Balance Consulting Balancen Lista (päivitetty 12.1.2010) Balance Consulting / Kauppalehti.fi
1. Johdanto... 2 2. Tunnusluvut, pisteet ja listadynamiikka... 3 3. Tähditys ja osa-aluearviot... 4 4. Tulkinnan kannalta huomionarvoisia seikkoja... 5 5. Testitulokset pääpiirteittäin... 6 6. Listan ilmestyminen ja julkaisuperiaatteet... 11 7. Balancen Listan tausta... 12 Liite 1: Tunnuslukujen tulkintaohjeet mittausalueittain... 13 Liite 2: Listan toimivuus 15.11.2006 11.1.2010... 17 Balance Consulting 2010 1/17
1. Johdanto Balancen Lista on Balance Consultingin kehittämä pörssiosakkeiden luokitusjärjestelmä Kauppalehdelle. Balancen Lista luokittelee suomalaiset pörssiyhtiöt (noin 120-130 kpl, sis. Nordea ja TeliaSonera) järjestykseen 12 tunnusluvun yhteisvaikutuksen perusteella. Lista laaditaan neljästi vuodessa aina osavuosikatsauskauden jälkeen. Lisäksi tehdään kolme välipäivitystä, jolloin osa tunnusluvuista ja sen myötä yhtiöiden järjestys listalla päivitetään ennen varsinaisen osavuosikatsauskauden alkamista. Näin ollen lista päivittyy kaikkiaan 7 kertaa vuodessa. Lista on kehitetty siitä lähtökohdasta, että listan kärkipäähän nousisivat yhtiöt, jotka ovat omiaan antamaan keskimäärin parempaa osaketuottoa (arvonnousu + osinko) seuraavien 1-2 vuoden aikana kuin osakkeet keskimäärin. Listan tarkoituksena on samalla erotella kärkipäästä (10-20 parasta) pois niitä yhtiöitä, joilla nykyisten tunnuslukujen perusteella on keskimääräistä suurempi todennäköisyys menettää arvoaan voimakkaasti seuraavien 1-2 vuoden aikana. Listan tunnusluvut, tunnuslukujen painot sekä niin sanottu listadynamiikka on valittu ja rakennettu kahdella menetelmällä: 1) monipuolisella testauksella tutkimusperiodina 1994-2005 (testilistat 31.12.98, 31.12.99, 31.12.00, 31.12.01, 31.12.02, 31.12.03, 31.12.04) käyttäen ensisijaisesti korrelaatioita (dynamiikan osalta korrelaatioiden korrelaatioita) sekä muita menetelmiä, joiden tarkoitus on eliminoida heikkoa tuottoa seuraavien 1-2 vuoden aikana antaneet yhtiöt listan kärkipäästä mahdollisimman tehokkaasti, 2) yleisellä liiketaloudellisella arvioinnilla perustuen jo tehtyjen tutkimusten tuloksiin, muihin havaintoihin ja kokonaisnäkemykseen. Listaus perustuu pääosin toteutuneisiin fundamenttiperusteisiin tunnuslukuihin, ei ennusteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että lista ei ole listan laatijan suositus siitä, mitä osakkeita nyt kannattaisi ostaa ja mitä myydä. Lista ei myöskään kerro sitä, onko nyt yleisesti suotuisa aika ostaa vai myydä suomalaisia pörssiosakkeita. Sen sijaan Balancen Lista (= yhtiöiden järjestys listalla) paljastaa ne olemassa oleviin tunnuslukuihin liittyneet tehottomuudet, joita hyväksikäyttämällä sijoittaja olisi viime vuosien aikana kyennyt saamaan huomattavia ylituottoja pörssissä erilaisissa markkinaolosuhteissa. Monipuolisten ja erilaisissa markkinaolosuhteissa tehtyjen testien perusteella on todennäköistä, että suosimalla salkunrakentamisessa enemmän listan alku- kuin loppupään osakkeita, tuleva 1-2 vuoden osaketuotto on myös tulevaisuudessa omiaan olemaan useimpina aikoina parempi ja ajan suhteen vakaampi kuin vaihtoehdossa, jossa salkku rakennetaan enemmän listan loppu- kuin alkupään osakkeista. Balance Consulting 2010 2/17
2. Tunnusluvut, pisteet ja listadynamiikka Seuraavassa on esitetty Balancen Listan mittausalueiden ja tunnuslukujen peruspainot sekä tunnuslukuhavaintojen pitkän ajan keskiarvot. (tunnuslukujen tulkintaohjeet liitteenä) Mittausalue Tunnusluku 1996-2005* Peruspaino, % Arvostustaso Tulostuotto, % 6,8 23,0 (57,8 %) Osinkotuotto, % 3,6 12,6 Toteutunut / vaadittu tuloskasvu.. 12,6 P/B-luku 1,5 9,6 Taloudellinen Oman pääoman tuotto, % 10,9 8,7 suorityskyky Liiketulos-%:n variaatiokerroin, % 3-4v27,0 6,7 (25,0 %) Liikevaihdon kasvu, % p.a. 3-4v 9,0 4,8 Nettovelkaantumisaste, % 35,1 4,8 Tekninen Osaketuoton variaatiokerroin, % 3-4v 127 5,8 osakeriski Osakkeen likviditeetti.. 