MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 29.7.2013 Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUONNA 2013 2014 Pääasiallinen sisältö Metsähanhen Anser fabalis fabalis -alalajin eli taigametsähanhen kanta osoittaa voimakasta vähenemistä. Suomessa pesivän metsähanhikannan suojelemiseksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kiellettäisiin metsähanhen metsästys osittain siten, että lajin metsästyksen aloitusta siirrettäisiin myöhäisemmäksi. Metsästyksen aloitus siirrettäisiin alkamaan maan eri osissa porrastetusti 1.9. ja 10.10. välisenä aikana valmisteilla olevan Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelman luonnoksessa esitetyn aluejaon mukaisesti. Asetuksella kiellettäisiin metsähanhen metsästys lajin Pohjois-Lapin pesimäalueella 20.8. 31.8. välisenä aikana. Metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 12 päivää myöhäisemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 1.9. alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Lapin maakuntaan kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimä-alueella metsästys kiellettäisiin 20.8. 9.9. välisenä aikana. Metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 21 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 10.9. alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Kainuun maakunta, Lapin maakunta lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat Iin, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Utajärven kunnat sekä Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvat Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnat. Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialueella metsästys kiellettäisiin 20.8. 30.9. välisenä aikana. Metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 42 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 1.10. alkaen. Tähän alueeseen kuuluisivat Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluva Lappeenrannan kunta, Kymenlaakson maakunta, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluva Orimattilan kunta sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnat. Muualla maassa metsästys kiellettäisiin 20.8. 9.10. välisenä aikana, jolloin metsästyksen aloitus siirtyisi muualla maassa 51 päivää myöhemmäksi, ja metsästys olisi sallittua 10.10. alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii tämän asetuksen avulla rajoittamaan metsähanhen metsästystä siten, että metsähanhen metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti, ottaen huomioon taigametsähanhen Anser fabalis fabalis Koillis- ja Luoteis-Euroopan populaation voimakas väheneminen 1990-luvulta alkaen. Metsästyksen aloituksen siirtämisellä myöhemmäksi on tarkoituksena vähentää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta kannan vähenemisen pysäyttämiseksi. 1 Nykytila Metsästyslain (615/1993) 20 :n 1 momentin mukaan metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Metsästyslain järjestelmässä riistaeläinlajien metsästämistä rajoitetaan ensisijaisesti metsästyslain 37 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetyllä vuosittaisella yleisellä rauhoitusajalla. Metsästysasetuksen (666/1993) 24 :n 1 momentin 12 kohdassa on säädetty metsähanhen yleinen rauhoitusaika 1.1. 20.8. kello 12.00 saakka. Lisäksi metsästyslain 38 :ssä on säädetty maa- ja metsätalousministeriölle toimivalta kieltää tai rajoittaa metsästys tilapäisesti enintään kolmen vuoden määräajaksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
2 Metsähanhen metsästystä säätelee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta, jäljempänä lintudirektiivi. Metsähanhi Anser fabalis kuuluu lintudirektiivin 1 artiklassa tarkoitettuihin lajeihin ja liitteen II A-osan lajeihin. Lintudirektiivin 2 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitettujen lintulajien kantojen ylläpitämiseksi sellaisella tasolla, joka vastaa erityisesti ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia ottaen huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät vaatimukset, taikka näiden kantojen mukauttamiseksi tähän tasoon. Lintudirektiivin 7 artiklan mukaan liitteessä II lueteltujen lajien kantojen koon, maantieteellisen levinneisyyden ja lisääntymisnopeuden takia koko yhteisössä niitä voidaan metsästää kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Liitteessä II olevassa A-osassa lueteltuja lajeja saa metsästää koko yhteisön alueella. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lajien metsästys ei vaaranna suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Edelleen 7 artiklan mukaan jäsenvaltion on varmistettava, että metsästys harjoitettuna voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden mukaisesti vastaa kyseisten lintulajien järkevän hyödyntämisen ja ekologisesti tasapainoisen sääntelyn periaatteita ja että tämä käytäntö näiden lajien ja etenkin muuttavien lajien kantojen osalta on sopusoinnussa 2 artiklasta seuraavien toimenpiteiden kanssa. Metsähanhi kuuluu Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusta tehdyn sopimuksen (SopS 9/2000), jäljempänä AEWA-sopimus, piiriin. AEWA-sopimuksen liitteen 3 toimintasuunnitelman taulukossa 1 on erilliset suojeluluokitukset taigametsähanhen Anser fabalis fabalis ja tundrametsähanhen Anser fabalis rossicus populaatioille. AEWA-sopimusta muutettiin 5. osapuolikokouksessa 14.-18.5.2012 valtioneuvoston selvityksen E 38/2012 vp ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon MmVL 8/2012 vp kantojen mukaisesti siten, että taigametsähanhen Koillis- ja Luoteis-Euroopan populaation suojeluluokitus muutettiin A-sarakkeen 3c* -luokitukseen. Sarakkeen A lajien metsästys on kiellettyä, ellei luokitukseen ole liitetty poikkeuksen sallivaa asteriskia (*). Taigametsähanhen Anser fabalis fabalis populaation uudessa luokituksessa on asteriski, joten sen osalta voidaan sallia kestävä metsästys kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa, joka toteuttaa adaptiivista metsästyksen säätelyä. Suomi on kannattanut EU:n varauman asettamista muutoksen johdosta kunnes kansainvälinen hoitosuunnitelman on saatu laadittua. EU:n komissio on 11.6.2012 jättänyt taigametsähanhen suojeluluokituksen muutokseen varauman Euroopan unionin puolesta. EU:n jättämä varauma merkitsee sitä, että EU:n lintudirektiivissä metsähanhen metsästys pysyy toistaiseksi sallittuna entiseen tapaan. Tasavallan presidentti on 20.7.2012 päättänyt, että Suomi jättää edellä mainittua taigametsähanhea koskevan koskevaa sopimuksen liitteen muutosta koskevan varauman sopimuksen X artiklan 6 kappaleen mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on toistaiseksi rajoittaa metsästystä vuosittain annettavilla maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla metsästysaikaa lyhentämällä siihen saakka kunnes kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma on saatu laadittua. Maa- ja metsätalousministeriö on 16.5.2012 käynnistänyt metsähanhikannan kansallisen hoitosuunnitelman valmistelun (HARE MMM011:00/2012). Ministeriö on lisäksi 14.12.2012 esittänyt AEWA-sopimuksen sihteeristölle kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelemista taigametsähanhelle ja tarjoutunut tukemaan kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua ohjaamalla Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden resursseja prosessin tekniseen avustamiseen, koordinaatioon sekä valmistelutyöpajan järjestämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut Suomen riistakeskukselle erityisavustusta vuodelle 2013 metsähanhen kansallisen ja kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelemiseen. Metsähanhen metsästysaikaa lyhennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 tuolloin voimassa olleen lainsäädännön mukaisilla riistanhoitopiirien päätöksillä. 1.3.2011 voimaan tulleessa riistahallintouudistuksessa metsästyslain 38 :n metsästyskiellon tai -rajoituksen asettamisen toimivalta siirrettiin maa- ja metsätalousministeriölle. Voimassa olevan metsästyslain 38 :n 1 momentin mukaan, jos riistaeläinlajin kanta vaarantuu sen esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kyseisen riistaeläinlajin metsästys kieltää tai rajoittaa sitä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa rajataan alue, jolla kielto tai rajoitus on voimassa. Kielto tai rajoitus voidaan antaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kielto tai rajoitus voi tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon kuluttua asetuksen antamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön on kuultava ennen asetuksen antamista Suomen riistakeskusta sekä niitä riistanhoitoyhdistyksiä, joiden toiminta-aluetta kielto tai rajoitus koskee. Metsästyslain 38 :n 2 momentin mukaan, jos riistaeläinkanta voimistuu elinvoimaiseksi, kielto tai rajoitus tulee kumota ennen määräajan päättymistä.
