EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI
KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus. TAUSTA Euroopan unionin oiminnasa ehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 26 ariklassa määräään liiallisia alijäämiä koskevasa meneelysä. Meneelysä säädeään yksiyiskohaisemmin liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn äyänöönpanon nopeuamisesa ja selkeyämisesä anneussa neuvoson aseuksessa (E) N:o 467/97, joka on osa vakaus- ja kasvusopimusa. Aseuksessa (EU) N:o 473/203 2 on eriyissäännöksiä, joia sovelleaan euroalueen jäsenvalioihin, joka ova liiallisia alijäämiä koskevassa meneelyssä. SEUT-sopimuksen 26 ariklan 2 kohdan mukaan komission on arkaselava alousarvioa koskevan kurinalaisuuden noudaamisa seuraavilla kahdella arvioiniperuseella: a) yliääkö ennakoiu ai oeuunu julkisen alouden alijäämä suheessa BKT:hen määriellyn 3 prosenin viiearvon (paisi jos alijäämä on pienenyny merkiäväsi ja jakuvasi asolle, joka on lähellä viiearvoa, aikka jos viiearvon yliäminen on vain poikkeuksellisa ja väliaikaisa ja alijäämä on edelleen lähellä viiearvoa) ja b) yliääkö julkinen velka suheessa BKT:hen määriellyn 60 prosenin viiearvon (paisi jos velkasuhde pienenee riiäväsi ja lähesyy riiävän nopeasi viiearvoa). SEUT-sopimuksen 26 ariklan 3 kohdassa määräään, eä jos jäsenvalio ei äyä jommankumman ai kummankaan edellä mainiun arvioiniperuseen mukaisia vaaimuksia, komissio laaii asiasa keromuksen. Komissio voi laaia keromuksen silloinkin, kun arvioiniperuseiden mukaise vaaimukse äyyvä, jos se kasoo, eä jäsenvaliossa on liiallisen alijäämän vaara. Viimeksi mainiulla arkoieaan SEUT-sopimuksen 26 ariklan 2 kohdassa määrielyä ilannea. Keromuksessa oeaan huomioon myös se, yliääkö julkisalouden alijäämä julkise invesoinimeno, sekä muu merkiyksellise ekijä, jäsenvalion keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne ja alousarvioilanne mukaan lueuina. Keromus anneaan liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn ensimmäisessä vaiheessa, ja siinä analysoidaan, äyääkö Suomi SEUT-sopimuksen mukaisen velkaa koskevan arvioiniperuseen. Taloudellinen ausa ja muu merkiyksellise ekijä oeaan huomioon ennen kuin asiasa ehdään lopullinen pääelmä. Vakaus- ja kasvusopimukseen vuonna 20 ehyjen muuosen seurauksena velkaa koskeva arvioiniperuse on noseu yhä ärkeäksi kuin alijäämää koskeva. Näin voidaan varmisaa, 2 EVL L 209, 2.8.997, s. 6. Keromuksessa oeaan myös huomioon Vakaus- ja kasvusopimuksen äyänöönpanoa koskeva vaaimukse sekä vakaus- ja lähenymisohjelmien muooa ja sisälöä koskeva ohjee, joka on hyväksyy Ecofin-neuvosossa 3. syyskuua 202. Saaavilla osoieessa hp://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/legal_exs/index_en.hm. Euroopan parlamenin ja neuvoson aseus (EU) N:o 473/203 alusavien alousarviosuunnielmien seuranaa ja arvioinia sekä euroalueen jäsenvalioiden liiallisen alijäämän ilaneen korjaamisen varmisamisa koskevisa yheisisä säännöksisä (EUVL L 40, 27.5.203, s. ). 2
