SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. x. KERTOMUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEN K E H IT Y K S E S T Ä LUKUVUOSINA 1 9 1 0-1 9 1 5. KOULUHALLITUKSEN JULKAISEMA. H ELSINKI 1919. VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO.
Valtioneuvostolle Kouluhallitukselta. Keisarillinen Suonien Senaatti oikeutti Kouluhallituksen syyskuun 13 p. 1905 jokavuotisten kansanopetusta koskevien tilastollisten katsausten lisäksi julkaisemaan yleiskatsauksellisia kertomuksia
IV kansakoululaitoksesta, joiden kertomusten nyttemmin tulee käsittää viiden vuoden ajanjaksoja. Tämän mukaisesti Kouluhallitus nöyrimmästi tässä toimittaa Valtioneuvostolle kouluneuvos K. Kerkkosen Kouluhallituksen määräyksestä laatiman Kertomuksen Suomen kansakoulutoimen kehityksestä lukuvuosina 1910 1915. Helsingissä syyskuun 19 p. 1919. Kouluhallituksen puolesta E. J. TAMMIO. K. A. Castrén.
SISÄLLYS. Sirm I. Yleisiä alotteita ja toimenpiteitä... l I. Oppivelvollisuus... 1 Yleisen oppivelvollisuuden toteuttam inen siirretty tuonnemmaksi 1. E h dotus kunnallisesta oppivelvollisuudesta 1. 2. Kansakoulun opetussuunnitelma... 6 Ylihallituksen alamainen esitys 6. Komitea ja sen toim inta 8. Tilastotietoja kansakoulun käyneestä nuorisosta kaupungeissa 9. Käyttövaroja 10. Kokeilukoulu 10. Kokeilukoulun opettajien virkavuodet 11. Määräys komitean työn lopettam isesta 12. 3. Koulu ja koti... 16 _ Koulun ja kodin lähentäminen 16. K oulusta päässeiden oppilasten kehityksen edistäminen 16. Ylihallituksen kiertokirje edellämainitusta asiasta 17. K otikasvatus-yhdistys ja sen toim inta 17. Valtiolta apuraha 19. Säästäväisyyden edistäminen 19. Tilastoa säästöönpanoista v. 1918 1914 20. K esävirkistystä varattom ille kansakoululapsille 22. Ylihallituksen kiertokirje asiasta 23. Taulukko kesävirkistys-avustuksista v. 1913 24. Vapaaliput valtion rautateillä 24. 4. Hallinnollisia määräyksiä ja tiedusteluita... 25 H. M Keisarin muotokuva kouluihin 25. Romanowin hallitsijasuvun 300-vuotisjuhla 26. Liputtam inen 26. Keisarillisten juhlapäivien vietto 26. Valtiolliset mielenosotukset ja kiihotus 28. Huoneustojen 'luovutus eräisiin esitelmätilaisuuksiin 28. Borodinon taistelun muistopäivä 29. Venäjän historian ja maantiedon opetus 29. Venäjän historian ja maantiedon oppikirjat 31. Tarkotustaan vastaavampia opetusvälineitä 32. Tiedustelu Venäjän historian ja maantiedon opetusta koskevien toimenpiteiden tuloksista 34. Tiedustelu kansakoulukurssin suorituksen tuottam ista eduista 35. Tiedustelu kansakoulujen lukusuunnitelm ista ja ohjelmista 36. U udistettu tiedustelu 36. 5. Kansakoulu-asetuksen muutosehdotuksia ja muutoksia... 37 Ehdotus kodifioimiskomitean asettam isesta ei a ih e u tta n u t toim enpiteitä 37. Oulun piirin opettajiston pyyntö erinäisten kansakoulu-asetuksen :äin m uut, tam isesta 37. H. Ylh. K enraalikuvernöörin ehdotus kansakoulujen opetusohjelmien muuttamiseksi 37. Y lihallituksen lausunto asiasta 38. Eduskunnan alote ruumiillisen rangaistuksen poistamiseksi kouluista 39. Y lihallituksen lausunto asiasta 40. Ruumiillinen rangaistus kurinpitokeinona kouluissa kielletty 42. Ehdotus kansakoulunopettajien virkavuosien laskemisoikeudesta palkankorotukseen nähden 43. Kansakoulunopettajiston anomus eläke-etujensa parantam isesta 43. Ylihallituksen lausunto eläke-asiasta 44. Yleisen kansakoulukokouksen kanta 44. Uusi alamainen esitys eläke-asiasta 45. Keisarillisen Senaatin hylkäävä päätös 53. 6. Kansakoulunopettajain opinnot ja tilapäiset kurssit... 53 K ansakoulunopettajat Yliopistolliset jatkokurssit lv. 1910 1911 54, lv. 1911 1912 55, lv. 1913 1914 56, lv. 1914 1915 58. A vustus Jyväskylän ja.
VI Turun kesäyliopistolle 57. K ansakoulunopettajain jatkotutkinto 58. Ylihallituksen lausunto asiasta 59. Yliopistollisten jatkokurssien johtokunnan ehdotus tutkintojen ja opetusnäytteiden järjestämiseksi 60. Jatko-opintotutkinnon ohjesääntö 62. Suomen Opettajain Raittiusliiton raittiuskurssit v. 1910 64 R aittiuskurssit v. 1911 65., v. 1912 68, v. 1913 70. Ylihallituksen esitys määrärahan jatkum isesta 71. Raittiuskurssit v. 1914 71, v. 1915 73. Käsityö- ja piirustuskurssit Jyväskylässä v. 1912 74. Kysymys piirustuskursseista Vaasan piiriin 75. Piirustuskurssit v. 1914 75. Alistus piirustuskursseista v. 1915 76. Laulukurssit v. 1910 76, v. 1911 77, v. 1912 78, 1914 78. Leikki- ja voimistelukurssit v. 1912 79, v. 1913 80, v. 1914 82, v. 1915 82. Varalan kurssit v. 1911 1913 84, v. 1914 15 85. Kirjastokurssit 86. Mehiläis- ja terveyden hoitokurssit 86. Puutarhakurssit v. 1912 1914 87, v. 1915 88. Maataloudelliset kurssit v. 1912 88, v. 1913 89, v. 1914 90, v. 1915 91. Haapaveden kurssit 92. 7. Kaunokirjoituksen opetus... 92 Pysty- vaiko kalteva kirjoitus? 92. Ylihallituksen kanta asiassa 92. 8. Piirustuksen opetus... 93 Tiedustelu asian tilasta 93. U udet määräykset 94. Ylihallituksen esitys lisäpiirustuskurssien sekä piirustuksen ja käsitöiden opetuksen tarkastajien asettam isesta Ylihallitukseen 95. Kiertokirje kansakoulujen tarkastajille 96. K iertokirje seminaarien johtajille 97. 9. Käsityön opetus...1... 97 Uudistuksia harkitsemaan asetettu komitea 97. Hämeenläänin kuvernöörin ehdotus 99. K iertokirje seminaarien johtajille ja kansakouluntarkastajille 99. 10. Partiopoikaliike ja oppilasten ruumiillinen kehitys... 100 K irkollisasiaintoim ituskunnan kirje 100. Ylihallituksen lausunto asiasta 101. 11. Koululääkärikysymys... 102 Komitean asettam inen 102. 12. Työväenopistot... 103 Valtion kannatusapu v. 1913 103. Lukusuunnitelm aehdotus 105. 13. K ansankirjasto-asia... 107 Virallisia julkaisuja ilmaiseksi kuntain kantakirjastoille 107. ' 14. K ansanlastentarhat... 108 Ehdotus v. 1913:n määrärahan käyttäm isestä 108. Ehdotus hyväksytty 110. Y lihallituksen lähempiä määräyksiä 110. Tietoja kaupunkien lastentarhoista lv. 1913 1914 111. Lastentarhurisem inaarin valtioapu 112. 15. O p p i-ja lukukirjat sekä tekijäpalkkiot... 112 Kansakouluissa käytetyt oppi- ja lukukirjat 112. Uusia kansakoulun oppi- ja lukukirjoja 113. Tekijäpalkkiot 114. 16. Yleiset kansakoulukokoukset... 116 Kokous Oulussa v. 1911 116. Kokous Turussa v. 1914 117. Määräraha yleisiä kansakoulukokouksia varten 117. 17. Muita asioita... 118 Ehdotus laulukomitean asettam isesta 118. Kysymys laulun ja musiikkiopin arvosanoista 119. Kysymys kaavametoodista 119. Kokoelma koululauluja kansakouluihin Uno Cygnæus en 100-vuotispäiväksi 119. Otavan kartasto lahjaksi koulujen kirjastoihin 119. Paloasioita koskevan kansankirjasen levittäminen 119. Keuhkotaudin vastustam ista koskevia seinätauluja kouluihin 120. Hammas- ja suunhoito-ohjeita kansakouluille 120. K reikkalaiskatoliset uskonnon oppikirjat 120. J. Sepän»eläinmallien» käyttäm inen kansakoulussa 121. Kysymys koulumuseon aikaansaamisesta 121. Tiedustelu muinaiskaluista ja