3 Kielto tai rajoitus voidaan asettaa joustavasti ympäri vuoden kuitenkin niin, että maa- ja metsätalousministeriön asetus, jossa kielto tai rajoitus säädetään, on annettava viimeistään kahta viikkoa ennen kiellon tai rajoituksen alkamista. Kysymyksessä on siten erityisesti vuosittaisten kannanvaihteluiden perusteella tapahtuvan tilapäisen metsästyksen säätelyn mahdollistamiseksi säädetty toimivalta, jota korostaa toisaalta velvoite kumota kielto tai rajoitus ennen määräajan päättymistä, jos riistaeläinkanta voimistuu elinvoimaiseksi. Käytännössä alueelliset rajaukset tulee toteuttaa selkeästi siten, ettei niiden alueellisesta ulottuvuudesta synny epäselvyyttä. Kysymyksessä ei siis ole mihinkään tiettyyn uhanalaisuusarviointiin sidottu toimivalta, vaan riistakantojen vuotuisen vaihtelun seurannan perusteella sovellettu toimivalta. Tältä osin aiempaa käytäntöä ei ole ollut tarkoitus muuttaa riistahallintouudistuksen yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö antoi 4.8.2011 asetuksen (941/2011) metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna 2011 2012. Metsästysvuonna 2011 2012 metsästys kiellettiin 20.8. 31.8. välisenä aikana Kainuun maakunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion, Ranuan ja Simon kunnissa, Pohjois- Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. Lisäksi muualla maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaan kuuluvia kuntia metsästys kiellettiin 20.8. 16.9. välisenä aikana. Metsästysvuonna 2011 2012 Lapin maakunnassa metsästystä ei kielletty asetuksella lukuun ottamatta edellä mainittuja kieltoja Posion, Ranuan ja Simon kunnissa. Maa- ja metsätalousministeriö antoi 30.7.2012 asetuksen (455/2012) metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna 2012 2013. Metsästysvuonna 2012 2013 metsästys kiellettiin 20.8. 9.9. välisenä aikana Kainuun ja Lapin maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. Muualla maassa asetuksella kiellettiin 20.8. 25.9. välisenä aikana. Suomessa pesivä metsähanhikanta kuuluu lähes kokonaisuudessaan taigametsähanhen populaatioon. Suomen pesimäkannan suuruudeksi arvioidaan noin 1 700-2 500 paria (Suomen lintuatlas 2010). Merkittävin osa kannan pesimäalueesta sijaitsee Pohjois-Venäjällä. Kyseisen kannan arvioidaan taantuneen 1990-luvun noin 100 000 linnusta vuoden 2009 julkaistun arvion noin 63 000 lintuun. Tämän lisäksi vuoden 2011 laskentatiedot viittaavat siihen, että väheneminen on jatkunut. Tundrametsähanhen kanta sitä vastoin on ollut vakaa. Viime vuosikymmenellä metsähanhia on metsästetty Suomessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) saalistilaston mukaan keskimäärin 6 500 lintua vuodessa. Vuonna 2009 metsähanhisaalis oli 7 900 lintua. Vuonna 2010, jolloin metsästysaikaa lyhennettiin ensimmäisen kerran, saalis pieneni 5 100 lintuun. Edelleen vuonna 2011, jolloin metsästystä rajoitettiin ensimmäisen kerran maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, saalis pieneni 3 600 lintuun. Vuonna 2012 metsästystä rajoitettiin edellistä vuotta pidemmän aikaa eri osissa maata, mutta saalis nousi 3 900 lintuun. Suomessa tapahtuva metsähanhien metsästys kohdistuu sekä kotimaan pesivään taigametsähanhikantaan että Pohjois-Venäjällä pesiviin taigametsähanhen ja tundrametsähanhen kantoihin. Eri kantojen lintujen alueellista ja ajallista esiintymistä metsähanhisaaliissa on aloitettu selvittää syksyllä 2011 aloitetulla siipinäytekeräyksellä avulla. Syksyn 2011 metsästyksen vapaaehtoisen siipinäytekeräyksen tuloksena saadusta siipinäytteiden riittämättömästä määrästä johtuen ei metsästyksen kohdistumisesta eri alalajeihin ole toistaiseksi saatu luotettavasti selvitettyä, joten varovaisuusperiaatteen mukaisesti voimakkaasti vähentyneen taigametsähanhen populaation vähenemisen pysäyttämiseksi on tarpeen vähentää edelleen kantoihin kohdistuvaa metsästyspainetta lyhentämällä metsästysaikaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella pääosassa maata merkittävästi edellistä vuotta myöhemmin alkavaksi. 2 Metsästyksen rajoittaminen ja kieltäminen metsästysvuonna 2013 2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kiellettäisiin metsähanhen metsästys osittain siten, että metsästyksen aloitus siirtyisi Pohjois-Lapin pesimäalueella 12 päivää myöhäisemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 1.9. alkaen. Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimä-alueella metsästyksen aloitus siirtyisi 21 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 10.9. alkaen. Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialu-
4 eella metsästyksen aloitus siirtyisi tällä alueella 42 päivää myöhemmäksi, jolloin metsästys olisi sallittua 1.10. alkaen. Alueen rajaus perustuu metsähanhen hoitosuunnitelman valmistelussa lintuharrastajilta saatuihin taiga- ja tundrametsähanhien havaintotietoihin alalajien esiintymisestä Kaakkois-Suomen alueella syysja lokakuussa. Muualla maassa metsästyksen aloitus siirtyisi muualla maassa 52 päivää myöhemmäksi, ja metsästys olisi sallittua 10.10. alkaen. Asetuksella rajoitetaan metsästystä siten, että metsähanhen metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti, ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti merkittävästi vähentyneen taigametsähanhen kantaan kohdistuvaa metsästyspainetta vähennettäisiin lyhentämällä metsästysaikaa siirtämällä metsästyksen aloitusta myöhemmäksi. Asetuksen tarkoituksena on vähentää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspainetta kannan vähenemisen pysäyttämiseksi. Kuva 1. Esitetty metsästysajan rajoittamisen aluejako ja metsästyksen alkamisajat: 1 = Pohjois-Lapin pesimäalue, metsästyksen alkamisaika 1.9.-; 2 = Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välinen pesimäalue, metsästyksen alkamisaika 10.9.- 3 = muu Suomi, metsästyksen alkamisaika 10.10.- 4 = Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialue, metsästyksen alkamisaika 1.10.- 1 Metsähanhen metsästys Asetuksen 1 :n 1 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys 20.8. 31.8. välisenä aikana Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää 1.9. 31.12. välisenä aikana. Asetuksen 1 :n 2 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys 20.8. 9.9. välisenä aikana Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntia, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Iin, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Utajärven kunnissa sekä Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää 10.9. 31.12. välisenä aikana. Asetuksen 1 :n 3 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys 20.8. 30.9. välisenä aikana Etelä- Karjalan maakuntaan kuuluvassa Lappeenrannan kunnassa, Kymenlaakson maakunnassa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää 1.10. 31.12. välisenä aikana. Asetuksen 1 :n 4 momentissa kiellettäisiin metsähanhen metsästys 20.8. 9.10. välisenä aikana muualla maassa. Siten tällä alueella metsähanhea voitaisiin metsästää 10.10. 31.12. välisenä aikana.