eä niissä maissa, joissa velka suheessa BKT:hen yliää 60 prosenin viiearvon, velkasuhde alenneaan viiearvoa pienemmäksi (ai siä alenneaan riiäväsi kohi viiearvoa). Komissio esii 3. ammikuua 205 jousoa koskevan iedonannon, jossa anneiin uua ohjeisusa siiä, mien vakaus- ja kasvusopimuksen voimassa olevia säänöjä sovelleaan niin, eä voidaan vahvisaa rakenneuudisusen uloksellisen oeuamisen, invesoinien ja vasuullisen finanssipoliiikan yheyä yöllisyyden ja kasvun ukemiseen. Tiedonannossa ei muuea vakaus- ja kasvusopimuksen säännöksiä. Sillä pyriään lisäämään vakaus- ja kasvusopimuksen säännösen vaikuusa ja helpoamaan säännösen ymmärämisä sekä saamaan euroalueelle aikaan kasvua ukeva finanssipoliiikan viriys varmisamalla, eä vakaus- ja kasvusopimukseen sisälyvää jousoa voidaan hyödynää mahdollisimman ehokkaasi ja samalla säilyää sopimuksen uskoavuus ja uloksellisuus vasuullisen finanssipoliiikan ylläpiämisessä. Tiedonannossa selvenneiin neuvoson aseuksen (E) N:o 467/97 2 ariklan 3 kohdan säännöksiä vasaavasi muun muassa sien, eä kun komissio arvioi, käynniseäänkö liiallisia alijäämiä koskeva meneely (SEUT-sopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla anneavassa keromuksessa), se analysoi huolellisesi kaikkia merkiyksellisiä keskipikän aikavälin kehiysekijöiä, joka liiyvä alousilaneeseen, julkisen alouden rahoiusasemaan ja velka-asemaan. Siinä selvenneiin myös, eä rakenneuudisusen äyänöönpanoa alouspoliiikan eurooppalaisen ohjausjakson yheydessä pideään ällaisena merkiyksellisenä ekijänä 3. Komissiolle 2. lokakuua 204 oimieun vuoa 205 koskevan Suomen alusavan alousarviosuunnielman mukaan julkisen alouden alijäämän ennuseaan vuonna 205 kasvavan 2,4 proseniin suheessa BKT:hen ja bruovelkasuheen odoeaan kasvavan vuoden 205 loppuun mennessä 6,2 proseniin eli yli 60 prosenin viiearvon. Komission alven 205 alousennuseen mukaan julkisen alouden alijäämä vuonna 205 on 2,5 prosenia suheessa BKT:hen ja velkasuheen kehiysarvio vasaa viranomaisen alusavassa alousarviosuunnielmassa esiämää arvioa. Sekä komission ennuseen eä alusavan alousarviosuunnielman mukainen arvio anaa näyöä siiä, eä vakaus- ja kasvusopimuksessa arkoieun velkakrieerin peruseella näyää lähökohaisesi silä, eä on olemassa liiallisen alijäämän vaara. Tässä ei ole kuienkaan oeu vielä huomioon kaikkia jäljempänä esieyjä merkiyksellisiä ekijöiä. Siksi ässä keromuksessa päivieään 2. kesäkuua 204 ehyä aiempaa komission arvioa 4 velkasuheen viiearvon yliymisesä, joa voidaan selviää, onko liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn aloiaminen aiheellisa, kun kaikki merkiyksellise ekijä on oeu huomioon. Keromuksen 2 jaksossa arkasellaan alijäämäkrieeriä, 3 jaksossa velkakrieeriä ja 4 jaksossa velan kehiymiseen vaikuavia merkiyksellisiä ekijöiä. Keromuksessa oeaan huomioon komission alven 205 alousennuse, joka julkaisiin 5. helmikuua 205. Alijäämän ennuseaan heikompien kasvunäkymien vuoksi olevan sekä vuonna 204 eä vuonna 205 suurempi kuin 2. kesäkuua 204 ennuseiin. Korkomeno ennuseaan pienemmiksi. Keromus perusuu EKT 200 -ieoihin. Siiryminen EKT 200 -järjeselmään 3 4 Aseuksen (E) N:o 467/97 2 ariklassa säädeään, eä [...] Keromuksessa käsiellään ilaneen mukaan seuraavia näkökohia: [...] makroalouden liiallisen epäasapainon ehkäisemiseen ja korjaamiseen liiyvien poliiikkojen oeuaminen, unionin yheisen kasvusraegian mukaisen poliiikkojen oeuaminen [...]. COM(204) 432 lopullinen. 3
