Saamiset julkiselta sektorilta. Viennin rahoitus... Kotimaisten toim itusten rahoitus Joukkovelkakirjat... Saamiset yrityksiltä. Muut va ra t...

16 Liikkeessä olevia talletustodistuksia oli vuoden alussa 1 700 milj. markkaa. Vuoden lopussa niitä ei ollut valtion varojen talletusmenettelyn m uutoksen takia liikkeessä lainkaan. Suomen Pankin nettotase Koko taseen kehityksestä esitetään seuraavassa tiivistelmänä Suomen Pankin nettotase pääsektoreittain. N ettotaseen erät milj. mk 31.12.1982 31.12.1983 Muutos Nettosaamiset ulkom ailta...... 9 0 8 3 7 951 1 132 Nettosaamiset rahoituslaitoksilta...... 6 1 8 3 0 7 6 + 2 4 5 8 + Nettosaamiset yrityksiltä...... 3 303 3 2 4 7 56 = Nettosaamiset yhteensä...... 13 0 0 4 14 2 7 4 + 1 2 7 0 Nettovelka julkiselle sektorille...... 7 1 0 1 8 22 + 112 + Liikkeessä oleva raha...... 6 0 62 6 574 + 512 + Oma pääoma, arvonjärjestelytilit ja m uut tase-erät, n e tto...... 6 232 6 8 7 8 + 6 4 6 = Nettovelat ja oma pääoma yhteensä 1 MI. liikkeessä olevat talletustodistukset. Vuoden 1983 aikana rahoitusmarkkinoita kiristivät eniten ulkomaisten nettosaam isten supistum inen, liikkeessä olevan rahan kasvu sekä oman pääom an ja m uiden tase-erien lisäys. Yhteensä rahoituslaitosten asema kiristyi 2 458 milj. markkaa vuoden aikana. Setelinanto Ensisijainen setelinkate, johon luetaan kultavaranto ja pankin riidattomat ulkomaiset saamiset,... 13 0 0 4 14 2 7 4 + 1 2 7 0 Setelinantotase milj. mk supistui vuoden 1983 aikana 1 618 milj. markkaa 9 491 milj. markkaan. Toissijainen setelinkate, joka käsittää katekelpoiset kotimaiset vekselit, pysyi ennallaan ylärajallaan ja oli siis 1 500 milj. markkaa. Täten koko setelinanto-oikeus supistui 1 618 milj. markkaa 10 9 9 1 milj. markkaan. Kun setelinanto-oikeuden käyttö, johon luetaan liikkeessä oleva setelistö, vaadittaessa maksettavat sitoumukset sekä shekkiluotoista nostamatta oleva määrä, kasvoi yhteensä 481 milj. markkaa, aleni setelinantovara 2 099 m ilj. markkaa vuoden lopun 4 872 milj. markkaan. 31.12.1982 31.12.1983 Setelinanto - oikeus Ensisijainen k a t e... 11 109 9 491 1 618 Toissijainen k a t e... 1 500 1 500 Yhteensä 12 609 10 991 1 618 Setelinanto-oikeuden käyttö Liikkeessä olevat s e te lit... 5 572 6 029 457 Vaadittaessa maksettavat sitoum ukset... 64 88 + 24 Shekkiluotoista n o sta m a tta... 2 2 0 Yhteensä 5 638 6 119 + 481 Setelinantovara... 6 971 4 872 2 099 Muutos Tilinpäätös sinä miljoonina markkoina vuosien 1982 ja 1983 Seuraavassa esitetään Suomen Pankin tase täy- lopussa: Vastaavaa 3 1. 12.1982 K u lta... 1 382 Erityiset nosto-oikeudet... 609 Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa... 453 Ulkomaiset joukkovelkakirjat 765 Vaihdettavat v a lu u ta t... 5 813 Sidotut valuutat... 1 530 Kulta- ja valuuttasaamiset... 10 552 Markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa... 1 843 Määräaikaiset saam iset... 2 120 Muut ulkomaiset saamiset... 3 963 Pankkien shekkitilit. 169 P äiväluotot... 3 126 Käteisvaraluotot 889 Joukkovelkakirjat... 1 179 M u u t... 46 Saamiset rahoituslaitoksilta.. 5 409 Valtion velkakirjat... Joukkovelkakirjat... Valtion metallirahavastuu... M u u t... Saamiset julkiselta sektorilta. Viennin rahoitus... Kotimaisten toim itusten rahoitus... Joukkovelkakirjat... M u u t... Saamiset yrityksiltä. Muut va ra t... 3 438400215D 435 559 46 1 040 1 788 2 514 163 525 4 990 99 31.12.1983 1 383 226 Tase milj. mk 751 685 5 184 550 8 779 2 762 2 114 4 876 445 5 785 942 1 546 70 8 788 1 000 449 710 19 2 178 1 867 2 662 134 416 5 079 105 Yhteensä 26 053 29 805 Vastattavaa 31.12.1982 31.12.1983 Vaihdettavat tilit... 17 34 Sidotut tilit... 5 0 Valuuttavelat... 22 34 Kansainvälisen valuuttarahaston m arkkatilit... 1 927 2 762 Osoitetut erityiset nostooikeudet... 833 872 Määräaikaiset v e la t... 2 650 2 036 Muut ulkomaiset v e la t... 5 410 5 670 S e te lit... M etalliraha... 5 572 490 6 029 545 Liikkeessä oleva raha... 6 062 6 574 Liikkeessä olevat talletustodistukset... 1 700 Pankkien shekkitilit... 6 2 Päivätalletukset... 1 470 610 Kassavarantotalletukset... 3 132 5 039 Pääom antuontitalletukset... 177 35 M u u t... 6 26 Velat rahoituslaitoksille... 4 791 5 712 S hekkitilit... 1 0 Valtion talletustili... 3 000 Pääom antuontitalletukset... 49 M u u t... 0 0 Velat julkiselle sektorille... 50 3 000 Investointi- ja alushankintatalletukset... 1 416 1 290 Pääomantuontitalletukset... 265 531 M u u t... 6 11 Velat yrityksille... 1 687 1 832 Muut velat... 23 15 Arvonjärjestelytilit... 1 609 2 057 Kantarahasto... 3 000 3 000 V ararahasto... 1 032 1 365 Tilivuoden voitto... 667 546 Oma pääom a... 4 699 4 911 Yhteensä 26 053 29 805 17

18 Osakkeet nimellisarvo, mk 31.12.1982 31.12.1983 Teollisuusosakkeet... 108 084 170, 108 484 170, Erityisluottolaitosten osakkeet... 41 047 500, 40 276 500, Asunto-osakkeet... 1 298 995, 1 294 965, Kiinteistöosakkeet... 1 675 800, 2 349 760, Muut osakkeet... 12 041 918, 12 510 445, Yhteensä 164 148 383, 164 915 840, SITRAn peruspääoma... 400 000 000, 400 000 000, Suomen Pankin tuloslaskelma kertomusvuodelta ja sitä edeltäneeltä vuodelta on seuraava: Tuloslaskelma mk 1.1. 31.12.1982 1.1.-3 1.12.1 9 8 3 Korkotuotot Korot kotimaisista saamisista... 671 585 089,27 930 715 814,12 Korot ulkomaisista saam isista... 458 203 556,52 476 133 834,79 Korot kotimaisista joukkovelkakirjoista... 123 697 119,38 185 243 767,83 Korot ulkomaisista joukkovelkakirjoista... 88 622 664,10 27 561 362,80 Yhteensä 1 342 108 429,27 1 619 654 779,54 Korkokulut Korot kotimaisista veloista... 573 459 818,30 630 347 800,66 Korot ja varausprovisiot ulkomaisista veloista.. 214 467 582,28 253 798 354,38 Yhteensä 787 927 400,58 884 146 155,04 Korkokate... 554 181 028,69 735 508 624,50 Muut tuotot Provisiot... Kurssierot... Muut tuotot... Muut kulut Palkat... Sosiaalikulut... Setelien valm istus... Poistot... Muut k u lu t... 1 830 785,80 1 528 742,41 1 265 600 355,72 572 133 130,43 72 632 834,72 59 130 445,85 Yhteensä 1 340 063 976,24 632 792 318,69 72 813 845,99 82 578 851,86 27 691 826,70 31 857 758,47 36 344 080,98 36 026 422,42 55 111 529,05 35 167 792,39 35 132 740,19 37 027 593,52 Yhteensä 227 094 022,91 222 658 418,66 Siirto arvonjärjestelytileille... 