Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian lahden rannalla lähellä Hormuzin salmea. Emiraateista suurin on Abu Dhabi. Sen emiiri Khalifa ibn Zayid ibn Sultan Al Nahyan on Yhdistyneiden emiirikuntien presidentti ja Dubain emiiri Muhammad ibn Rašid Al Maktum on vastaavasti pääministeri. Muut viisi emiirikuntaa näkyvät oheisessa kartassa. Kartta on otettu Wikipediasta. Siellä kerrotaan Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista myös seuraavia tietoja: Pinta-ala: 83600 km 2, pääkaupunki: Abu Dhabi, 1 600 000 asukasta ja Dubai: 2 100 000 asukasta. Asukkaista vain noin 20 % on emiraattien kansalaisia. Dubain kaupunkikierroksella opas kertoi mm. seuraavaa: Dubaissa tehdään tarkka ero syntyperäisten "emaraattien" ja vierastyöläisten välillä. Ulkomaalaisen on mahdotonta saada kansalaisuutta ja he saavat oleskella maassa vain paikallisen sponsorin kutsumana. Sponsori on vastuussa työntekijöistään ja heidän asumisestaan. Oleskelulupaan ja
asumislupaan tarvitaan sponsorin suositus. Jos työt loppuvat, on maasta poistuttava. Oleskelu- ja asumislupa myönnetään vuodeksi kerrallaan, joten se on uusittava joka vuosi. Jos ulkomaalainen jää kiinni lakien rikkomisesta, seuraa ensin varoitus ja viimeistään kolmannesta rikkeestä tulee maasta karkotus. Siksi Dubaissa ei juurikaan ole rikollisuutta, paitsi liikennerikkeitä. Liikenne näytti kuitenkin sujuvan hyvässä järjestyksessä. Nopeuksia mitataan peltipoliiseilla ja sakot maksaa ajoneuvon omistaja riippumatta siitä, kuka ajoi. Toisaalta 2 miljoonan asukkaan Dubaissa on poliiseja enemmän kuin koko Suomessa. Syntyperäiset emaraatit saavat ilmaisen koulutuksen ja sairaanhoidon. Avioliiton solminut nuori pari saa ilmaisen asunnon. Koulutuksen jälkeen heidän on kuitenkin hankittava työpaikka. Eläkeiän saavutettuaan he voivat hakea kuukausittain eläkkeensä hallitsijan rahatoimistosta ilman eri hakemuksia. Ulkomaalaiset vierastyöläiset maksavat koulutuksesta ja sairaanhoidosta. Pääosa vierastyöläisistä on Intiasta ja Pakistanista. He eivät mahdu samaan bussiin eivätkä pakistanilaiset suostu matkustamaan edes Intiassa valmistetuissa Tata-busseissa. Maailman korkein rakennus Burj Khalifa valmistui v. 2009. Sen korkeus maston huippuun on 828 m. Siihen käytettiin 22 milj. työtuntia ja betonia 100000 elefantin painon verran. Näköalatasanteille menee kaksi kaksikorista Otisin hissiä, joiden alempi kori menee tasolle 124 ja ylempi kori tasolle 125. Kummankin korin sallittu kuorma oli 1600 kg ja nopeus 10 m/s. Hississä on kuljettaja ja matka ylös kestää 55 s. Taso 125 on noin 480 m korkeudessa ja sieltä jatketaan toisilla hisseillä kerrokseen 148. Sinne menee kolmen hissin ryhmä, jonka nimelliskuorma on1350 kg ja nopeus 5 m/s. Korissa on painonapit kerroksille 124...154. Kerros 148 on 555 m korkeudessa. Kuva otettu postikortista Ylin hisseillä saavutettava kerros on 160. Suurin nostokorkeus 505 m on palomies/huoltohissillä, jonka kuorma on 4500 kg ja nopeus 2,5 m/s. Se menee kerrokseen 138, josta jatkaa toinen pienempi palomies/huoltohissi kerrokseen 160 nopeudella 1,75 m/s. Yhteensä tornissa on 57 hissiä.