alensi velkaa suheessa BKT:hen (viimeisimmän ilasovuoden 203 osala velkasuhde aleni EKT 95 -järjeselmän mukaisesa 57,0 prosenisa 56,0 proseniin). 2. ALIJÄÄMÄKRITEERI Sekä alusavan alousarviosuunnielman eä komission alven 205 alousennuseen mukaan Suomen julkisen alouden alijäämä pysyy perussopimuksen viiearvon alapuolella vuodesa 204 vuoeen 206. Komission ennuseen mukaan alijäämä kasvaa 2,7 proseniin suheessa BKT:hen vuonna 204 ja sen ennuseaan supisuvan sen jälkeen 2,5 proseniin vuonna 205 ja 2,2 proseniin vuonna 206 oleaen, eä poliiikka pysyy muuumaomana. Alusavan alousarviosuunnielman mukaan alijäämä on 2,7 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 204 ja sen ennuseaan supisuvan 2,4 proseniin vuonna 205. Näin ollen perussopimuksen alijäämäkrieeri äyyy. 3. VELKAKRITEERI Julkisen alouden bruovelkasuhde on kasvanu nopeasi viime vuosina. Vuonna 2008 se oli vain 32,7 prosenia suheessa BKT:hen mua vuonna 203 se oli kasvanu 56,0 proseniin. Komission alven 205 alousennuseen mukaan velkasuheen odoeaan kasvaneen 58,9 proseniin vuonna 204 ja kasvavan 6,2 proseniin vuonna 205 ja 62,6 proseniin vuonna 206. Suomen alusavassa alousarviosuunnielmassa velkasuheen ennuseaan kasvavan 59,6 proseniin vuonna 204 ja 6,2 proseniin vuonna 205. Talven alousennuseessa vuoden 204 velkasuheessa oeaan huomioon valionvelan hiaampi kasvu vuoden jälkipuoliskolla. 4
5 Taulukko : Velan kehiys 20 202 203 204 205 206 Julkinen bruovelkasuhde 48,5 53,0 56,0 58,9 6,2 62,6 Velkasuheen muuos b ( = 234),4 4,5 2,9 2,9 2,3,4 Vaikuava ekijä: Perusjäämä (2) -0,4 0,7,,4,2,0 Lumipallovaikuus (3) -0,9 0,9 0,7 0,6 0, -0,4 josa: Korkomeno,4,4,3,3,2,2 Reaalisen BKT:n kasvu -,2 0,7 0,6 0,0-0,5-0,8 Inflaaio (BKT-deflaaori) -,2 -,3 -,2-0,6-0,7-0,8 Velkakannan korjauserä (4) 2,7 2,9, 0,9, 0,8 Huom. a Prosenia suheessa BKT:hen. b BKT:hen suheueun bruovelan muuos voidaan eriellä seuraavasi: jossa on aikaindeksi, on julkisen velan määrä, P perusalijäämä, nimellinen BKT ja SF velkakannan korjauserä; i on vieraan pääoman keskikusannus ja y nimellisen BKT:n kasvu. Suluissa oleva ermi kuvaa lumipallovaikuusa miaamalla korkomenojen ja alouskasvun yheisvaikuusa velkasuheeseen. Lähde: Eurosa ja komission alven 205 alousennuse SF y y i P = * SF y y i P = *
4. MERKITKSELLISET TEKIJÄT SEUT-sopimuksen 26 ariklan 3 kohdan mukaan komission keromuksessa oeaan huomioon myös se, yliääkö julkisalouden alijäämä julkise invesoinimeno, sekä muu merkiyksellise ekijä, jäsenvalion keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne ja alousarvioilanne mukaan lueuina. Näiä ekijöiä kuvaaan arkemmin neuvoson aseuksen (E) N:o 467/97 2 ariklan 3 kohdassa, jonka mukaan myös muu ekijä, joia kyseinen jäsenvalio piää merkiyksellisinä arvioiaessa kokonaisvalaisesi alijäämä- ja velkaperuseiden noudaamisa ja joka jäsenvalio on esiäny neuvosolle ja komissiolle on oeava asianmukaisesi huomioon. Edellä odeun peruseella seuraavissa jaksoissa arkasellaan seuraavia ekijöiä: ) keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne, 2) keskipikän aikavälin alousarvioilanne (julkise invesoinni mukaan lueuina), 3) julkisyheisöjen keskipikän aikavälin velkaasema, sen kehiys ja kesävyys, 4) muu jäsenvalion esiämä ekijä ja 5) muu komission merkiyksellisinä piämä ekijä. 