Vaihtoraportti Koulutusohjelma Aallossa: Energia- ja LVI-tekniikka Pääaine: Energiatekniikka Vaihtoyliopisto: Czech Technical University in Prague Vaihdon ajankohta: 10.9.2014 16.1.2015 (syyslukukausi 2014) Vaihto-ohjelma: Erasmus Opetuskieli vaihtokohteessa: englanti eero.sarkilahti@aalto.fi Yleiskuvaus vaihtokohteesta Tšekin tasavaltaan muuttaminen ei ole suomalaiselle valtava kulttuurishokki. Vaikka maan historia ja yleiset käytännöt poikkeavat Euroopan mittapuulla varsin paljon Suomesta, omaavat paikalliset hyvin samanlaisen ajatusmaailman kuin me suomalaiset. Tuntemattomien kanssa ei hirveämmin kaveerata, mutta vähän paremmin tutustuttua, tulee paikallisten kanssa oikein hyvin juttuun. Tässä tosin pienenä kompastuskivenä saattaa usein olla tšekkiläisten varsin huonot englanninkielen taidot: nuoret puhuvat englantia vaihtelevalla menestyksellä ja vanhemmat eivät yleensä sanaakaan. Englannilla kuitenkin pärjää Prahassa oikein mainiosti. Keskustan baareissa ja ravintoloissa osataan aina englantia ja aikaa tulee kuitenkin luonnollisesti vietettyä vain englannin kielen taitoisten ihmisten kanssa (lähinnä siis muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa). Kaupunkina Praha on todella kaunis ja täynnä kaikenlaista nähtävää. Jos on yhtään kiinnostunut taiteesta tai historiasta, tarjoaa Praha paljon nähtävää ja koettavaa, erityisesti historiallisen keskusta-alueen puolesta. Vaikka Praha onkin miljoonakaupunki, tuntuu se varsin intiimiltä ja sopivan pienen kokoiselta. Keskusta-alueella pystyy käytännössä liikkumaan kävellen, eikä kaupunki mielestäni tuntunut yleisesti ottaen (ainakaan keskustan osalta) hirveästi Helsinkiä suuremmalta. Itselle ja varmasti monelle muullekin vaihto-opiskelijalla yksi tärkeimmistä syistä Prahan vetovoimaisuudelle on vahva baarikulttuuri. Olutkuppiloita löytyy tyypillisesti joka kadunnurkasta, ja hinnatkin ovat suomalaiselle aivan käsittämättömät. Tyypillisesti puolen litran tuoppi hanaolutta maksaa alueesta riippuen 1-2. Myös ravintolaruoka on todella halpaa ja Prahassa kannattaakin käydä usein syömässä ulkona, vaikkei tšekkiläinen ruoka olekaan sieltä kevyimmästä päästä. Prahan ilmasto ei ole kovin kaukana Helsingin ilmastosta. Keskilämpötilat ovat suurin piirtein viisi astetta Helsinkiä korkeammat. Talvi onkin siis suurin piirtein samanlaista loskaa ja pimeyttä kuin Etelä-Suomessa. Vaihto-opiskelijan kannalta suurin ero Suomeen on se, että syksy jatkuu selkeästi pidempään lämpimänä. Itse käytin vielä lokakuun loppupuolella sortseja lämpimimpien päivälämpötilojen ollessa noin 20 astetta.