1 000 000 000, 600 000 000, Tilivuoden voitto 667 150 982,02 545 642 524,53 Pankin taseeseen ei ohjesäännön m ukaan ole aktivoitu pankin omistamien kiinteistöjen, kalustojen eikä osakkeiden arvoa, vaan ne poistetaan tuloslaskelmassa kokonaan kuluina, sitä mukaa kuin niistä kertyy pankille kustannuksia. Suomen Pankki omistaa pankkikiinteistöt Helsingissä ja niissä kaupungeissa, joissa pankin haarakonttorit toimivat. Pankilla on Vantaan kaupungissa teollisuuskiinteistö, jossa toimii Suomen Pankin setelipaino. Suomen Pankki omistaa myös Mortgage Bank of Finland Ltd:n ja Tervakoski Oy:n osakeenemmistön. Näiden sekä setelipainon toim innasta julkaistaan erilliset toim intakertom ukset. Lisäksi pankki on osakkaana mm. Teollistamisrahasto Oy:ssä, Sponsor Oy:ssä sekä eräissä teollisuusyrityksissä. Suomen Pankin omistuksessa on myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto SITRA. Taulukossa sivulla 18 on esitetty pankin omistamien osakkeiden nimellisarvot pääryhmittäin sekä SITRAn peruspääom a vuosien 1982 ja 1983 lopussa. Pankin oma pääoma ennen tilivuoden voiton lisäämistä oli tilinpäätöksen m ukaan 4 365 milj. markkaa eli 333 milj. markkaa suurem pi kuin edellisen vuoden lopussa. Taseen loppusum m asta oman pääoman osuus oli 14.6 %. Pankin myöntämien takausten kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 492 milj. markkaa eli 37 milj. markkaa pienem pi kuin vuoden 1982 lopussa. Termiinisaamisia, jotka kaikki olivat ruplamääräisiä, oli vuoden lopussa 2 538 milj. markkaa. Edellisen vuoden lopusta ne supistuivat 4 852 milj. markkaa. Supistum inen johtui siitä, että Suomen Pankki lopetti ruplan termiinikurssien noteeraamisen toukokuun 27. päivänä. Tuloslaskelma Tuloslaskelman m ukaan pankin korkotuotot lisääntyivät 278 milj. markkaa ja olivat yhteensä 1 620 milj. markkaa. K orkotuottojen kasvuun vaikuttivat Suomen Pankin peruskoron ja päiväkoron nousu sekä keskimäärin edellisvuotista suurempi keskuspankkirahoitus. Korkotuotoista kotimaisten saamisten korot lisääntyivät 259 milj. markkaa, kotimaisten joukkovelkakirjojen 62 milj. markkaa ja ulkomaisten saamisten 18 milj. markkaa. Ulkomaisten joukkovelkakirjojen korot supistuivat 61 milj. markkaa. Suomen Pankin korkokulut lisääntyivät 96 milj. markkaa 884 milj. markkaan. Kotimaisten velkojen korot lisääntyivät 57 milj. markkaa, mikä johtui korkotason nousun ohella kassavarantotalletusten kasvusta. Korot ja varausprovisiot ulkomaisista veloista kasvoivat 39 milj, markkaa. Korkotuottojen ja korkokulujen erotus eli korkokate kasvoi 182 milj. markkaa ja oli 736 milj. markkaa. Muut tuotot supistuivat 707 milj. markkaa 633 milj. markkaan, mikä johtui pääasiassa siitä, että kurssierot olivat 693 milj. markkaa pienem m ät kuin edellisenä vuonna. M uut kulut vähenivät 4 milj. markkaa 223 milj. markkaan. Palkat ja sosiaalikulut lisääntyivät 14 milj. markkaa ja erittelem ättöm ät kulut 2 milj. markkaa. Poistot supistuivat 20 milj. markkaa. Arvonjärjestelytileille pankin tuotoista siirrettiin 600 milj. markkaa valuuttakurssiheilahteluiden tulosvaikutusten tasaamiseksi sekä oman pääoman reaaliarvon turvaamiseksi. Pankin voitto tilivuodelta 1983 oli 545 642 524,53 markkaa. Vuoden 1984 avaustaseessa on vararahastoon siirretty puolet voitosta eli 272 821 262,27 markkaa. Toinen puoli on siirretty käyttäm ättöm ien voittovarojen tilille ja sen käytöstä päättää eduskunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, 272 821 262,26 markkaa, siirretään valtiovarastoon. 19

21 20 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita määräytyisi vuosittain vapaasti tarkastettavan ai neiston valmistumisen ja tilintarkastajille soveli aan ajankohdan mukaan. Muutos vastaisi yleisesti muualla mm. valtion tilintarkastuksessa nouda tettuja periaatteita. Edellä olevan mukaisesti johtokunta pyysi pankkivaltuusmiehiä esittämään eduskunnan pankkivaliokunnalle, että se ryhtyisi toim enpitei siin Suomen Pankin tilintarkastajain johtosään nön 1 :n muuttamiseksi aikaisemmin mainitulla tavalla. Kokouksessaan maaliskuun 24. päivänä pank kivaltuusmiehet päättivät tehdä pankkivalio kunnalle johtokunnan tarkoittaman esityksen. Pankkivaliokunnan toim enpiteiden johdosta Tilintarkastuksen ajankohdasta annettujen eduskunta marraskuun 10. päivänä 1983 päätti määräysten muuttaminen muuttaa 26. päivänä helm ikuuta 1926 hyväksy Suomen Pankin tilintarkastajain johtosään Maaliskuun 22. päivänä lähettämässään kirjel tyn nön 1 :n 1 momentin, sellaisena kuin se on mässä johtokunta totesi m uun muassa, että Suo m uutettuna eduskunnan 28. päivänä huhtikuuta men Pankin tilintarkastajien johtosäännön 1 1972 tekemällä päätöksellä (601/72), näin kuu :ssä on määrätty tilintarkastuksen toimittamisen luvaksi: alkamisajankohdaksi tilivuotta seuraavan helmi kuun 15. päivän jälkeinen ensimmäinen arki1 Tilintarkastus toimitetaan vuosittain maanantai. Kyseisen ajankohdan määrääminen tilivuotta seuraavan maaliskuun lop alkamisajankohdaksi on kuitenkin ajan m ittaan puun mennessä. Tilintarkastajilla on osoittautunut käytännössä hankalaksi sekä Suo kuitenkin oikeus jo tilivuoden aikana men Pankin että tilintarkastajien itsensä kannal tarkastaa pankin tilejä ja hallintoa. ta. Tilintarkastajille esitettävän aineiston valmis tumisessa on esiintynyt hankaluuksia tiukan aika taulun vuoksi. Ajankohdan sopim attom uutta on Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutos on lisännyt vielä sekin, että tuolloin vietetään työ julkaistu markkinoilla yleisesti ns. talvilomaa, joka aiheut 933/83. Suomen säädöskokoelmassa numerolla taa tilintarkastuksen järjestämiselle ylimääräisiä vaikeuksia. Erityisiä perusteita ei myöskään voida esittää sille, että ajankohta on yleensä asetettu Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus kiinteäksi. Tärkeintähän on, että tilintarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat kertomusvuoden ai voidaan suorittaa hyvissä ajoin tilivuotta seuraa van vuoden alkupuolella. Johtokunta totesi ole kana toimittaneet johtosääntönsä määräämän van aiheellista m uuttaa Suomen Pankin tilintar pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä kastajien johtosääntöä siten, että johtosäännössä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: määrättäisiin tilintarkastuksen päättymisajankoh tammikuun 27., maaliskuun 24., toukokuun dan takarajaksi tilivuotta seuraavan maaliskuun 10., elokuun 17., lokakuun 18. ja joulukuun 14. loppu. Tilintarkastuksen aloittamisajankohta päivänä. Tilintarkastus Vuoden 1982 valtiopäivillä valitut tilintarkas tajat, kunnallisneuvos Mikko Kaarna, talous tieteiden maisteri Markus Aaltonen, järjestösih teeri Erkki Kivimäki, diplomi-insinööri Pentti Mäki-Hakola ja agrologi H ikan Malm, toim itti vat 21. 25. helmikuuta 1983 pankin vuoden 1982 tilien tarkastuksen. Tilintarkastajien lausun non mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnos ta vuodelta 1982. Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkival tuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kasso jen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventoinnit, joissa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että kont torien valvojat ovat inventoineet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vek selit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmesti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toim itettu pan kin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. tamentintekijän alkuperäinen tahto ja noudattaa nykyisiä jakoperusteita mahdollisuuksien mukaan ilman suurehkoja muutoksia. Käydyissä neuvot teluissa Suomen Kulttuurirahasto on ilm oittanut olevansa valmis ottamaan Längmanin rahastot hoidettavakseen, mikäli sille annetaan m ahdolli suus eräiltä osin ajanmukaistaa ja järkeistää ra hastojen hoitoa. Kulttuurirahaston tarkoituksena olisi mm. siirtää Längmanin rahastoihin kuuluva "syöpärahasto edelleen Suomen Syöpäyhdistyk sen hoidettavaksi sekä jakaa "kunnallisrahaston varat kokonaisuudessaan asianomaisille PohjoisSuomen kunnille. Johtokunnan kirjelmän liittee nä oli yksityiskohtainen ehdotus rahastojen hoita misesta tulevaisuudessa. Johtokunta totesi myös, että koska Suomen Pankki on hoitanut Läng manin rahastoja eduskunnalta saamansa toimek siannon perusteella, ei pankki voi toimia sopi Längmanin rahastot muspuolena Suomen Kulttuurirahaston kanssa, Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Läng vaan rahastojen mahdollinen siirto jää eduskun manin rahastojen tilit vuodelta 1982 ja lähettä nan tekemän päätöksen varaan. Kaikkeen edellä neet jäljennökset tileistä eduskunnan pankkiva olevaan viitaten johtokunta pyysi pankkivaltuus miehiä esittämään eduskunnalle, että se päättäisi liokunnalle. Toukokuun 10. päivänä pitämässään kokouk siirtää Längmanin rahastot Suomen K ulttuurira sessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät eduskun haston hoidettaviksi ja että rahastoja hoidettaisiin nan toukokuun 6. päivänä 1969 vahvistamien johtokunnan esityksen liitteenä olevien sääntöjen ohjeiden mukaisesti E. J. Längmanin B-rahastos- ja ehtojen mukaisella tavalla. ta vuonna 1980 jaettujen apurahojen tilitykset. Apurahojen oltua edellä m ainittujen ohjeiden esityksen helmikuun 24. päivänä pitämässään mukaan haettavina pankkivaltuusmiehet päätti kokouksessa. Vuoden 1983 edustajanvaaleissa valitun uuden vät toukokuun 24. päivänä pitämässään kokouk sessa, että E. J. Längmanin B-rahastosta kerto eduskunnan järjestäydyttyä pankkivaltuusmiehet musvuonna jakoa varten käytettävissä olleet lähettivät eduskunnan pankkivaliokunnalle kir 79 950 markkaa jaetaan apurahoja anoneille sup jelmän, jossa pankkivaliokuntaa pyydettiin ryhty peamman pankkivaltuuston ehdotuksen m ukai mään toimenpiteisiin Längmanin rahastojen siir tämiseksi Suomen Kulttuurirahaston hoidettavik sesti. Pankkivaltuusmiehet olivat eri yhteyksissä ja si edellä esitetyllä tavalla. Joulukuun 21. päivänä pankkivaltuusmiehille samoin eduskunnan pankkivaliokunta Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuodelta 1977 koskevas lähettämässään kirjelmässä eduskunnan pankki sa mietinnössään esittäneet, että Suomen Pankin valiokunta ilmoitti käsitelleensä pankkivaltuus toimesta selvitettäisiin mahdollisuudet siirtää miesten ehdotusta Längmanin rahastojen siirrosta Längmanin rahastojen hoito sopivalle virastolle Suomen Pankin ja eduskunnan hoidosta Suomen tai laitokselle taikka että rahastojen hoitoa m uu Kulttuurirahastolle. Asian käsittelyn kuluessa ten yksinkertaistettaisiin. Pankkivaltuusmiehille eduskunnan pääsihteeri Erkki Ketola on esittänyt helmikuun 23. päivänä lähettämässään kirjelmäs pankkivaliokunnalle asiantuntijalausunnon, jon sä johtokunta ilmoitti, että selvittelytyön aikana ka perusteella pankkivaliokunta harkitsee tarkoi Suomen Pankissa on tultu siihen tulokseen, että tuksenmukaiseksi, että ehdotetusta siirrosta tulisi ei ole tarkoituksenmukaista siirtää rahastojen hoi säätää lainsäädäntömenettelyä noudattaen. Tä toa millekään yksinomaan tätä tarkoitusta varten män johdosta pankkivaliokunta, joka ilmoitti perustettavalle uudelle organisaatiolle, vaan ra pitävänsä Längmanin rahastojen siirtämistä ehdo hastot ja niiden hoito olisi siirrettävä sellaiselle tetulla tavalla Suomen Pankin ja eduskunnan valmiille yhteisölle, jolla olisi organisaationsa ja hoidosta Suomen Kulttuurirahastolle tarkoituk avustusmenettelyjen hoitamisessa saavutetun ko senmukaisena ja rahastojen hallinnon kannalta kemuksen nojalla hyvät valmiudet toteuttaa tes- edullisimpana vaihtoehtona, ehdotti, että pank

22 kivaltuusmiehet ryhtyisivät toimenpiteisiin asiaa myös johtokunnan esityksessä, jonka perusteella koskevan hallituksen esityksen antamiseksi edus korkoja alennettiin viime vuoden kesäkuun alus sa 0.75 prosenttiyksikköä. kunnalle. Inflaation nopeutum inen on nyt johtamassa siihen, että talletuskorkojen ohella myös Suomen Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 Pankin peruskorko ja huomattavalta osin myös rahasto (SITRA) pankkien luottokorot ovat jäämässä inflaa alapuolelle. Tätä ei voida pitää enem Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet SITRAn tiovauhdin pää edellä mainittuja rakennepoliittisia tavoittei tilit vuodelta 1982 ja lähettäneet jäljennökset ta kuin tallettajien ja luotonkäyttäjien oikeuden toimintakertomuksesta, inventaarista ja taseista mukaista kohteluakaan ajatellen hyväksyttävänä. eduskunnan pankkivaliokunnalle. Korkojen korotus lisää lyhyellä aikavälillä jossain määrin kustannuspainetta. Nykyisenkaltaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa kysyntäpaineet Korkojen korottaminen ovat vähäiset ja tuotannon kasvu nopeutumassa, korkojen korotuksen inflatoristen vaikutusten Kesäkuun 15. päivänä pankkivaltuusmiehille voidaan kuitenkin olettaa jäävän keskimääräistä lähettämässään kirjelmässä johtokunta totesi, että vähäisemmiksi. kansainvälisen suhdannenousun voimakkuus ja Johtokunta on tässä vaiheessa päätynyt esittä kesto ovat toistaiseksi vaikeasti arvioitavissa. Suo mään korkojen yleistä korotusta 1.7.1983 lukien messa kokonaistuotannon kasvu on edelleen vai 1 prosenttiyksikön. inflaatiota ja inflaatiomeata, m utta sen odotetaan jonkin verran no odotuksia ei saadamikäli heikkenemään, joudutaan peutuvan kuluvan vuoden loppua kohti. Koko naisuutena noususuhdanne jäänee Suomessa ta harkitsemaan korkotason korottamista edelleen. vanomaista heikommaksi