4.. Keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne Suhdanee ja poeniaalinen kasvu Vuonna 2009 Suomen BKT romahi 8,3 prosenia, minkä jälkeen maan alous elpyi vähiellen vuosina 200 ja 20. Vuosina 202 203 oliin kuienkin aas aanumassa. Suomen uoannon odoeaan vuonna 204 pysyneen pikäli muuumaomana edelliseen vuoeen verrauna. Tuoavuuden kasvu on ollu viime aikoina vähäisä ja vienimarkkinoia on meneey. Tämä keroo aloudessa käynnissä olevasa rakenneuudisuksesa. Kriisi on vaikuanu Suomen poeniaaliseen kasvuun negaiivisesi. Talven alousennuseen peruseella poeniaalisen kasvun arvioidaan supisuneen 2,2 prosenisa vuonna 2007 lähes nollaan vuonna 204. Vuonna 205 poeniaalisen kasvun odoeaan kiihyvän vain hieman pääomanmuodosuksen ja ehyjen yöunien ukemana. Kokonaisuoavuuden ei sen sijaan odoea vaikuavan posiiivisesi. Poeniaalisen kasvun jyrkkä heikkeneminen vaikuaa negaiivisesi velanhoiokykyyn. Koska reaalinen BKT supisui vuosina 202 ja 203, vuonna 203 uoanokuilu laajeni -3, proseniin suheessa poeniaaliseen BKT:hen. Sen odoeaan pysyvän samansuuruisena myös vuonna 204, sillä BKT:n arvioidaan pysyneen muuumaomana. Kasvun ennuseaan yliävän poeniaalisen kasvun vuonna 205, jolloin uoanokuilu kapenee jonkin verran, 2,6 proseniin suheessa poeniaaliseen BKT:hen. 6
Taulukko 2: Makroalouden ja julkisen alouden kehiys a 20 202 203 KOM KOM KOM KOM 204 205 206 Kansallise viranomaise KOM Kansallise viranomaise KOM Kansallise viran-omaise Reaalinen BKT (muuos %) 2,6 -,5 -,2 0,0 0 0,8,2,4 n.a. Poeniaalinen BKT (muuos %) 0,2 0, 0, 0,0 0,3 0,3 n.a. Tuoanokuilu (% suheessa poeniaaliseen BKT:hen) -0,3 -,8-3, -3, -3,0-2,6-2,2 -,5 n.a. Julkisen alouden rahoiusasema -,0-2, -2,4-2,7-2,7-2,5-2,4-2,2 n.a. Perusjäämä 0,4-0,7 -,2 -,4 -,4 -,2 -, -,0 n.a. Keraluoneise ja muu väliaikaise oimenpiee -0, -0, -0, 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 n.a. Julkinen kiineän pääoman bruomuodosus 3,8 4,0 4,2 4, 4, 4, 4,0 4, n.a. Suhdannekorjau rahoiusasema -0,8 -, -0,6-0,9 -,0 -,0 -,2 -,3 n.a. Suhdannekorjau perusjäämä 0,5 0,4 0,6 0,4 0,3 0,3 0, -0, n.a. Rakeneellinen rahoiusasema b -0,8 -,0-0,6 -,0 -,0 -,0 -,2 -,3 n.a. Rakeneellinen perusjäämä 0,6 0,4 0,7 0,3 0,3 0,3 0, -0, n.a. Huom. a Prosenia suheessa BKT:hen, jollei oisin mainia. b Suhdannekorjau rahoiusasema, jossa ei ole oeu huomioon keraluoneisia eikä muia väliaikaisia oimenpieiä. Lähde: Eurosa, komission alven 205 alousennuse ja alusava alousarviosuunnielma 205 Tällä negaiivisella suhdannekehiyksellä on ollu merkiävä vaikuus velkasuheeseen. Suhdannekorjauna kolmen viime vuoden ajala velkasuhde pysyisi vuonna 205 sekä komission eä kansallisen viranomaisen mukaan SEUT-sopimuksen viiearvon alapuolella. Komission alven