3,8 (17, 2 %) Sharpen-luku.. 3,8 Volatiliteetti, % 12 kk.. 3,8 *) keskiarvo vuosimediaaneista, kaikki pörssiyhtiöt Balance Consulting Pisteet määräytyvät yrityksen suhteellinen sijoittumisen perusteella kussakin tunnusluvussa. Yritys saa kustakin tunnusluvusta 0-5 pistettä siten, että paras saa 5,00 pistettä, toiseksi paras 4,96, kolmas 4,92 jne. Näin ollen 126. yritys saa 0 pistettä samoin kuin sitä heikommat yritykset. Tunnuslukujen pisteistä lasketaan painotettu keskiarvo taulukon prosenttiosuuksien mukaisesti. Näin saadaan lopulliset kokonaispisteet, jotka vaihtelevat myös välillä 0-5. Eniten kokonaispisteisiin vaikuttaa Tulostuotto, 23 %, ja vastaavasti vähiten Osakkeen likviditeetti, Sharpen-luku ja Volatiliteetti, joskin nekin yhteensä 11,4 %. Kokonaispisteistä vähennetään asteittain 0,33-1,00 pistettä, jos yrityskoko alittaa vuosiliikevaihdolla mitattuna 120 milj. euroa. Tämä perustuu yleisesti ottaen pienempien yritysten riskisyyteen, vaikeampaan ennustettavuuteen sekä tutkimuksissa esille tulleisiin seikkoihin. Lisäksi listan laatijalla on mahdollisuus tehdä harkinnanvarainen pistevähennys (maksimissaan 0,50 pistettä), jos esimerkiksi hyvä listasijoitus johtuu erinomaisesta kannattavuudesta ja alhaisesta arvostustasosta, mutta yhtiö on antanut tulosvaroituksen/tulosvaroituksia tuloskauden lopulla tai jälkeen. Näin tehdään vain poikkeustapauksissa ja niistä mainitaan. (Testilistoissa näin ei ole tehty.) Tutkimuksissa havaittiin systemaattisia eroavaisuuksia eri tunnuslukujen toimivuudessa osaketuottojen selittäjinä erilaisissa markkinaolosuhteissa. Tämän vuoksi lista on kehitetty dynaamiseksi: tunnuslukujen painoihin vaikuttavat sekä pörssiyhtiöiden keskimääräinen liikevaihdon kasvu viimeisten 12 kk aikana, osaketuotto viim. 12 kk aikana sekä P/E-luku laatimishetken kursseilla ja viim. 12 kk tuloksilla. Käytännössä listadynamiikka tarkoittaa sitä, että tunnuslukujen painot riippuvat markkinaolosuhteista ja vaihtelevat pääsääntöisesti 0-5 prosenttiyksikköä peruspainosta suuntaan tai toiseen 14 kantasäännön perusteella (summapaino aina 100 %). Listadynamiikan tarkoituksena on saada lista toimimaan optimaalisesti erilaisissa markkinaolosuhteissa. Balance Consulting 2010 3/17
3. Tähditys ja osa-aluearviot Balancen Lista toimii osakkeiden tähtiluokituksena Kauppalehden palveluissa. Listapisteet muunnetaan tähdiksi niin, että listan 10 parasta yhtiötä saa 5 tähteä, seuraavat 10 yhtiötä 4,5 tähteä ja siitä lähtien aina 0,5 tähteä vähemmän 15 yhtiön ryhmissä. Kaikki yhtiöt saavat vähintään yhden tähden. Tähtiluokitusta voidaan pitää yleisesti ottaen erinomaisena, jos yhtiö saa 4,5-5 tähteä, hyvänä jos 3-4 tähteä, tyydyttävänä jos 1,5-2,5 tähteä ja heikkona jos yritys saa yhden tähden. Tähdet kuten myöskään sijoitus Balancen Listalla eivät kuvaa pelkästään yhtiön liiketaloudellista menestymistä, vaan sijoittumista yritysjoukossa arvostustason, taloudellisen suorituskyvyn ja teknisen osakeriskin kokonaisvaikutuksen mukaan. Eli mitä matalampi arvostustaso, mitä parempi taloudellinen kehitys, ja mitä pienempi osakeriski sitä enemmän tähtiä. Balance Lista on yhtiökohtainen listaus ja mikäli yhtiöllä on useita osakesarjoja, laskenta tehdään vaihdetuimman osakesarjan kurssi- ja vaihtotasoja käyttäen. Kokonaispisteiden ja tähdityksen ohella yhtiöitä on mahdollisuus tarkastella palvelussa osa-alueittain. Näitä ovat em. arvostustaso (eli hinta), liiketaloudellinen suorituskyky (talous) ja osakkeeseen liittyvä tekninen osakeriski (riski). Tällöin yhtiöt järjestetään osaaluepisteiden mukaan ja laskennassa kullakin osa-alueen tunnusluvulla on samansuuruinen painoarvo. Sanalliset arviot ovat suuntaa antavia ja perustuvat yhtiön suhteelliseen sijoittumiseen muihin yhtiöihin nähden. Huom. Sanalliset arviot, kuten lista ylipäänsä, perustuvat pääosin toteutuneeseen kehitykseen. Yrityksen kehitys tai sen näkymät ovat saattaneet muuttua viimeisimmän listapäivityksen jälkeen. Balance Consulting 2010 4/17
4. Tulkinnan kannalta huomionarvoisia seikkoja Kuten johdannossa mainittiin, listaus perustuu pääosin toteutuneisiin fundamentti-perusteisiin tunnuslukuihin, ei ennusteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että lista ei ole listan laatijan suositus siitä, mitä osakkeita nyt kannattaisi ostaa ja mitä myydä. Lista ei myöskään kerro sitä, onko nyt yleisesti oikea aika ostaa vai myydä suomalaisia pörssi-osakkeita. Joka listalla 10 parasta yhtiötä saa 5 tähteä jne. Balancen Listan tulkinnassa on huomionarvoista myös se, että listan mittarit ovat kvantitatiivisia eli määrällisiä, eivät kvalitatiivisia eli laadullisia. Esimerkiksi yhtiöiden markkinaasemaa ja toimialaa ei arvioida. Listan laadintaprosessi on tarkoituksella pidetty