kansatieteellisistä esineistä kouluissa 121. Oppilasretkeilyt Pietariin 122. Osanotto»Koulun järjestäminen ja sisustaminen» - nimiseen näyttelyyn P ietarissa 123. Osanotto Yleisvenäläiseen hygieniseen näyttelyyn 124. Kansakoulunopettajain m atkarahat ulkomaille 121. Apurahoja kuuntelua varten seminaareissa ja kansakouluissa sekä osanottoa varten kursseihin 124. Vapaat kylpysijat kylpylaitoksissa 125. Sairasavut 125. A purahastot: a) Elis Holmin 126. b) K nut Otto Vikbergin 126. o) Standertskjöldin L itt A. 126. K ansakoulunopettajattanne huomautus eläkelaitoksesta 126. VH 18. S u ostu n tam en osään tö kansakoululaitosta varten v. 1911 1915... 128 19. K ansakoulutointa varten vahvistetut m enosäännöt ja valtion to d elliset m enot sitä varten v. 1911 1 9 1 5... 132 II. Kansakoulunopettajaseminaarit... 137 1. Sem inaaria koskevat säännök set... 137 Ylihallituksen esitys seminaari-asetusten uusimisesta ei antanut aihetta toimenpiteisiin 137. K ansakoulu-asetuksen 42:n tulkinta 137. Seminaariin pyrkivien lääkärintodistus 138. Lääkärintodistus lähetettävä suoraan seminaarin johtajalle 138. Oppilasten terveydellisen tutkim uksen tehostam inen 139. Määräys seminaarin opettajien neuvottelukokousten pitäm isestä 139. Kuuntelupäiväkirja seminaarien johtajille 140. Muutoksia seminaarien vuosikertomuksiin 140. Säästäväisyyden noudattam inen polttopuiden käytössä 141. Kajaanin seminaarin oppilasstipendien ehtoja täydennetty 142. 2. K irja sto -a sia... 143 Kirjastonhoito-opetus 143. Kirjastonhoitajain asettaminen 144. Kirjastonhoitajain kokous 144. 3. Puutarhat ja puutarhanhoidon o p e tu s... 145 Puutarhanhoidon ja puutarhanhoidonopetuksen järjestäminen 145. Seminaarien puutarhurien kokous 147. Neuvottelu seminaarien puutarhojen uudelleen järjestäm isestä 149. Järjestelyohjeet seminaaripuutarhoja varten 149. E sitys m atka-apurahasta seminaarien puutarhureille 154. Anomus seminaarien puutarhurien tointen asettam isesta vakinaisiksi 155. 4. Sem inaarien m äärärahain korottam in en... 155 Ylihallituksen esitys 155. 5. K o tita lo u so p etu s... 164 Kotitalousopetusta seminaarien naisoppilaille ja harjoituskoulujen tyt-. töoppilaille 164. Y lihallituksen esitys m äärärahasta kotitalousopetusta varten seminaareissa 165. K otitalousopetusta Jyväskylän ja H einolan seminaarien IV luokan oppilaille 165. 6. H arjoituskoulut ja niiden ja tk o lu o k a t... 166 K otitaloudenhoidon opettajattären toimi Raahen seminaarin harjoituskoulun jatkoluokalla 166. M ääräraha veistonopetuksen kustantam iseksi Raahen seminaarin harjoituskoulun poika-oppilaille 166. Esitys käsityöopetuksen järjestäm iseksi koetteeksi Jyväskylän seminaarin harjoituskoulussa lv. 1914 1915 167. Esitys Heinolan seminaarin harjoituskoulun jatkoluokan edelleen ylläpitäm isestä 167. Raahen seminaarin harjoituskoulun jatkoluokka 168. Tammisaaren jatkoluokan siirtym inen valtion haltuun 169. H arjoituskoulun jatkoluokan perustam inen Jyväskylän ja Sortavalan saminaareihin 169. Harjoituskoulun jatkoluokkien määrärahan jatkaminen 171. Jatkokurssi Uudenkaarlepyyn seminaarin harjoituskoulun oppilaille 172. Jatkokurssi Sortavalan seminaarin harjoituskoulun oppilaille 172. 7. K ysym ys venäjänkielen o p etta m isesta sem in aareissa... 173 Ylihallituksen lausunto 173. 8. K ursseja sem inaareissa kansakoulunopettajille... 175 ~
vm P iirustuskurssit v. 1911 175. L uentokurssit Kajaanin seminaarissa 176. Luentokurssien vastainen järjestely 177. 9. H ospitantit...1... 179 Hospitanttipaikkojen täyttäm inen 179. Hospitanttiopas 180. Seminaariopettajakokouksen toivomus hospitanttiluokan perustam isesta 183. Tilastoa hospitanteista 184. 10. Jyväskylän kesäyliopiston avustam inen... 185 11. Seminaarinoppilasten opintom atkat... 186. V. 1911 ja 1912 186, v. 1913 188, v. 1914 189. 12. Seminaarien opettajisto, sen asema ja edut... 190 Uusi suomenkielen lebtorinvirka Jyväskylän seminaariin 190. Eräiden seminaarinkollegain muuttaminen lehtoreiksi 190. Ylihallituksen lausunto seminaarien opettajain palkkaetujen parantam ista koskevan anomuksen joh dosta 192. Ylihallituksen uusi esitys asiasta 197. M atkarahat 198. Esitys tieteellis-kasvatusopillisesta m atkarahasta 199. Matkaraha Leipzigin graafilliseen näyttelyyn 200. M atkaraha seminaarin puutarhurille 201. M atkaraha kotitalousopettajattarelle 201. Kolmas seminaarinopettajain kokous ja siinä käsiteltyjä asioita 201. a) Seminaarin oppilasten itsehallinnon laajentaminen 202. b) Siveysopin opetuksen järjestäminen seminaareissa ja niiden harjoituskouluissa 202. c) Kokelaiden kuuntelun järjestäm inen 202. d) Seminaarin oppilasten omavaraiset työt 203. Käytännölliset opettajanäytteet 204. Luettelo seminaarien opettajista: Jyväskylä 206, Sortavala 209, Tammisaari 211, Uusikaarlepyy 212, Rauma 213, Raahe 215, Heinola 216, Kajaani 218. 13. Seminaarien tarkastukset... 219 14. Muita asioita... 220 Seminaarien alkamisen siirtym inen sodan vuoksi 220. E sitys Jyväskylän seminaarin 50 v. historian kustannusavustuksesta 220. 15. Tilastollisia tietoja sem inaareista ja niiden harjoituskouluista... 221 a) Seminaarien ja harjoituskoulujen opettajaluku 221. b) Seminaarien oppilasmäärät 222. c) Harjoituskoulujen oppilasmäärät 222. d) Seminaarien ja harjoituskoulujen m enot 222. III. Kaupunkien kansakoulut... 225 1. Vuositietoja koskevia m ääräyksiä... 225 Lukukausi-ilmoitus ja kaava sitä varten 225. Ilm oitus kreikanuskoisista oppilaista 225. Muistutus opetussuunnitelm ista 226. Vuosikertomuskaavakkeet 226. Huomautus opetusta koskevien tietojen lähettäm isestä 226. 2. O hjesäännöt... 226 Talous- ja keitto-opetusta kansakoulun ohjelmaan 227. 3. Kaupunkikoulujen tarkastus... 227 Paikallinen tarkastus 227. Anomus m atkarahasta kaupunkien kansakou-. lutarkastajille 229. Valtion tarkastus 230. 4. Kaupunkikuntien valtioavut kansakoululaitoksiaan varten... 232 5. Tilastollisia tietoja kouluista ja o p e ttajista... 235 a) Tilastoa luokista ja opettajista 234. b) Tietoja oppilaista 234. o) Tietoja jatkokouluîsta, erikoisluokista y. m. 235. d) Tietoja koulujen taloudesta 235. IV. Maaseudun kansakoulut... 237 1. Alkuopetus... 237 Valtioapu.kunnallisille pientenlastenkouluille 237. Y lihallituksen ehdotus V. 1913:n määrärahan käyttäm isestä 237. M ääräykset määrärahan käyttäm i sestä 241. Ylihallituksen esitys avustuksen maksamisesta kerta kaikkiaan 242.