alousennuseen peruseella suhdanneasoieu velka on vuonna 205 55,8 prosenia suheessa BKT:hen. Kansallise viranomaise ova laskelmasa samaa mielä. Taulukko 3. Julkisen alouden alijäämä ja velka (% suheessa BKT:hen) 5 Alijäämäkrieeri Velkakrieeri Julkisen alouden rahoiusasema 20 202 203 KOM 204 205 206 Kansallise viranomaise KOM Kansallise viranomaise KOM Kansallise viranomaise -,0-2, -2,4-2,7-2,7-2,5-2,4-2,2 n.a. Julkisen alouden bruovelka 48,5 53,0 56,0 58,9 59,6 6,2 6,2 62,6 n.a. Julkisen alouden bruovelka, suhdaneen vaikuukse poiseu 55,8 55,8 Lähee: Eurosa, Euroopan komission alven 205 alousennuse, alusava alousarviosuunnielma ja kansallisen viranomaisen ilmoiama iedo 5 Suhdannekorjau velka laskeaan seuraavalla kaavalla 2 3 years adjused B ( C j ) B j = 0 = 2 po 3 ( y )( p ) h h h = 0 jossa B on velka, on kiineähinainen BKT, y po on poeniaalinen kasvu, p on BKT:n hinadeflaaori ja C on rahoiusaseman suhdannekomponeni. Suhdannekomponeni ja poeniaalinen kasvu laskeaan yheisesi soviuilla meneelmillä. 7
Viimeaikaise rakenneuudisukse Vuonna 203 Suomessa hyväksyiin laaja rakenneuudisusohjelma kasvun edellyysen paranamiseksi ja kesävyysvajeen umpeen kuromiseksi 6. Hallius suunnielee oimenpieiä kunaalouden asapainoamiseksi, julkisen sekorin ehokkuuden lisäämiseksi, yöurien pidenämiseksi kahdella vuodella sekä kilpailun lisäämiseksi ja kilpailukyvyn paranamiseksi. Maaliskuussa 204 ehdyn uoreimman menokehyspääöksen 7 yheydessä ilmoieiin äsmällisemmisä oimisa, joka on esiey vuoden 204 kansallisessa uudisusohjelmassa 8. Elokuussa 204 ehiin uusia äyänöönpanopääöksiä 9, joia hallius parhaillaan oeuaa. Komission arvio uudisuksisa, joia Suomen viranomaise ova oeuanee vasaakseen alouspoliiikan eurooppalaisen ohjausjakson yheydessä heinäkuussa 203 ja heinäkuussa 204 anneuihin neuvoson suosiuksiin, on yleisesi oaen myöneinen. Vuoden 205 maaraporin mukaan Suomi edisyy jonkin verran vuoden 204 maakohaisen suosiusen noudaamisessa. Kaavia uudisuksia kunien koon kasvaamiseksi ja sosiaali- ja erveydenhuolopalvelujen paranamiseksi valmisellaan, nuorisoakuua on laajenneu, varhaisen eläkkeelle siirymisen väyliä kavenneaan ja kilpailuviranomaisa on vahviseu. Vuonna 204 uli voimaan yheisöverojärjeselmän uudisus, jolla alenneiin yheisöverokanaa ja kiriseiin osinkoverousa. Tarkoiuksena on ehdä verojärjeselmäsä paremmin kasvua ukeva Työmarkkinaosapuole sopiva eläkeuudisuksesa syyskuun lopulla 204. Uudisuksessa eläkeikä kykeään elinajanodoeeseen, kuen neuvoso heinäkuussa 204 suosieli. Tavoieena on oeuaa uudisus vuodesa 207 lukien. Kansallisen viranomaisen mukaan uudisus paranaa julkisen alouden kesävyyä noin prosenin suheessa BKT:hen. Puoluee ova päässee yheisymmärrykseen sosiaali- ja erveyspalvelu-uudisusen suunnasa. Vuoden 204 kansallisen uudisusohjelman mukaan uudisuksen pääperiaaeena on, eä kaikki sosiaali- ja erveyspalvelu järjeseään yhdenneysi viiden alueellisen järjesäjän oimesa. Kunna olisiva jakossakin mukana palvelujen uoamisessa, mua huomaava osa niiden valuuksisa siirreään näille viidelle alueelle. Lähipalvelu, kuen erveyskeskukse, vanhusen koipalvelu ai