mahdollisimman systemaattisena. Koska lista ei sisällä kvalitatiivista arviointia, käyttäjän tulee itse arvioida näitä tekijöitä. Esimerkiksi hyvä markkina-asema on omiaan tuomaan vakautta sekä liiketoimintaan että kurssikehitykseen. Niinikään toimialatekijöillä on merkittävä vaikutus liiketaloudellisen kehityksen ja osaketuoton keskipitkän ja pitkän aikavälin vakauteen. Tyypillisiä vakaita toimialoja ovat kaupan ala, erityisesti vähittäiskauppa, lääketeollisuus, elintarviketeollisuus, peruspankkitoiminta ja ympäristöpalvelut. Ylipäänsä kuluttajasektorin tuotteet ja palvelut käyttäytyvät suhdannekierrossa syklisiä toimialoja vakaammin. Suhdanneherkkiä eli syklisiä toimialoja ovat muun muassa perusmetalliteollisuus, metsäteollisuus ja rakentaminen. Näillä toimialoilla yhtiöiden tuloskehitys riippuu merkittävästi raaka-aineiden ja lopputuotteiden maailmanmarkkinahinnoista sekä talouskasvusta. Myös investointitavarateollisuuden, kuten konepajojen, kysyntä on taloussuhdanteista riippuvaista. Sijoitus- ja kiinteistösijoitusyhtiöillä tuloskehitys riippuu IFRS-tilinpäätöskäytännön myötä huomattavilta osin sijoitusten ja sijoituskiinteistöjen käypien arvojen kehityksestä. Vaikka Balancen Lista ei sisällä kvalitatiivisia mittareita, osa listan numeerisista tunnusluvuista kuitenkin heijastelee myös laadullisia tekijöitä, esimerkiksi viime vuosien liiketulosmarginaalin ja osaketuoton vakautta mittaavat luvut. Balancen Lista on kehitetty siitä lähtökohdasta, että listan kärkipuoliskon osakkeista rakennettu hajautettu salkku olisi omiaan antamaan pörssin keskituottoa korkeampaa osaketuottoa 1-2 vuoden aikajänteellä listan laadinnasta. Se ei tarkoita sitä, etteikö huipputuottoja voisi saavuttaa sijoittamalla listan loppupään yrityksiin. Lista voi toimia salkunrakennuksen apuvälineenä pitkän aikavälin osakesijoittajalle esimerkiksi siten, että sijoittajan kannattaa suosia salkussaan enemmän listan kärki- kuin loppupuoliskon osakkeita. Listausmenetelmä on toiminut testivaiheessa erityisen hyvin silloin, kun keskimääräiset tuotot pörssissä ovat olleet matalia tai muuttuneet matalaksi. Balancen Lista ei sisällä osakesuosituksia ja listan tiedot perustuvat listan julkaisuhetken tilanteeseen Balancen Listaa suositellaan käytettäväksi yhdessä muun informaation ja muiden analyysien kanssa. Balance Consulting 2010 5/17
5. Testitulokset pääpiirteittäin Monipuolisia testejä suoritettiin useilla eri tunnusluku- ja painotuskoostumuksilla. Testauksessa on ollut pääsääntöisesti 10 tunnuslukua. Sharpen-lukua ja volatiliteettia ei ole testattu testilistavaiheessa. Osa luvuista (esim. osakkeen likviditeetti) on laskettu testeissä suurpiirteisemmin kuin ne lasketaan Balancen Listan tuotantovaiheessa. Testauksessa ei ole ollut mukana yhtiöitä, jotka ovat poistuneet pörssistä kaudella 2005 tai aikaisemmin. Pankit ovat olleet mukana ainoastaan testilistoilla 31.12.03 ja 31.12.04 ja niiden pisteet lasketaan ilman nettovelkaantumisastetta. Seuraavassa on käyty läpi keskeiset testitulokset lopullisilla, valituilla painotuksilla listadynamiikka huomioiden. Koska testausvaiheessa ei ole kiinnitetty erityistä huomiota yksittäisiin yhtiöihin ja koska yhtiöiden tunnuslukudatojen saatavuus voi olla rajallinen ja yksittäiset tunnusluvut sen vuoksi arvionvaraisia, seuraavassa esiteltävä aineisto on ainoastaan suuntaa antava. Testilista 31.12.1998 Osaketuotto-% Osaketuotto-% n = 81 tulevat 12 kk tulevat 12 kk Listan 10 parasta Listan 10 heikointa M-real konserni 70Efore konserni -32 Lemminkäinen konserni 36Pohjois-Karjalan Kirjapaino 0 Metso konserni 18Benefon konserni 167 YIT-Yhtymä konserni 53Cencorp konserni 259 Pöyry konserni 80Stromsdal konserni 9 Nordic Aluminium konserni 134Turvatiimi konserni 203 UPM-Kymmene konserni 69Vaahto Group konserni -35 Norvestia konserni 21Elecster konserni 71 Kesko konserni 6SSK Suomen Säästäjien Kiint. -21 Martela konserni 6Larox konserni 1 heikoin tuotto 10 parhaalla 6heikoin tuotto 10 heikoimmalla -35 mediaanituotto 10 parhaalla 45mediaanituotto 10 heikoimmalla 5 mediaanituotto 20 parhaalla 20mediaanituotto 20 heikoimmalla 6 mediaanituotto kaikilla havainnoilla, % 15 listasijoituksen ja tulevien 12 kk osaketuoton järjestyskorrelaatio, % 20 Balance Consulting 2010 6/17