5 Asetuksen 1 :n 5 momentissa viitattaisiin informatiivisuuden parantamiseksi metsästysasetuksen 24 :n 12 kohdassa säädettyyn metsähanhen yleiseen rauhoitusaikaan 1.1. 20.8. kello 12 saakka. 3 Esityksen vaikutukset Vuosina 2004 2010 metsähanhen saalismäärien vaihteluväli on ollut 4 800 11 200 lintua. Vuonna 2011 metsästyksen alkamisen siirtäminen myöhemmäksi ministeriön asetuksella lähes koko maassa lukuun ottamatta pääosaa Lapista arvioidaan vaikuttaneen saalismäärää vähentävästi, koska RKTL:n saalistilaston mukaan vuonna 2011 saalismäärä väheni 3 600 metsähanheen. Vuonna 2012 säädetyn pidemmän metsästysrajoituksen arvioitiin vähentävän edelleen merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen, mutta RKTL:n saalistilaston mukaan saalis nousikin vuonna 2012 hieman ollen 3 900 metsähanhea. Metsästysvuodelle 2013 esitettävä metsähanhen metsästyksen kieltäminen arvioidaan vähentävän saalismäärää merkittävästi verrattuna edellisen vuoden saalismäärään. Asetuksen 1 :n 1 momentissa mainittuun alueeseen kuuluvissa kunnissa Pohjois-Lapin pesimäalueella metsähanhen metsästys voidaan aloittaa 12 päivää myöhemmin kuin yleinen rauhoitusaika päättyy, minkä arvioidaan vähentävän saalismäärää näillä alueilla merkittävästi verrattuna siihen, että metsästysaikaa ei lyhennettäisi. Esitetty metsästyksen rajoitus kyseisellä alueella on 10 päivää lyhyempi kuin edellisenä vuonna 2012 annetussa asetuksessa (455/2012). Tällä alueella metsähanhen metsästystä arvioidaan tarvittavan rajoittaa vähiten johtuen alueen maantieteellisistä olosuhteista, laajoista suoalueista, niiden vaikeasta tavoitettavuudesta ja arvioidusta alhaisesta metsästyspaineesta. Esitetyn metsästysrajoituksen arvioidaan voivan vähäisesti lisätä metsästyssaalista tällä alueella verrattuna edelliseen vuoteen. Asetuksen 1 :n 2-4 momenteissa mainituilla alueilla metsähanhen metsästys voidaan aloittaa porrastetusti 21-51 päivää myöhemmin kuin yleinen rauhoitusaika päättyy, minkä arvioidaan vähentävän saalismäärää näillä alueilla merkittävästi verrattuna siihen, että metsästysaikaa ei lyhennettäisi. Esitetty metsästyksen rajoitus on pääosassa aluetta merkittävästi pidempi kuin edellisenä vuonna 2012 annetussa asetuksessa (455/2012). Esitetyn metsästysrajoituksen arvioidaan merkittävästi vähentävän metsästyssaalista näillä alueilla verrattuna edelliseen vuoteen. 4 Asian valmistelu Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu virkatyönä ehdotus maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna 2013 2014. Maa- ja metsätalousministeriö on neuvotellut valmisteluvaiheessa Suomen riistakeskuksen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa esitetyistä metsästyksen kielloista. Asetusluonnoksesta pyydettiin lausuntoja seuraavilta tahoilta: ympäristöministeriö, MMM/ruokaosasto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), Suomen Luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Bird-Life Suomi ry, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö r.f., Lisäksi Suomen riistakeskus järjestää riistanhoitoyhdistysten kuulemista varten internetkyselyn, jonka kautta riistanhoitoyhdistykset voivat antaa lausuntonsa sähköisesti koskien metsästyslain 38 :n nojalla annettavaa metsästyksen kieltämistä. Lausuntoja asetusluonnoksesta annettiin valtakunnallisilta tahoilta yhteensä 10 ja niissä todettiin seuraavaa: Ympäristöministeriö kannattaa asetusluonnosta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa, että esitys lyhentää metsästysaikoja tuntuvasti on taigametsähanhen suojelemiseksi oikeaan osunut. Esitetyt muutokset todennäköisesti pienentävät metsähanheen kohdistuvaa metsästyspainetta kokonaisuudessaan ja painottavat metsästystä enemmän muuttavaan populaation paikallisen pesimäkannan sijaan. tämä oletettavasti pienentää pesimäalueille kohdistuvaa metsästyspainetta. Metsästyksen aloituksen alueellinen porrastuksen ajatus on biologisesti hyvin perusteltu. Esitys Pohjois-
6 Lapin pesimäalueen metsästysajan pidentämisestä viime vuoteen verrattuna kuitenkin poikkeaa ehdotuksesta muun maan osalta, jossa metsästysaika on ennallaan tai lyhentynyt. Metsästysajan pidentymisen lisäksi metsästyksen aloitus pohjoisimmassa Lapissa muuta maata aiemmin voi houkutella alueelle aiempaa enemmän metsästäjiä, mikä edelleen lisäisi metsähanheen kohdistuvaa metsästyspainetta. Pohjoisimmassa Suomessa metsähanhen poikaset myös kuoriutuvat muuta maata myöhemmin. Kaakkois-Suomen tundrametsähanhialueella metsästyksen aloitus on viime vuotta myöhemmin, mutta ympäröiviä alueita aiemmin. Tarkempia perusteluita alueen rajaamiselle ja metsästysajan määräytymiselle ei muistiossa ole esitetty. Suomen riistakeskus esittää metsästysaikavyöhykkeiden rajauksiin ja metsästysaikojen alkamisajankohtiin muutoksia. Riistakeskus tuo lausunnossaan esille metsähanhen saalistilastointiin liittyviä epävarmuustekijöitä ja toteaa, metsästyksen säätely on tämän lajin kohdalla vaikeaa, koska tiedot sekä kannasta että metsästyksestä ovat puutteellisia. Suomen riistakeskus esittää, että pohjoisella pesimäalueella (1-alue) metsästyksen aloituksen tulisi olla esitystä aiemmin 26.8. alkaen, ja alueesta tulisi rajata pois Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat. Eteläisellä pesimäaluella (2-alue) metsästyksen aloituksen tulisi olla esitystä aiemmin 1.9. ja Oulun alue merkittävine Liminganlahden levähdysalueineen ei tulisi kuulua pesimäalueen metsästysaikavyöhykkeeseen, kun taas Utajärven ja Iin kunnat tulisi kuulua pesimäalueeseen. Tundrametsähanhienalueella (3-alue) tulisi metsästyksen aloitus olla 26.9. Alueen rajaus perustuu niihin syyshavaintoihin, joita alalajista on tehty viime vuosina lintuharrastajien toimesta. Lisäksi rajauksessa on käytetty alueen riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajilta saatuja tietoja, jotka perustuvat metsästäjien hanhihavaintoihin ja saaliisiin. Riistakeskus esittää 3-aluetta laajennettavaksi Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluviin Tohmajärven ja Kiteen kuntiin, Lappeenrannan lisäksi koko muuhun Etelä-Karjalan maakuntaan, kuitenkin niin, ettei siihen kuuluisi Myrskylän kunta. 4-alueen osalta riistakeskus ei esitä muutosta metsästyksen aloituksen ajankohtaan, mutta esittää alueen rajaukseen edellä olevat muutokset. Metsähallitus esittää, että Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimäalueella metsästyksen aloituksen tulisi olla esitystä aiemmin 1.9. alkaen, ja Oulun alue tulisi siirtää pesimäalueen ulkopuolelle osaksi muun Suomen metsästysaluetta. Metsähallituksen mukaan pääosa metsähanhista lähtee muuttamaan jo elokuun puolella. Saalistilastot ym. havainnot osoittavat metsästyspaineen pienentyneen voimakkaasti ja asetuksen tavoitteet huomioiden riittävästi, kun pyynti on ollut kiellettyä elokuussa. Tällöin metsähanhen metsästys olisi myös Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimäalueella kestävän käytön periaatteen mukaista ja tapahtuu perinteisillä menetelmillä vaikeakulkuisilla soilla missä metsästäjäkohtaiset saaliit ovat pieniä. Näin turvattaisiin perinteisen metsähanhenpyyntikulttuurin säilyminen Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä alueella. Jos hanhen metsästys alkaa vasta 10.9. tarkoittaa se käytännössä metsähanhen metsästyksen loppumista Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimäalueella, lukuun ottamatta Oulun aluetta, joka tulisi kuulua pesimäalueen ulkopuoliseen alueeseen. Jos Oulun alueen metsähanhen metsästys on sallittu 10.9. alkaen, jatkuu Oulun ympäristön tehokas peltometsästys metsähanhen osalta. BirdLife Suomi toteaa asetusluonnoksen olevan lähtökohtaisesti oikeanlainen ja perusteltu. BirdLife esittää asetusta kuitenkin muutettavaksi siten, että metsähanhen metsästys olisi kielletty Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa esitystä myöhemmin edellisen metsästyskauden tapaan 9.9. saakka. BirdLife pitää ilmeisenä, että keskimääräisenä vuonna edellä mainituista kunnista on mahdollista saada kohtuullisesti hanhisaalista siten kuin viime vuonna oli säädetty. Viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen, minkä seurauksena Pohjois-Suomessa oli poikkeuksellisen vähän metsähanhia syyskuussa (ja elokuussa), minkä vuoksi metsästyspiireissä asetusta pidettiin yleisesti epäonnistuneena, koska metsästyskauden alkaessa hanhia oli hyvin vähän. Keskivertovuonna tilanne on kuitenkin viime vuodesta poikkeava ja alueella on enemmän poikueita sekä aikuislintuja, koska ne eivät lähde pesimäalueen ulkopuolelle sulkimaan. Tämän hetkisten tietojen mukaan metsähanhipoikueita on pohjoisilla pesimäalueilla viimevuotista enemmän. Täten emme näe mitään syytä, miksi asetusta muutettaisiin tältä osin. Tehtyjen selvitysten mukaan metsästäjät ovat pohjoisessa valmiita jopa metsähanhen väliaikaiseen täysrauhoitukseen lajin pesimäkannan pelastamiseksi. Pidämme tässä yhteydessä vääränä signaalina sitä, että metsästyskautta pidennettäisiin viime vuodesta millään alueella. Mitään näyttöä siitä, että metsähanhikannassa olisi tapahtunut muutosta parempaan, ei ole - vaan päin vastoin väheneminen on jatkunut ja metsähanhisaalis kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2012, vaikka metsästyskautta oli lyhennetty.
