SISÄ LTÖ. A lkulause... 3

Samankaltaiset tiedostot
SISÄLTÖ. T ek ijö iltä... 5 ENSIMMÄINEN OSA MARXILAIS-LENINILAISEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.

TOINEN OSA HISTORIALLINEN MATERIALISMI

1 H e kommunismiin, s. 459.

XIII luku YHTEISKUNNAN PERUSTA JA PÄÄLLYSRAKENNE

VJI luku VASTAKOHTIEN YKSEYDEN JA TAISTELUN LAKI

DIALEKTISESTA JA HISTORIALLISESTA MATERIALISMISTA

RISTIRIIDASTA MAO ZEDONG. Sosialismi.net 2005

Sisäpiirintiedon syntyminen

MARXISTI-LENINISTIN PERUSVIHKO. Sisällys. Marxisti-leninistin perusvihko PERUSASIAT -sarjan julkaisu nro 1

1948 uusi uusi. E. Rautee: Laskuoppi 4 opk 1948 uusi

Kansainvälisiä kysymyksiä

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

KÄYTÄNNÖSTÄ Tiedostamisen ja käytännön, tiedon ja toiminnan yhteydestä

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI

VI taka MÄÄRÄLLISTEN MUUTOSTEN LAADULLISIKSI MUUTTUMISEN LAKI. 1. Määrälliset ja laadulliset muutokset sekä niiden muuttuminen toisikseen

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

NYKYAJAN POLITIIKKAA

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto

Richard Gunn Jacques Rancièren Karl Marxilla Friedrich Engelsin

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

Neuvostokansan moraalinen ja poliittinen yhtenäisyys sai tässä loistavan vahvistuksensa. Stalin on kansan ensimmäinen valittu, Neuvostoliiton

VALTIO JA VALLANKUMOUS

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

Valtio ja vallankumous

5.12 Elämänkatsomustieto

V luku TODELLISUUDEN ILMIÖIDEN LAINMUKAINEN YHTEYS. 1. Dialektinen kehitysteoria

Valtio ja vallankumous

O PPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA

Millaiseen sosialismiin ja miten?

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

Lentolehtiset Flygblad

Luokkasuhteet nykysosiologian kritiikkinä

Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi

Esitys periaateohjelmaksi

KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN!

Ratkaiseva merkitys bolshevismin katsantokantojen puolustamisessa Kaukaasiassa. Leninin aatteiden propagoimisessa ja kehittämisessä oli Stalinin

XVIII Inka NYKYAJAN PORVARILLISEN FILOSOFIAN JA SOSIOLOGIAN PÄÄSUUNNAT»


Mikä järjen soilitu sammuikaan, sydän suuri lakkas' sykkimästä! 97

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

Historia ja yhteiskuntaoppi

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA

Mutta elämä ottaa omansa, ja Lassallen kirjasia lukiessaan nuori työmies pääsee vähitellen aina Marxiin saakka, niin vaikeata kuin Marxin teoksiin

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

Vasemmistoliiton perustava kokous

VIA GRAMSCI. Salo, Miika Via Gramsci. Sosialismi.net Saatavilla osoitteessa

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

MARXILAINEN LUOKKATEORIA Tutkielma historiallisen materialismin teoreettisista perusteista

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

liitteineen. kisten järjestöjen kanssa kommunististen aatteiden* levittäminen,kommunistiselle

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet?

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät Luku III Luominen...

Susiristiriitojen lieventäminen

MISSÄ ON STALIN, SIELLÄ ON VOITTO

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE (maanalainen kausi) kansion no

Suomen poliittinen järjestelmä. PERUSASIAT -sarjan julkaisu nro 2. Kommunistinen nuorisoliitto Sosialismi.net 2006

LEEVI LEHTO: NELJÄ VARHAISTA POLIITTISTA TEKSTIÄ ( )

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

kahlitsematon sävel niin&näin 55 Kommunistinen manifesti 150- vuotta

KOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN KAKSIKYMMENVUOTINEN TAIVAL

KANSAINVÄLISEN KOMMUNISTISEN LIIKKEEN TEORIA JA TAKTIIKKA

VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

STALINISMI ON STALINISMIA, HUNNUN KANSSA TAI ILMAN MIKSI NELJÄS INTERNATIONAALI PITÄÄ JÄLLEEN- RAKENTAA

Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p.

YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSTYÖ VAI VALLANKUMOUS?1

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Vallankumouksen ja taantumuksen Venäjä. Matti Vuorikoski

KOMMUNISTI N» 12 (24) JOULUKUU Ilmestyy joka kuukauden puolivälissä SISÄLTÖ TOIMITUS: Lauri Letonmäki Yrjö Sirola K. M. Evä V. Ojanen J. A.

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

HISTORIALLISESTA MATERIALISMISTA

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

19 Cm. H n a a u d a K sh d3iopo, Sbojijouhh Moero MnpoB033peHHH, rocnojihtk3flat,

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

SOSIALISMIN KEHITYS UTOPIASTA TIETEEKSI

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

KRIITTINEN TEORIA JA MARX

TEESIT. 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA

SUOMENKIELISTA K1RJALLISUUTTA

Hyvät p u o lu e to v e r it

LENIN KOLMEN PISTEEN KEHÄLLÄ leniniläinen politiikan tyyli

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

KOLME STRATEGIAA KILPAILUVALTIOON

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Luennon ohjelma. Talous ja talouspolitiikka, luento 7 KAPITALISMI. Kertaus 6. luennosta. Kertaus 5. luennosta

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Laitoskokous

Transkriptio:

SISÄ LTÖ A lkulause... 3 JOHDANTO / luku. FILOSOFIAN TUTKIMUSKOHDE... 7 1. Filosofian peruskysymys. Materialismi ja idealismi pääsuuntina filosofiassa... S 2. Filosofian suhde muihin tieteisiin. Marxilaisen filosofian tutkimuskohde... 23 3. Dialektinen ja historiallinen materialismi aatteellinen ase taistelussa kommunismin p u o lesta... 34 Il luku. MARXILAISEN FILOSOFIAN SYNTY JA KEHITYS... 44 1. Marxilaisen filosofian synnyn historialliset edellytykset. Marx ja Engels dialektisen ja historiallisen materialismin suuret lu o ja t... 2. Marxilaisuuden filosofiassa suorittaman vallankumouksellisen mullistuksen olemus... 61 3. Marxilaisen filosofian luova luonne. V. I. Lenin marxilaisen filosofian k eh ittäjän ä... 69 ENSIMMÄINEN OSA DIALEKTINEN MATERIALISMI lii luku. MATERIA JA SEN OLOMUODOT... 81 1. M a te r ia... 2. Materian liikunta... 95. 3. Avaruus ja a i k a... 108 4. Maailman ykseys... 122 IV luku. MATERIA JA TAJUNTA... 132; 1. Tajunta on korkeasti järjestyneen materian ominaisuus... 2. Tajunta on aineellisen maailman heijastusta... 141 3. Symboliteorian arvostelua. Maailman tajunnassa. heijastumisen adekvaattisuus... 158; 4. Puhekieli ja a ja tte lu... 166. 789