Testilista 31.12.1999 Osaketuotto-% Osaketuotto-% n = 100 tulevat 12 kk tulevat 12 kk Listan 10 parasta Listan 10 heikointa YIT-Yhtymä konserni 30Proha konserni 31 Norvestia konserni -14Kasola konserni 22 Lemminkäinen konserni 31F-Secure konserni -10 Lännen Tehtaat konserni 33Elecster konserni 51 Atria Yhtymä konserni -8Pohjois-Karjalan Kirjapaino -2 Uponor konserni 12Benefon konserni -36 Kekkilä konserni 19Endero konserni -66 Kesko konserni 11Biohit konserni 50 Olvi konserni -11Turvatiimi konserni -74 Amer Sports konserni 70SSK Suomen Säästäjien Kiint. -20 heikoin tuotto 10 parhaalla -14heikoin tuotto 10 heikoimmalla -74 mediaanituotto 10 parhaalla 16mediaanituotto 10 heikoimmalla -6 mediaanituotto 20 parhaalla 12mediaanituotto 20 heikoimmalla -15 mediaanituotto kaikilla havainnoilla, % -5 listasijoituksen ja tulevien 12 kk osaketuoton järjestyskorrelaatio, % 19 Testilista 31.12.2000 Osaketuotto-% Osaketuotto-% n = 117 tulevat 12 kk tulevat 12 kk Listan 10 parasta Listan 10 heikointa Outokumpu konserni 59SSK Suomen Säästäjien Kiint. -12 M-real konserni -5Saunalahti Group konserni -92 Finnair konserni -7TJ Group konserni -94 Martela konserni -2Ruukki Group konserni -40 Kemira konserni 30Proha konserni -87 Norvestia konserni 29Benefon konserni -70 Raute konserni 14Kesla konserni -24 Panostaja konserni 140SSH Communications Sec. -80 Lemminkäinen konserni 15Biohit konserni -31 Fortum konserni 15Endero konserni -78 heikoin tuotto 10 parhaalla -7heikoin tuotto 10 heikoimmalla -94 mediaanituotto 10 parhaalla 15mediaanituotto 10 heikoimmalla -74 mediaanituotto 20 parhaalla 17mediaanituotto 20 heikoimmalla -69 mediaanituotto kaikilla havainnoilla, % 4 listasijoituksen ja tulevien 12 kk osaketuoton järjestyskorrelaatio, % 62 Balance Consulting 2010 7/17
Testilista 31.12.2001 Osaketuotto-% Osaketuotto-% n = 123 tulevat 12 kk tulevat 12 kk Listan 10 parasta Listan 10 heikointa Lemminkäinen konserni 32Cencorp konserni -44 Atria Yhtymä konserni 35SSH Communications Sec. -75 YIT-Yhtymä konserni 31Basware konserni -7 Rakentajain Konevuokraamo 19Kasola konserni -19 HK Ruokatalo konserni 85Evia konserni -60 Aspo konserni 51Biohit konserni -67 Citycon konserni 16Ruukki Group konserni -50 Viking Line konserni 7Turvatiimi konserni -58 Marimekko konserni 106Benefon konserni -71 Fortum konserni 37Endero konserni -89 heikoin tuotto 10 parhaalla 7heikoin tuotto 10 heikoimmalla -89 mediaanituotto 10 parhaalla 33mediaanituotto 10 heikoimmalla -59 mediaanituotto 20 parhaalla 17mediaanituotto 20 heikoimmalla -47 mediaanituotto kaikilla havainnoilla, % -3 listasijoituksen ja tulevien 12 kk osaketuoton järjestyskorrelaatio, % 56 Testilista 31.12.2002 Osaketuotto-% Osaketuotto-% n = 124 tulevat 12 kk tulevat 12 kk Listan 10 parasta Listan 10 heikointa Suominen konserni 65Turvatiimi konserni 32 Sponda konserni 38TJ Group konserni 93 Fiskars konserni 37Cencorp konserni 97 Uponor konserni 36Biohit konserni 77 HK Ruokatalo konserni 14Ruukki Group konserni 67 PKC Group konserni 205Endero konserni 73 Lemminkäinen konserni 25Evia konserni 67 Rakentajain Konevuokraamo 18QPR Software konserni 11 Leo Longlife konserni 67Benefon konserni -47 Citycon konserni 46Biotie Therapies konserni 33 heikoin tuotto 10 parhaalla 14heikoin tuotto 10 heikoimmalla -47 mediaanituotto 10 parhaalla 37mediaanituotto 10 heikoimmalla 67 mediaanituotto 20 parhaalla 41mediaanituotto 20 heikoimmalla 50 mediaanituotto kaikilla havainnoilla, % 37 listasijoituksen ja tulevien 12 kk osaketuoton järjestyskorrelaatio, % -15 Balance Consulting 2010 8/17
Testilista 31.12.2003 Osaketuotto-% Osaketuotto-% n = 133 tulevat 12 kk tulevat 12 kk Listan 10 parasta Listan 10 heikointa Fortum konserni 72eQ konserni -8 Kone konserni 6Cencorp konserni -7 Ponsse konserni 92Biohit konserni -18 Ilkka konserni 26Done Solutions konserni -53 Oko konserni -2Evia konserni -39 Ramirent konserni 46Stonesoft konserni -11 PKC Group konserni 57Endero konserni 11 Lännen Tehtaat konserni 8QPR Software konserni 4 Amer Sports konserni 16Benefon konserni -68 Sampo konserni 42Biotie Therapies konserni 15 heikoin tuotto 10 parhaalla -2heikoin tuotto 10 heikoimmalla -68 mediaanituotto 10 parhaalla 34mediaanituotto 10 heikoimmalla -10 mediaanituotto 20 parhaalla 29mediaanituotto 20 heikoimmalla -10 mediaanituotto kaikilla havainnoilla, % 13 listasijoituksen ja tulevien 12 kk osaketuoton järjestyskorrelaatio, % 42 Testilista 