Ylihallituksen ehdotus vuoden 1915 määrärahaksi 243. Määräyksiä syksyisiin pientenlastenkouluihin nähden 243. Opetuksen valvonta Karjalan kreikkalaiskatolisissa lastenkouluissa 245. Alakouluseminaarit: a) A. Pietikäisen ja K. W. Raunion pikkukouluseminnari Sortavalassa 246. Kysymys venäjänkielen opetuksesta siellä 246. b) J. H. Tuhkasen kierto- ja pikkukouluseminaari Hämeenlinnassa 247. c) K. Werkon esi-, pikku- ja kiertokoulunopettajaseminaari Helsingissä 247. d) Helsingin ruotsinkielinen pientenlastenopettajaseminaari 248. e) N. Ojalan y. m, valmistuslaitos Jyväskylässä 249. f) V. Miillerin esi- ja kiertokoulunopettajasem inaari Kotkassa 250. g) K. Wesalan valmistuslaitos Kuortaneella 251. h) Elin Keravuoren alkukouluseminaari Naantalissa 251. i) W. Laxström in ruotsinkielinen pikkukoulunopettajaseminaari Vaasassa 251. j) M. J. Leinosen 2-vuotinen alakoulunopettajain valmistuslaitos Äänekoskella 253. Erinäisiä kursseja opettajien valmistamiseksi kierto- ja lastenkouluihin 254. Valtioavun anomus ruotsinkielistä pikkukoulunopettajakokousta varten 255. Anomus valtioavusta pikkukoulukonsulentin palkkaamiseksi 255. K esäkurssit 255. Valtioapu»Korpikotia» varten 256. 2. Toim enpiteitä maalaiskuntien kansakoulukustannusten huojentamiseksi ja koulunkäynnin edistämiseksi... 256 V altioapuja koulujen kannattajille 256. A vustukset kunnittain lueteltuina 257. K iertokirje rakennus-apurahain loppuosain tilauksesta 270. K iertokirje koulutalojen lantaruum ista 270. Kysymys uusien rakennuspiirustusten m onistam isesta ja levittäm isestä 271. Oppilas-asuntolain uudestaan järjestäminen 271. Kirje oppilas-asuntoloista pohjoisten piirien tarkastajille 273. Varattomien lasten ravinto- ja vaatetus-avustus 273. Apumaksu koulutarpaiden ostoon etupäässä varattom ille oppilaille 280. Ylihallituksen esitys määrärahasta maalaiskansakoulujen oppilaspuutarhojen avustamiseksi 282. Furuhjelm in lahjoitusvarat 283. K oulukeitto-yhdistys 286 3. Opetustyö ja sen edistäminen... 288 Koulun opetuskieli ja oppilasten äidinkieli 288.»Metsäpäivä» koulun työpäiväksi 288. Kaksi kiertävää kreikkalaiskatolista uskonnonopettajaa 289. Käsityönopettajain valm istuskursseja 291. Sortavalan kurssit 292. Käsityökurssit Tam pereella 293. Oppilnskirjastomääräraha 293. Ylihallituksen kiertokirje asiasta 295. Ylihallituksen kehoitus piiritarkastajille 296. Tilastoa oppilaskirjastoista 1913 1914 296. Puutarha- ja näyteviljelykset Lepaan kansakoululla 297. Ylihallituksen mielipide järjestystehtävistä kansakouluilla 297.»Yhteistyö» lahjaksi kansakouluihin 298. Siemeniä lahjaksi kouluihin 298. 4. Opettajien asema ja edut... 299 Ylihallituksen lausunto kansakoulunopettajain korottam isesta ylempään palkkausluokkaan 299. Ylihallituksen lausunto Porvoon naisopiston oppilaiden valmistamisesta kansakoulunopettajattariksi 299. Maalaisopettajain kunnallista palkkausta koskevien sääntöjen uudistaminen 300. Ehdotus pienem mistä kuunteluapurahoista 302. Koulun omaisuuden hoito loma-aikana 303. Esitys matka-avustuksesta piirikokoukseen osaaottaville 302. Kansakoulunopettajiston postirahanvapaus 303. 5. Ja tk o k u rssit... 304 Jatkokurssit lv. 1910 1911 305, lv. 1911 1912 306, lv. 1912 1913 307, lv. 1913 1914 308, lv. 1914 1915 310. 6. O pettajakirjastot... 312 Lainaajapiiriä laajennettu 312. Jam es Sullyn sielutieteen oppikirja opettajakirjastoihin 313. Määrärahojen jako 314. Tilastoa lainausliikkeestä lv. 1910 1911 316, lv. 1911 1912 317, lv. 1912 1913 318, lv. 1913-1914 319, lv. 1914 1915 320. IX
X 7. Maalaiskansakoulujen tarkastus...!... 321 Koulujen tarkastukset 321. Uudet tarkastuskertonauskaavakkeet 321. Kiertokirje piiritarkastajille opetussuunnitelmien laadinnan valvomisesta 321. Vuosikertomusten opetusta koskeva liite 322. U udet vuosikertomuskaavakkeet 322. Muutoksia yleissilmäykselliseen vuosikatsaukseen 322. K ansakoulujen omaisuuden hoito ja tarkastus 322. Uusi tarkastuspiirien jako 323. Kysymys kreikkalaiskatolisista koulupiireistä ja uskonnon opetuksesta 325. Lausuntoa uudelleen vaadittu 327. Kysymys luterilaisen uskonnon opetuksesta Raja-Karjalan kansakouluissa 328. Piiritarkastajain palkkaus-asia 329. Varoja kansliatarpeisiin 330. Piiritarkastajain matkustuslupa 331. Sijaistarkastajain virkam atkat loma-aikoina 331. M atkarahat 331. Vakinaiset piiritarkastajat, heidän virkavapautensa ja viransijaisensa 332. Väliaikaisia piiritarkastajaviran hoitajia 336. Piirikokoukset 337. Seitsemäs piiritarkastajakokous 339. Tarkastuksia Ylihallituksesta käsin 340. 8. Tilastoa m aalaiskansakouluista... 241 a) Kuntien koululuku 341. b) Koulupiirien luku sekä koulujen luku ja laatu 341. c) Koulujen opettajat 342. d) Oppilastilastoa 343. e) Kansakoulujen talous 344. % V. Kansanopistot ynnä isäntä- ja em äntäkoulut... 349 1. Yleis'iâ a s io ita... 349 Tiedustelu kansanopistojen opettajiston hakukelpoisuudesta oppi- tai kansakoulualalle 349. Ansioluettelojen lähettäm inen Ylihallitukselle 349. Opettajain kuuntelu- ja opintostipendit 350. Tarkastukset 350. Kiertokirje opetustyöstä johtajille ja opettajille 350. 2. Emäntäkoulut... 356 Elias Lönnrotin emännyyskoulu Sammatissa 356. Jokelan emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulu 356. O rimattilan emäntäkoulu 357. 3. A purahat.... 358 A purahat havaintovälineitä varten 358. Apurahat kansanopistoille ja niiden varattom ille oppilaille 358. Apurahoja maatalousopetusta varten 363. A vustus m äärärahasta isäntä- ja emäntäkouluja varten 365. Rakennusavut 3G6. 4. Tilastotietoja kansanopistoista ynnä isäntä- ja em äntäkouluista... 369 a) Kansanopistojen, niiden opettajain ja oppilasten lukumäärä 369. fc) Tietoja kansanopistojen oppilaista 370. c) Tietoja kansanopistojen taloudesta 370. d) Tietoja varsinaisista em äntäkouluista 370. VI. Koulutoimen Ylihallitus... 371 1. V ira sto ja sitä koskevia määräyksiä... 371 Kysymys Ylihallituksen muodostamisesta kollegialisesta virastosta sellaiseksi, jonka johdosta päällikkö yksinomaisesti määrää, 371. Kansliatilastoa 371. Venäjänkielisten asiakirjain vastaanottaminen 371.»Yhdenvertaisuuslaki» 372. U utisten antaminen sanomalehdistölle 372. Kurinpitoa koskevia määräyksiä 373. 2. Virat ja p alk k au k set... 374 Lisäjäseniä kansakouluosastolle 374. Puutarhaopetuksen neuvoja 376. Kysymys lisäneuvojasta 376. Puutarhaopetuksen neuvojan ohjesääntö 376. Puutarhaopetuksen neuvojan käyttövarat 379. Ehdotus kansakoulunopettajiston edustajista Ylihallitukseen 379. Kysymys raittiusopetuksen tarkastajasta 379. Apukamreerin palkkauksen parantaminen 380. Määräraha kamreerinapulaisen eli reviisorin palkkaamiseksi 380. 3. Virkailijat... 380