Tornista näkyy mm. 210 m korkea Burj al-arab hotelli, jota sanotaan 7 tähden hotelliksi. Lisäksi siinä on 110 m korkea masto. Wikipedian mukaan Burj al-arabissa on hotellihuoneita yhteensä 202 kappaletta, ja kaikki huoneet on suunniteltu kaksikerroksisiksi sviiteiksi. Pienissä hotellihuoneissa on lattiapinta-alaa 170 neliömetrin verran ja suurimmissa 780 neliömetrin verran. Burj al-arab on yksi nykyhetken kalleimmista hotelleista, sillä hotellihuoneissa yöpyminen maksaa halvimmissakin jo 1 000 euroa vuorokaudelta ja kalliimmissa 28 000 euroa vuorokaudelta. Kaikissa sviiteissä on ruokailu- ja olohuonetilat, nykyaikaiset elektroniikkalaitteet sekä omat hovimestarit, jotka palvelevat asiakkaita vuorokauden ympäri. Dubain edustalle mereen on tehty keinotekoinen Palmusaari, kuva oikealla (lähde internet) Palmusaaren eteläpuolella on Dubai Marina, jossa on venesatamaa varten keinotekoinen kanava ja monikymmenkerroksisia asuintaloja (kuva alla) ja venesataman lisäksi uimaranta.
Dubain vanhin osa Dubain lahden (Creek) ympärillä, jossa on myös laaja basaarialue (souk), mm. kulta-. mauste- ja kangassouk. Kultasoukin näyteikkunoissa kaikki on kultaa, mikä kiiltää. Morsiamen myötäjäisiin kuuluu vähintään rintakoru. Dubain lahden rannalla on myös historiallisia rakennuksia, kuten yllä näkyvä Maktumin hallitsijasuvun palatsi, jossa hallitsija ei tosin enää asu. Katolla näkyy neliskulmaisia tuulitorneja, joilla rakennuksia jäähdytetään kesällä.
Dubain metro on rakennettu vuosina 2008-2011. Siinä on kaksi linjaa. Toinen linja kulkee lentokentältä Jebel Alin satamaan ja toinen kulkee poikittain Dubain lahden rantojen suunnassa ja päättyy lähelle Sharjah'n rajaa. Metro toimii ilman kuljettajaa. Raideleveys on 1435 mm ja virransyöttöä varten on sivuvirtakisko. Junat ovat japanilaista tekoa. Yhdessä junassa on viisi vaunua, joista neljä on hopealuokan vaunuja. Toinen päätyvaunu on jaettu kultaluokkaan sekä naisten ja lasten osastoon. Kultaluokassa ovat leveät nahkaistuimet ja kalliimmat liput. Viime vuonna Marinaan on valmistunut myös raitiotie, jolla pääsee metroasemalta Marinan eri puolille. Dubain metro kulkee vanhan keskustan ulkopuolella sillalla. Oikealla uuden keskustan pilvenpiirtäjiä nähtynä Burj Khalifan tornista. Teksti: Ilkka Mäntyvaara, kuvat: Ilkka Mäntyvaara, jos lähdettä ei mainittu kuvan yhteydessä. Edelläolevan esityksen jälkeen ruutiukkoveli Jyrki Kartila kertoi 1970-luvun lopun Dubaista, jossa hänen sisarensa asui siihen aikaan. Tuolloin hierottiin ensimmäisiä kauppasuhteita Dubain kanssa. Alla on muutamia Jyrkin esittämiä kuvia.
Yllä Jebel Alin satama-alue vuonna 1980, rakennukset pieniä rivitaloja alla sama paikka vuonna 2005
Poikien kanssa Dubaissa v. 1978 Juhannuksen viettoa Dubaissa v. 1978
"Oil Sheikhs" on Dubain valtavan kehityksen aloittaneen sheikh Rashidin "kansliapäällikön" Oscar Mandodyn sisarelleni omistama kirja. "Duke of Dubai" kertoo taas Outi Stevensin hyvin persoonallisesta amerikkalaisesta työnantajasta, jonka Mandody järjesti Outin kysyessä töitä sheikin toimistosta 1977. Kuva: Markku Rauhalahti