31.12.2004 Osaketuotto-% Osaketuotto-% n = 133 tulevat 12 kk tulevat 12 kk Listan 10 parasta Listan 10 heikointa Rautaruukki konserni 144Evia konserni 21 Aspo konserni 43Stonesoft konserni -12 Atria Yhtymä konserni 64Biohit konserni 4 Lännen Tehtaat konserni 55Turvatiimi konserni 35 Componenta konserni 22Proha konserni -20 Outokumpu konserni -1Biotie Therapies konserni -42 Sampo konserni 47Cencorp konserni 86 HK Ruokatalo konserni 38Done Solutions konserni 213 Kesko konserni 37Benefon konserni 108 Lemminkäinen konserni 98TJ Group konserni -62 heikoin tuotto 10 parhaalla -1heikoin tuotto 10 heikoimmalla -62 mediaanituotto 10 parhaalla 45mediaanituotto 10 heikoimmalla 13 mediaanituotto 20 parhaalla 41mediaanituotto 20 heikoimmalla 16 mediaanituotto kaikilla havainnoilla, % 30 listasijoituksen ja tulevien 12 kk osaketuoton järjestyskorrelaatio, % 26 Tarkasteltaessa kakkien testilistojen kymmentä parasta eli yhteensä 70 havaintoa, seuraavan 12 kk mediaanituotoksi muodostuu 34 %. Vastaavasti kaikkien listojen 20 parhaan havainnon mediaanituotto on 19 %. Vastaavasti kaikkien listojen kymmenen heikointa saavat mediaanituotoksi 11 % ja 20 heikointa 6 %. Kaikkien listojen kaikkien havaintojen mediaanituotto on 13 %. Tuottoero 10 eniten ja 10 vähiten pisteitä saaneilla oli näin ollen keskimäärin 45 %-yksikköä, ja 20 eniten ja 20 vähiten pisteitä saaneilla 25 %-yksikköä. Kun 10 eniten pisteitä saaneen heikoimpia tuottoja kaikilla aikajaksoilla, heikoin osaketuotto seuraavien 12 kk aikana oli -14 % (sijoitusyhtiö Norvestia, lista 31.12.99). Tuolloin vuonna 2000 kaikkien pörssiyhtiöiden mediaanituotto oli myös negatiivinen, -5 %. Heikoin Balance Consulting 2010 9/17
tuotto 10 vähiten pisteitä saaneilla oli jokaisella aikajaksolla -35 % tai heikompi. Negatiiviset havainnot listan kärkipäässä kuitenkin osoittavat, että sijoittaja ei voi sokeasti luottaa systemaattiseen listaan. Balancen Lista on ainoastaan salkunrakennuksen apuväline. Listadynamiikasta huolimatta listan toimivuus vaihtelee jonkin verran markkinaolosuhteista riippuen. Heikkojen osaketuottojen erottelukyky listan kärkipäästä on ollut verraten hyvä kaikilla aikajaksoilla. Sen sijaan korrelaatio oli lievästi negatiivinen ja listan kärkiyhtiöiden mediaanituotto vastasi kaikkien havaintojen mediaania vuonna 2003 (lista 31.12.02). Tuolloin, vuonna 2003, pörssissä oli voimakas nousuvaihe käynnissä. Vastaavasti lista toimi parhaiten vuosina 2001 ja 2002, jolloin pörssin keskituotto samoin kuin yhtiöiden liikevaihdon kasvu ja oman pääoman tuotto olivat heikkoja. Toisin sanoen listausmenetelmä on toiminut (ja kehitetty siitä lähtökohdasta että toimisi) parhaiten silloin, kun pörssiyhtiöiden kasvu ja kannattavuus ovat olleet yleisesti normaalitasoa heikompia (liikevaihdon kasvu alle 5 %, oman pääoman tuotto alle 10 %) ja osakekurssit laskussa. Silloin, kun kurssit ovat nousseet voimakkaasti kautta linjan, lista ei ole tarjonnut sijoittajalle huomattavaa lisäarvoa. Balance Consulting 2010 10/17
6. Listan ilmestyminen ja julkaisuperiaatteet Balancen Lista laaditaan neljästi vuodessa aina osavuosikatsauskauden jälkeen. Lisäksi tehdään kolme välipäivitystä, jolloin osa tunnusluvuista ja sen myötä yhtiöiden järjestys listalla päivitetään ennen varsinaisen osavuosikatsauskauden alkamista. Näin ollen lista päivittyy kaikkiaan 7 kertaa vuodessa noin 1,5-3 kuukauden välein. Lista kattaa pääsääntöisesti kaikki suomalaiset n. 120-130 pörssiyhtiötä mukaan lukien Suomessa noteerattavat Nordean ja TeliaSoneran. Listaan liittyy lyhyet tekstimuotoiset havainnot tulkinnan kannalta huomionarvoisista seikoista kyseisellä listalla sekä erillinen listakatsaus. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi listan laatijan/laatijoiden ei ole suositeltavaa käydä kauppaa listan osakkeilla laadinnan ja julkaisun välisenä aikana tai muutoin hyväksikäyttävän tietoa. Balancen Lista ei ole kuitenkaan sen luonteinen suosituslista, että listan voitaisiin katsoa vaikuttavan yhtiöiden kurssitasoon lyhyellä aikavälillä. Kauppalehden verkkopalvelussa www.kauppalehti.fi käyttäjä voi tarkastella paitsi varsinaista Balancen Listaa, myös siihen liittyviä muita palveluja, kuten osa-alueiden (hinta, talous, tekninen osakeriski) arvosanoja yhtiöittäin, listan perusteella laadittuja mallisalkkuja sekä lukea listakohtaisia katsauksia. Maksullisissa palveluissa (Sijoittajapaketti, Tunnuslukuanalyysit) Balancen Listan tunnuslukuja on saatavilla laajemmin ja ne ovat siirrettävissä taulukkolaskentaan. Balance Consulting 2010 11/17