I. Y le is iä a lo tte ita j a to im e n p ite itä. 1. Oppivelvollisuus. Alamaisessa kertomuksessa Suomen kansakoulutoimen kehityksestä lukuvuosina 1905 1910 on selostettuna oppivelvollisuus-asian varhaisemmat vaiheet. Asian esittelyssä joulukuun 3 p. 1913 Keisarillinen Majesteetti suvaitsi Armossa määrätä, että Suomen 1910 vuoden määräaikaisen Eduskunnan oppivelvollisuudesta ja kansakoululaitoksen kustannuksista tekemä alamainen esitys ynnä asei tusehdotukset jätettiin huomiotta, ehdolla 1) että yleisen oppivelvollisuuden säätäminen Suomessa lykätään tuonnemmaksi, kunnes Valtiovaraston tila ja maan taloudellinen vaurastuminen tekevät tämän toimenpiteen toteuttamisen mahdolliseksi, sekä 2 ) että ne menot, jotka mainitusta toimenpiteestä saattavat koitua valtiolle, kaikessa tapauksessa määrätään suoritettaviksi Eduskunnan myöntämistä varoista eikä valtiorahastosta. Vuoden 1914 valtiopäivillä antoivat kansanedustajat Paavo Virkkunen, Väinö Valkama, Juho Rannikko, Antti Tulenheimo, J. A. Mannermaa, J. Oskari Peurakoski, Reinh. Grönvall, E. Kilpeläinen, Pekka Ikonen, Johannes Laine, Isak Saha, Ida Yrjö-Koskinen, Akseli Rauanheimo, Onni Hallstén, Mikko Jaskari, Mikko Iipponen, M. Tuomela, A. v. Weissenberg, Akseli Nikula, Kust. Killinen ja M. Latva Eduskunnalle seuraavan ehdotuksen asetukseksi kunnallisesta oppivelvollisuudesta:»keisarillinen Majesteetti on joulukuun 3 p:nä 1913 suvainnut Armossa määrätä, että Suomen 1910 vuoden määräaikaisen eduskunnan oppivelvollisuudesta ja kansakoululaitoksen kustannuksista tekemä alamainen esitys ynnä siihen liittyvät asetusehdotukset jätetään huomioonottamatta ja yleïseh oppivelvollisuuden säätäminen Suomessa lykätään tuon - 2127 18 Keri. kansakoulutoimen kehii. 1910 1915. 1 Yleisen oppivelvollisuuden toteuttam inen siiretty tuonnem maksi. Ehdotus kunnallisesta oppivelvollisuudesta.
2 nemmaksi, kunnes valtiovaraston tila ja maan taloudellinen vaurastuminen tekevät tämän toimenpiteen mahdolliseksi, sekä että ne menot, jotka mainitusta toimenpiteestä saattavat koitua valtiolaitokselle, kaikessa tapauksessa määrätään suoritettaviksi eduskunnan myöntämistä varoista eikä valtiorahastosta. Kun täten vuoden 1910 eduskunnan alote oppivelvollisuuden toteut-. tamisesta, joka eduskunnan omien sanojen mukaan oli luettava lähitulevaisuuden ensimäisiin tehtäviin, on saanut tällaisen kielteisen ratkaisun, herää kysymys, onko tämä sivistyksellinen toimi nyt jätettävä lepäämään epämääräiseen tulevaisuuteen, vai eikö päinvastoin nykyisissäkin epäedullisissa oloissa olisi yritettävä toisilla, ehkä paremmin onnistuvilla toimenpiteillä edistää sitä pyrkimystä, joka tarkoittaa saada koulunkäyntiä lainsäädännön avulla yleiseksi tahi ainakin nykyistä paljoa yleisemmäksi. Ollen tätä jälkimäistä mielipidettä katsomme, että vaikkakin yleinen oppivelvollisuus on oleva se päämäärä, jota kohti kansakoululaitoksemme kehitystä on suunnattava, on nykyhetkenä pakko ajatella toisia keinoja, joiden toteuttamisella tätä päämäärää asteettain lähennellään. Näiden keinojen joukossa vaatii suurinta huomiota koulunkäynnin edistäminen kunnallisen oppivelvollisuuden avulla. Kunnallinen oppivelvollisuus sisältää sen, että kunnalle lainsäädännön kautta myönnetään oikeus määrätä koulunkäynti pakolliseksi koulun läheisyydessä lapsille, jotka asuvat määrätyllä alueella koulun ympärillä, esimerkiksi kolmen kilometrin läheisyydessä. Kunnallinen oppivelvollisuus voi samalla olla alueellinen, joten kunnalla on oleva oikeus päättää koulunkäynnin pakollisuudesta erikseen kuhunkin sen alueella olevaan kouluun nähden sitä myöten, kuin kunnan mielestä edellytyksiä sellaiseen kussakin koulupiirissä on olemassa. Kunnallisen ja alueellisen oppivelvollisuuden ajatus ei ole mikään uusi, ei suurissa sivistysmaissa eikä meilläkään. Englannissa esim. on kehitys yleiseen oppivelvollisuuteen kulkenut tätä rajoitetun, kunnallisen oppivelvollisuuden tietä. Meillä on useissa aikasemmissa, säätyvaltiopäivillä esitetyissä anomuksissa lausuttu kunnallisen oppivelvollisuuden ajatus, muttä tässä yhteydessä merkitsemme erittäin, että se sisältyy myöskin edellä mainittuun vuoden 1910 eduskunnan ehdotukseen asetukseksi oppivelvollisuudesta, joka nyt on rauennut. Siinähän m. m. ehdotettiin, että harvaan asutuissa seuduissa otettaisiin käytäntöön alueellinen oppivelvollisuus kuntien perustamien koulujen ympäristössä. Tällainen toimenpide, jota aikaisempi eduskunta ehdotti poikkeustapauksissa käytäntöön otettavaksi, näyttää nykyisissä oloissa olevan se, joka lähinnä tulevana aikana olisi saatava mahdollisimman yleiseksi, jottei harrastus ja toiminta pysähtyisi yleisen ja yhtäläisen oppivelvollisuuden päämäärään johtavalla tiellä.. Kunnallisen oppivelvollisuuden säätämisessä on mielestämme kahta periaatetta seurattava. Sen toteuttamiseksi ei lainsäädännön kautta tarvitse luoda uusia koulumuotoja eikä myöskään varsinaisesti uutta koululainsäädäntöä. Molempiin, sekä kouluihin että lainsäädäntöön nähden olisi
B nykyään asetuttava olevien olojen pohjalle. Mutta tälläkin pohjalla kunnallinen oppivelvollisuus antaisi terveellisen sysäyksen koulu- ja koulunkäyntikehitykselle, erittäinkin kehittyneemmissä oloissa, kuten kaupungeissa ja tiheämmin asutuissa maaseutupaikoissa. Epäilemättä saavutettaisiin sumia etuja tämänkin, rajoitetun oppivelvollisuuden avulla. Ensinnäkin saataisiin suurempi määrä lapsia jo toimiviin ja vuosittain perustettuihin uusiin kansakouluihin, kuin mitä niissä nykyisin on; onhan tunnettua, että hyvin moniin kouluihin voitaisiin ottaa vastaan enemmän oppilaita, kuin mitä niihin vapaaehtoisesti tulee. Toinen etu olisi yhtä tärkeä. On yhtä tunnettua, että varsin suuri osa kansakoulua alottaneista oppilaista jättää koulunkäyntinsä kesken; tämä on yleinen, valitettava ilmiö kaikissa kouluissa. Kunnallinen oppivelvollisuus vaikuttaisi sen, että entistänsä paljon suurempi oppilasmäärä todella suorittaisi kansakoulun koko oppimäärän, jopa monissa seuduissa tämän kautta saataisiin kansakoulun läpikäyminen yleiseksi. Kun Keisarillisen Majesteetin päätöstä vuoden 1910 eduskunnan hyväksymän oppivelvollisuuden hylkäämisestä perustellaan viittaamalla sen vaatimiin suuriin kustannuksiin, joita maan taloudellinen tila ei sietäisi, niin lienee syytä huomauttaa, että kunnallisen oppivelvollisuuden toteuttaminen ei tietäisi erityisten, uusien rasitusten sälyttämistä ei kunnalle eikä hallitukselle yli niiden, joita nykyinen lainsäädäntö kummallekin määrää. Kunnallinen oppivelvollisuus asettuu kokonaan kunnallisen itsehallinnon perustukselle. Kunnalla on oleva, ennenkuin se ryhtyy sille myönnettyä oikeutta käyttämään, tilaisuus punnita mahdollisuutensa myöskin taloudellisessa suhteessa. Kansakoululaitoksen kehitystä ei tarvitsisi kiiruhtaa nopeammin, kuin mitä kunnan talous sallisi. Joskin