V luku. TODELLISUUDEN ILMIÖIDEN LAINMUKAINEN YHTEYS 173 1. Dialektinen kehitysteoria... 2. Ilmiöiden keskinäinen yhteys. Syy ja seuraus... 179 3. Laki ilmiöiden välisten olennaisten yhteyksien muotona. Yksityinen, erikoinen ja yleinen... 190 4. Välttämättömyys ja sa ttu m a... 205 & Mahdollisuus ja todellisuus... 211 VI luku. MÄÄRÄLLISTEN MUUTOSTEN LAADULLISIKSI MUUT TUMISEN L A K I... 218 1. Määrälliset ja laadulliset muutokset sekä niiden muuttuminen to is ik s e e n... 2. Kehityksen evoluutio- ja revoluutiomuodon ykseys. Harppaukset... 230 3. Vanhasta laadusta uuteen siirtymisen muotojen moninaisuudesta... 238 W!I luku. VASTAKOHTIEN YKSEYDEN JA TAISTELUN LAKI - - 245 1. Esineet ja ilmiöt vastakohtien ykseytenä. Vastakohtien taistelu kehityksen lä h te e n ä... 246 2. Sisäiset ja ulkoiset ristiriid at... 259 3. Erilaisten ristiriitojen erikoisuudet... 265 4. Sisältö ja muoto sekä niiden välisten ristiriitojen ilmaantuminen ja ratkaisem inen... 274 VIII luku. KIELTÄMISEN KIELTÄMISEN L A K I... 282 1. Dialektisen kieltämisen olemus ja sen osuus kehitysprosessissa 283 2. Kehityksen etenevä luonne ja sen muodot... 289 J X luku. TIEDOSTUSPROSESSIN DIALEKTIIKKA...... 302 1. Dialektiikka tieto-oppina. Dialektinen ja muodollinen logiikka 2. Objektiivinen totuus. Absoluuttisen ja suhteellisen totuuden dialektiikka... 309 3. Aistimusperäisen ja järkiperäisen keskinäissuhde tiedostuksessa. Olemus ja ilm iö... 319 4. Abstraktisen ja konkreettisen, loogisen ja historiallisen dialektiikka... 331 5. Ajattelun muodot ja niiden osuus tiedostamisessa... 339 6. Käytäntö tiedostuksen perustana ja totuuden kriteerinä... 347 TOINEN OSA HISTORIALLINEN MATERIALISMI -A luku. HISTORIALLINEN MATERIALISMI TIEDE YHTEIS KUNNAN KEHITYKSEN LAEISTA... 357 1. Historiallisen materialismin tutkimuskohde... 790

2. Historiallisen materialismin syntyminen oli vallankumous yhteiskuntatieteessä... 366 3. Yhteiskuntaelämän ja yhteiskunnan kehityksen lainmukaisuuksien lu o n n e... 375 4. Historiallinen lainmukaisuus ja ihmisten tietoinen toiminta. Vapaus ja välttämättömyys... 381 5. Historiallisen materialismin puoluekantaisuus... 387 XI luku. AINEELLINEN TUOTANTO YHTEISKUNNALLISEN ELÄMÄN PERUSTA... 399 1. Työn osuus yhteiskunnan synnyssä ja eläm ässä... 2. Luonto ja yhteiskunta.... 402 3. Taloudellinen kehitys ja väestön kasvu... 410 4. Aineellisten hyödykkeiden tuotantotapa. Tuotantovoimat ja tu o tan to su h teet... 419 5. Tuotantotavan määräävä osuus yhteiskuntaelämän muotojen muuttumisessa... 427 XII luku. TUOTANTOVOIMIEN JA TUOTANTOSUHTEIDEN DIA LEKTIIKKA... 433 1. Tuotantosuhteiden riippuvaisuus tuotantovoimien luonteesta 2. Tuotantosuhteiden vaikutus tuotantovoimien kehitykseen.. 438 3. Ristiriitojen kehitys tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden välillä kapitalismin v allitessa... 445 4. Tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden keskinäinen yhteys sosialismin o lo issa... 452 5. Sosialismista kommunismiin siirtymisen lainmukaisuudet.. 463 XIII luku. YHTEISKUNNAN PERUSTA JA PÄÄLLYSRAKENNE 475 1. Yhteiskunnan perustan ja päällysrakenteen käsite. Perustan määräävä osuus päällysrakenteeseen n ä h d e n... 2. Perinpohjainen muutos yhteiskunnan perustassa ja päällysrakenteessa... 486 3. Päällysrakenteen aktiivinen o s u u s... 492 XIV luku. LUOKAT, LUOKKATAISTELU JA VALTIO... 497 1. Luokkien m äärittelem inen... 2. Luokkien synty. Yhteiskunnan luokkarakenne ja sen riippuvaisuus tuotantotavasta... 502 3. Luokkaedut ja luokkataistelu. Luokat ja puolueet... 509 4. Valtio luokkien sovittamattomuuden tuotteena ja luokkaherruuden elim en ä... 515 5. Proletariaatin luokkataistelun ja luokkajärjestön muodot 525 6. Marxilaisen puolueen osuus proletariaatin luokkataistelussa 530 7. Luokkien hävittämisen välttämättömyys. Proletariaatin maailmanhistoriallinen tehtävä.... 539 791