7. Balancen Listan tausta Balancen Listan kehitystyön taustalla on muutamia keskeisiä avaintekijöitä. Erityisesti vuosina 2001 ja 2002 sijoittajat hävisivät huomattavia summia rahaa, kun lukuisat korkealle arvostetut yhtiöt menettivät arvostaan lyhyessä ajassa kymmeniä prosentteja ja samaan aikaan osinkotuotto oli vähäinen. Tätä edelsi vaihe, jossa kymmenettuhannet yksityissijoittajat olivat osallistuneet kymmenien teknologiayhtiöiden listautumisanteihin. Lista on kehitetty osaltaan apuvälineeksi vastaisuuden varalle, jotta sijoittaja voisi salkkua rakentaessaan välttyä vastaavanlaisilta katastrofeilta. Balancen Lista poikkeaa pankkiiriliikkeiden mallisalkuista ja muista osakelistauksista siten, että lista ei perustu analyytikon näkemykseen sijoituskohteen edullisuudesta. Sen sijaan Balancen Lista (= osakkeiden järjestys listalla) paljastaa ne olemassa oleviin tunnuslukuihin liittyneet tehottomuudet, joita hyväksikäyttämällä sijoittaja olisi viime vuosien aikana kyennyt saamaan systemaattisia ylituottoja eri markkinaolosuhteissa. Näin ollen Balancen Lista täydentää ja tukee luontevalla tavalla muuta suomalaisia pörssiyhtiöitä koskevaa osakeinformaatiota ja -tutkimusta. Balancen Listassa kiteytyy osaltaan Balance Consultingin jo 1980-luvvn lopulla alkaneen systemaattisen osakeseurannan tuotos sijoittajaa konkreettisesti hyödyttävällä ja ymmärrettävällä tavalla. Lista auttaa sekä piensijoittajia että ammattilaisia haasteellisessa salkunrakennustyössä. Balancen Lista on kehitetty osaltaan Balance Consultingin normaalin operatiivisen työskentelyn puitteissa ja osaltaan Henri Elon listaa varten tekemien empiiristen tutkimusten pohjalta käyttäen tutkimusaineistona Balance Consultingin pörssiyhtiödataa aikaväliltä 1994-2006. Palvelun rakentaminen online-ympäristöön on Kauppalehden tekniikan ja tuotannon käsialaa. Lopuksi on huomattava, että mikäli hinnanmuodostus osakemarkkinoilla muuttuisi jollakin aikavälillä aikaisempaa tehokkaammaksi (listan laatimisperusteiden näkökulmasta), osaketuotot listan kärki- ja häntäpään yhtiöiden välillä olisivat omiaan tasoittumaan. Huom! Kauppalehti ja Balance Consulting eivät ota vastuuta tässä palvelussa esitetyn informaation perusteella tehdyistä sijoituspäätöksistä tai muista toimenpiteistä. Listan pohjatiedot on koottu luetettavina pitämistämme lähteistä, mutta se ei takaa listan informaation virheettömyyttä. Osakkeen arvon tai yhtiön tuloksen historiallinen kehitys ei ole tae samansuuntaisesta arvon tai tuloksen kehittymisestä tulevaisuudessa. Balance Consulting 2010 12/17
Liite 1: Tunnuslukujen tulkintaohjeet mittausalueittain Huom. Tulosluvut on oikaistu kertaluonteisista tuotto- ja kulueristä. 1. Arvotustaso (peruspaino 57,8 %) Arvotustaso tarkoittaa osakkeen edullisuutta suhteessa yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin. Arvostustasoa mitataan neljällä eri tunnusluvulla. Näitä ovat: 1.1. Tulostuotto = osakekohtainen tulos viim. 12 kk / osakekurssi x 100 (peruspaino 23,0 %, pisteytys: suuri pieni) Tulostuotto kuvaa sitä, kuinka paljon yhtiö on tehnyt viimeisten 12 kuukauden aikana osakekohtaista tulosta (verojen jälkeen) verrattuna tarkasteluhetken osakekurssiin. Mitä korkeampi tulostuotto on, sitä enemmän yritys on pystynyt tuottamaan voittoa pörssiarvoonsa nähden. Korkea tulostuotto viittaa paitsi osakkeen edullisuuteen, myös siihen että sijoittajat eivät näe yhtiöllä samanlaisia mahdollisuuksia tulevaan tuloskasvuun kuin matalan tulostuoton yhtiöillä. Tulostuotto eli E/P on P/E-luvun käänteisluku ja se ilmoitetaan prosentteina. 1.2. Osinkotuotto = osakekohtainen osinko viim. 12 kk / osakekurssi x 100 (peruspaino 12,6 %, pisteytys: suuri pieni) Osinkotuotto kuvaa sitä, kuinka paljon yhtiö on jakanut osakekohtaista osinkoa viimeksi päättyneeltä tilikaudelta verrattuna tarkasteluhetken osakekurssiin. Mitä korkeampi osinkotuotto on, sitä enemmän sijoittaja on saanut käteisosinkoa sijoituksensa arvoon nähden. Korkea osinkotuotto viittaa paitsi osakkeen edullisuuteen, myös siihen että kyseessä on yleensä matalan kasvun yhtiö, joka jakaa voittonsa pääosin osinkoina uusinvestointien sijasta. Osinkona käytetään vuositasoista osinkoa tai osinkoehdotusta jos tiedossa. Osinkotuotto ilmoitetaan prosentteina. 