alueellisen oppivelvollisuuden toteuttaminen jossakin kunnan kansakoulupiirissä vaatisi pian ehkä lisärakennuksen suorittamisen tahi apuopettajan asettamisen, niin onhan kunnalla täysi mahdollisuus ennakolta tehdä laskelmia suorituskykyisyydestään, luonnollisesti ottamalla huomioon, että valtio tällaista kansakoulutoiminnan laajentamista nykyisenkin lainsäädännön mukaan tuntuvasti avustaa. Jotta kunnalla olisi tilaisuus kaikinpuolisesti ja mahdollisimman vapaasti harkita asiaa, olisi ehkä tarpeen sisällyttää lakiin sellainen määräys, että oppivelvollisuus pannaan toimeen, vasta kun siitä kahdessa kuntakokouksessa on tehty päätös. Mitä toiseksi köyhien oppilasten koulun käynnin avustamiseen tulee, niin lasten kyyditsemis- ja majoittamisvelvollisuuta, jonka vuoden 1910 eduskunnan lakiehdotus erinäisissä tapauksissa kunnalle teki pakolliseksi, tuskin tarvitsisi ajatella, kun välimatkat tässä tapauksessa olisivat varsin lyhyet. Sitä vastoin näyttää tarpeelliselta, että kunta velvoitettaisiin antamaan välttämätöntä koulunkäynnin avustusta köyhille lapsille vapaiden opetusvälineitten sekä myöskin koulupaikalla saatavan ravinnon ja vaatetuksenkin muodossa. Mutta ovathan tällaisetkin avustamismuodot jo nykyisin laajalti käytännössä ja ovathan ne muodostuneet suureksi osaksi myöskin yksityisten asianharrastajain sekä valtioapua nauttivien järjestöjen toimialaksi, joten kuntien lisärasitusta näissäkään kohdissa ei tarvitsisi peljätä. Ja kaikkien tämän-
4 tai muunlaisten yllätysten torjumiseksi voitaisiin lakiin sisällyttää kunnalle oikeus myöskin peräytyä alottamansa oppivelvollisuuden toteuttamisesta, mutta toisaalta olisi tämänkin mahdollisuuden varalta huolehdittava tällaiselle hankkeelle tarpeellisen yhdenjaksoisuuden säilyttämisestä määräämällä, että alotetun kunnallisen oppivelvollisuuden tulee jatkua määrätty aika, esimerkiksi viisi vuotta. Tätä asiaa valmistaessamme on näyttänyt tarpeelliseksi, että kunnallistakin oppivelvollisuutta koskevaan eduskuntalakiin otetttaisiin nyt hyljätyn, yleistä oppivelvollisuutta koskevan lakiehdotuksen ne pykälät, jotka edelliseenkin soveltuvat, mutta että muutoin pysytettäisiin nykyisen koululainsäädännön puitteissa, kuten tähän anomusehdotukseen liittyvä asetusehdotus tarkemmin osottaa. Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saamme kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta puolestaan hyväksyisi ja Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi seuraavan asetusehdotuksen kunnallisesta oppivelvollisuudesta: Asetus kunnallisesta oppivelvollisuudesta. 1 Luku.. Kunnallisesta oppivelvollisuudesta yleensä. 1 Jokaisella kunnalla olkoon oikeus alempana olevain määräysten mukaisesti velvoittaa kunnan alueella asuvat, kouluiässä olevat lapset käymään kansakoulua sen tieto- ja taitomäärän saavuttamiseksi, joka koulussa asetusten mukaan annetaan. 2... Oppivelvollisuuden voi kunta asianomaisen piiritarkastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisena toimeenpanna, tehtyään asiasta päätöksen kahdessa kokouksessa alueettain niissä koulupiireissä, yh essä tai useammassa, joiden se harkitsee tarjoovan siihen tarpeellisia edellytyksiä. II Luku. Kunnallisen oppivelvollisuuden täyttämisestä. 3 Kunnallisen oppivelvollisuuden alainen on lapsi, jonka matka kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Oppivelvollisuus alkaa, missä alempi kansakoulu jo on toimessa, syyslukukauden alusta sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän vuotta; missä taas kansakoulun oppimäärä on nelivuotinen, syyslukukauden alusta sinä kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää yhdek.-ä. vuotta, ja päättyy kummas
5 sakin tapauksessa sinä vuonna, jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Edellisessä kappaleessa mainitut oppivelvollisuusajat siirtykööt, jos vanhemmat ja kansakoulun johtokunta lapselle edulliseksi harkitsevat, yhtä vuotta myöhemmäksi. Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuutensa täyttäneenä niin pian kuin hän on läpikäynyt kansakoulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän. 4..... Vapautuksen oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruumiinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin kuin lääkäri on katsonut tarpeelliseksi, Jollei lääkärin todistusta ilman suuria vaikeuksia voi hankkia, riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan harkinnasta, mikäli vapautus ei koske koko koulunkäyntiä lukukautta pitempänä aikana, jossa tapauksessa lapsi on kunnan kustannuksella toimitettava lääkärin tarkastettavaksi. Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta kansakouluntäkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden täyttämisestä siinä määrin, kuin välttämätöntä on. Muun erinomaisen syyn takia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta enintään kuukaudeksi tai kansakouluntarkastajan luvalla korkeintaan yhdeksi lukukaudeksi... 5 '..... Varattomille lapsille olkoon kunta velvollinen antamaan siksi riittävää avustusta, että heidän koulunkäyntinsä tulee mahdolliseksi. III Luku. Kunnallisen oppivelvollisuuden valvonnan täyttämisestä.,6 Huolenpito kunnallisen oppivelvollisuuden täyttämisestä kuuluu asianomaiselle kansakoulunjohtokunnalle. Tämän huolenpidon on kunta oikeutettu joissakin kohdin jättämään erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen viranomaisen asiaksi. 7 Kansakoulunjohtokunnan on piirin oppivelvollisista lapsista pidettävä luetteloa, mitä varten asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat ovat velvolliset antamaan tarpeelliset tiedot... 8 -.. Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa säännöllisesti käyttää lastansa koulussa tai eivät toimita hänelle vastaavaa opetusta, tulee johtokunnan kehoittaa vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, ellei