7 WWF Suomi toteaa, että metsähanhi arvioitiin tuoreimmassa uhanalaisuusarvioinnissa silmälläpidettäväksi lajiksi, mutta samalla todettiin että metsähanhen pesimäkannan seurantatiedot ovat puutteelliset. Tuoreimmat tiedot niin pesimä- kuin talvehtimisalueiltakin viittaavat pesivän metsähanhikantamme (taigametsähanhi) hyvin huolestuttavaan taantumiseen. Talvehtimisalueilla taigametsähanhikanta on taantunut lyhyellä aikavälillä jopa 40-50 %. Tiedot metsähanhikannan tarkasta koosta ja trendistä ovat edelleen puutteelliset ja sen takia on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Erityisesti on huomattava, että kesä 2012 oli poikastuotoltaan pohjoisilla lintulajeilla yleisesti (ja myös metsähanhella) erittäin huono, mutta metsähanhisaalis oli toteutetuista metsästyksen rajoituksista huolimatta vuonna 2012 jopa suurempi kuin vuonna 2011. MMM:n esittämät rajoitukset ovat WWF:n mielestä kannatettavia ja oikeansuuntaisia, mutta edellä esitetyistä syistä johtuen riittämättömiä. Metsähanhikannan tilanne ei ole sittemmin kehittynyt suotuisampaan suuntaan, joten paras ratkaisu olisi WWF:n mielestä edelleenkin taigametsähanhen määräaikainen rauhoittaminen metsästykseltä kokonaan, kunnes lajin kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma on saatu laadittua. Vähintäänkin olisi syytä pitäytyä viimevuotisissa käytännöissä ja aloittaa metsähanhen metsästys koko Pohjois-Suomessa vasta 10.9. Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa, että taigametsähanhi olisi varovaisuusperiaatteen mukaan syytä rauhoittaa toistaiseksi kokonaan. Näin tulisi menetellä kunnes kotimainen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma on valmis, niiden toimeenpano aloitettu ja kannan lasku saatu pysähtymään. Koska metsähanhen alalajien määrittäminen on metsästystilanteessa hankalaa, olisi selvintä rauhoittaa metsähanhi toistaiseksi. Toissijaisesti olisi yksinkertaisinta säätää koko maahan sama metsähanhen metsästysaika, joka voisi alkaa 10.10. Silloin valtaosa taigametsähanhista on normaalivuotena ehtinyt muuttaa Suomesta pois. Lapin luonnonsuojelupiiri esittää, että metsästys on kiellettävä kokonaan kunnes laji elpyy pesimäalueillaan. Vaihtoehtoisesti piiri vaatii metsästyksen sallimista asetuksen mukaisesti ainoastaan esityksen mukaisesti alueella 1. Saamelaiskäräjät toteaa, että saamelaisten kotiseutualueella on tehty myös valitettava huomio siitä, että metsähanhikanta on pienentynyt lähes olemattomiin. Nykyään tehdään harvoin metsähanhihavaintoja. Saamelaiskäräjien mielestä Suomen tulisi neuvotella samankaltaisista metsästyksen porrastus- tai kieltotoimenpiteistä niiden valtioiden kanssa, joissa metsästetään metsähanhea. Tosiasiassa suurin osa hanhikannoista metsästetään Etelä-Suomessa sekä muissa valtioissa. Saamelaiskäräjät pitää myönteisenä, että Suomen metsähanhikantojen elvyttämiseksi tehdään jo toimenpiteitä. Saamelaiskäräjät esittää kuitenkin huolensa siitä, että onko metsähanhikanta laskenut jo niin alas, että sitä on vaikea saada elpymään esitetyillä porrastetuilla metsästysajankohdilla. Suomen metsästäjäliitto toteaa, että taigametsähanhikannan suotuisan suojelun tason palauttamiseksi esitetyt huomiot ovat oikean suuntaisia. Esitetty metsästysaikarajoitus lopettaa metsähanhijahdin käytännössä kokonaan. Suomen metsästäjäliitto ei hyväksy esitettyä aluejakoa, vaan pitää sitä keinotekoisena ja perusteettomana ja varsinkin Pohjois-Pohjanmaan osalta kohtuuttomana. Esitys on monimutkainen ja siihen tehdyt aikajaot eivät vastaa metsästäjien kuvaa oikeudenmukaisesta menettelystä. Esitettyjen rajoituksien toimeenpanosta seuraa väistämättä, että metsästäjien yhteistyö Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa vähenee, ja siipinäytteiden tarpeen tyydyttäminen ei toteudu. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä siipinäytteet ovat tutkimuksessa oleellisen tärkeässä osassa. Siipinäytteitä tarvitaan etenkin nykyisessä tilanteessa tuottamaan tietoa hanhisaaliin rakenteesta. Myös metsästäjien motivaatio olla mukana kartoittamassa metsähanhien pesimäalueita pienenee merkittävästi aikarajoitusten takia. Metsästäjäliitto tuo lausunnossaan esille saalistilastointiin liittyviä epävarmuustekijöitä, ja esittää, että vähän saaliiksi saatavien lajien saalismääriä tällä tavalla arvioituna ei pitäisi käyttää säädösvalmistelun perusteena, vaan lainsäätäjällä pitää olla käytössään täsmällisempi menetelmä. Metsästäjäliitto esittää, että metsähanhen metsästystä ei pitäisi rajoittaa varovaisuusperiaatteen perusteella. Metsästäjäliitto esittää, että saalismäärien rajoittamisessa voidaan käyttää apuna saaliskiintiöintiä. Saaliskiintiö tulisi ottaa metsähanhen osalta kokeiluun. Näin toimien ei tarvittaisi jatkossa puuttua käytössä oleviin metsästysmuotoihin, vaan kaikki käytössä olevat sallitut jahtimuodot voisivat jatkua ja mahdollisimman moni metsästäjä voisi tasapuolisesti osallistua metsästykseen normaalin metsästysajan puitteissa, kantoja kuitenkaan vaarantamatta. Metsähanhisaaliin saajalle voitaisiin asettaa ilmoitusvelvollisuus sekä velvoite lähettää siipinäyte metsähanhitutkimuksen käyttöön. Näin avustettaisiin merkittävällä tavalla tutkimusta ja saalistilastoinnin huomattavaa tarkentumista. Saaliskiintiöinnin ja aikaisempaa paremman saaliin rakenteen tuntemuksen kautta Suomi toimisi merkittävällä tavalla edelläkävijänä euroop-