lähinnä idänviennin su Toisaalta korkotasoa voidaan uudelleen alentaa, inflaatio selvästi hidastuu. pistumisen vuoksi. Työttömyys pysyy suurena, mikäli Pankkien edellytetään korottavan korkojaan vaikka sen arvioidaan ensi vuoden aikana käänty keskimäärin 1 prosenttiyksikön heinäkuun alusta vän laskuun. Suomessa inflaatio on viime syksyn lukien. Pankkien antolainauskorko, joka nyt devalvaatioiden ja tehtyjen tulopoliittisten ratkai on 13 %, nousisiylin vastaavasti 14 prosenttiin. sujen johdosta selvästi kiihtynyt, samanaikaisesti Edellä sanotun mukaisesti johtokunta esitti kuin kansainvälinen inflaatio on edelleen hidas pankkivaltuusmiesten päätettäväksi, että Suomen tumassa. Vaihtotaseen vajaus on supistumassa Pankin peruskorko korotetaan 8.5 prosentista 9 5 eikä ulkoisen tasapainon arvioida lähivuosina prosenttiin vuodessa ja että kotimaista luottoa muodostuvan ongelmaksi. myönnettäessä veloitettavan koron rajat ovat pe Näissä olosuhteissa on Suomen Pankin margi- ruskorko ± 2. 5 prosenttiyksikköä. Samalla johto naalikoron taso jouduttu pitämään peruskorkoon nähden huomattavan korkeana. Se on viime kunta esitti, että päätös tulisi voimaan 1. päivästä 1983. kuukausina ollut 15 %, ja myös ns. markkinara heinäkuuta Pankkivaltuusmiehet johtokunnan han korkotaso on verraten lähellä sitä. Tämä esityksen kokouksessaan hyväksyivät 15. päivänä kesäkuuta. aiheuttaa huomattavia jännitteitä hallinnollisten ja vapaiden markkinoiden välille ja haittaa rahoi tuksen kanavoitumista huolim atta siitä, että tou Pääomantuontitalletuksille maksettava korko kokuun alusta pankeille sallittiin markkinarahan Joulukuun 8. päivänä pankkivaltuusmiehille korkokustannusten osittainen siirto antolainauskorkoihin. lähettämässään kirjelmässä johtokunta esitti seutähänastinen kehitys ja ennusteet viittaavat raavan: Pääoman tuon titalletusmenettelyä on käytetty siihen, että maailmantalouden kasvu on pysyvästi hidastunut. Tällaisissa oloissa edes tyydyttävän pitkäaikaiseen ulkomaiseen luotonottoon liitty työllisyyden turvaaminen Suomessa edellyttää vän rahamarkkinoita keventävän vaikutuksen eli hintakilpailukyvyn säilyttämisen ohella työvoi minoimiseksi. Kuluvan vuoden aikana pääomanman käyttöä tukevaa ja investointien tehokkuutta tuontitalletusmenettelyä on sovellettu myös yri parantavaa talouspolitiikkaa. Näihin päämääriin tysten ulkomaille suuntaamien osakeantien yh pyrkivän talouspolitiikan olennainen, joskaan ei teydessä, jolloin pääomantuontitalletuksella on yksin riittävä tavoite on selvästi positiivisen reaa tasoitettu tässä muodossa tapahtuvan pääomanlikorkotason saavuttaminen. Tätä korostettiin tuonnin likviditeettivaikutuksia. 23 Pankkivaltuusmiehet oikeuttivat päätöksellään järjestely ei enää edellytä erillisten talletustodis 5.6.1979 Suomen Pankin maksamaan pääoman- tusten käyttöä. Tämän vuoksi johtokunta pitäisi tuontitalletuksille toistaiseksi korkoa, joka on tarkoituksenmukaisena yksinkertaistaa talletusenintään sama kuin pankin vastaavasta ulkomai menettelyä siten, että Suomen Pankki luopuisi sesta talletuksesta saama korko tai, jos talletus- talletustodistusten käyttämisestä ja korvaisi ne korko alittaa pääomantuontitalletuksen tekijän valtion talletustilillä. Tilille tehtävä talletus pitkäaikaisen luoton koron, enintään luoton ni erääntyisi päivätalletusten tapaan seuraavana pankkipäivänä. melliskorko. Siirtyminen talletustilin käyttöön edellyttää, Eräissä tapauksissa erityisesti yritysten ulko maisten osake-emissioiden yhteydessä pääoman että pankkivaltuusmiehet oikeuttavat Suomen tuoja saa pääomantuonnista kertyvät varat ulko Pankin maksamaan tilillä oleville varoille korkoa. mailta käyttöönsä Suomen markkoina. Tällaisten Talletustilille esitetty enimmäiskorko on sama tapausten varalta pääomantuontitalletusmenette- kuin talletustodistusten nykyinen enimmäiskor lyä tulisi voida soveltaa myös Suomen markkoina ko. Valtion kassavarojen osittainen pitäminen talletuksina päivämarkkinoiden ulkopuolella on tapahtuvaan pääom antuontiin. Edellä olevan mukaisesti johtokunta esitti, että osoittautunut rahapolitiikan kannalta tarkoituk pankkivaltuusmiehet oikeuttaisivat Suomen Pan senmukaiseksi, ja järjestelyä tullaan ilmeisesti kin maksamaan korkoa m uunkin pääomantuon- tarvitsemaan jatkuvasti. Tästä syystä oikeus koron nin kuin lainapääomantuonnin yhteydessä teh maksamiseen olisi perusteltua myöntää toistaisek dyille talletuksille ja että myös Suomen markkoi si. Samalla Suomen Pankin oikeus maksaa korkoa na tehdyille pääomantuontitalletuksille saataisiin liikkeeseen laskemilleen talletustodistuksille voisi maksaa markan käyvän eurokoron mukainen kor raueta vuoden 1983 lopussa. Edellä esitetyn perusteella johtokunta esitti, ko. että pankkivaltuusmiehet oikeuttaisivat Suomen esityksen joulukuun 14. päivänä pitämässään Pankin toistaiseksi maksamaan valtion talletusti lillä oleville varoille johtokunnan harkinnan m u kokouksessa. kaan korkoa, joka on enintään peruskorko vähen nettynä 0.5 prosenttiyksiköllä. Valtion talletustodistusten korvaaminen esityksen kokouksessaan 18. lokakuuta. talletustilillä ja tilillä oleville varoille maksettava korko Lokakuun 11. päivänä pankkivaltuusmiehille Pankkien shekkitilien ehdot lähettämässään kirjelmässä johtokunta totesi, että Pankkivaltuusmiehille joulukuun 12. päivänä Suomen Pankin ja valtion kesken on rahapolitii kan mitoituksessa pitkään menetelty siten, että lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilmoitti osa valtion kassavaroista sijoitetaan Suomen suunnitelleensa pankkien keskuspankkirahoituspankkiin suorina talletuksina. Talletukset ovat järjestelmän yksinkertaistamista siten, että pank olleet määräaikaisia ja niistä on annettu haltijalle kien shekkiluottokiintiöt poistettaisiin vuoden asetettu talletustodistus. Talletusajat ovat vaih 1984 alusta. Pankeilla ei näin ollen olisi lainkaan delleet seitsemästä päivästä 12 kuukauteen. Lo oikeutta käyttää kuukauden aikana pysyvästi peput kassavaroista on valtaosaltaan sijoitettu Posti ruskorkoista shekkiluottoa. Päivittäisten maksuvalmiusheilahdusten hoita pankin kautta päivätalletuksiksi. Talletuksille maksettava korko määräytyi aikai miseksi oli kuitenkin tarpeen, että pankit voisivat semmin talletusten juoksuajan mukaan. Vuoden tilapäisesti kuukauden aikana ylittää shekkitiliän 1983 alusta korko on ollut riippumaton juoksu- sä. Silloin ne joutuisivat saman kuukauden aika ajasta ja on tällä hetkellä puolitoista prosenttiyk na "kuittaam aan syntyneen tilin ylityksen vas sikköä alle peruskoron eli 8 % kaikille talletuksil taavan suuruisella shekkitilisaamisella. Tämän le. Talletustodistusten korkoa koskeva pankkival järjestelyn toimivuus edellyttäisi, että näistä tila tuusmiesten lupa annettiin vuonna 1970, jonka päisistä ylityksistä ei tarvitsisi periä korkoa, koska jälkeen sitä on jatkettu, viimeksi vuonna 1979- vastaava shekkitilisaatavakin olisi koroton. Edellä olevan mukaisesti johtokunta esitti Nykyinen lupa on voimassa kuluvan vuoden pankkivaltuusmiesten päätettäväksi, että pank loppuun. Koska korko on sama kaikille talletuksille, kien shekkitilillä olevasta velasta ei tarvitse periä