Alun perin sain kipinän hakea nimenomaan Prahaan vaihtoon, koska vaihto-opiskelijoista vastaava suunnittelija kertoi muiden, aiemmin Prahassa olleiden vaihto-oppilaiden erittäin positiivisista kokemuksista. Oman pääaineeni puitteissa tein lopullisen valinnan noin viiden eri kohteen joukosta. En puhu sujuvasti muita vieraita kieliä kuin englantia, joten esimerkiksi Saksaan, Ranskaan tai Espanjaan hakeminen ei olisi itselle onnistunut. Omaan pääaineeseeni (energiatekniikka) liittyviä opintojakaan ei ole tarjolla kaikissa Euroopan teknillisissä yliopistoissa. Prahan valinnan ensisijaiseksi hakukohteekseni sinetöivät tiiviiltä vaikuttanut vaihto-opiskelijayhteisö, upea kaupunki sekä halpa hintataso. Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa Pidin vaihto-opintojen hakuprosessia hyvin helppona. Vaikka palautettavia hakemuksia ja dokumentteja oli suhteellisen monta, oli prosessista tarjolla niin hyvä ohjeistus, ettei tämä haitannut juurikaan. Itse olin tosin Erasmus-ohjelman kautta vaihdossa, mikä ymmärtääkseni on järjestelyiltään helpoimmasta päästä. Vaikein osuus itselle, ja varmasti monelle muullekin hakijalle, oli valita kolme mieleisintä hakukohdetta ja laittaa ne järjestykseen. Varmaankin vaikein osuus itse paperisodan kannalta oli löytää oma vastuuprofessorini allekirjoittamaan suunnitelmani vaihto-opinnoista (Learning Agreement). Apurahan hakeminen meni käsi kädessä muun vaihtohakuprosessin kanssa, joten senkään eteen ei tarvinnut nähdä erityisemmin vaivaa. Itse en hakenut rahoitusta vaihto-opintojani varten mistään säätiöstä. Muutto toiseen Schengen-alueen maahan on kaikin puolin helppoa. Yhden lukukauden kestävää vaihtoa varten ei tarvitse hakea viisumia tai oleskelulupaa. Kuulin, että vielä muutama vuosi sitten Tšekeissä piti käydä ilmoittautumassa poliisille pitempään maassa oleskellessa, mutta nyt siitäkin käytännöstä oli luovuttu (tai ainakaan en itse tehnyt näin ja selvisin ongelmitta). Vakuutuksena minulla oli Pohjola-vakuutusyhtiön kanssa räätälöity itselleni sopiva pitkäaikainen matkavakuutus. Ennen lähtöä kannattaa hommata voimassaoleva Eurooppalainen sairaanhoitokortti, jos ei sitä ennestään omista. Kävin Prahassa hakemassa jonkinlaisen vakuutusnumeron ja tšekin kielisen vakuutusdokumentin paikallisesta vakuutusyhtiöstä. En tosin ymmärtänyt, että mihin tätä tarvitsi tai miten asia yleensäkään hoidettiin, sillä paikallinen kaveri hoiti käytännössä kaiken puolestani. Tämä on kuitenkin ilmeisesti yleinen käytäntö ja kannattaa hoitaa mahdollisimman pian maahan saapuessa (ei maksa mitään). Prahaan saapuessa on hoidettavana jonkin verran erinäisiä paperihommia paikallisen yliopiston puolella, mutta vaihto-opiskelijoita informoitiin näistä erittäin hyvin. En itse kokenut edes Prahan päässä minkään lupien/dokumenttien saamista erityisen vaikeaksi, sillä sain paikalliselta kaveriltani apua tilanteissa, joita ei onnistunut hoitaa englanniksi. Käytännön asiat vaihtokohteessa Jo ennen Prahaan lähtöäni sain vaihtoyliopistoltani tarjouksen asua yliopiston asuntolassa. Tämä olisi ollut erittäin halpa ratkaisu (asuntolasta riippuen 100-200 /kk), mutta päädyin vuokraaman asunnon yhdessä suomalaisen kaverini kanssa. Asuntoloissa on paljon vaihto-opiskelijoita ja ne ovat varmasti hyvä paikka tutustua muihin vaihto-opiskelijoihin, mutta omaa rauhaa ei ole, sillä samassa 10-15m2 huoneessa on aina 2-3 henkilöä. Oman asunnon vuokraaminen osoittautuikin äärimmäisen hyväksi ratkaisuksi. Vuokrat ovat Prahassa suomalaiselle todella halvat: asuimme