8 palaisessa muuttavan vesilinturiistan flyway management -ajattelussa. Mahdollisuuksien mukaan saalistuspainetta tulisikin painottaa enemmän tundrametsähanheen. Riistanhoitoyhdistyksien lausuntoja annettiin yhteensä 41. Lausunnon antaneista 17 riistanhoitoyhdistyksellä ei ollut huomautettavaa esityksestä. Lausunnon antaneista 24 riistanhoitoyhdistyksellä oli esityksestä huomautettavaa, esitti esitykseen muutoksia tai vastusti esitystä. Huomautettavaa tai muutoksia esittäneiden tai vastustaneiden riistanhoitoyhdistysten lausunnot ovat muistion liitteenä. Lausuntojen johdosta asetusesitystä muutettiin siten, että Utajärven ja Iin kuntien alueella metsästys alkaisi 10.9. alkaen ja Oulun alueella metsähanhen metsästys alkaisi 10.10. alkaen, sekä täydennettiin perustelumuistiota. 5 Voimaantulo Maa- ja metsätalousministeriön asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 2.8.2013
9 LIITE Riistanhoitoyhdistyksien lausunnot, joissa esitetty huomautettavaa, muutoksia tai vastustettu asetusesitystä (24 riistanhoitoyhdistystä) RHY nimi Onko huomautettavaa asetusluonnokseen? Lausunto perusteluineen Ruovesi Kyllä/ Ja Perusteita metsästyksen rajoittamiseen ei ole, koska RKTL:n tilastot todettiin viime VRN:n kokouksessa virheelliseksi ja metsähanhien muutto on aikaistunut, joten rajoittamisella ei saavuteta haluttua vaikutusta. Jurva Kyllä/ Ja Metsähanhien metsästys alueellamme on ollut huomattavaa aina 2010 asti 2011 ensimmäinen rauhoitus pudotti saalismääriä 2012 siirto syyskuun 20 pv rauhoitus ajassa pudotti kokonaissaalis määrän 18 kpl. Suurin osa metsästäjistä jotka harrastaa hanhen metsästystä siirty päämuuton perässä viroo ja Etelä ruotsiin jossa he olivat viikon - kaksi ja saalis määrä oli huomattavan paljon suurempi kuin 2010. Tälläkin hetkellä metsästys seuroilla on saalis kiintiö metsähanhille. Siksi katsomme että 20.09.2013 rauhoitus aika olisi kohtuullinen aika metsähanhelle. Ähtäri Kyllä/ Ja Metsähanhi arvokas riistalaji, metsästystä ei tulisi kokonaan kieltää. Vuoden rauhoituksesta seuraa helpommin pidempi rauhoitus. yritetään säilyttää metsästysmahdollisuuksia, kantaa kuitenkaan vaarantamatta. Sievi Kyllä/ Ja Sievissä ja muuallakin täällä "vähän veden" alueella voisi olla pyyntiaika joka alkaisi 20.8, tai 1.9Sievissä ammutaan niin mitätön määrä hanhia (n.10kpl vuodessa), että sillä ei ole mitään merkitystä. Jalasjärvi Kyllä/ Ja Keskustelimme vain Pohjanmaan "omista" metsähanhista. Suosittelemme, että lakeuksien hanhet rauhoitettaisiin aina syyskuun 20 päivän loppuun, jolloin ovat ehtineet jo muuttaa. Kauhajoki Kyllä/ Ja Nykytilassa tieto metsästyssaaliin määrästä perustuu metsästysseurojen ilmoituksiin. Kentällä on kuitenkin hyvin erilaisia kulttuureja ilmoitusten tekemiseen. Näkemykseni mukaan on ensiarvoisen tärkeää saada huomattavasti tarkempaa tietoa kentältä hanhisaaliista, ennen kuin toimintaa ryhdytään summittaisesti rajoittamaan. Hanhesta tulisi tehdä saalisilmoitus tapahtumatietoineen aivan kuten kauriista. On otettava huomioon myös mahdollinen pyyntilupakäytäntö. Metsästyksen ajallinen rajoittaminen alueellisesti jopa 6 viikkoa myöhemmäksi neljässä portaassa saattaa aiheuttaa jopa käänteisen reaktion suojelutoimenpiteissä, metsästyksen aiheuttaman muuttopaineen katketessa alueittain. Ajallisen metsästysrajoituksen aluejako tulisi olla korkeintaan kahdessa osassa valtakunnan tasolla, tasaisen muuttopaineen takaamiseksi. Metsästys tulee sallia koko suomen alueella viimeistään 10.9 alkaen Paltamo Kyllä/ Ja Metsähanhen metsästys tulee sallia kahden viikon ajalle 20.8 lähtien. Metsästyksen rajoituksilla ei tässä muodossa ole vaikutusta kantaan. Rajoitukset on saatava koko muuttoreitille ja varsinkin hanhien talvehtimisalueille, tämän jälkeen voidaan rajoituksia asettaa myös pesimäalueille. Teuva Kyllä/ Ja Rhy:n hallitus esitti kesäkokouksessaan 13.07., että metsähanhen osalta pysyttäisiin entisessä käytännössä. Perusteluna esitettiin Ruotsin käytäntö metsähanhen kohdalla. Jos siellä ei ole samat metsästysajat kuin meillä, niin meidän rauhoituksilla ei ole kannan suhteen paljoakaan merkitystä. Laihia Kyllä/ Ja Metsähanhen metsästyksen aloitus elokuun 20 päivä, kiintiö 1-3 per metsästäjä josta ilmoitus velvollisuus Suomen riistakeskukselle. Perustelut lokakuun 10 päivä aloitus tarkoittaa meidän alueella täysrauhoitusta koska muutto on ohi. Kajaani Kyllä/ Ja Kajaanin riistanhoitoyhdistys alueensa paikallistuntijana edellyttää, että metsähanhen metsästys on sallittava Kainuussa 1.9.2013 alkaen. Perustelut: Maakunnassa pesivästä kannasta noin 90% muuttaa jo elokuun aikana etelämmäksi. Jos metsästys sallitaan vasta 10.9. alkaen, ovat jo loputkin pesivästä kannasta muuttaneet etelään. Tämä vaihtoehto tarkoittaa samaa kuin Kainuuseen julistettu metsähanhen metsästyskielto! Kun metsästys sallitaan 1.9. alkaen, on hanhimiehillä edes teoreettinen mahdollisuus päästä näkemään Kainuussa pesinyt metsähanhi!