sosiaalihuollon palvelu voidaan jakossakin säilyää lähellä ihmisiä. Vuoden 204 lopulla eduskunnalle esieiin ää uudisusa koskevia lakiesiyksiä, ja uusien rakeneiden odoeaan olevan oiminnassa vuoeen 207 mennessä. Kunauudisus perusuu vapaaehoisiin kunaliioksiin, joiden eduisa kunna ekevä yksiyiskohaisia selviyksiä. Kunna, joka ekevä kunaliiospääöksen määräaikaan mennessä, saava avusuksia ja korvauksia. Kansallisen uudisusohjelman mukaan hallius on päääny nimiää 2 suurimmalle kaupunkiseudulle eriyise kunajakoselviäjä. Tällä 6 7 8 9 Rakennepoliiinen ohjelma alouden kasvuedellyysen vahvisamiseksi ja julkisen alouden kesävyysvajeen umpeen kuromiseksi: hp://valioneuvoso.fi/eusivu/rakenneuudisus395285/iedoso/rakennepoliiinen-ohjelma- 2908203/fi.pdf Halliuksen pääös rakennepoliiisen ohjelman oimeenpanosa osana julkisen alouden suunnielmaa hp://valioneuvoso.fi/iedoso/julkinen/kehysneuvoelu-204/paaos/fi.pdf hp://www.vm.fi/vm/en/04_publicaions_and_documens/0_publicaions/02_economic_surveys/204 045Europe/Europa_2020_Spring_204_NETTI.pdf Halliuksen pääös rakennepoliiisen ohjelman oimeenpanon vahvisamisesa hp://valioneuvoso.fi/iedoso/julkinen/pdf/204/budjeineuvoelu-204/rakennepoliiinenohjelma/governmen-decision-28084.pdf 8
hekellä vapaaehoisen kunaliiosen oeuuminen on epävarmaa. Vaikka suunnieilla ei ole pakkoliioksia, hallius on aseanu avoieia päällekkäisen oiminojen vähenämiseksi, joa ehokkuua voidaan lisää. Samaan aikaan kunien odoeaan paranavan uoavuua ja lisäävän verouloja kunasekorin alijäämän supisamiseksi (ällä hekellä proseni suheessa BKT:hen). Toeuuksen yksiyiskohdisa on vielä pääeävä, mua oimenpieillä voi olla keskipikällä aikavälillä huomaava myöneinen vaikuus julkiseen aloueen kasvun vauhdiumisen ja menojen vähenemisen kaua. 4.2. Keskipikän aikavälin alousarvioilanne Rakeneellinen alijäämä ja julkisen alouden vakauaminen Suomen alijäämä on alle 3 prosenia suheessa BKT:hen, ja sen ennuseaan pysyvän alle 3 prosenissa vuoeen 206. Talouden elpyessä vuosina 200 20 Suomen rakeneellinen rahoiusasema koheni merkiäväsi. Vuoden 20 lopussa se oli 0,8 prosenia. Vuonna 202 rakeneellinen rahoiusasema heikkeni,0 proseniin suheessa BKT:hen. Suomen keskipikän aikavälin avoie oli 0,5 prosenia suheessa BKT:hen vuoeen 203 asi, jolloin avoieeksi aseeiin 0,5 prosenia suheessa BKT:hen. Komission alven 205 alousennuseen mukaan Suomi saavui keskipikän aikavälin avoieen vuonna 203, sillä rakeneellinen rahoiusasema oli 0,6 prosenia suheessa BKT:hen, mikä on riiävän lähellä keskipikän aikavälin avoiea. Sekä kansallisen eä komission ennuseen mukaan Suomen odoeaan erkanevan keskipikän aikavälin avoieesa vuonna 204. Suomen rakeneellisen rahoiusaseman odoeaan kohenevan 0, prosenia suheessa BKT:hen, kun alouden kasvun odoeaan jälleen alkavan vuonna 205. Alusavassa alousarviosuunnielmassa rakeneellisen rahoiusaseman ennuseaan kuienkin edelleen heikenyvän myös vuonna 205, eikä rakeneellinen rahoiusasema muuu vuonna 205 alven alousennuseenkaan mukaan. Vaikka komissio ei ässä vaiheessa odoakaan merkiävää poikkeamaa keskipikän aikavälin avoieesa vuonna 204 ja/ai vuonna 205, ennuse viiaa siihen, eä avoieesa poikeaan jonkin verran. Jos ämä on oisuvaa, poikkeama voi ulevaisuudessa olla merkiävä. Julkisen alouden meno suheessa BKT:hen ova kasvussa. Vuosien 2006 200 keskiarvo oli 50,6 prosenia. Vuonna 203 suhdeluku oli 57,8 prosenia, ja komission alven 205 alousennuseessa sen arvioidaan pysyvän korkeana. Suhdeluku kuuluu EU:n korkeimpiin. 