6 vät siitä ota ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa heidät syytettäviksi tuomioistuimessa. ' Kun tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sellaiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viidenkymmenen markan sakkoon. Jos laiminlyöjä edelleen niskoittelee, sittenknin syyte häntä vastaan on nostettu, on rangaistus siitä yhdistettävä rangaistukseen ensin ilmiannetusta laiminlyönnistä. Joka uusii sellaisen laiminlyönnin, tuomittakoon korkeintaan sadan markan sakkoon. 9 Kunnan viranomainen, joka jättää täyttämättä hänelle tämän asetuksen 6, 7 ja 8 mukaan kuuluvan velvollisuuden, rangaistakoon niinkuin virkarikoksesta rikoslaissa säädetään. 10 _ Kansakoulunjohtokunta on oikeutettu niiltä vanhemmilta, jotka lapsilleen hankkivat opetusta muualla, kuin kunnan kansakoulussd? vaatimaan kunkin lukuvuoden lopussa pätevän henkilön antamaan todistuksen lapselle annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta. Hyväksyttävän todistuksen puutteessa on johtokunta oikeutettu kuulustuttamaan lasta..kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja johtokunnan määräämän pätevän henkilön läsnäollessa. Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan tässä pykälässä kansakoulun virkakelpoista opettajaa. Jos havaitaan, ettei kotiopetus, muistutuksesta huolimatta, vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kansakouluun. Vanhemmilla, jotkä eivät johtokunnan päätökseen tyydy, olkoon valta jättää asia kansakouluntarkastajan ratkaistavaksi. 11. Kunnan toimeenpanema alueellinen oppivelvollisuus olkoon voimassa vähintään viisi vuotta.» Eduskunta lähetti asian sivistysvaliokuntaan. käsitellä. Sitä ei ehditty Ylihallituksen alamainen esitys. 2. Kansakoulun O petussuunnitelm akom itea. Komitean asettamisesta kansakoulun opetussuunnitelman uudistusta valmistamaan teki Koulutoimen Ylihallitus huhtikuun 30 p. 1912 näin kuuluvan alamaisen esityksen:»vaatimukset kansakoulun opetussuunnitelman uudistamisesta, sen muuttamisesta enemmän käytännöllisen elämän tarpeita vastaavaksi, ovat
7 eri maissa käyneet viime vuosina yhä voimakkaammiksi ja joutuneet sen johdosta monin paikoin vilkkaan käsittelyn, komiteatyön y. m. valmistelun alaisiksi. Meidänkin maassamme on uudistuksen tarve alkanut vakiintua sekä kansakoulun työntekijäin että muidenkin kansalaisten tietoisuudessa: m. m. on kansaneduskunnassa lausuttu sensuuntaisia ajatuksia, viimekesäisessä Suomen yleisessä kansakoulukokouksessa Oulussa hyväksyttiin jotenkin yksimielisesti eri kysymysten käsittelyssä samaa tarkoittavia ponsia ja Helsingissä viime tammikuulla pidetty seitsemäs piiritarkastajakokous, laajasti käsiteltyään kysymystä:»minkäsuuntaisia muutoksia pidetään suotavina ja ajan vaatimina nykyään yleisimmin noudatettuihin oppiennätyksiin eri aineissa sekä minkälaista yksityiskohtaista valmistelua katsotaan uudistuksen toimeenpanon kaipaavan», j* yhtyi ilman äänestystä asiata käsitelleen valiokunnan ehdotukseen,»että Koulutoimen Ylihallitus asettaisi komitean valmistamaan voimassa olevan kansakouluasetuksen pohjalla kansakouluille uudistetut mallikurssit sekä, jätettyään komitean niiksi valmistaman-suunnitelman yleisen kansakoulukokouksen pohdittavaksi, saattaisi ne käytäntöön». Ylihallitus, jonka toimivaltaan kansakoulun opetus- ja työsuunnitelman yleinen uudistaminen kuuluu, on eri aikoina koettanut tässä suhteessa toimia ajan vaatimusten tyydyttämiseksi; v. 1881 Ylihallitus laati ja vahvisti mallikurssit»ohjaukseksi oppi- ja harjoitusaineiden tarkoituksenmukaiseen järjestykseen kansakouluissa» ja v. 1894 Ylihallitus, Keisarilliselta Senaatilta hankkimansa valtuuden nojalla, asetti komitean kansakoulun oppi- ja lukukirjain suunnitelmien tekemistä varten. Tämän oppikirjakomitean v. 1898 julkaisema, Ylihallitukselle osoitettu mietintö on näihin saakka toistakymmentä vuotta ollut kansakoulumme opetussuunnitelman ja oppiennätysten miltei yksinomaisena määrääjänä, harjoitusaineita lukuunottamatta, joita varten eri komiteat ovat työohjelmia suunnitelleet. Kun nykyään taas kasvatusopilliset näkökohdat tuntuvat vaativan kansakoulun opetussuunnitelmaan huomattavia muutoksia ja tällaisen uudistuksen toteuttaminen kaipaa nykyoloissa entistä laajaperäisempää valmistelua, mihin Ylihallituksen jäsenten aika virkatehtävien yhä lisääntyessä ei saata riittää, niin pitää Ylihallitus, samaten kuin edellämainittu piiritarkastajakokous, erittäin suotavana, että Ylihallituksen sallittaisiin asettaa avuksensa uudistusta harkitsemaan ja suunnittelemaan kyllin monipuolisesti kokoonpantu komitea, jossa olisi edustettuna m. m. maaseudun ja kaupunkien kansakoulunopettajisto, maalais- ja kaupunkikoulujen tarkastajat sekä seminaarien ja niiden harjoituskoulujen opettajat. Oheenliittäen Oulun kansakoulukokouksen pöytäkirjat,»i suomalaisen osaston keskustelut» ja»ii Förhandlingarna vid den svenska sektionen», ja»se itsemännen piiritarkastajakokouksen pöytäkirjan» sekä viitaten erikoisesti allekirjoittaneen Tarjanteen alustuksessa esitettyihin perusteluihin pyytää Ylihallitus sentähden alamaisimmasti esittää Teidän Keisarillisen Majesteettinne armolliseen harkintaan,
Komitea ja sen toiminta. 8 että Ylihallitps oikeutettaisiin asettamaan kansakoulun opetussuunnitelman uudistuksen valmistelua varten yhdeksänjäsenisen komitean, että komitean puheenjohtajalle ja jäsenille vakuutettaisiin tavanmukaiset palkkiot, ja että Ylihallitus saisi myöhemmin tehdä esityksen määrärahan myöntämisestä komitean juoksevia menoja varten sekä sihteerin palkkioksi.» Asiata esiteltäessä toukokuun 24 p. 1912 Keisarillinen Senaatti rjäki hyväksi suostua Ylihallituksen edelläkerrottuun esitykseen komitean asettamisesta, jonka tehtävänä on voimassa olevan kansakouluasetuksen pohjalla ehdotusten valmistaminen niiksi muutoksiksi, joita kansakoulu eri aineiden oppikurssien laajuuteen nähden kaipaa, jotta ne vastaisivat niin hyvin käytännöllisen elämän tarpeita kuin nykyajan kasvatustieteen vaatimuksia, sekä jatko-opetuksen järjestämiseksi niin, että se parhaiten voisi edistää yhteiskunnallista ja ammatillista sivistystä sen koulusta päässeen nuorison keskuudessa, joka ei opintojaan muissa kouluissa jatka; ja jonka komitean näitä kysymyksiä käsitellessään myöskin on pidettävä silmällä, miten kansakoulu parhaiten voitaisiin saattaa yhteyteen sekä oppikoulun että alempien ammattikoulujen kanssa. Samalla Keisarillinen Senaatti oikeutti komitean kutsumaan asiantuntijoita avukseen ja palkkioiksi puheenalaisesta toimesta vakuutti komitean puheenjohtajalle 12 markkaa sekä komitean Helsingissä asuville jäsenille 8 markkaa kultakin päivältä, jolloin komitealla on istunto, kun taas komitean maaseutujäsenille samoinkuin avuksi ehkä kutsuttaville asiantuntijoille on tuleva 16 markkaa kultakin täälläolopäivältä sekä sen lisäksi matkoista pääkaupunkiin ja takaisin voimassa olevan matkustussäännön 6 luokan mukainen matkakustannusten korvaus ja päiväraha. Ylihallituksen alamaisessa kirjeessä tammikuun 27 päivältä 1914 tekemästä esityksestä Keisarillinen Senaatti helmikuun 18 p. 1914 näki hyväksi muuttaa komitean puheenjohtajan palkkion 16 markaksi ja Helsingissä asuvien jäsenten palkkion 12 markaksi kultakin istuntopäivältä 1914 vuoden alusta lukien.. Edellämainitun vallan nojalla Ylihallitus toukokuun 31 p. 1912 määräsi sanotun komitean puheenjohtajaksi professori Mikael Soinisen ynnä jäseniksi siihen Ylihallituksen kansakouluntarkastajan A. J. Tarjanteen, Helsingin kaupungin kansakouluntarkastajan A. Lilius en, Helsingin piirin kansakouluntarkastajan K. G. Aminoffin, Jyväskylän seminaarin lehtorin K. J. Oksalan, Heinolan seminaarin