Salla Kyllä/ Ja Sallan riistanhoitoyhdistys esittää metsähanhen metsästysajaksi seuraavaa: Sallan riistanhoitoyhdistyksen tulisi kuulua ehdottomasti lohko 1 ja hanhen metsästys alkaisi meillä 1.9.2013, mieluimmin jo 20.8.2013. Jos metsästysaikaa myöhennetään alkavaksi 10.9 tarkoittaa se käytännössä, että suurimmaksi osaksi hanhet ovat jo lähteneet muuttomatkalle. Saaliiksi saataisiin ainoastaan satunnaisesti pohjoisempaa muuttavia hanhia.vaikka metsähanhikanta on viime vuosina selvästi pienentynyt, niin täältä saatavalla vähäisellä saaliilla ei ole merkitystä kannan pienentymiseen. Sitä vastoin metsästysrajoituksia tulee tehdä metsähanhen muuttomatkojen levähdysalueilla, koska siellä saaliiksi joutuu tehokkaan kuvametsästyksen vuoksi huomattavasti enemmän hanhia kuin pesimisalueilla Lapissa.Esitysluonnoksessa oleva lohkojako on epäoikeudenmukainen ja suosii entisestään rannikkoseudulla ja keski-suomessa tapahtuvaa peltometsästystä kuvien avulla. Kärsijänä sitä vastoin on Lapin maakunta, missä saaliit ovat minimaaliset verrattuna muuttomatkojen levähdysalueiden saaliiseen. Vuonna 2012 saaliiksi on saatu 3 900 hanhia. Mistä ne on saatu? Ei ainakaan lapista. Koko lapin maakunnassa saaliiksi saadaan syksyn aikana korkeintaan muutama satoja hanhia.metsähanhen hyväksi tehtävä arvokas riistanhoitotyö(kevätruokinta) tapahtuu pääasiassa täällä pesimisalueilla, lapissa. On väärin, että meidän lappilaisten tekemän riistanhoitotyön hedelmät korjaavat muut.hanhen metsästys on meillä muutenkin huomattavasti vähentynyt. Nykyisin hanhen pyyntiä harjoittavat lähinnä nuoret, vasta muutaman vuoden metsällä kulkeneet. Nuorten metsästysinnostuksen säilymisen takia on hyvä antaa niille myös mahdollisuus metsästää arvokasta, mutta myös hyvin arkaa ja vaikeasti saaliiksi saatavaa hanhea.metsästysaikarajoituksen sijaan voisi määrätä saaliskiintiön. Kiintiö voisi olla 1-2 lintua/metsästäjä. Kiintiön noudattamisen valvominen olisi tietysti hankalaa, mutta suurin osa metsästäjistä on lainkuuliaisia, jotka noudattaisivat sitä.myös joutsenen vaikutusta hanhikannan pienenemiseen pitäisi tutkia. Täällä pohjoisessa on ainakin vankka mielipide siitä, että lisääntynyt joutsenkanta on vähentänyt hanhikantaa.jos metsästysajan rajoituksia päätetään tehdä, niin hanhen metsästyksen täysrauhoitus on myöhäisemmän metsästysajan sijasta parempi ratkaisu, mutta silloin rauhoitus pitäisi koskea myös koko Suomea. Sallassa 22.7.2013 Kari Hänninen Toiminnanohjaaja Inari Kyllä/ Ja Inarin riistanhoitoyhdistys pitää Pohjois-Lapin pesimäalueelle annettua metsästyskieltoehdotusta käsittämättömänä ja vailla suojelullisia perusteita. Viime vuoden rajoituksista huolimatta saaliiksi saatiin 3900 metsähanhea, joista kyseisen pesimäalueen osuus oli minimaalinen. Näin ollen metsähanhen suojelun kannalta pohjoisen pesimäalueiden nuoriin yksilöihin kohdistuvalla pyynnillä ei ole suurta suojelullista merkitystä. Tutkimuksien mukaan pääosa metsähanhista ammutaan muuttolevähdysalueilla, jossa verotus kohdistuu aikuisiin lintuihin. Pohjoisen pesimäalueilla verotus on vähäistä kohdistuen oikeaoppisesti nuoriin lintuihin millä ei ole suojelun kannalta suurta vaikuttavaa merkitystä. Annetulla metsästyskieltoehdotuksella syrjitään pohjoisen asukkaita, joilta viedään metsähanhen metsästysmahdollisuus lähes kokonaan pois. Pohjois-Suomen perinteinen hanhen metsästys tapahtuu haasteellisissa oloissa keskittyen lähinnä suopyyntiin, jossa saalismäärät jäävät vähäiseksi. Metsästyksen aloittaminen 1.9. antaisi näillä alueilla säistä riippuen arviolta reilun viikon metsähanhen metsästysaikaa ennen syysmuuttoa. Tähän aikaan sisältyy vain yksi täysi viikonloppu, jolloin metsälle ehtisivät lähinnä eläkeläiset ja muutamat lomalaiset. Samaan aikaan alkava hirvenpyyntikin osaltaan vähentää hanheen kohdistuvaa pyyntipainetta. Lisäksi on herännyt epäilyksiä, että hanhien muutto on hidastunut ja ajoittunut pidemmälle aikavälille rajoitusten myötä, kun metsästyspaine ei ole ajanut hanhia syysmuuttoon metsästyspaineen puuttumisen vuoksi. Tosiasia on, että pelkästään Suomen toimet eivät yksin riitä. Hanhen suojelemiseksi rajoitustalkoisiin on saatava tärkeimmät levinneisyysalueen maat, jotka ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola ja ennen kaikkea Venäjä. Pohjois-Lapin pesimäalueen kahdentoista päivän rajoituksella on promilleluokan merkitys hanhen suojelun kokonaisuuteen, mutta mittaamaton merkitys paikallisille metsästäjille menetettyjen päivien osalta. Johtopäätös: Inarin riistanhoitoyhdistys esittää Pohjoisen pesimäalueen metsästyskiellon poistamista alueeltaan edellä olevaan tekstiin perustuen. Toinen vaihtoehto on rauhoittaa kokonaan metsähanhi Suomessa kolmeksi vuodeksi. Tällöin rauhoitus olisi tasapuolinen kaikille eikä syrjisi pohjoisen metsästäjiä. Rauhoituksen jälkeen voisimme todeta, oliko Suomen tekemällä rauhoituksella merkitystä metsähanhikantaan. Jari Huhtamella Pertti Vikeväkorva Inarin rhy:n puheenjohtaja Inarin rhy:n 10
Kolari Kyllä/ Ja Kolarin riistanhoitoyhdistyksen hallitus on päättänyt kokouksessaan 19.7.2013 esittää lausuntonaan luonnoksista MMM:n asetuksiksi koskien metsähanhen ja merihanhen metsästyksen kieltämistä seuraavaa: METSÄHANHI Lappiin täysi pyyntiaika ja muutoin pyyntiaikarajoitukset MMM:n esityksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, missä syysmuuton pääasialliset levähdyspaikat ja niiden myötä suurin metsästyspaine on. Suomalaisessa metsähanhen pyynnissä Lapissa pyydettyjen lintujen osuus vuotuisesta kokonaissaaliista ei ole vuosikymmeneen ollut merkittävä, eivätkä viime vuoden metsästysajan rajoitukset pienentäneet kokonaissaalista edellisvuodesta, päinvastoin se nousi tilastojen mukaan muutamalla sadalla. Sen sijaan kahtena edellisenä metsästyskautena, kun pyyntiaikarajoitukset kohdistuivat muualle maahan kuin Lappiin, kokonaissaalismäärä putosi tuntuvasti aiemmasta. Tämä kehitys ei millään tavalla tue nyt esitettyä pyyntiajan lyhentämistä Lapin osalta. Ilman metsästysajan rajoitus-takin suurimmat metsähanhisaaliit on 2000-luvun aikana saatu muualta kuin maamme pohjoisosista. Rajoittamalla metsästysaikaa Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, säilytetään metsästysmahdollisuus muuttoreittien lisäksi myös pohjoisen pesimäalueilla.jos Lapin metsästysaikaa päätetään kuitenkin rajoittaa MMM:n esityksen pohjalta, Kolarin riistanhoitoyhdistys tulee siirtää Pohjois-Lapin pyyntiaikarajoituslohkoon (pyynnin aloitus 1.9.), jossa metsähanhen elinympäristöt ja saalismäärät ovat Kolarin kanssa yhtenevämmät kuin Etelä-Lapissa.Lisäksi Lapin metsästysaikoja rajoitettaessa Etelä-Lappi tulee erottaa omaksi pyyntiaikarajoituslohkokseen (aloitus esityksen mukaisesti 10.9.) erilleen Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan lohkosta, jonne pyynnin aloitus 20.9. Näin rajoitettu metsästysmahdollisuus jakaantuu tasapuolisemmin pesimäalueille ja muuttoreitin varrelle kuin MMM:n neljän lohkon esityksessä ja lisäporrastus säästää tehokkaammin lintuja myös muuttoreitin levähdyspaikoilla.tällä hetkellä metsähanhikannan taantumisen syyt ovat pitkälti arvailujen varassa. Metsästyksen säätely pyyntiaikoja rajoittamalla on helppo ja