4.3. Julkisen alouden keskipikän aikavälin velka-asema Julkisen alouden pikän aikavälin kesävyys Suomessa arvioidaan olevan lyhyellä aikavälillä vähäinen julkisen alouden rahoiuspaineen riski, mua keskipikällä aikavälillä kesävyysriski on keskisuuri ja pikällä aikavälillä suuri, mikä johuu väesön ikäänymisen vaikuuksesa julkiseen aloueen. Siksi olisi keskiyävä hillisemään ikäänymiseen liiyvien menojen kasvua edelleen, joa julkisen alouden kesävyys paranuisi keskipikällä ja pikällä aikavälillä. Tuoreina eläkeuudisusa ei ole kuienkaan vielä sisällyey näihin arvioihin. Tämänhekisen kehiysarvioiden mukaan velka jakaisi kasvuaan myös vuoden 206 jälkeen. Perusskenaarion mukaan velkaaso olisi suheellisen vakaa vuosiin 209 2020 asi ja jakaisi nousua sen jälkeen. (Perusskenaario perusuu komission ennuseisiin, alouspoliiisen komiean sopimiin, ausalla olevia makroalouden muuujia (reaalikorko, kokonaisuoannon kasvu, inflaaio) koskeviin pikän aikavälin lähenymisoleuksiin ja oleukseen, eä 9
finanssipoliiikka säilyy samanlaisena ennusejakson jälkeenkin.) Nousun ausalla olisiva väesön ikäänymisesä aiheuuva kusannukse. Velkakannan korjauserä Velkakannan korjauserällä on suuri vaikuus Suomen julkisen velan muuoksiin. Tämä johuu siiä, eä julkiseen sekoriin kuuluva yöeläkejärjeselmä on osiain ennakkoon rahasoiva ja ylijäämäinen. lijäämä oli,9 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 203, ja kansallise viranomaise arvioiva sen olevan,5 prosenia vuonna 204. Vuonna 205 ylijäämän ennuseaan supisuvan,3 proseniin suheessa BKT:hen ja alkavan sen jälkeen kasvaa. lijäämä sisällyeään julkisen alouden rahoiusasemaan, mua siä ei käyeä julkisen bruovelan maksamiseen. Eläkerahaso näkyvä varojen neokerymänä velkakannan korjauserässä. Näin ollen Suomen julkisyheisöjen neorahoiusvarojen ennuseaan olevan 56,5 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 204 0. Suomen neorahoiusasema on OECmaiden parhaimpia. Omaisuuden myyni Hallius on päääny myydä valion omisamia kiineisöjä velan vähenämiseksi. Valion yhiöomisusen asehallinaa on arkoius ehosaa laajenamalla valio-omiseisen noeeraamaomien yhiöiden omisuspohjaa ja arviaessa irauduaan yhiöomisuksesa. Lisäksi oeueaan valion omisamien pörssiyhiöiden osakkeiden myynejä ja muia oimenpieiä valion ulojen lisäämiseksi. Noeeraamaomien yhiöiden osinkojen kokonaismäärää aioaan nosaa. Näiden oimenpieiden aiheuama lisäulouus aiemmin linjauun nähden on vuosina 204 205 noin,9 miljardia euroa. Pääosa uloisa ohjaaan valionvelan lyhenämiseen, mua 0,6 miljardia euroa käyeään invesoineihin vuosina 204 ja 205. Valion akaama velkakana Vuonna 203 Suomen valion anamien akausen määrä oli 6,5 prosenia suheessa BKT:hen. Rahoiussekoriin liiyviä akauksia oli samana vuonna 0,5 prosenia suheessa BKT:hen. Näin ollen ehdollisiin vasuisiin, akauksiin, rahoiuslaiosen pelasusoperaaioihin ja velan siirämiseen liiyvä riski ova vähäisiä. 