav esialtaa ll a pui d en puhdistamiseks i kesäll ä ja kuor i nnan help ot tamiseksi talvella. 2. Hak. e tus trakt oripalstati e n v a rr e s sa Haketus suori tetaan samoja me n e t elmi ä ja koneit a käyttäen kuin edelli s e ssä t ap aukse s s a. Erona on aino a staan s e, e t t ä ha.ket us yk s ikkö sijait s e e nyt puskutraktorilla raiv a tun tr ak tori p al s t a t ie n v a rressa. Lisäksi hak es äi l iöt 2
M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitc:n metsä työn tu tkimusosasto Osoite: Rauha.nkatu 15~ Helsinki 17 Puhelin: (vaihde) 61 28! Metsätehon vuonna 1966 ilmestyneet katsaukset jakautuvat aiheen mukaan seuraavasti: PUUTAVARAN VALMISTUS n:ot 2, 12, 13 ja 16 11,., LÄHIKULJETUS 4, 5, ()' 17 ja 20 KAUKOKULJETUS 11 1 ' 14, 15 ja 21 HANKIN'J..111. YLEENSÄ " 3, 6, 7, 10, 11' 18 ja 19 MUUT n:o 9 METSÄTEHO
joudutaan kuljettamaan hakettajalta tätä tar koitusta v arten kehitettävällä säili önkuljetusajoneuvolla metsäautotielle, j ossa hake sii r retään autoihin teht a alle kuljetettavaksi. Nämä ylimäärä iset toiminnat metsäautotien varressa tapahtuvaan haketukseen verrattuna korvautuvat kuitenkin huomattavasti a l haisemmilla tienrakennus- ja - hoitokustannuksi ll a. Samalla hakkeena korjuun piiriin tulev a metsäal ue laajenee, mikä lisää h aketusyksikön käyttömahdollisuuksia. Lisäksi talvikautena, joka kestää n oin 1/3 vuotta, voivat myös kuorma-autot liikennöidä palstateitä pitkin ja kuljettaa hakkeen suoraan haketusyksiköltä tehtaalle ilman siirtokuljetusta. Par haillaan kehitetään uutta, nopeaa ja maastokelpoista säili önku ljetusaj oneuvoa, joll a hakesäiliöt siirrettäisiin metsäautotien va rteen. Tähän tarkoitukseen sopivan a joneuvon puuttuessa edellä kuvattua korjuumenetelmää ei o le päästy vielä kokeilemaan. Samanaikaisesti on kuitenkin kehitetty ja k okei l tu väliaikaista r innakkaismenetelmää, jossa haketusyksikkö liikkuu t r akt o ripalstatiellä. Rinnakkaismenetelmässä käytetään kevyttä haketusyksikköä B. T. C. n : o 1. Sen per uskoneina ovat suomalainen VK 16 - kuorimakone ja Carthage- hakkuri, j oka voi käsitellä e nintään 9 ": n läpimittaisia puita. Molemmat koneet on sijoitettu samalle auton päälle vedettävälle alustalle. Mikäl i yksikön siirto s u ori tetaan metsätraktorilla, voidaan kumpikin kone kätevästi irrottaa yhteiseltä alustalta, koska niillä on omat p ikku alustansa. Hakke en kuljetuksessa metsäautotielle on kokeiltu kahta vaiht o ehtoa. Toinen on Tree F armer - metsätraktori, jonka taakse on sijoitettu 3. 5 j 5. 5 m3 : n vaihdettava hakesäiliö. On myös ajateltu suurentaa säiliö 9 m : n kokoiseks i. Toinen vaihtoehto on Go Tract - telaketjutrakto ri, joka pystyy kuljettamaan noin 30 m3 : n kuorman kiinteässä hakesä iliössään. 3. Haketus palstatiellä Hakkeena korjuun kolmas vaihe on toistaiseksi täysin teo reettinen, mutta kokeilut pyritään aloittamaan mahdolli simman pian. Kaadon ja karsinnan suorittaa Beloi t Tree Harvester, joka j ättää rungot kasoihin kulkureittinsä varteen. Sen jäljessä kulkee haketusyksikkö, joka tulee olemaan edellä kuvattu B. T. C. n : o 1 kehitettynä itsekulkevaksi koneeksi. lähinnä tulee kysymykseen yksikön r akentaminen telaketjualustalle, koska sen ei tarvits i si liikkua nopeasti, mutta sen tulisi olla erittäin maastokelpoinen ja pienen pintapaineen omaa va. Haketusyksikön pe rässä seuraisi säiliöajon euvo, johon hake puhallettaisiin ja joka kuljettaisi hakkeen metsäautotielle autoon siirrettäväksi. Kuva 2. Crown Zellerbachin its eliikkuva haketusyks ikkö Utilizer 2. 3