näkyvä toimi hanhikannan suojelemiseksi. Mutta koska metsästys on vain yksi tekijä muiden oletettujen syiden joukossa ja sitä ollaan siitä huolimatta valmiita voimakkaasti rajoittamaan, samanaikaisesti pitää aktiivisesti ottaa tarkasteluun ja toimenpiteiden kohteeksi myös muut mahdolliset osatekijät, kuten joutsenen vaikutus hanhien elintilaan ja pesintään. Viimeistään nyt metsähanhikannan elvyttämisen yhteydessä laulujoutsen tulee saada vähintäänkin kokeiluluonteisesti pyyntiluvanvaraiseksi.jos metsästys on ainoa oletetuista metsähanhikannan ahdinkoon johtaneista syistä, johon ollaan valmiita puuttumaan, on sama rauhoittaa hanhikanta metsästykseltä kokonaan kolmeksi vuodeksi. Täysrauhoituksen aikana voidaan arvailujen sijasta kerätä tutkimustietoa metsästyksen todellisesta vaikutuksesta metsähanhikannan nykytilanteeseen.huomattava on myös se, että Suomi ei yksin omilla toimillaan voi kääntää metsähanhikantaa nousuun. Jos muut metsähanhen esiintymisalueen maat eivät lähde osaltaan mukaan elvytystoimiin, minkäänlaiset Suomessa asetetut metsästysrajoitukset eivät tule hanhikantaa pelastamaan. Tervola Kyllä/ Ja Lappiin täysi pyyntiaika ja muutoin pyyntiaikarajoitukset MMM:n esityksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, missä syysmuuton pääasialliset levähdyspaikat ja niiden myötä suurin metsästyspaine on.suomalaisessa metsähanhen pyynnissä Lapissa pyydettyjen lintujen osuus vuotuisesta kokonaissaaliista ei ole vuosikymmeneen ollut merkittävä, eivätkä viime vuoden metsästysajan rajoitukset pienentäneet kokonaissaalista edellisvuodesta, päinvastoin se nousi tilastojen mukaan muutamalla sadalla. Sen sijaan kahtena edellisenä metsästyskautena, kun pyyntiaikarajoitukset kohdistuivat muualle maahan kuin Lappiin, kokonaissaalismäärä putosi tuntuvasti aiemmasta. Tämä kehitys ei millään tavalla tue nyt esitettyä pyyntiajan lyhentämistä Lapin osalta. Ilman metsästysajan rajoitustakin suurimmat metsähanhisaaliit on 2000-luvun aikana saatu muualta kuin maamme pohjoisosista. Rajoittamalla metsästysaikaa Pohjois-Pohjanmaalta alkaen, säilytetään metsästysmahdollisuus muuttoreittien lisäksi myös pohjoisen pesimäalueilla.jos Lapin metsästysaikaa päätetään kuitenkin rajoittaa MMM:n esityksen pohjalta, tulee Etelä-Lappi erottaa omaksi pyyntiaikarajoituslohkokseen (aloitus esityksen mukaisesti 10.9.) erilleen Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan lohkosta, jonne pyynnin aloitus 20.9. Näin rajoitettu metsästysmahdollisuus jakaantuu tasapuolisemmin pesimäalueille ja muuttoreitin varrelle kuin MMM:n neljän lohkon esityksessä ja lisäporrastus säästää tehokkaammin lintuja myös muuttoreitin levähdyspaikoilla.tällä hetkellä metsähanhikannan taantumisen syyt ovat täysin arvailujen varassa. Metsästyksen säätely pyyntiaikoja rajoittamalla on helppo ja näkyvä toimi hanhikannan suojelemiseksi. Mut- 11
12 Limingan seutu Kyllä/ Ja ta koska metsästys on vain yksi tekijä muiden oletettujen syiden joukossa ja sitä ollaan siitä huolimatta valmiita voimakkaasti rajoittamaan, samanaikaisesti pitää aktiivisesti ottaa tarkasteluun ja toimenpiteiden kohteeksi myös muut mahdolliset osatekijät, kuten joutsenen vaikutus hanhien elintilaan, pesintään ja poikastuotantoon. Viimeistään nyt metsähanhikannan elvyttämisen yhteydessä laulujoutsen tulee saada vähintäänkin kokeiluluonteisesti pyyntiluvanvaraiseksi. Jos metsästys on ainoa oletettavista metsähanhikannan ahdinkoon johtaneista syistä, johon ollaan valmiita puuttumaan, on sama rauhoittaa hanhikanta metsästykseltä kokonaan kolmeksi vuodeksi. Täysrauhoituksen aikana voidaan arvailujen sijasta kerätä tutkimustietoa metsästyksen todellisesta vaikutuksesta metsähanhikannan nykytilanteeseen. Metsästys aika muutos ehdoitukset merkitsisi sitä että käytännössä metsähanhi olisi rauhoitettu koko maassa. Mieluummin pitäisi puuttua pyynti menetelmiin. esim luotiaseella metsästäminen sallittaisiin nevoilla ja jängillä. pelto kuvastus kiellettäisiin ja määriteltäisiin metsähanhelle saalis kiintiö. Lapinjärvi Kyllä/ Ja Ihmettelemme metsähanhen rauhoittamista vain syyskyyn loppuun saakka. Pääasiallinen metsähanhen metsästys tapahtuu kuitenkin muuttoaikaan, vasta kyseisen rauhoitusajan jälkeen, näin ollen rauhoituksella ei ole kovin suurta merkitystä metsähanhikannalle. Esittäisimme mieluummin metsähanhen rauhoittamista kokonaan 1-2 vuodeksi ja sen sijaan valkoposkihanhen rauhoituksen lopettamista. Valkoposkihanhikanta on jo tällä hetkellä erittäin runsas ja kestäisi mielestämme metsästystä. Sodankylä Kyllä Sodankylän riistanhoitoyhdistys esittää maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksen metsähanhen metsästysajaksi seuraavaa: Asetusluonnoksen 1 :n 1 mom. teksti muutetaan seuraavanlaiseen muotoon: Metsähanhen metsästys on sallittu elokuun 20. päivästä joulukuun 31. päivään Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Perustelut: Jos metsästysaika muutetaan asetusluonnoksen mukaiseksi, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että luonnoksessa mainituissa Lapin maakuntaan kuuluvissa kunnissa metsähanhi olisi lähes rauhoitettu, koska elokuun 20. päivään mennessä metsähanhet ovat jo parveutuneet ja lähdössä muuttomatkalle. Vaikka metsähanhikanta on viime vuosina selvästi pienentynyt, niin 1 1 mom. alueelta saatavalla vähäisellä saaliilla ei ole merkitystä metsähanhikannan pienentymiseen. Metsästyskaudella 2012 Sodankylän Rhy:n alueella tietoon tullut saalismäärä oli 20 30 hanhea, joista suurin osa oli nuoria yksilöitä, ja pyyntialuetta on n. 1.200,000 ha. Metsästysrajoitukset tulee painottaa asetusluonnoksen mukaisesti muuttomatkan levähdysalueille, koska siellä saaliiksi joutuu tehokkaan kuvametsästyksen ja pelloilta tapahtuvan metsästyksen vuoksi huomattavasti enemmän hanhia, kuin pesimisalueilla Lapissa, missä metsästys on lähinnä rämemetsästystä kyttäämällä syrjäisillä rämeillä. MMM:n on harkittava rajoituksia millaiselta alueelta ja millä keinoin hanhea saa metsästää. Pesimäalueella (1 1 mom.) tehdään metsähanhen hyväksi myös arvokasta riistanhoitotyötä, joka toteutetaan pääasiassa talkoovoimin metsästysseuroissa. On väärin, että pesimäalueilla tehdyn riistanhoitotyön tulokset pyydetään muuttomatkan levähdyspaikoilta. Hanhen metsästys on pesimäalueilla vähentynyt, mikä johtunee vanhojen kokeneiden metsästäjien poismenosta ja uusien ikäluokkien pienuudesta. Nuorten metsästysinnostuksen säilymisen vuoksi on hyvä antaa heille myös mahdollisuus metsästää arvokasta, mutta myös hyvin arkaa ja vaikeasti saaliiksi saatavaa riistaa, hanhea. Metsästysaikarajoituksen sijaan voisi määrätä saaliskiintiön, mutta tämä pitäisi koskea myös Metsähallituksen luvanmyyntiä. Sodankylässä 23.7.2013 Kaarlo Kuusela Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilmajoki Kyllä Esitämme: Ensi töiksi sovitaan yhteisistä pelisäännöistä hanhien muuttoalueen valtioiden kesken - sovitaan valtioiden kesken samanlaiset säännöt sekä saaliskiintiöt ja metsästys sovitaan täällä sen mukaan - selvitetään perinteisten hanhien pesimäpaikat - sallitaan pesimäalueella Saukkojen metsästys sekä tehostetaan muidenkin petojen pyyntiä - Joutsen ja hanhet eivät mahdu samalle pesimäalueelle. Kartoitetaan mahdollisuudet hoitaa asia, karkottamalla tai muuten Perustelut: Tämän alueen hanhenmetsästäjät käyvät nykyään eteläruotsissa hanhijahdissa, siellä hanhia hävitetään vahinkoeläiminä! Siellä metsästäjä saa parhaan muuton ai-
