LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 36/2006/2 Dnro LSY 2005 Y 166 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2006 ASIA Veden johtaminen Pieni Kalavesijärvestä litiumin tuotantolaitokselle, Kaustinen LUVAN HAKIJA Keliber Resources Ltd Oy Toholammintie 496 69600 Kaustinen LAITOS JA SEN SIJAINTI Keliber Resources Ltd Oy Kalavesi Kaustinen Litiumin tuotantolaitos rakennetaan Kaustisen kunnan Kalaveden kylässä alueelle, joka koostuu tiloista 236 401 18 60, 236 401 18 69, 236 401 18 42 ja 236 401 17 39. Alueen pinta ala on yhteensä 46,5 ha. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 3.6.2005. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 9 luvun 2 :n 1 momentti TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Länsi Suomen ympäristölupavirasto Vesilaki 9 luvun 2 :n 1 momentti
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ 2 Laitos sijoittuu Kaustiselta Köyhäjoelle johtavan kantatie 63:n eteläpuolella Kalaveden kylässä olevalle alueelle. Etäisyys alueelle Kaustisen keskustasta on noin viisi kilometriä koilliseen ja Kalaveden kylästä noin kilometri itään. Alueella sijaitsee Kaustisen kunnan vuonna 1996 suljettu kaatopaikka. Lassila & Tikanoja Oyj rakentaa alueelle biokaasulaitoksen. Biokaasusta valmistetaan metaania ja hiilidioksidia käytettäväksi litiumin tuotantolaitoksella. Biokaasua tai siitä valmistettua metaania käytetään myös mahdollisesti sähkön tuottamiseen. Alueen maat ovat Kaustisen kunnan ja muutaman yksityisen omistuksessa. Kaustisen kunta on käynnistänyt neuvottelut alueen yksityisten maanomistajien kanssa toiminnan vaatimien maa alueitten hankkimisesta kunnan haltuun. Mikäli toiminta alueella alkaa ja tarvittavat maa alueet siirtyvät kunnan haltuun, kunta luovuttaa kyseiset maa alueet Keliber Resources Ltd Oy:n käyttöön. Alueen rajanaapureita ovat Kaustisen kunta, Maansiirto Vesala Oy, Kaustisen ylikylien metsästysseura sekä muutama muu yksityinen maanomistaja. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista asutusta eikä muita häiriintyviä kohteita. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 1 500 metrin etäisyydellä Kalaveden kylässä. Lähimmät lomaasunnot ovat Mustalammen rannalla kantatie 63:n toisella puolella noin 500 metrin etäisyydellä laitosalueesta. "Kalaveden suunnitellun tuotantoalueen ympäristön perustilaselvitys Kaustisen kunnan alueella" raportti on julkaistu vuonna 2002. Vesistön tila, käyttökelpoisuus ja käyttömuodot Vesialueen yleiskuvaus Pieni ja Iso Kalavesijärvi ovat kaksi peräkkäistä järveä, joita yhdistää noin 30 metriä pitkä yhdysoja. Järvet ovat yhteydessä Vissavedenojaan (Kalavedenojaan) ja sitä kautta Perhonjokeen. Järvet ovat samassa korkeustasossa N 60 +82,40. Pieni Kalavesijärvi on pintaalaltaan 5,6 ha ja Iso Kalavesijärvi on 8,6 ha. Pieni Kalavesijärvellä on erittäin pieni oma valuma alue, noin 1 km 2 ja järveen laskee ainoastaan yksi oja. Valuma alue on pienentynyt alkuperäisestä ojitustoimitusten yhteydessä, jolloin osa vesistä on käännetty virtaamaan suoraan Iso Kalavesijärveen. Kalavedenojaan johdetaan vettä Vissaveden tekojärvestä vähintään 0,3 m 3 /s. Pääosan vuotta Kalavedenojassa virtaa selvästi enemmän vettä kuin 0,3 m 3 /s.