X V luku. YHTEISKUNNALLINEN VALLANKUMOUS YHTEIS KUNTA- JA TALOUSMUODOSTUMIEN MUUTTUMISEN LAINMUKAISUUTENA... 547 1. Yhteiskunnalliset vallankumoukset, niiden syyt ja merkitys yhteiskunnan historiassa... 2. Sosialistisen vallankumouksen ero muista vallankumouksista. Sosialistinen vallankumous ja proletariaatin diktatuuri... 559 3. Sosialistisen vallankumouksen ehdot nykykaudella.... 565 4. Kansallisen vapautuksen nimessä tapahtuvat vallankumoukset ja imperialismin luhistuminen... 570 5. Demokraattisten ja sosialististen uudistusten keskinäissuhde nykykaudella... 578 6. Vallasta käytävän aseellisen ja rauhanomaisen taistelun muotojen keskinäissuhde. Proletariaatin diktatuurin muotojen m o n in aisu u s... 583 7. Luokat ja luokkataistelu kapitalismista sosialismiin siirtymisen k a u d e lla... 591 8. Luokat ja valtio sosialismin vallitessa. Luokkarajojen häviäminen siirryttäessä kommunismiin. Sosialistisen valtiovallan kehittyminen yhteiskunnan kommunistiseksi itsehallinnoksi 598 9. Kommunistinen puolue johtavana voimana sosialismin ja kommunismin rakennustyössä... 608 10. Sosialismin ja kapitalismin rinnakkainolo ja sosialismin voiton väistämättömyys kaikissa m a issa... 613 11. Sota yhteiskunnallisena ilmiönä. Taistelu maailmansotien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi yhteiskunnan elämästä nykykaudella. Ikuisen rauhan aikaansaaminen maan päällä on kommunismin historiallinen tehtävä... 623 X V I luku. YHTEISKUNNALLINEN TAJUNTA JA SEN OSUUS YHTEISKUNNAN ELÄMÄSSÄ... 637 1. Yhteiskunnallinen tajunta yhteiskunnallisen olemisen heijastuksena. Ideologian luokkaluonne... 2. Yhteiskunnallisen tajunnan m uodot... 647 3. Yhteiskunnallinen psykologia ja ideologia. Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen ta ju n ta... 670 4. Yhteiskunnallisten aatteiden kehityksen suhteellinen itsenäisyys... 678 5. Aatteiden osuus yhteiskunnallisessa kehityksessä... 685 6. Marxilais-leniniläisen ideologian merkitys taistelussa kommunismin voiton puolesta. Työtätekevien kommunistinen kasvatus 693 X V II luku. KANSANJOUKKOJEN JA YKSILÖN OSUUS HISTO RIASSA... 701 1. Kansanjoukot yhteiskunnan kehityksen ratkaiseva voima ja historian lu o ja... 7 ^ 792

2. Yksilön osuus historiassa... 710 3. Työväenluokan johtajien osuus vallankumouksellisessa liikkeessä... 719 XVIII luku. NYKYAJAN PORVARILLISEN FILOSOFIAN JA SOSIOLOGIAN PÄÄSUUNNAT... 726 1. Nykyajan porvarillisen filosofian ja sosiologian luonteenomaiset p iirte e t... 2. Nykyajan subjektiivinen ja objektiivinen idealismi... 737 3. Nykyajan porvarillinen historianfilosofia... 749 4. Yhteiskuntaelämän..tekijäin ja..alueiden teo ria... 756 5. Psykologinen suunta sosiologiassa... 761 6. Uuspositivistinen empiirinen metodi sosiologiassa... 765 7. Porvarilliset sosiologit nykyajan kapitalismin..sosiaalisesta kerrostuneisuudesta"... 767 8. Eräitä kansainvälisten suhteiden ongelmia porvarillisen sosiologian v alo ttam in a... 776 L o p p u k a t s a u s... 780

LUKIJALLE Vieraskielisen kirjallisuuden kustannusliike pyytää lukijoita esittämään mielipiteensä tästä kirjasta, suomennoksen laadusta ja kirjan asusta. Kustannusliike on kiitollinen myös muista ehdotuksista ja toivomuksista. Osoitteemme: Zubooski. bulvar, 21 M oskova, N euvostoliitto