9 harjoituskoulun yhdistetyn luokan opettajattaren Helmi Lydia Lehtosen, Pirkkalan kunnan kansakoulunopettajan Salomon Liljan, H elsingin kaupungin kansakoulunopettajattaren Aina Johanssonin ja Lapuan kunnan Haapakosken kansakoulun opettajan Jaakko Laurilan. Kansakoulunopettaja Salomon Liljan pyydettyä tammikuun 15 p. 1913 päästä vapaaksi komitean jäsenyydestä sijaan kutsuttiin Kymin kunnan Helilän kansakoulun opettaja P. Ollilainen ja samoin kansakouluntarkastaja, tohtori Albert Lilius en sijaan, joka myös pyysi vapautusta, helmikuun 21 p. 1913 kansakouluntarkastaja Alfons Takolander. Asiantuntijoina erinäisten opetusaineiden käsittelyssä on komitea saamansa valtuuden nojalla käyttänyt tohtori A. Liliusta luonnontieteissä, opettaja A. Kohosta piirustuksessa, opettajatar Paula af Heurliniä laulussa ja Heinolan seminaarin opettajatarta Fanny Stenrothia ja tohtori Kalle Rikalaa voimistelussa. Lisäksi on komitea pyytänyt ja saanut muutamilta lääkäreiltä, nimittäin professori Max Oker-Blomilta sekä tohtoreilta Ellen Ahlqvistilta, Kalle Rikalalta ja John Grönbergiltä lausunnot maalaiskansakouhijen eriikäisten ja erisukupuolisten oppilaiden yhteisvoim istelusta.. Erikoisen sihteerin aiheuttamien suurten kustannusten välttämiseksi on kom itean jäsen A. J. Tarjanne toim inut pöytäkirjurina kom itean istunnoissa sekä huolehtinut sihteerin tehtävistä. Kom itea on ollut koolla seuraavat ajat: Vuonna 1912 lokakuun 10:nnestä joulukuun 13:nteen;» 1913 helmikuun 10:nnestä maaliskuun 10:nteen; maaliskuun 27:nnestä toukokuun 17:nteen; joulukuun 8:nnesta 20:tneen;» 1914 helmikuun 16:nnesta huhtikuun 8:nteen; huhtikuun 15:nnestä toukokuun 9:nteen;» 1915 huhtikuun 14:nnestä 28:nteen; syyskuun 13:nnestä 25:nteen ja joulukuun 13:nnesta 21:nteen päivään. 2127 18 K ert. kansakoulutoimen kehit. 1910 1915. 2 Helmikuun 19 p. 1913 päivätyssä kirjelmässään komitea ilmoitti Ylihallitukselle, että se katsoi työnsä suorittamisessa tarvitsevansa tilastollisia tietoja, missä opissa ja missä toimissa kansakoulun käynyt nuoriso kaupungeissa on ensi vuosina kansakoulusta päästyään. Ylihallitus helmikuun 21 p. 1913 kaupunkien kansakouluntarkastajille lähettämässään kirjeessä kehoitti tarkastajia asianmukaisesti täyt- Tilastotietoja kansakoulun käyneestä nuorisosta kaupungeissa.
1 0 K äyttövaroja. Kokeilukoulu. tämään tarkoitusta varten mukaanpannut kaavakkeet, toisen poikia, toisen tyttöjä koskevan, sekä palauttamaan ne Ylihallitukselle komitean saatavaksi ennen seuraa van toukokuun 1 päivää. Saapuneet tiedot Ylihallitus lokakuun 17 p. 1913 lähetti komitean puheenjohtajalle, professori Mikael Soiniselle pyytäen, että ne aikanansa Ylihallitukselle palautettaisiin. Sen johdosta, että sanottu komitea, joka tarvitsi kirjallisuuden hankkimiseksi, puhtaaksikirjoitusta ja monistelua varten varoja, oh pyytänyt Ylihallitusta ryhtymään toimenpiteeseen, että komitean käytettäväksi osotettaisiin 1,000 mk. juoksevia menoja varten, teki Ylihallitus lokakuun 25 p. 1912 Kirkollisasiaintoimituskunnalle esityksen asiasta. Marraskuun 6 p. 1912 Keisarillinen Senaatti näki hyväksi myöntää esitetyt 1,000 mk. sekä samalla määrätä, että komitean hankkima kirjallisuus oli, sittenkuin komitean työt ovat päättyneet, luovutettava Ylihallituksen kirjastoon. Kirjeessään toukokuun 6 p. 1914 pyysi Opetussuunnitelmakomitea Ylihallitusta ryhtymään toimenpiteeseen, että sihe myönnettäisiin juoksevia menoja varten 1,000 mk. tilinteko vei vohisuutta vastaan ja ehdoha, että komitean ostama kirjallisuus jätetään komitean töiden päätyttyä Ylihallitukselle ja että sihteerille niyönnettäisiin sihteerinpalkkiota ennakkomaksuna 1,500 mk. Ylihallitus lähetti puoltaen yllämainitun kirjeen Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa. Asiata esiteltäissä Keisarillinen Senaatti kesäkuun 9 p. 1914 näki hyväksi esitykseen suostua. Ylihallitukselle jätetyssä joulukuun 13 p. 1912 päivätyssä kirjoituksessa Opetussuunnitelmakomitean puolesta professori Mikael Soininen pyysi Ylihallitusta ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, että sanotulle komitealle myönnettäisiin kokeilukoulun perustamista ja yhäpitämistä varten Helsingin kaupungin lähistöllä 6,000 mk:n vuotuinen määräraha niin monena vuonna kuin komitean tarpeen katsotaan vaativan ja siten, että koko vuotuinen määräraha olisi komitean käytettävänä myöskin vuonna 1913, vaikka koulu alkaisikin toimintansa vasta syyslukukauden alusta, jotta koulun perustamiskustannukset saataisiin siten suoritetuiksi, ja että professori Soiniselle, joka tulisi koulun toimintaa johtamaan, myönnettäisiin oikeus. lukea työpäiviksi komitean puheenjohtajana nekin päivät, joina hän on ainoastaan kokeilukoulussa työssä. Lähettäen edelläkerrotun hakemuksen Hänen Keisarillisen Majesteettinsa harkittavaksi Ylihallitus, joka piti erittäin tärkeänä puheen-
1 1 alaisen koulun perustamista, kirjoituksessa esitettyjen syiden perusteella joulukuun 28 p. 1912 alamaisesti esitti, että puheenalaiseen tarkoitukseen v. 1913:n alusta olisi myönnetty 6,000 mk:n vuotuinen määräraha ja professori Soiniselle, joka tuli koulun toimintaa johtamaan, oikeus lukea työpäiviksi komitean puheenjohtajana nekin päivät, joina hän oli ainoastaan kokeilukoulussa työssä. Edellämainittuun esitykseen ilmoitti Kirkollisasiaintoimituskunta tammikuun 29 p. 1913 Keisarillisen Senaatin suostuneen. Kirjeessä marraskuun 4 p:ltä 1913 Opetussuunnitelmakomitean puheenjohtaja professori Mikael Soininen esitti, että komitealle kokeilukoulun perustamistarpeihin myönnettäisiin vielä käytettäväksi tilitystä vastaan 1,500 mk:n lisämääräraha. Tämän johdosta ja kun sen selostuksen mukaan, joka edellämainitussa kirjeessä oli esitetty, anottu lisämääräraha näytti tarpeen vaatimalta, teki Ylihallitus asiasta alamaisen esityksen, johon Keisarillinen Senaatti Kirkollisasiain toimituskunnan kirjeen mukaan joulukuun 17 p:ltä 1913 näki hyväksi suostua. Kokeilukoulu on ollut yleisintä maaseudun kansakoulumuotoa, yksiopettajaista kansakoulua, vastaava ja on siihen ollut yhdistettynä kaksiosastoinen alakansakoulu. Se alkoi toimintansa syyslukukauden alusta 1913 Boxbackan pysäkin läheisyydessä, jossa asutus- ja kouluolot olivat asialle suotuisat. Opettajina toimivat kokeilukoulussa ensimäisenä lukuvuonna alakoulussa kansakoulun opettajatar Aliina Pennanen sekä yläkoulussa filosofiankandidaatti, kansakoulunopettajatar Elma.Soininen, professori Mikael Soininen ja laulussa opettajatar Paula af Heurlin. Toisena lukuvuonna toimi alakoulun opettajattarena neiti Lempi Vermasvuori, yläkoulussa neidit Alina Pennanen ja Elma Soininen sekä, viimemainitun terveyssyistä luovuttua, kevätlukukauden 1915 kansakoulunopettajatar Hilda Huntu vuori. Ylihallituksen alamaisesta esityksestä Keisarillinen Senaatti helmikuun 18 p. 1914 näki hyväksi suostua siihen, että Kansakoulun Opetussuunnitelmakomitean toimesta perustetun Boxbackan kokeilukoulun opettajille on vakuutettu oikeus lukea kokeilukoulussa palvelemansa aika virkavuosiksi vastaisessa kansakoulupalveluksessaan sekä palkankorotukseen että eläkkeeseen nähden ehdolla, että he kaiken palvelusaikansa kokeilukoulussa ovat olleet täysin päteviä kansakoulunopettajia ja että heillä siinä on ollut vähintään 24 viikkotunnin opetusvelvollisuus. K okeilukou lun opettajien virka- vuodet. \