4. Haketus kannoll a Kestänee vielä joitakin vuosia ennen kuin pystytään rakent a maan kone, joka kaataa, k arsii, kuorii ja hakettaa puun kerrallaan sen k asvupaikalla. Tarkoitus on rakentaa koneen prototyyppi ja verrata sen tuotosta edellisiin haketusmenetelmiin. Tä l löin voitaisiin päättää, onko syytä näin monipuolisen monitoimikoneen kehittämiseen. Onhan selvää, että tällaisen kalliin yhdistelmäkoneen yhden osan joutuessa epäkuntoon koko kone tulee toimintakyvyttömäksi, mikä vaikuttaa ratkaisevasti menetelmän taloudellisuuteen. CROWN ZELLERBACH CORPORATIONIN HAKETUSYKSIKÖT Myös Crown Zeller baoh Corporation on tutkinut puun korjuuta hakkeena ja kehittänyt kaksi haketu syksikköä, Utilizer 1: n ja Utilizer 2: n, metsäautotien varressa tai metsäautotiellä tapahtuvaan haketukseen ( Canadian Forest Industries, September 1966). Utilizer 1 on traktoriv etoinen haketusyksikkö, joka pystyy käsittelemään 3 23": n läpimittais ia runkoja. Sen tuotos on noin 540 m3 haketta 8 tunnin työvuorossa. Tätä yk sikköä käytettäessä pystyttiin hakkuualueiden jätepuust oa korjaamaan 40 % hal v e mmin kustannuksin kuin normaaleissa länsirannikon hakkuissa. Kuitenkin h a luttiin kehittää itseliikkuva haketusyksikkö ja näin syntyi metsäautotiellä liikkuva Utilizer 2 (kuva 2, s. 3). Se käsittää j2 m: n pituiselle alustalle asennetun hakkurin, kuorimakoneen, karsimakoneen sekä hydraulisen puomi kuormaajan. Se on edeltäjäänsä paljon ketteräliikkeisempi eikä ole riippuvainen varastopaikoista. Yksikkö käsittelee 3 16 ": n läpimittaisia runkoja, j otka se kuormaajallaan ottaa tienvarsikasoista. Syöttönopeus on noin 27 m/min ja tuotokseksi ilmoitetaan 280 4 5 0 m3 haketta 8 tunnin työvuorossa. Yksikön valvontaan tarvitaan vain yks i mi es, jonka päätehtävänä on kuormaajan hoitaminen. Haketusyksikkö vetää perässään vaihtoperävaunua, johon hake puhalletaan. Kuoret ja oksat joutuvat leikkuriin, joka silppuaa ja sirottelee ne tien varrelle. 1 ( HYDRAULISET JA PNEUMAATTISET PUTKISTOT HAKKEEN KU LJ ETT AJ INA On my ös tutkittu ja kokeiltu hakkeen autokuljetuksen korva amista metsästä tehtaalle johdetulla hydraulisella putkistolla. Tällöin pu tkiston molemmille puolille rakennettais i in 800 m: n välein traktoripalstatiet j a säi liöajoneuvo kuljettaisi hakkeen j op a 8 km:n päässä sijaits evalta haketusyksiköltä putkistolle, jota pitkin h ake pu mp attai s i in ed elleen tehtaalle. Myös p aineilmaputkistoa on t utkittu ha kkeen ku ljetuks essa ja on t od ettu, että silläkin voi olla mahdollisuuksia. Sen k ä yttö olisi tar koituksenrnukai sinta lähinnä haketusyksikön ja hydr aul i sen putkiston v älillä t apahtuva n kuljetuksen korvaajana. Raimo Savolainen M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Kesku s liiton me t s ä t yöntutkimusosast o Osoit e : Rauhankatu 15, Helsinki 17