24 Päivittäiset valuuttojen markkakurssit Suomen Pankki määrittelee edelleenkin itsenäisesti siten, että valuuttaindeksiluku pysyy sille vahvistetun vaihtelualueen rajoissa. Vaihdettavien valuutto jen markkakurssit on yleensä määritelty kansain välisiltä valuuttamarkkinoilla saatujen noteeraus ten perusteella. Sidotuista valuutoista Suomen ulkomaankaupalle tärkeän ruplan markkakurssi Rahalain 2 :«ja markan ulkoisesta arvosta on pääsääntöisesti määritelty Neuvostoliiton val annetun valtioneuvoston päätöksen tiopankin dollarinoteerausten perusteella, m utta muuttaminen tarvittaessa Suomen Pankki on tästä poiketen Pankkivaltuusmiehille lokakuun 18. päivänä noteerannut ruplan markkakurssin. Suomen lähettämässään kirjelmässä johtokunta esitti seu- Pankki pyrkii ruplan noteerauksessa edelleenkin jatkamaan tähän saakka noudatettua menettelyä, raavan: "Maaliskuun 30. päivänä 1962 annetun raha m utta se voi erityisestä syystä soveltaa tästä olenlain 2 :n mukaan, siinä muodossa kuin se on naisestikin poikkeavaa noteerauskäytäntöä. Valuuttaindeksin saattaminen vaihdettavien m uutettuna 28. päivänä lokakuuta 1977 annetul la lailla, markan ulkoinen arvo ilmaistaan valuut- valuuttojen pohjalle samoin kuin valtioneuvoston taindeksilukuna, joka osoittaa Suomen ulko päätöksellä myöhemmin tehtäväksi suunnitellut maankaupan kannalta tärkeiden valuuttojen indeksin laskentakaavaa ja perusvuotta koskevat uudistukset eivät merkitse muutosta valuuttojen kurssien keskimääräisen muutoksen. Vaikka valuuttaindeksi on kuluneiden lähes 6 markkakursseissa. Tämän mukaisesti johtokunta ehdotti, että vuoden aikana toiminut pääsääntöisesti hyvin, siinä on ilmennyt eräitä lähinnä indeksiteknisiksi pankkivaltuusmiehet tekisivät valtioneuvostolle luonnehdittavia ongelmia. Tyypillistä taloudelli esityksen rahalain 2 :n 1 m omentin, sellaisena sille indekseille yleensäkin on, että niitä on kuin se on 28. päivänä lokakuuta 1977 annetussa tarpeen säännöllisin väliajoin teknisesti kehittää laissa (759/77), muuttamisesta kirjelmässä esite tyllä tavalla. ja uudistaa. Valuuttaindeksiin tarvittavat indeksitekniset uudistukset voidaan pääosin toteuttaa m uutta esityksen m uuttam attom ana samana lokakuun malla valtioneuvoston päätöksellä vahvistettuja 18. päivänä pitämässään kokouksessa. valuuttaindeksiluvun laskentaperusteita. Tarkoi Laki rahalain 2 :n muuttamisesta annettiin tuksena olisi siirtyä ns. Törnqvistin indeksikaavan 16. päivänä joulukuuta (959/83). Sen mukaan käyttämiseen ja ottaa vuosi 1982 valuuttaindek- rahalain 2 :n 1 m omentti on nykyisin näin sin perus vuodeksi. Valuuttaindeksissä tällä het kuuluva: kellä mukana olevan Neuvostoliiton ruplan indeksiautomatiikkavaikutulcsen korjaaminen in Markan ulkoinen2 arvo ilmaistaan vadeksin teknisen uudistamisen osana edellyttää luuttaindeksilukuna, joka osoittaa Suo kuitenkin lain muutoksen. men ulkomaankaupan kannalta tärkei Muista indeksivaluutoista poikkeavalla tavalla den vaihdettavien valuuttojen kurssien markkinavoimista irrallaan määräytyvän ruplan keskimääräisen muutoksen. kansainvälisen arvon muutos vaikuttaa valuut taindeksissä indeksiautomatiikan kautta muiden valuuttojen markkakursseihin. Sen johdosta vaih Laki tuli voimaan 1. päivänä tamm ikuuta dettavien valuuttojen kurssien heilahtelut ovat 1984. Suomessa suurentuneet. Tästä syystä esitetään, että valuuttaindeksissä Joulukuun 14. päivänä pidetyssä kokouksessa otetaan huomioon ainoastaan ulkomaankaup pamme kannalta tärkeiden vaihdettavien valuut pankkivaltuusmiehille esiteltiin johtokunnan sa tojen kurssien keskimääräiset muutokset. Vaih mana päivänä lähettämä, valuuttaindeksin lasdettavilla valuutoilla tarkoitetaan tällöin valuut- kentamenettelystä ja valuuttaindeksin vaihtelutamääräysten mukaisesti niitä valuuttoja, jotka alueen rajoista annetun valtioneuvoston päätök ovat esteettä vaihdettavissa Yhdysvaltain dolla sen muuttamista koskeva kirjelmä, jossa johto kunta totesi m uun muassa, että riin. korkoa, edellyttäen että shekkitilin velka- ja saa tavasaldojen kalenterikuukauden keskiarvo ei osoita tilinomistajan velkaa. esityksen joulukuun 14. päivänä pitämässään kokouksessa. "valuuttaindeksi otettiin virallisesti käyttöön 1.11.1977 rahalain 2 :n muutoksella. Vaikka indeksijärjestelmä on pääsääntöisesti toiminut hyvin, on siinä ajan mittaan ilmennyt eräitä periaatteellisia ja indeksiteknisiä ongelmia. Markkinavoimista irrallaan määräytyvän ruplan kurssin muutokset ovat valuuttaindeksissä ajoit tain vaikuttaneet haitallisesti vaihdettavien va luuttojen markkakurssien kehitykseen. Eduskun ta on 7.12.1983 hyväksynyt lain rahalain 2 :n muuttamisesta, jolla rupla irroitetaan valuuttaindeksistä ja indeksin laskemisessa otetaan huo mioon ainoastaan ulkomaankauppamme kannal ta tärkeiden vaihdettavien valuuttojen m uutok set. Eduskunnan hyväksyttyä lain ja edellyttäen että tasavallan presidentti sen vahvistaa, tulisi myös valtioneuvoston päätöstä markan ulkoisesta arvosta tarkistaa siten, että valuuttojen markkakurssit eivät lainmuutoksen voimaantulon vuoksi 1.1.1984 muuttuisi. Samalla olisi muutettava valuuttaindeksin perusvuotta sekä vaihtelualueen ylä- ja alarajoja uutta perusvuotta 1982 vastaavik si. Nykyinen valuuttaindeksi lasketaan käyttäen indeksikaavana aritmeettista keskiarvoa Laspeyresin ja Palgraven indekseistä. Valuuttaindeksin täsmällisyyden edelleen parantamiseksi olisi asiantuntijalausuntojen mukaan perusteltua siir tyä käyttämään ns. Törnqvistin indeksikaavaa, joka on eräs nk. harhattomista indeksikaavoista. Valuuttaindeksin luotettavuuden säilyminen edellyttää normaalisti perusajanjakson ajoittaista muuttamista lähemmäksi nykyhetkeä. Nykyisen valuuttaindeksin perusvuosi on 1974. Perusvuot ta uudistettaessa olisi paikallaan siirtyä kokonaan uuden ns. ketjuperiaatteen soveltamiseen. Täl löin indeksin laskenta pohjautuisi kunkin ajan kohdan ja sitä kaksi vuotta edeltävän kalenteri vuoden valuuttakurssien