1 2 Määräys komitean työn lopettam i sesta. Opetussuunnitelmakomitean puheenjohtaja, professori M. Soininen jätti Ylihallitukselle lokakuun 25 päivä 1915 päivätyn näin kuuluvan kirjelmän:»kirkollisasiain Toimituskunnassa viime lauantaina lokakuun 23 p. tapahtuneessa keskustelussa ilmoitettiin, ettei Keisarillinen Senaatti pitänyt suotavana kansakoulun opetussuunnitelmakomiteatyön pitkällistä jatkumista. Komitean tulisi valmistaa maalaiskansakouluja koskeva mietintönsä muutamassa kuukaudessa sekä jättää kaupunkien kansakoulujen sekä niiden jatko-opetuksen käsittely sikseen. Sitä vastoin oli Keisarillisessa Senaatissa arveltu mahdolliseksi, että komitean kokeilukoulu edelleen jäisi ainakin joksikin aikaa toimintaan. Näitä ilmoituksia seuranneen keskustelun jälkeen annettiin allekirjoittaneelle toimeksi tehdä Koulutoimen Ylihallitukselle Kirkollisasiain Toimituskuntaan saatettavaksi kirjallinen ehdotus komitean lopputöiden ja kokeilukoulun toiminnan järjestämiseksi keskustelussa puheena olleella tavalla. Noudattaen tätä määräystä saan kunnioittavimmin Ylihallitukselle esittää seuraavaa. Jos komitean on muutamassa kuukaudessa annettava mietintö va.1- miine ehdotuksineen vaikkapa yksin maalaiskansakoulun opetussuunnitelmista, ei voitane välttää, että se joutuu vaikeaan asemaan. Komitean työ on näet rakennettu sille edellytykselle, että komitea valmistettuaan ensimäiset suunnitelmaluonnoksensa ja jätettyään ne kokeilukoulussaan toteutettaviksi saisi siinä saavutetun kokemuksen pohjalla vielä tarkistaa nämä luonnokset. Vasta sen jälkeen kun tämä tarkistus olisi tapahtunut, on komitea katsonut olevansa valmis tekemään lopulliset ehdoituksensa. Ensi kevääksi ei puheenalaisia suunnitelmia kokeilukoulussa ehditä edes läpikäydä, vielä vähemmän on silloin voitu panna uudistetun kokeilun alaiseksi semmoisia oppiennätysten muutoksia ja tasoituksia, jotka vähitellen saavutettu ja saavutettava kokemus todennäköisesti tekee jossain määrin tarpeellisiksi. Komitea siis tulisi pakoitetuksi antamaan mietintönsä ennenkuin se työ on suoritettu, jonka se pitää tämän mietinnön julkaisemisen edellytyksenä. Näissä oloissa komitea tuskin voisi omantunnonmukaisesti varmoja ehdoituksia tehdä, vaan täytyisi sen mietinnön pääasiallisesti sisältää selonteko siitä, mille kannalle komitean keskeneräiset työt ovat jääneet. Tällaisen tuloksen ei voitane katsoa vastaavan sitä tarkoitusta, jota varten komitea on asetettu, eikä niitä kustannuksia, joita komitean työ jo on valtiolle tuottanut. Nämä vaikeudet voitaisiin suureksi osaksi välttää, jos komitean lopputyöt järjestettäisiin keskustelussa esittämälläni tavalla. Tarkoitan sitä menettelyä, että komiteaa ei vielä kokonaan lakkautettaisi, vaan mieluimmin keskeytettäisiin sen työt vastaiseksi, vähintään kahdeksi vuodeksi, jolla aikaa vain kokeilukoulu pidettäisiin toimessa, jotta se ehtisi koota vielä puuttuvia tarpeellisia kokemuksia. Tämän jälkeen komitea voisi verrattain vähässä ajassa, todennäköisesti parissa kolmessa kuukaudessa valmistaa lopulliset ehdoituksensa maalaiskansakoulun ja sen jatkoopetuksen suunnitelmiksi sekä pian sen jälkeen julkaista mietintönsä.
13 Mitä kokeilukouluun tulee sen jälkeen kuin komitea on työnsä lopettanut, niin saattaa, mikäli äskenmainitussa keskustelussa ilmoitettiin, ymmärtääkseni tulla kysymykseen kahdenlainen menettelytapa: joko se, että koulu vähitellen luokka luokalta lakkautetaan, tai se, että se säilytetään täysiluokkaisena vielä edelleen. Edellisessä tapauksessa ei kouluun enää ensi vuodesta alkaen otettaisi uusia oppilaita. Ylempi kansakoulu, joka kokeilulle on tärkein, pysyisi näinkin menetellen täysiluokkaisena vielä ensi syksystä kaksi vuotta eteenpäin, ennenkuin sen lakkauttaminen alkaisi, ja tämähän on komitean työhön nähden pääasia. Kuitfenkin pyytäisin lämpimästi kannattaa jälkimäistä vaihtoehtoa, jota mielestäni tukevat mitä parhaimmat syyt. Kun komitea lakkaa, ovat sen ehdoitukset tosin paperilla valmiit, mutta niitä ei ole silloin vielä toteutettu missään muualla kuin kokeilukoulussa. Näitä ehdoituksia arvosteltaessa ja laajemmassa mittakaavassa toimeenpantaessa olisi kuitenkin erittäin tärkeää, että ne, joita asia koskee, voisivat nähdä, miltä uudistus näyttäisi todellisuudessa eikä vain paperilla, sillä vasta todellisuudessahan ilmenee asian oikea arvo. Kokeilukoulun jatkuva toiminta tarjoaisia tähän mahdollisuuden, se. kun jäisi jatkuvasti valaisemaan komitean tarkoittamia uutuuksia. Edelleen on huomioon otettava, ettei kaikki uudistuksen tarve saata kansakoulun alalla loppua siihen, että joku komitea on sille määrätyn työnsä suorittanut. Aikaa myöten esiintyy tietenkin aina uusia ja uusia uudistuskysymyksiä. Nekin olisi hyvä alistaa tarkasti valvotun kokeilun alaiseksi, jotta koulun työntekijät ja hallitus itse voisivat niihin paremmin tutustua. Tämmöinen koulu, joka epäilemättä tukisi myöskin kasvatusopillista tutkirnusta, voitaisiin ehkä asettaa Koulutoimen Ylihallituksen tai kansakoulun kasvatusoppia lähimmin edustavan yliopistonopettajan erityisen johdon alaiseksi. Jottei siis Kansakoulun Opetussuunnitelmakomiteaa velvoitettaisi päättämään tärkeätä ja laajakantoista työtänsä keskeneräisenä, pyydän edellä esitetyillä perusteilla kunnioittavimmin Koulutoimen Ylihallitusta, oman puoltavan lausuntonsa ohella, saattamaan Kirkollisasiain Toimituskunnalle seuraavat ehdoitukseni: 1) että Kansakoulun Opetussuunnitelmakomitean istunnot keskeytettäisiin vähintään kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen komitea olisi oikeutettu vielä kokoontumaan muutamaksi kuukaudeksi valmistaakseen ja julkaistakseen lopulliset opetusuunnitelmaehdoituksensa maalaiskan-. sakoulua ja sen jatko-opetusta varten; ja 2) että Komitean kokeilukoulu joko vähitellen ensi syksystä alkaen luokka luokalta lakkautettaisiin tai mieluummin saisi edelleen jatkaa toimintaansa Koulutoimen Ylihallituksen tai kansakoulun kasvatusoppia lähemmin edustavan yliopiston opettajan johdon alaisena». Lähettäen yllämainitun kirjelmän lokakuun 26 päivä 1915 Keisarillisen Senaatin Kirkollisasiaintoimituskunnalle sekä pääasiassa