3 Pieni Kalavesijärvi Pieni Kalavesijärvi on soiden ympäröimä, matala ja mutapohjainen, syvyyden ollessa pääosin 1 2 metriä. Järvelle pääsy ei sulaveden aikana ole mahdollista upottavan rannan vuoksi ja tästä syystä järvestä ei ole sulavedenaikaisia vedenlaatutietoja. Järveä on vuosien kuluessa kuormittanut läheisen kaatopaikan suotovedet, jotka purkautuvat puroa pitkin järven eteläpäähän. Kaatopaikan toiminta alkoi 1973 ja se lopetettiin vuonna 1996. Järven nykyiseen tilaan vaikuttavat eniten suljetulta kaatopaikalta suodattuvat runsasravinteiset jätevedet sekä suomailta tulevat humuspitoiset vedet. Pieni Kalavesijärven nykyinen ekologinen tila on kohtalaisen hyvä. Pohjaeläimistön perusteella järvi on rehevyystasoltaan mesotrofinen ja vesi on humuspitoista. Pieni Kalavesijärven virkistyskäyttöarvo on kuormituksen takia alentunut. Alueen ulkoilu ja virkistyskäyttö painottuu Pieni Kalavesijärvelle ja sen välittömään läheisyyteen. Järvellä käydään satunnaisesti kalastamassa. Pieni Kalavesijärven kaloja ei kuitenkaan juuri käytetä ihmisravinnoksi. Syksyllä lammella käydään sorsastamassa. LAITOKSEN TOIMINTA Malmi tuodaan laitokselle autokuljetuksena louheena, esimurskattuna murskeena tai valmiina murskeena Ullavan Läntän kaivokselta. Malmia tuodaan arviolta 125 000 160 000 tonnia vuodessa riippuen malmin litiumpitoisuudesta. Myöhemmin malmia arvioidaan tuotavan yhteensä noin 200 000 t/a. Tarvittaessa malmi murskataan. Murskattu tai valmiina murskeena tuotu malmi siirretään katettuun ja lämmitettyyn varastotilaan, johon mahtuu 5 000 8 000 tonnia malmia. Varastosta kuiva malmimurske siirretään kuljettimella rikastamolle. Malmimurskeesta poistetaan ensin magneettinen aines kuivamagneettisella menetelmällä. Tämän jälkeen murske jauhetaan rikastushienouteen ja rikastetaan painovoimaerottelulla ja vaahdottamalla. Rikastusprosessin tuotteet ovat niobitantaalirikaste, kvartsimaasälpärikaste ja spodumeenirikaste. Spodumeenirikasteen kiderakenne muutetaan korkeassa lämpötilassa biokaasun sisältämän metaanin avulla liukoiseen betamuotoon. Biokaasua poltetaan epäsuorasti lämmitettävien rumpu uunien kaasupolttimissa.
4 Litium liuotetaan betaspodumeenista monivaiheisella paineliuotusmenetelmällä ja puhdistetaan biokaasusta tuotetun hiilidioksidin avulla. Lopuksi litium kiteytetään litiumkarbonaattina, suodatetaan, kuivataan ja pakataan. Päätuotteen, erityispuhtaan litiumkarbonaatin tuotantokapasiteetti on enintään 6 000 t/a. Niobitantaalirikastetta tuotetaan enintään 300 t/a ja kvartsimaasälpäseosta enintään 120 000 t/a. Liuotusprosessissa muodostuu prosessipoistetta enintään 30 000 t/a. Prosessipoiste on analsiimia eli natriumzeoliittia tai vetyzeoliittia riippuen siitä, regeneroidaanko natrium takaisin prosessiin. Harmemineraaleista koostuva preafloatrikaste, enintään 16 000 t/a, sopii biokaasulaitoksen mädätetyn ja kuivatun lietteen kivennäislisäksi, koska rikasteessa on runsaasti muun muassa apatiittia. Myöhemmin voidaan kaupallistaa esimerkiksi osa liejuista, joita tulee enintään 24 000 t/a. Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Prosesseissa ja sosiaalitiloissa tarvittava talousvesi otetaan alueelle rakennettavasta vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosta. Tarvittava vesimäärä on sosiaalitiloissa 1 500 m 3 /a ja liuotuslaitoksella 34 000 m 3 /a. Prosesseissa tarvittava prosessi ja jäähdytysvesi otetaan Pieni Kalavesijärvestä. Pieni Kalavesijärven vesialue, kiinteistörekisteritunnus 236 876 1 0, kuuluu Kaustisen yhteisiin vesialueisiin. Tarvittava vesimäärä on yhteensä enintään 80 m 3 /h. Veden ottamista varten rakennetaan Pieni Kalavesijärven rantaan liitteen 1 periaatepiirroksen mukainen kaivopumppaamo. Kaivoon vesi johdetaan Pieni Kalavesijärvestä kaivettavaa avo ojaa pitkin ja rannassa maan alle sijoitetun putken kautta. Putki sijoitetaan noin 1 metrin syvyyteen jäätymisrajan alapuolelle. Pumppaamolta vesi johdetaan putkilinjaa pitkin puhdistamolle, josta siitä poistetaan humus ja kiintoaine flotaatiolla. Osa puhdistetusta vedestä johdetaan prosessiin lisävedeksi ja osa johdetaan biokaasulaitokselle. Suurin osa käytetään jäähdytysvetenä litiumin tuotantolaitoksella. Veden ottaminen on mahdollista ainoastaan siten, että Iso ja Pieni Kalavesijärviin tulee otetun veden tilalle lisävettä. Tämä edellyttää Iso ja Pieni Kalavesijärvien välisen yhdysojan sekä Kalavedenojan ja Iso Kalavesijärven välisen yhdysojan aukaisua. Aukaisut tehdään siivousperkauksena. Vedenoton vaikutukset Veden ottaminen tulee muuttamaan virtausolosuhteita Iso ja Pieni Kalavesijärvien välillä. Tällä hetkellä virtaus käy Pieni Kalavesijär