kämppikseni kanssa kahdestaan 70m2 asunnossa ja maksoimme tästä vuokraa yhteensä n. 650 /kk. Hankimme asuntomme jo ennen Prahaan lähtöä välitystoimiston kautta ja jouduimme täten maksamaan suhteellisen suuren välityspalkkion. Jos haluaa vuokrata asunnon Prahassa, kannattaa yrittää kalastella asuntoa ilman välitystoimistoa, jolloin voi säästää satojen eurojen välityspalkkion. Tämä ei todennäköisesti tosin tule onnistumaan. Yksi vaihto-opiskelijoiden keskuudessa suosittu asumistapa oli myös etsiä kämppiksiä netistä. Tällä tavoin löydettävät kämppikset voivat yhtä hyvin olla vaihto-opiskelijoita tai paikallisia. Yksi parhaista tavoista löytää kämppiksiä jakamaan vuokra-asuntoja on Flatshare in Prague - sivu Facebookissa. Paikallisesta terveydenhuollosta itsellä ei ole kokemuksia, sillä en näitä palveluita tarvinnut kertaakaan vaihtoaikanani. Kuitenkin ne kaverit, jotka joutuivat lääkärissä käymään, kertoivat saaneensa oikein hyvää palvelua (ja sujuvalla englannin kielellä). Julkinen liikenne Prahassa on huipputasoa. Ratikoilla ja metroilla pääsee nopeasti paikasta toiseen ja julkiset toimivat hyvin myös yöllä (arkisin ja viikonloppuisin). Kausikortti opiskelijalle maksaa noin 25 euroa kolmeksi kuukaudeksi. Vaihtoehdot lipun pituudeksi ovat yksi kuukausi tai kolme kuukautta. Itse ostin koko vaihtoni aikana yhden kolmen kuukauden lipun ja kaksi yhden kuukauden lippua. Julkisilla liikkuessa kannattaa käyttää Google Mapsin reittisovellusta, joka toimi paremmin kuin mikään erityisesti Prahaa varten tehty appi tai nettisivusto. Kuten aiemmin mainittu, on hintataso ruuan ja juoman suhteen Euroopan mittapuulla hyvin alhainen. Motivaatio kokkailuun voikin olla välillä kateissa, kun lounaan saa ravintolasta halvimmillaan alle neljän euron hintaan. Yliopistolta löytyy myös ruokaloita, joiden tarjoama ruoka ei tosin ole kovin hyvää. Sijoittamalla euron tai kaksi enemmän, voi lounaan käydä syömässä jossain kampusalueen lähistön lounasravintoloista. Opinnot Vaihtoyliopistossani tein opintojani konetekniikan tiedekunnassa (Faculty of Mechanical Engineering). Vaihto-opiskelijoille tarjottavista kursseista oli listaus vaihtoyliopiston nettisivuilla. Tämän listauksen pohjalta tein alustavat kurssivalintani Suomessa. Paikan päällä kursseilla ilmoittautuminen on uskomattoman sekavaa ja hankalaa, mutta loppujen lopuksi asiat saa kyllä järjestettyä ensimmäisten viikkojen aikana. Itse suoritin vaihtoni aikana seuraavat kurssit: Processing Equipment Design, 6 op Air-Conditioning, 4 op Radiant and Industrial Heating, 4 op Computer Aided Design, 4 op Diffusion Separation Processes, 5 op Czech Language for Beginners, 2 op Czech Culture Course, 2 op
Löysin siis vaihtoyliopistosta tutkintooni sopivia kursseja. Kurssisisällöt olivat mielestäni hyviä, mutta kurssien yleisjärjestelyt olivat mielestäni aika lapsenkengissä. Kurssien tiedotus oli varsin olematonta ja esimerkiksi aikataulumuutoksista ei välillä saanut tietoa etukäteen. Kursseilla ei myöskään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut kunnollista kurssimateriaalia. Työmäärä kaiken kaikkiaan oli hyvin pieni Suomeen verrattuna. Tämä oli toisaalta vaihdon kannalta ihan mukava asia, sillä aikaa jäi hyvin reissaamiseen ja muuhun tekemiseen. Lähes kaikki työ painottui joulukuulle tenttejä edeltävälle ajanjaksolle. Luennoitsijat ja kurssiassistentit puhuivat englantia riittävän hyvin, eikä kielimuurin aiheuttamia ongelmia tullut kursseilla vastaan. Kurssimateriaalit (joita muutenkin oli heikosti tarjolla) olivat kuitenkin välillä todella hirveää englantia tai puoliksi tšekkiä. Käymistäni kursseista voisin suositella oman pääaineeni opiskelijoille kurssia Computer Aided Design, jossa harhaanjohtavasta nimestä huolimatta opetellaan käyttämään Exceliä ja PRO/IIohjelmistoa prosessiteknisessä laskennassa. Myös Processing Equipment Design oli varsin hyvin järjestetty kurssi, jossa oppi paljon prosessiteknisten laitteiden, kuten lämmönsiirrinten, suunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Vaikka itse en kovin paljon tšekin kieltä vaihtoaikanani oppinutkaan, suosittelisin lämpimästi käymään kielikurssin Czech Language for Beginners, jossa oppii perussanastoa tilanteisiin, joissa ei pärjää