vertailuun eikä kurssien vertailuun johonkin kiinteään perusvuoteen näh den. Ketjuperiaatteen soveltaminen tarjoaisi tä hänastista luotettavamman mahdollisuuden ku vata markan ulkoisen arvon kehitystä lähim en neisyydessä ja samalla vältyttäisiin nykykäytän töön liittyvästä ajoittain toistuvasta perusvuoden vaihtamistarpeesta. Ketjuperiaatteeseen siirtymi nen ja laskentakaavan m uuttam inen eivät nekään edellytä muutoksia valuuttojen markkakursseissa eikä valuuttakurssipolitiikassa. Edellä olevaan viitaten johtokunta ehdotti, että pankkivaltuusmiehet tekisivät valtioneuvos tolle esityksen valtioneuvoston ko. päätöksen 4 438400215D muuttamisesta kirjelmässä lähemmin esitetyllä tavalla. ehdotuksen ja lähettivät valtioneuvostolle samana päivänä johtokunnan kirjelmän mukaisen esityk sen. Joulukuun 16. päivänä annettiin valtioneuvos ton päätös (960/83), jossa valtioneuvosto pankki valtuusmiesten esityksen mukaisesti päätti m uut taa markan ulkoisesta arvosta 28. päivänä loka kuuta 1977 antamansa päätöksen (761/77) 1 :n 1 momentin sekä 2 4 :n, näistä 4 :n sellaise na kuin se on 10. päivänä lokakuuta 1982 annetussa päätöksessä (742/82), näin kuuluviksi: Valuuttaindeksi 1 lasketaan niiden maiden valuuttojen perusteella, joiden valuutat ovat vaihdettavia ja joiden osuus Suomen tavarantuonnin ja -vien nin yhteisarvosta on kolmen viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana ollut kunakin vuonna vähintään yksi prosent ti. 2 Laskenta-ajankohdan indeksiluku las ketaan kertomalla vertailuvuoden in deksiluku valuuttakurssien keskimääräi sellä muutoksella. Valuuttakurssien kes kimääräinen muutos lasketaan valuutto jen laskenta-ajankohdan kurssin ja ver tailuvuoden keskiarvokurssin suhdelu kujen painotettuna geometrisena keski arvona. Painot lasketaan vertailuvuoden ja niiden neljän viimeksi kuluneen vuo sineljänneksen 1 :ssä tarkoitettujen ulkomaankauppaosuuksien aritmeettisena keskiarvona, joilta ulkomaankaupan vi ralliset tilastotiedot on julkaistu. Valuuttaindeksin3 perusajanjaksona on vuosi 1982, jonka indeksiluku mer kitään luvulla sata. Vertailuvuotena on se kalenterivuosi, joka on kaksi vuotta aikaisempi kuin laskettavan valuuttain deksiluvun ajankohta. Vuoden 1983 vertailuvuotena on kuitenkin vuosi 1982. 4 Valuuttaindeksiluvun vaihtelualueen yläraja on 106.0 ja alaraja 101.3.

Päätös tuli voimaan 1. päivänä tammikuuta 1984. Päätös tuli voimaan 1. päivänä tamm ikuuta 1984. Valuuttamääräysten muutoksia Marraskuun 22. päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehille esiteltiin johtokunnan sa man kuun 18. päivänä lähettämä kirjelmä, joka koski valuuttamääräyksiin sisältyvien, matkavaluutan enimmäismäärää, matkavaluutan käyttö tarkoitusta ja sadan markan seteliä suurempien setelien vienti- ja tuontikieltoa koskevien mää räysten muuttamista. Johtokunta ehdotti, että pankkivaltuusmiehet tekisivät valtioneuvostolle esityksen valuuttalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta näiltä osin. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen m ainittuna marraskuun 22. päivä nä. Valtioneuvosto teki joulukuun 8. päivänä pankkivaltuusmiesten esityksen mukaisen pää töksen (924/83) ja kumosi valuuttalain täytän töönpanosta 29. päivänä joulukuuta 1972 anta mansa päätöksen 2 a :n, sellaisena kuin se oli 21. päivänä helmikuuta 1979 annetussa päätök sessä (197/79), sekä m uutti päätöksen 2 :n 2 ja 3 momentin ja 2 :n edellä olevan väliotsakkeen, sellaisina kuin ne olivat edellä mainitussa 21. päivänä helmikuuta 1979 annetussa päätöksessä, näin kuuluviksi: Maksuvälineiden, arvopapereiden ja saamistodisteiden vienti _^_ _ Maasta lähtevä Suomessa asuva hen kilö saa viedä mukanaan Suomen rahan määräisiä ja muita maksuvälineitä yh teensä enintään 10 000 markan arvosta käytettäviksi matkaan liittyviin tavan omaisiin kuluihin sekä maahan tuota vien ei-liiketoiminnalliseen tarkoituk seen käytettävien tavaroiden maksami seen. Maasta lähtevä ulkomailla asuva hen kilö saa viedä mukanaan Suomen rahan määräisiä ja muita maksuvälineitä yh teensä enintään 10 000 markan arvosta. Tämän määräyksen estämättä hän saa kuitenkin viedä mukanaan sen määrän maksuvälineitä, jonka hän tulliviran omaisen hyväksymällä tavalla osoittaa tuoneensa maahan. Toimenhaltijain palkkaus Maaliskuun 16. päivänä 1983 solmittiin valtion virkaehtosopimus sopimuskaudeksi 1.3.1983 29.2.1984. Maaliskuun 24. päivänä pankkivaltuusmiehet vahvistivat johtokunnan edustajien yhdessä Suo men Pankin henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa 23.3.1983 allekirjoittaman PES-sopimuksen sopimuskaudeksi 1.3.1983 29.2.1984. Sopi mus pohjautui valtion virkaehtosopimukseen palkkausta ja eräitä palvelussuhteen ehtoja koske vilta osiltaan. Sopimuksen mukaan tarkistetaan palkkoja 1.3.1983 sopimuksen liitteenä olevien taulu koiden mukaisesti siten, että kokonaisvaiku tus on 2.7 %, sekä 1.10.1983 2.6 % siten, että tarkemmat mark kamääräiset taulukkovaikutukset täsmenne tään myöhemmin. Kokouksessaan 15.1.1981 pankkivaltuusmie het vahvistivat Suomen Pankin ylemmälle esimiestasolle erilliset palkkausluokat. Koska syksyn 1983 palkkaratkaisun yhteydessä sekä valtion palkkataulukoihin että Suomen Pankin henkilös töyhdistysten kanssa neuvoteltuihin palkkataulu koihin tehtiin teknisiä korjauksia taulukoita yh distämällä ja perustamalla uusia palkkaluokkia, pankkivaltuusmiehet kokouksessaan syyskuun 20. päivänä vahvistivat vastaavanlaatuiset tekniset korjaukset Suomen Pankin esimiespalkkaustaulukoihin ja päättivät, että ylimpien palkkaluokkien (E21 E25) osalta määrävuosikorotukset m uute taan ikälisäperusteisiksi samoin perustein kuin valtiolla. Suomen Pankin eläkesäännön muutoksia Pankkivaltuusmiehille maaliskuun 11. päivänä lähettämässään kirjelmässä johtokunta totesi, että valtion eläkelakiin on tehty eräitä muutoksia. Kun Suomen Pankin eläkejärjestelmä pankin ohjesäännön 24 :n mukaisesti noudattaa sovel tuvin osin kulloinkin voimassa olevaa valtion eläkejärjestelmää, johtokunta ilmoitti pitävänsä asianmukaisena, että m ainitut valtion eläkelain muutokset tehdään myös voimassa olevaan Suo men Pankin eläkesääntöön. Muutoksiin sisältyy työttömyyseläkejärjestelmän ulottam inen myös vuonna 1928 syntyneisiin, ja lisäksi ne koskevat työttömyyseläkkeen maksuajankohtien tarkista mista sekä työvoimatoimikunnan ja työttömyys kassan regressio-oikeutta eräissä tapauksissa. teistötoimen pitkän ajan tavoitteisiin kuuluu pyr kimys yleensäkin luopua omiin tarpeisiin nähden ylimitoitetuista kiinteistöistä, pankki on suoritta