5 vestä Iso Kalavesijärveen. Ainakin alivirtaamakausina, jolloin Pieni Kalavesijärveen tulee erittäin vähän vettä, virtaus tulee muuttumaan päinvastaiseen suuntaan. Tämän seurauksena Pieni Kalavesijärveen virtaa parempilaatuista vettä Iso Kalavesijärvestä, johon puolestaan tulee lisävettä Kalavedenojasta. Veden oton seurauksena veden vaihtuvuus molemmissa järvissä tulee lisääntymään. Varsinkin talviaikaiset happiolosuhteet tulevat tällöin parantumaan ja veden laatu paranee muutoinkin molemmissa järvissä. Suurimmillaankin laitokselle otettavan veden määrä (80 m 3 /h) on 7,4 % Kalavedenojan virtaamasta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon Iso Kalavesijärveen sen omalta valuma alueelta tulevia vesiä, joten otettavan veden osuus on edellä olevaakin pienempi. Otettavalla vesimäärällä ei ole Kalavedenojassa käytännön merkitystä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi Suomen ympäristölupaviraston ja Kaustisen kunnanviraston ilmoitustauluilla 6.10. 7.11.2005. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keskipohjanmaa nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamossa ja Kaustisen kunnanvirastossa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksen johdosta on pidetty neuvottelu 28.10.2005. Neuvottelussa olivat mukana edustajat Keliber Resources Ltd Oy:stä, MK Protech Oy:stä, Kaustisen kunnasta, Ullavan kunnasta, Länsi Suomen ympäristökeskuksesta ja Länsi Suomen ympäristölupavirastosta. Hakemuksista (Keliber Resources Ltd Oy:n ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset hakemukset sekä Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristönsuojelulain mukainen hakemus) on pyydetty lausunto Länsi Suomen ympäristökeskuksesta, Kaustisen kunnasta sekä Kaustisen kunnan ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. Hakemuksista annetut lausunnot ja muistutukset eivät sisällä vedenottoa koskevia vaatimuksia.
MERKINTÄ 6 Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2006 antanut päätöksen nro 37/2006/2 ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Kaustisen Kalaveden biokaasulaitoksen toimintaa. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2006 antanut päätöksen nro 35/2006/2 ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Keliber Resources Ltd Oy:n Kaustisen Kalaveden litiumin tuotantolaitoksen toimintaa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää Keliber Resources Ltd Oy:lle luvan veden johtamiseen Pieni Kalavesijärvestä prosessi ja jäähdytysvedeksi litiumin tuotantolaitokselle sekä liitteen 1 mukaisten ottorakenteiden rakentamiseen. Ympäristölupavirasto myöntää lisäksi käyttöoikeuden Keliber Resources Ltd Oy:lle vedenottorakenteiden sijoittamiseen ja pysyttämiseen Kaustisen yhteisiin vesialueisiin, kiinteistörekisteritunnus 236 876 1 0, kuuluvaan Pieni Kalavesijärveen hakemuksen mukaiseen paikkaan. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Vedenottorakenteiden vaatimat työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesiluonnolle, vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä. 2. Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 3. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä vedenottorakenteiden lopullista sijaintia ja toteutuneita rakenteita osoittavat piirustukset. 5. Vettä saa johtaa enintään noin 700 000 m 3 /a ja hetkellisesti noin 25 l/s. 6. Luvan saajan on pidettävä vedenottorakenteet kunnossa ja vedenottokohdan paikka on osoitettava rannalle sijoitettavalla taululla.
7 7. Ottoalueella jään heikkenemisestä on tarvittaessa varoitettava kyltein ja lippusiimoin tai muilla riittävän näkyvillä varoitusmerkeillä. 8. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 9. Luvan saajan on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle laitokselle johdetun veden määrä vuosittain luvan nro 35/2006/2 mukaisen vuosiraportoinnin yhteydessä. Perustelut Lainkohdat Voimassaolo Otettavan veden määrä on vähäinen, enimmilläänkin alle 8 % Vissavedenojan virtaamasta. Veden johtamisesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Veden johtaminen on tarpeen Keliber Resources Ltd Oy:n litiumin tuotantolaitoksen prosessi ja jäähdytysvedeksi, eikä hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vedenottorakennelma on vähäinen. Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti, 2 luvun 7 :n 2 momentti ja 9 luvun 2 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU Tästä päätöksestä peritään käsittelymaksua 980 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/19929 ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1283/2003) maksutaulukon alakohdan "pintaja pohjaveden ottaminen yli 500 m 3 /d" mukaisesti.
8 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liite 1. Kaivopumppaamon rakennekuva Liite 2. Valitusosoitus Mika Seppälä Paavo Saarinen Tero Mäkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Paavo Saarinen (tarkastava jäsen) ja Tero Mäkinen. Asian on esitellyt Tero Mäkinen. TMä/ts
LIITE 1
LIITE 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.1.2007. Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.