englannilla (näitä tulee varmasti vastaan). Kaikki käymäni kurssit yhtä lukuun ottamatta oli hyväksytty Learning Agreement-dokumentissa jo ennen vaihtoon lähtöäni, suoritusten hyväksynnän kanssa ei pitäisi olla ongelmia. Sain itse vaihto-opintojeni aikana suoritettua 27 opintopisteen edestä kursseja, mikä oli mielestäni varsin hyvä suoritus, sillä tein mielestäni todella paljon vähemmän töitä kurssien eteen kuin teen yleensä Suomessa. Vinkkejä & muuta tietoa Prahan pubikulttuuri on Euroopan kärkikastia, ja itse vietin vaihtarikavereiden kanssa paljon aikaa olutkuppiloissa istuen. Omat lempipaikat löytyvät luonnollisesti vain kiertelemällä. Itse suosittelisin tutustumaan tarkemmin Vinohradyn ja Zizkovin kaupunginosiin, joissa on halvempaa ja vähemmän turisteja kuin keskustassa. Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu järjestö ISC (International Student Club) järjestää vaihtareille erilaisia retkiä ympäri Tšekkejä sekä ympäröiviin maihin, kuten Puolaan ja Slovakiaan. Ainakin orientaatioviikon päätteeksi järjestettäville retkille kannattaa ehdottomasti osallistua, sillä ne ovat käytännössä ensimmäinen mahdollisuus tutustua paremmin uusiin ihmisiin. ISC järjestää myös lukukauden aikana retkien lisäksi säännöllisiä viikoittaisia urheiluvuoroja, kuten lentopalloa ja tennistä. Myös yliopisto järjestää kurssien muodossa eri urheilulajeja, mutta nämä ovat tyypillisesti tšekin kielellä. Toisaalta yliopiston järjestämät liikuntakurssit voivat olla hyvä tapa tutustua paikallisiin opiskelijoihin.
Prahan sijainti keskellä Eurooppaa mahdollistaa helpohkon reissaamisen moniin ympäröiviin maihin. Itse kävin lukukauden aikana Krakovassa, Budapestissa ja Amsterdamissa. Erityisesti suosittelisin Prahaan suuntaavia vaihtareita käymään Krakovassa ja Budapestissa, sillä niihin pääsee erittäin halvasti ja kätevästi suorilla bussiyhteyksillä. Muita helppoja parin päivän reissuiksi sopivia kaupunkikohteita ovat muun muassa Wien ja Berliini. Itse suosittelisin myös Prahassa asuessa vierailemaan muissa osissa Tšekin tasavaltaa. Vuokrasin vaihtoaikanani yhdeksi viikonlopuksi auton kavereideni kanssa ja kävimme tutustumassa pienempiin kaupunkeihin Tšekeissä. Erityisesti suosittelisin käymään kauniissa Cesky Krumlovissa. Toisaalta myös Prahan lähistöllä on monia käymisen arvoisia paikkoja, joissa voi piipahtaa päiväseltään bussilla tai junalla. Tutustumisen arvoisia paikkoja Prahan lähistöllä ovat muun muassa Karlstejnin linna sekä Kutna Hora. Suomalaisena Prahassa Kuten aiemmin mainittu, eivät Tšekin kulttuuri tai paikallisten tavat ole suomalaiselle mikään järkyttävä kulttuurishokki. Toisaalta pohjoismaiseen tehokkuuteen ja asioiden jämptiin hoitamiseen tottuneena, voivat monet käytännöt tuntua jokseenkin leväperäisiltä tai turhilta. Tšekin tasavalta on kehittynyt valtavasti viimeisten 20 vuoden aikana, mutta kommunismin aikainen tehottomuus asioiden hoitamisessa on vielä joissain asioissa nähtävissä. Ylivoimaisesti suurimman osan vaihtoajastani vietin eri puolilta maailmaa tulleiden vaihtareiden kanssa. Suurin osa Prahaan tulevista vaihto-oppilaista on jostain päin Länsi-Eurooppaa tai Pohjoismaita, joten en kokenut omaavani heidänkään kanssa kovin suuria kulttuurieroja. Vaihtoaikanani opin arvostamaan Suomea kotimaana aiempaakin enemmän. Praha on upea kaupunki asua ja tavata uusia ihmisiä, mutta jollain tapaa kaikki tuntuu toimivan Suomessa pykälän verran (tai pari pykälää) paremmin kuin Tšekeissä. Myös arvostus suomalaista koulutusjärjestelmää ja omaa yliopistoa kohtaan kasvoi, kun pääsi itse kokeilemaan, miten asioita hoidetaan muualla. Prahaan lähtijöitä suosittelisin ottamaan jo valmiiksi rennohkon asenteen vaihto-opiskeluun liittyvien asioiden hoitamiseen paikan päällä. Vaikka jotkut käytännöt voivatkin tuntua sekavilta tai oudoilta, saa tarvittaessa aina tarpeeksi apua ongelmien selvittämiseksi!