kana lähes 100 hanhea saaliiksi illassa. Illan päätteeksi raadot kerätään traktorin kärryille ja viedään kaatopaikoille, vain harva ottaa täkkälihat talteen. Siellä saa saman kohtelun myös kiljuhanhi, samoin kuin myös Virossa. Kiljuhanhi on ollut Suomessa uhanalainen laji jo pitkään. Virossa sentään hanhia arvostetaan ja lihat otetaan talteen. Suomen ministeriön viimevuotiset metsästysrajoitukset ovat pidentäneet turistimetsästyksen sesonkia Ruotsissa ja Virossa. Myös ilmaston lämpiämisen takia muuttohanhet talvehtivat tai ainakin viihtyvät pidempään Ruotsin alueella. Eu:n myötä viljely on muuttunut siellä kannattavammaksi (suurin piirtein sama hinta ja tuet kuin täällä Suomessa, eikä viljoja tarvitsi juurikaan kuivata) ja pellolle saapuvia hanhia vihataan kuin ruttoa. Turistimetsästäjät ovatkin enemmänkuin kuin tervetulleita sinne Suomesta ja Euroopasta. Eteläruotsissa ei ole metsästysseuroja jotka valvoisivat toimintaa, vaan viljelijät hoitavat itsenäisesti vahinkoeläinten poiston ja saavat lisätuloja turistimetsästäjistä. Samoin myös saukkokannat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti Suomessa pesimäalueilla. Saukoista kärsii myös muut vesilinnut sekä madekannat. Missä saukkopariskunta asustaa, siellä ei tavata madetta eikä vesilintuja joutsenta lukuun ottamatta. Myös joutsen vie elintilaa hanhilta. Nykyiset toimenpiteet eivät enää riitä yksin Suomessa, vaikka metsästys kiellettäisiin kokonaan. Eteläpohjanmaan alueella noin myöhäiseen ajankohtaan ei liiku muuttomatkalla enää kuin rauhoitettuja arktisia hanhia. Metsästäjiä harmittaa päättäjien suoranainen asiantuntemuksen tai ammattitaidon puute! Kokonaan rauhoitus olisikin paljastanut tässä tilanteessa ministeriön taitamattomuuden asioiden hoidossa, tavallisen metsästäjän silmissä. Riistakeskuksen perustamiselle, yksi peruste oli, yhteistyö naapurivaltioiden kanssa. Mitä metsästäjät saivat vastineeksi metsästäjäin keskusjärjestön lopettamisesta. Metsästyskortin hinta nousi ja aina vain tulee lähes tietämättömiä päätöksiä ja rajoituksia. Kun tätä asiaa katsoo tavallisen rivimetsästäjän silmin, ministeriö ei ole saanut aikaan kuin oikeastaan kuin riitoja petomääristä. Kestävän talouden periaate on kaksiteräinen miekka, jota pitää osata käyttää. Se leikkaa molemmin puolin, taitamattomissa käsissä voi myös satuttaa itseäkin. Sanottakoon vielä, että ministeriöltä on jäänyt tässä tapauksessa toinen reuna kokonaan käyttämättä ja toista reunaa käytetty tarpeettoman paljon väärään kohteeseen. Närää herättää. Ilmajoen Riistanhoitoyhdistys Markku Ylinen varapuheenjohtaja Utajärvi Kyllä Metsähanhen metsästysaika Utajärven Riistanhoitoyhdistyksen alueella tulee olla sama kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Jos esitys menee läpi tässä muodossa, jäädään Utajärvellä pussin pohjaan. Oulussa ja Kainuussa metsästys on sallittu 01.09.2013 alkaen olemme eriarvoisessa asemassa Oulun, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kainuun metsästäjien kanssa. Metsästäjät ovat erittäin tuohtuneita, estyksestä riistanhoito talkootyö aijotaan lopettaa kokonaan. Merihanhen rauhoitus on eri asia Utajärvellä niitä ei ole esiintynyt lainkaan. Toivomme että asiat tarkistetaan ennen virallista päätöstä ja Utajärvellä aloitetaan metsästys 01.09.2013 kuten " Oulussa". Utajärven Riistanhoitoyhdistys ry Puheenjohtaja Reijo Palo-oja Savukoski Kyllä Metsähanhikannat ovat hiipuneet olemattomaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luonto on rauhoittanut lajin, joten metsästysajan lyhentämisellä ei ole merkitystä. 1.9. mahdollisesti muutamat yksilöt ovat jo muuttaneet. Kunnassamme on vähän sellaisia suoalueita, jossa pesintä onnistuisi. Joutsenet kylläkin voivat hyvin. Savukosken riistanhoitoyhdistyksen mielestä tulee metsästysaika kuitenkin olla yhtenäinen Itä-Lapissa. Somero Kyllä Metsähanhen metsästyksen rajoittaminen katsotaan aiheuttavan täydellisen rauhoituksen, koska aikarajat on suunniteltu niin, että kaikki metsähanhet ovat muuttaneet Suomesta. Näin ollen olemme tätä asetusluonnosta vastaan. Molempien hanhien tulevaisuuden turvaamiseksi olisi erittäin tärkeää saada varsinkin Viro mukaan, koska hanhet, jotka Suomessa säästetään, ammutaan Virossa. Lieksa Kyllä Olen kuullut metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia Metsähanhen metsästys kiellosta tulevana metsästysvuonna Lieksan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Molemmat tahot ovat yksimielisiä siitä että metsästyskielto pitää kumota kokonaisuudessaan Lieksan riistanhoitoyhdistyksen alueella. Perustelut: Metsästys paine Metsähanhen metsästykseen RHY:n alueella on todella pieni, yksittäiset linnut jotka saadaan saaliiksi ei ole minkäänlaista vaikutusta kannan heikkenemiseen. Lieksan riistanhoitoyhdistys Matti Törrönen Toiminnanohjaaja Kemijärvi Kyllä Kemijärven riistanhoitoyhdistys on huolissaan metsähanhikannasta alueellaan ja ymmärtää rauhoitustarpeen ja on porrastetun aloituksen kannalla, mutta katsoo jäävänsä eriarvoiseen asemaan naapurikuntiin (Sodankylä-Pelkosenniemi-Savukoski) nähden, 13
jos pyynti aloitetaan meillä vasta 10.9. Ko.ajankohta tarkoittaa käytännössä hanhen(fabalis) täysrauhoitusta Kemijärvellä. Sorsastuksen aloitus 20.8 ja paukuttelu metsälammeilla on aina aloittanut myös hanhien muuttopuuhat. Jos pyynti aloitetaan 10.9, ovat hanhet aavoilta ja rimmeiltä jo lähteneet (myös naapurikunnista). Metsähanhi on kuitenkin ainoa metsästettävä hanhi, jota tavataan Kemijärvellä, poislukien rossicus jota tavataan harvoin, ja on ilmavirtauksien tänne tuoma. 10.9 jälkeen tavatut hanhet ovat pääasiassa alueen yli lentäviä (200-300metrissä) lintuja. Kemijärven riistanhoitoyhdistys on myös huolissaan perinteisen, kulttuurisesti merkittävän ja arvostetun aapapyynnin hiipumisesta Lapissa. Kemijärven riistanhoitoyhdistyksen näkemys on, että pyyntiaika tulisi olla yhdenmukainen myös Kemijärven osalta verrattuna pohjoisiin naapurikuntiin. Jos hanhenpyyntiä on tarpeen rajoittaa, tulisi metsästys sallia Kemijärvellä kuitenkin jo 1.9 alkaen. Rainer Vihriälä, puheenjohtaja / Kemijärven riistanhoitoyhdistys Enontekiö Kyllä Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen alueella metsähanhen metsästyspaine on hyvin vähäinen. Metsästäjiä on hyvin vähän ja saalismäärä vuodessa on vain muutama yksilö. Pyynti on kuitenkin hyvin tärkeää näille henkilöille ja erinomainen keino saada metsästyskoirat kuntoon ennen riekonpyynnin alkua. Metsähanhikanta on meidänkin alueellamme ollut heikko jo usean vuoden ajan. Kannanvaihteluja on tosin ollut ennenkin, koska pesimään jäävien hanhien määrä näyttäisi olevan paljon riippuvainen kesän tulosta. Myöhäinen kesä saa nähdäksemme hanhet siirtymään muualle pesimään. Yhdistyksemme pitää suunniteltua asetusmuutosta käytännössä tarpeettomana alueellamme, mutta koska kannan romahduksen ja metsästyksen säilyttämiseksi jotain täytyy tehdä, niin pidämme esittämiänne metsästysaikoja meille välttävinä. 14