1.3. Toteutunut / vaadittu tuloskasvu = Keskiarvo viim. 6 kk osakekohtaisen tuloksen vuosikasvusta ja 3 kk takaisesta vastaavasta kasvusta / käänteisen arvonmäärityksen mukainen tuloskasvuvaatimus 3 tulevalle tilikaudelle keskimäärin (peruspaino 12,6 %, pisteytys: suuri pieni) Toteutunut per vaadittu tuloskasvu kuvaa toteutuneen lähimenneisyyden tuloksen kasvun ja osakekurssiin ladattujen lähivuosien tuloskasvuodotusten välistä suhdetta. Jos luku on yli 1, tällöin toteutunut prosentuaalinen tuloskasvu on ollut voimakkaampaa kuin vaadittu kasvu; jos luku on alle 1, tällöin vaadittu tuloskasvu on korkeampi kuin toteutunut. Balance Consulting 2010 13/17
Laskennassa käytetään stabiliteetin varmistamiseksi logaritmisoituja arvoja. Vaadittu tuloskasvu (BVC ratio) perustuu tuoreimpaan yhtiöstä tehtyyn Balance Value Control -analyysiin. 1.4. P/B-luku = osakekurssi / osakekohtainen oma pääoma (peruspaino 9,6 %, pisteytys: pieni suuri) P/B-luku (Price / Book value) kuvaa sitä, kuinka moninkertainen yhtiön markkina-arvo on omaan pääomaan eli tasesubstanssiin nähden. Mitä korkeampi P/B-luku, sitä suurempi osuus osakkeen arvosta perustuu tulevaisuuden tulosodotuksiin. P/B-lukuun vaikuttaa jonkin verran tehdyt yrityskaupat, joilla on taipumus nostaa tasesubstanssia verrattuna orgaanisesti kasvaneeseen yritykseen. P/B-luku on yleensä korkea yhtiöillä, jotka kykenevät korkeaan oman pääoman tuottoon ja matala yhtiöillä, joilla oman pääoman tuotto jää keskimääräistä matalammaksi. 2. Taloudellinen suorituskyky (peruspaino 25,0 %) Taloudellinen suorituskyky tarkoittaa tässä yhtiön toteutunutta liiketaloudellista kehitystä kannattavuuden, kasvun ja vakavaraisuuden kannalta. Taloudellista suorituskykyä mitataan neljällä eri tunnusluvulla. Näitä ovat: 2.1. Oman pääoman tuotto = osakekohtainen tulos viim. 12 kk / osakekohtainen oma pääoma keskimäärin viim. 12 kk x 100 (peruspaino 8,7 %, pisteytys: suuri pieni) Oman pääoman tuotto kuvaa sitä, kuinka paljon yhtiö on kyennyt tuottamaan voittoa (verojen jälkeen) viimeisten 12 kuukauden aikana taseen mukaiseen omaan pääomaan (varat miinus velat) nähden. Oman pääoman tuottoon vaikuttaa jonkin verran tehdyt yrityskaupat ja arvotuskäytännöt. Jos tase on arvostettu pääosin käypään arvoon hankintamenon sijasta, oma pääoma on yleensä suurempi ja oman pääoman tuotto pienempi kuin jos tase olisi arvostettu hankintamenoon. Oman pääoman tuotto on toimialojen välillä vertailukelpoisempi kannattavuusmittari kuin esim. liiketulosmarginaali. Oman pääoman tuotto ilmoitetaan prosentteina. 2.2. Liiketulosprosentin variaatiokerroin = liiketulosprosentin 12 kk lomittaisten jaksojen keskihajonta viimeisten 3-4 vuoden ajalta / liiketulosprosentin keskiarvo vastaavilta jaksoilta x 100 (peruspaino 6,7 %, pisteytys: pieni suuri) Liiketulosprosentin variaatiokerroin kuvaa liiketulosprosentin suhteellista vaihtelua viimeisten 3 vuoden aikana. Mitä vähäisempää vaihtelu on ollut, sitä vakaampana yhtiö on kyennyt säilyttämään katemarginaalinsa. Liiketulosprosentin variaatiokerroin ilmoitetaan prosentteina. Balance Consulting 2010 14/17
2.3. Liikevaihdon kasvu: viimeisten 6 kk liikevaihdon annualisoitu kasvuprosentti kolmen (tai jos ei dataa riittävästi, kahden) vuoden takaisesta (peruspaino 4,8 %, pisteytys: suuri pieni) Liikevaihdon kasvu kuvaa sitä, kuinka paljon yhtiö on kyennyt kasvamaan viime vuosien aikana. Kasvu voi olla aikaansaatu yrityskaupoin, orgaanisesti tai niiden yhdistelmänä. Liikevaihdon kasvu annualisoidaan eli muunnetaan vuosikasvua vastaavaksi ja ilmoitetaan prosentteina. 2.4. Nettovelkaantumisaste = (korolliset velat miinus likvidit rahavarat) / oma pääoma x 100 (peruspaino 4,8 %, pisteytys: pieni suuri) Nettovelkaantumisaste eli gearing kuvaa korollisten nettovelkojen suhdetta taseen omaan pääomaan. Jos luku on alle 100, sitä voidaan pitää yleisesti ottaen hyvänä. Tällöin yli puolet rahoituspohjasta muodostuu omasta pääomasta. Nettovelkaantumisaste ilmoitetaan prosentteina. 