4.4. Muu komission merkiyksellisinä piämä ekijä Rahoiuksenvakauusoperaaio Niiden muiden ekijöiden joukossa, joia komissio piää merkiyksellisinä, kiinnieään huomioa eriyisesi rahoiusosuuksiin, joka on arkoieu kansainvälisen solidaarisuuden edisämiseen ja unionin poliiisen avoieiden saavuamiseen, jäsenvalioiden välisen kahden- ja monenvälisen uen muodossa rahoiusvakauden urvaamisen yheydessä synyneeseen velkaan sekä suuren rahoiuksellisen häiriöiden aikana oeueuihin rahoiuksenvakauusoperaaioihin liiyvään velkaan (aseuksen (E) N:o 467/97 2 ariklan 3 koha). Euroalueen jäsenvalioille myönneyn rahoiusuen velkaa kasvaava vaikuus on oeava huomioon arvioiaessa velkakrieerin noudaamisa. Komission alven 205 alousennuseen mukaan vuonna 205 ämän rahoiusuen kumulaiivinen vaikuus on 2,9 prosenia suheessa 0 OEC Economic Oulook nro 93, liie, aulukko 33. Julkisen alouden suunnielma 205 208. 0
BKT:hen. Jos rahoiuksenvakauusoperaaioihin liiyvää velkaa ei oea huomioon, julkinen bruovelka vuonna 205 on 58,3 prosenia suheessa BKT:hen eli SEUT-sopimuksen viiearvon alapuolella. 4.5. Muu jäsenvalion esiämä ekijä Komission 3. helmikuua 205 vasaanoamassa kirjeessä Suomi korosi suhdanneilaneen ja solidaarisuusoimenpieiden roolia velkaanumisessa. Suomi oi huomioon oeavina ekijöinä esiin myös elokuussa 203 soviun halliuksen rakennepoliiisen ohjelman, vakauamisoimenpiee, joia on pääey oeuaa vuonna 205 ja siä seuraavina vuosina, ja halliuksen omaisuuden myynnin velan lyhenämiseksi ja alouden pirisämiseksi. Solidaarisuusoimenpieiden vaikuusa käsiellään ämän keromuksen 4.4 jaksossa. Viimeaikaisia rakenneuudisuksia, kuen rakennepoliiisa ohjelmaa, käsiellään 4. jaksossa. Vakauamisoimenpieiä käsiellään 4.2 jaksossa ja omaisuuden myyniä 4.3 jaksossa. Valiovarainminiseriön laskelmien mukaan (perusuva komission alven 205 alousennuseeseen) suhdannekorjau velka vuonna 205 on 55,8 prosenia ja vuonna 206 59,7 prosenia suheessa BKT:hen. 5. PÄÄTELMÄT Suunnielmien mukaan julkinen bruovelka nousee 6,2 proseniin vuonna 205 eli se yliää suheessa BKT:hen määriellyn 60 prosenin viiearvon. Viiearvon yliymisriski vahviseaan komission alven 205 alousennuseessa, jossa siinäkin bruovelan ennuseaan olevan 6,2 prosenia suheessa BKT:hen. Kuen ässä keromuksessa on osoieu, odoeu viiearvon yliyminen seliyy kuienkin kokonaisuudessaan Suomen rahoiusuella euroalueen rahoiusvakauden urvaamiseksi. Ilman Suomen anamaa rahoiusukea julkinen velka olisi alle 60 prosenia suheessa BKT:hen. Velan määrään ova vaikuanee myös sosiaaliurvarahasojen miava rahoiusvarojen hankina, jonka seurauksena varoja on keryny samaan aikaan kun velka on lisäänyny. Lisäksi on huomaava, eä Suomen ämänhekisen suhdanneilaneen vaikuukse heijasuva velkasuheeseen. Keromuksessa esieyn analyysin ja merkiyksellisen ekijöiden arvioinnin peruseella SEUT-sopimuksessa ja aseuksessa (E) N:o 467/97 määriellyn velkakrieerin olisi kasoava ällä hekellä äyyneen.