nut tiedusteluja uuden sopivamman tontin löytä miseksi Rovaniemen kaupungista. Pankille on Kiinteistöjen ostoja tarjottu kahta kaupungin keskustassa Valtakadun Syyskuun 20. päivänä lähettämässään kirjel varrella olevaa tonttia, joiden yhteinen pinta-ala mässä johtokunta ilmoitti, että Suomen Pankin on 2 825 m 2 ja yhteinen rakennusoikeus niin Porin konttori toimii Valtakadun varrella sijaitse ikään 2 825 krs-m2. Arkkitehdin lausunnon m u vassa noin 70 vuotta sitten rakennetussa talossa, kaan tontit ovat sopivia pankin uudisrakennuk joka esim. turvallisuusjärjestelyjen osalta ei ole selle. Hintapyyntö tonteista on 1 400 m k/krs-m 2, sopiva nykyaikaiseksi pankkikiinteistöksi eikä sitä mitä on pidettävä Rovaniemen ydinkeskustan sellaiseksi voida saadakaan mm. siitä syystä, että tonttien käyvänä hintana. Johtokunta ilmoitti pitävänsä tarkoituksenmu rakennus on viranomaisten toimesta määrätty kaisena, että Suomen Pankki hankkisi omistuk säilytettäväksi nykyisellään. Porin kaupunki, joka omistaa ko. korttelissa seensa po. tontit tulevaa tarvetta varten ja aika kaikki m uut kiinteistöt, on jo pitkään osoittanut naan, kun niiden rakentaminen tulee ajankohtai mielenkiintoa Suomen Pankin kiinteistöä koh seksi, luopuisi nykyisestä kiinteistöstään. Tämän taan. Kaupunki on äskettäin tarjonnut pankin mukaisesti johtokunta esitti, että pankkivaltuus ostettavaksi omistamansa, V kaupunginosan kort miehet oikeuttaisivat johtokunnan ostamaan telissa 1 olevan tontin nro 1 osaa, jonka pinta-ala pankille edellä tarkoitetut Rovaniemen kaupun on 1 554 m 2, tehokkuusluku 1.3 ja rakennusoi gin I kaupunginosan korttelissa 20 olevat tontit keus siten 2 020 krs-m2, mikä kolmeen kerrok nrot 5 ja 7 3 955 000 markan yhteishinnasta ja seen rakennettuna tyydyttäisi Suomen Pankin johtokunnan m uuten sopiviksi katsomilla ehdoil tarpeet. Tontinosa sijaitsee uuden oikeustalon la. naapurina Isolinnankadun, Tullinpuominkadun ja Kuninkaankadun rajoittamalla alueella. Hinta- esityksen joulukuun 14. päivänä pitämässään pyyntö on 500 mk /krs-m2 eli kokonaishinta pyö kokouksessa. ristettynä 1 milj. markkaa, jota on pidettävä varsin kohtuullisena maaseutukaupunkien tont tien keskimääräiseen hintaan verrattuna. Osakemerkintä ja suostumus osakkeiden Johtokunta ilmoitti pitävänsä tarkoituksenmu ostoon kaisena, että Suomen Pankki ostaisi Porin kau pungin tarjoaman tontinosan uudisrakennustaan Huhtikuun 26. päivänä pankkivaltuusmiehille varten ja luopuisi nykyisestä kiinteistöstään kau lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilmoitti, pungin hyväksi. Tämän mukaisesti johtokunta että Oulu Oy korottaa osakepääomansa 96 milj. esitti, että pankkivaltuusmiehet oikeuttaisivat markasta 120 milj. markkaan uusmerkinnällä. johtokunnan ostamaan pankille edellä tarkoite Suomen Pankki on ollut Oulu Oy:n osakkeen tun Porin kaupungin V kaupunginosan korttelis omistajana yhtiön perustamisesta alkaen pienellä sa 1 olevasta tontista nro 1 1 554 m 2:n suuruisen osuudella, joka nykyisin on 1.67 % yhtiön osake osan 1 milj. markan suuruisesta kauppahinnasta kannasta. Muut osakkeenomistajat ovat osakasja johtokunnan m uuten sopiviksi katsomilla eh ryhmä I (Kajaani Oy) ja osakasryhmä II (Veitsi doilla. luoto Oy), joilla kummallakin on yhtä suuret osuudet. esityksen kokouksessaan syyskuun 20. päivänä. Johtokunnan mielestä oli tarkoituksenmukais Joulukuun 13. päivänä lähettämässään kirjel ta, että Suomen Pankin osuus Oulu Oy:n osake mässä johtokunta totesi, että Suomen Pankin kannasta säilyisi ennallaan. Tämän vuoksi johto Rovaniemen konttori toimii 1960 valmistuneessa kunta esitti, että pankkivaltuusmiehet oikeuttai kiinteistössä, jonka tiloista suurin osa on koko sivat johtokunnan merkitsemään Suomen Pankil ajan ollut vuokrattuna hotelli- ja ravintola-alan le Oulu Oy:n osakeannissa 4 000 kappaletta yritykselle. Pankin käyttöön kiinteistö on tarpeet uusia 100 markan nimellisarvoisia osakkeita toman suuri ja tarkoitustaan vastaamaton, eikä 400 000 markan yhteishinnasta. vuokratiloista ole missään vaiheessa saatu koh tuulliseksi katsottavaa vuokraa. Kun pankin kiin esityksen kokouksessaan toukokuun 10. päivänä.

kivaltuusmiesten esityksestä saman kuun 27. päi vänä avoimella kirjeellä johtokunnan puheenjoh tajan virkaan johtokunnan jäsenen valtiotieteen maisteri Rolf Evert Kullbergin 1. päivästä kesä kuuta 1983 lukien sekä kesäkuun 3. päivänä johtokunnan jäsenen virkaan varatuomari Esko Ollilan saman kuun 15. päivästä alkaen. Kesäkuun 15. päivänä pitämässään kokoukses sa pankkivaltuusmiehet vahvistivat johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten välisen uuden tehtävänjaon. Vahvistaessaan maaliskuun 24. päivänä pitä mässään kokouksessa johtokunnan edustajien ja Suomen Pankin henkilöstöjärjestöjen 23.3.1983 allekirjoittaman PES-sopimuksen sopimus kaudeksi 1.3.1983 29.2.1984 pankkivaltuus miehet samalla päättivät, että vastaavat palkkatarkistukset tehdään myös johtokunnan puheen Ulkomaisia asiamiespankkeja johtajan ja jäsenten palkkoihin ja että neljäs korotetaan 2.5 prosentista 4 pro Elokuun 17., lokakuun 18. ja joulukuun 14. määrävuosilisä senttiin kuten valtiollakin. päivänä pidetyissä kokouksissa pankkivaltuusmie het päättivät, että Allied Irish Banks Limited, Dublin, BankAmerica International, New York, Haarakonttorien valvojat Euro-Clear Clearance System PLC, London, First Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän Interstate Bank of California, Los Angeles, Gervaramiehinään ovat vuonna 1984 pankkivaltuus rard & National PLC, London, International Westminster Bank PLC, London, Lloyds Bank miesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: International Ltd, London, Standard Chartered Joensuun konttori: valvojat toimitusjohtaja Bank PLC, London, The First Boston Corpora Mauri Heimo Kalervo Vänskä ja kansliapäällikkö, tion, New York, ja The Union Discount Compa lääninneuvos, varatuomari Niilo Antero Koisti ny of London P.L.C., London, otetaan Suomen nen sekä varamiehet hallintojohtaja, valtiotieteen Pankin ulkomaisiksi asiamiespankeiksi. kandidaatti Matti Ensio Juhani Halonen ja oi keusneuvosmies, varatuomari Onni Naakka; Myönnetyt avustukset Jyväskylän konttori: valvojat piirijohtaja Esa Mikael Riihimäki ja maanviljelysneuvos, agrono Pankkivaltuusmiehet myönsivät kertomus mi Ingmar Gottfried Finskas sekä varamiehet vuonna kolme avustusta. kaupunginjohtaja Jaakko Kalevi Loven ja vara tuomari Eero Emil Herman Jauhiainen; Johtokunta Kotkan konttori: valvojat varatuomari Leif Toukokuun 10. päivänä