3. Osakeriski (peruspaino 17,2 %) Osakeriski tarkoittaa osakesijoitukseen liittyvää riskiä toteutuneen kurssivaihtelun ja osakkeen vaihtuvuuden kannalta. Osakeriskiä mitataan kolmella eri tunnusluvulla. Näitä ovat: 3.1. Osaketuoton variaatiokerroin = kurssimuutoksen 6 kk jaksojen keskihajonta viimeisten 3-4 vuoden ajalta / vastaavien kurssimuutosten keskiarvo x 100 (peruspaino 5,8 %, pisteytys: pieni suuri) Osaketuoton variaatiokerroin kuvaa tässä pidemmän aikavälin kurssimuutosten suhteellista vaihtelua. Mitä vähäisempää vaihtelu on ollut, sitä vakaammin osakekurssi ja samalla sijoituksen arvo on kehittynyt. Kurssimuutoksen variaatiokerroin lasketaan vaihdetuimman osakesarjan tiedoilla ja ilmoitetaan prosentteina. 3.2. Osakkeen likviditeetti: lasketaan viimeisten 12 kuukauden (tai sitä lyhyemmältä) ajalta keskimääräisen spredin ja osakevaihdon vilkkauden yhteisvaikutuksen perusteella järjestyslukujen summana (peruspaino 3,8 %, pisteytys: pieni suuri) Osakkeen likviditeetti kuvaa sitä, kuinka helppoa osakkeella on tehdä kauppaa päivän hintaan. Mitä isompi spredi (myynti- ja ostotarjouksen välinen suhteellinen erotus) on ja mitä vähemmän osakkeella käydään kauppaa, sitä korkeammaksi osakkeen likviditeettiriski muodostuu. Balance Consulting 2010 15/17
Osakkeen likviditeetti lasketaan vaihdetuimman osakesarjan tiedoilla ja ilmoitetaan järjestyslukujen summana. 3.3. Sharpen-luku = kurssimuutos viimeisten 12 kuukauden aikana / osakkeen päivätuottojen keskihajonta vastaavalta jaksolta (peruspaino 3,8 %, pisteytys: suuri pieni) Sharpen-luku on nobelisti William Sharpen kehittämä riskikorjattu tuottomittari. Mitä korkeamman arvon luku saa, sitä enemmän kurssi on noussut viimeisten 12 kuukauden (tai sitä lyhempänä) aikana suhteessa päivittäiseen kurssivaihteluun. Sharpen-luku lasketaan vaihdetuimman osakesarjan tiedoilla. 3.4. Volatiliteetti = päivätuottojen keskihajonta viimeisten 12 kuukauden aikana (peruspaino 3,8 %, pisteytys: pieni suuri) Volatiliteetti kuvaa päivittäisen kurssiheilunnan voimakkuutta. Mitä vähäisempää heilunta on ollut, sitä vakaammin osakekurssi on kehittynyt lyhyellä aikavälillä. Volatiliteetti lasketaan vaihdetuimman osakesarjan tiedoilla ja ilmoitetaan prosentteina. Balance Consulting 2010 16/17
Liite 2: Listan toimivuus 15.11.2006 11.1.2010 Seuraavassa on tarkasteltu Balancen Listan toimivuutta perustamisestaan lähtien 23. lis- tapäivitykseen saakka eli aikavälillä 15.11.2006 11.1.2010. Tarkastelu on toteutettu siten, että jokaisen listapäivityksen jälkeen yhtiöt on jaettu 65 par- haiten sijoittuneeseen ja loppuihin eli n. 65 heikoiten sijoittuneeseen yhtiöön. Tämän jäl- keen on seurattu kummankinn joukon osakekurssin kehittymistä seuraavaan listapäivityk- seen saakka ja laskettu kummastakin joukosta kurssimuutoksen mediaanit. Kuvaajassa on esitetty TOP 65 -joukon kurssimuutoksen kehitys (sininen käyrä) ja LAST 65 -joukon vastaavaa kehitys (punainen). Lisäksi on esitetty molempien joukkojen kaikkien jaksojen mediaanien keskiarvo, joka TOP 65 -joukossa (vihreä) on 0,1 % ja LAST 65 - joukossa (lila) -1,9 %. Lisäksi on huomattava, että tarkastelussa ei ole otettu huomioon osinkoja, jotka ovat tyypil- lisesti Balancen Listan kärkipuoliskon yhtiöillä selvästi parempia kuin häntäpuoliskolla. Tämän vuoksi varsinkin kevätkauden kurssimuutokset TOP 65 -joukolla eivät kerro kokoo totuutta keskimääräisestä osaketuotosta. Kuten kuvaavasta on havaittavissa, Balancen Lista on toiminut erinomaisesti ajanjaksollaa 15.11.2006 11.1.2010. Keskimääräiset kurssimuutokset listan kärkipuoliskon yhtiöillä eri aikoina (mediaanienn keskiarvo) ovat lyöneet vastaavat tuotott listan häntäpuoliskon yhtiöillä keskimäärin 2,0 %-yksiköllä 1,7 kk listasyklillä (eli n. 15 %-yksikön tuottoero vuositasolla). Balance Consulting 2010 17/177
BALANCE CONSULTING YRITYSTUOTTEET Yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehitys ja tila Balance Analyysi Balance Arvo Balance Tutkimus Balance Value Control VERTAILUTUOTTEET Yritysjoukon keskinäinen vertailu Balance Benchmarking Balance Ranking Balance Intelligence Balance Poiminta TOIMIALATUOTTEET Toimialan kehitys Balance Tilasto Balance Katsaus Balance Consulting on puolueeton tilinpäätösinformaation analysointiin ja vertailuun erikoistunut tutkimus- ja tietopalveluyksikkö, joka on osa Kauppalehti Oy:tä. Kauppalehti Oy Yrityspalvelut /Balance Consulting Eteläesplanadi 20, 00130 Helsinki PL 794 00101 Helsinki Puhelin 010 665 2460 Faksi 010 665 2364 etunimi.sukunimi@balanceconsulting.fi www.balanceconsulting.fi Y-tunnus Y 0869288-1