pitämässään kokouk Gunnar Thuresson Häggblom ja pormestari, va sessa pankkivaltuusmiehet päättivät myöntää joh ratuomari Heikki Pajari sekä varamiehet verojoh tokunnan jäsenelle Seppo Lindblomille virkava taja, varatuomari Toivo Verneri Rikkinen ja toi pautta siksi ajaksi, jonka hän on saman kuun 6. mitusjohtaja, merkonomi Antero Anttila; päivänä nimitetyn hallituksen jäsenenä, ja mää Kuopion konttori: valvojat lääninneuvos Toivo räsivät kesäkuun 15. päivänä pitämässään ko Kalevi Kopponen ja poliisimestari, varatuomari kouksessa edellä mainituksi ajaksi johtokunnan Erkki Juhani Vahronen sekä varamiehet hovioi vs. jäseneksi johtaja, valtiotieteen tohtori Markku keudenneuvos Esko Juhani Kilpeläinen ja johta Puntilan. ja, agronomi Pauli Uolevi Ilva; Tasavallan presidentti vapautti toukokuun 13. Lahden konttori: valvojat entinen kaupallinen päivänä valtiotieteen tohtori Ahti Karjalaisen Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan vi johtaja Toivo Voitto Kullervo Koponen ja poliisirasta mainitusta päivästä lukien ja nim itti pank mestari, varatuomari Raimo Sakari Tanner sekä Helmikuun 24. päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan edellisenä päivänä lähettämässä kirjelmässä tehtyä esitystä Enso-Gutzeit Oy:n osakkeiden ostosta E. J. Längmanin rahastoilta. Esitys liittyi samanaikaisesti käsiteltävänä olleeseen johtokun nan esitykseen Längmanin rahastojen hoidon siirtämisestä Suomen Kulttuurirahastolle. Johtokunnan esityksen mukaisesti pankkival tuusmiehet oikeuttivat johtokunnan ostamaan Suomen Pankille E. J. Längmanin rahastojen hallussa olevat Enso-Gutzeit Oy:n osakkeet enin tään kaksinkertaiseen kurssiin nimellisarvosta, edellyttäen että eduskunta hyväksyy rahastojen siirron Suomen Kulttuurirahastolle siirtoa koske van esityksen liitteenä olevilla ehdoilla. varamiehet aluejohtaja, valtiotieteen maisteri Olavi Vahter ja apulaiskaupunginsihteeri, oikeus tieteen kandidaatti Juha Kaarlo Tapio Arvela; Mikkelin konttori: valvojat rehtori Pauli Veli Vainio ja lääninneuvos Viljo Uolevi Lehtolainen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Jorma Kalevi Pekonen ja markkinointijohtaja, merkonomi Erk ki Heikki Nevasaari; Oulun konttori: valvojat kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi Matturi ja toim i tusjohtaja, konsuli Jorma Jalmari Sallamo sekä varamiehet poliisimestari, varatuomari Erkki Eino Haikola ja oikeusneuvosmies, oikeustieteen lisen siaatti Lauri Jorma Tirinen; Porin konttori: valvojat entinen toimitusjohta ja Eino Kivikoski ja apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Mikko Iisakki Sävelä sekä varamiehet talousjohtaja, ekonomi Antti Kalervo Lipsanen ja verojohtaja, varatuomari Jorma Kalevi Saarivuo; Rovaniemen konttori: valvojat lääninverojohtaja, lainopin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila ja kaupunginkamreeri, ekonomi Erkki Antero Vähälä sekä varamiehet konttoripäällikkö, ekonomi Seppo Olavi Söderlund ja piirirakennuspäällikkö, diplomi-insinööri Heikki Mikael Annanpalo; Tampereen konttori: valvojat sairaalanjohtaja, hallinto-opin kandidaatti Eero Einar Lindfors ja tullijohtaja, valtiotieteen kandidaatti Veikko Ar mas Seppänen sekä varamiehet kunnallispormestari, varatuomari Pentti Järvelä ja toimitusjohta ja, ekonomi Matti Heikki Johannes Hokkanen; Turun konttori: valvojat toimitusjohtaja, eko nomi Heikki Alarik Löyttyniemi ja professori Jaakko Ilmari Nousiainen sekä varamiehet apu laiskaupunginsihteeri, varatuomari Paavo Aarne Sakari Heinonen ja toimitusjohtaja Teuvo Toivo Tapio Lehtinen; Vaasan konttori: valvojat lääninneuvos Henrik Matias Palomäki ja toimitusjohtaja, lainopin kan didaatti, diplomiekonomi Hans-Erich Slotte sekä varamiehet kauppatieteiden tohtori Kauko Kaler vo Mikkonen ja apulaiskaupunginjohtaja, dip lomi-insinööri Seppo Sanaksenaho. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuoden alkaes sa eduskunnan valitsijamiesten sanottuun tehtä vään valitsemat seuraavat henkilöt: Jaatinen, Matti, ekonomi, Liikanen, Erkki, valtiotieteen kandidaatti, Maijala, Matti, toimitusjohtaja, Loikkanen, Eino, henkilöasiainpäällikkö, Rosnell, Irma, valtiotieteen kandidaatti, Saarinen, Aarne, kansanedustaja, Väyrynen, Paavo, valtiotieteen maisteri, Melin, Ingvar S., kauppatieteiden lisensiaatti, Miettinen, Mauri, metsänhoitaja. Näistä kolme ensin mainittua muodostivat suppeamman valtuuston. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuusmies Jaa tinen ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Liikanen. Maaliskuussa toim itettujen eduskuntavaalien jälkeen kokoontuneen eduskunnan valitsijamie het valitsivat huhtikuun 22. päivänä pankkivaltuusmiehiksi seuraavat henkilöt: Liikanen, Erkki, valtiotieteen kandidaatti, Jaatinen, Matti, ekonomi, Maijala, Matti, toimitusjohtaja, Saarinen, Aarne, kivenhakkaaja, Työläjärvi, Pirkko, kauppatieteiden maisteri, Miettinen, Mauri, metsänhoitaja, Vennamo, Veikko, lakitieteen lisensiaatti, Väyrynen, Paavo, valtiotieteen maisteri, Luttinen, Matti, osastopäällikkö. Valitsijamiehet määräsivät samalla suppeam paan valtuustoon Liikasen, Jaatisen ja Maijalan. Samana huhtikuun 22. päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet valitsivat pu heenjohtajakseen pankkivaltuusmies Jaatisen ja varapuheenjohtajakseen pankkivaltuusmies Liika sen. Sen jälkeen kun eduskunta oli toukokuun 10. päivänä pyynnöstä myöntänyt Väyryselle ja Lutti selle valtioneuvoston jäseneksi nimittämisen joh dosta vapautuksen pankkivaltuusmiehen tehtä vistä, eduskunnan valitsijamiehet valitsivat sa man toukokuun 17. päivänä heidän sijaansa pankkivaltuusmiehiksi toimikauden jäljellä ole vaksi ajaksi varatuomari Mikko Jokelan ja putki asentaja Olli Helmisen. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1983 tilejä tarkastamaan eduskunnan valitsijamiehet valitsi vat seuraavat henkilöt:

30 Muurman, Peter, yhteiskuntatieteiden m aisteri, hänen varamiehensä Aaltonen, Markus, taloustieteiden maisteri; Vesterinen, Matti, taloudenhoitaja, hänen varamiehensä Aitamurto, Aarno, varatuomari; Mattila, Kalevi, kaupunkitarkastaja, hänen varamiehensä Kokko, Heikki, kunnallisneuvos. Helsingissä 27. päivänä m aaliskuuta 1984 Mäki-Hakola, Pentti, diplom i-insinööri, hänen varamiehensä Löyttyniemi, Pekka, diplom i-insinööri, varatuomari; Malm, Hakan, agrologi, hänen varamiehensä Enävaara, Reijo, päätoim ittaja, valtiotieteen maisteri. Erkki Liikanen Aarne Saarinen Mauri Miettinen Mikko Jokela MATTI JAATINEN Matti Maijala Pirkko Työläjärvi Veikko Vennamo Olli Helminen Eino Helenius