Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Samankaltaiset tiedostot
Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Verkostovesien mikrobiologiset uhat havaintoja 20 vuoden ajalta

Vesiturvallisuus. Ilkka Miettinen

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Verkostoveden mikrobiologiset uhat. Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare

Vesiepidemiat Suomessa

Talousveden laadun jatkuvatoiminen mittaaminen pohjavesilaitoksen vedenjakeluverkostossa

Mikrobiologisen veden laadun online-seuranta

Vesianalyysit saneerauksessa

vedenlaatuongelmat Muoviputkien Miksi verkostovedessä on mikrobeja? Biofilmien muodostuminen Mikrobien kasvualusta ja suojapaikka

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Talousveden laadun varmistaminen riskien arviointi

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Vesihygienian arviointi- uusi työkalu vedenkäsittelyprosessien arviointiin

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

VESITUTKIMUSTA YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Vesitornien vaikutus talousveden laatuun

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Nitrifikaatio talousvesiverkostoissa. TkL Pirjo Rantanen Aalto yliopisto

Desinfiointiaineen ja putkimateriaalin vaikutus talousvesiverkostojen bakteeristoon pilot-tutkimus. Eila Torvinen, Vesihuoltopäivät 23.5.

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management

Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveytemme?


Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Vuorelan vesiepidemia Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Vedenlaadun poikkeamien pilot-testaukset laboratoriossa ja kentällä - Polaris-hankkeen kokemuksia -

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kohti vedenlaadun kokonaisjärjestelmää

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/

Testausseloste. Pittiövaaran vo, lähtevä vesi. Yksikkö Tulos Enimmäispitoisuus Menetelmä / Laboratorio

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)

Hygienisoinnin määritelmä

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅF-Consult

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Vesiturvallisuuden uhat ja niiden mittaaminen

LOPPURAPORTTI Kuopio

ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Tautia aiheuttavat mikrobit

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

Vesihuoltolaitosten varautuminen erityistilanteisiin Pienten vesilaitosten WSP-malli

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

HAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA

Testausseloste. Sieniojanharjun VO. N.ottopaikka: Sieniojanharju vo P-koord: I-koord: Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN

Tilausnro (90PYHÄRA/Verkosto), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Jyrki Nurmi

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

KUOPION YLIOPISTO Ympäristötieteet KUOPION YLIOPISTO PL Kuopio

Biologinen fosforinpoisto Mahdollisuudet, rajoitukset, tekniikka

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Kemiallisia näkökulmia vedenkäsittelyyn

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Pvm/Datum/Date akkr ISO Sisäilmanäyte. akkr ISO Sisäilmanäyte

Mikrobien kulkeutuminen pohjavedessä, Tuloksia Polaris-hankkeesta

/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Allasvesihygienia Aquapäivät

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

RAAKAVETENÄ AURAJOKI HAASTEET JA RATKAISUT TURUN SEUDUN VESI OY:N VARAVESILAITOKSEN PROSESSIVALINTAAN. Iida Sormanen, Heli Härkki, Jussi Mäenpää

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Miten käytän ohjelmaa? Osa 1 Käyttöoikeudet, Sisäänkirjautuminen ja Suunnitelman luominen

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VESITORNIEN VAIKUTUKSET VERKOSTOVEDEN LAATUUN JA MIKROBIOLOGISIIN TEKIJÖIHIN

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

Kuopion Vesi Liikelaitos Pöytäkirja 3/ (11) Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta. Kuopion Veden toimitila, Haapaniementie 30, NH Roihu

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1192/Snappert), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Ulf Sommardahl

Kurkimäki

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Transkriptio:

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1

Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely RV:n laadun huomioon ottaminen veden käsittelyssä Desinfiointi Likaantumisen estäminen verkostossa Veden vanheneminen Vuotojen ja haverien estäminen Verkoston ikääntyminen 24.4.2013

Vesiturvallisuuden hallinta - pintavesilaitokset Pintavedet eivät ole sellaisenaan juomakelpoisia vedenpuhdistus aina tarpeen desinfiointi aina käytössä laitoksen suuri koko tehokas veden laadun seuranta 24.4.2013 3

Vesiturvallisuus - tekopohja- ja pohjavesilaitokset Puhdistus tapahtuu maaperässä Useimmat pieniä vedenottamoita Useimmiten veden mikrobiologinen laatu hyvä ei Desinfiointia Pohjaveden likaantuminen epäpuhtaudet juomaveteen

Laitosten koko: mikrobiologinen laatu/ vesiepidemiat Epidemioiden lukumäärä Kunnall. Pintavesilaitos Kunnal. Pohjavesilaitos Yksit pohja Yksitt.pinta 5 1 25 20 25 15 10 5 38 0 alle 10 10-50 50-100 100-500 500-1000 1000-5000 yli 5000 Altistuneiden ihmisten lukumäärä/epidemia 5

Veden desinfiointi Klooraus Tehokas bakteereille (ei itiöille), mutta viruksille ja alkueläimille vähemmän tehokas Normaali klooraus: alle 0.5 mg Cl 2 /l Vesiepidemiat: 1-2 mg Cl 2 /l, Tehoklooraus: 10 mg Cl 2 /l Helppo ja halpa desinfiointitapa Ensi vaiheen desinfiointi keittokehotuksen lisäksi Verkostojen mikrobikasvun hillintä UV-desinfiointi Varsin tehokas bakteereille, viruksille ja alkueläimille UV-annos: 40mWs/cm2 = 400 Ws (J)/m2 Usein käyttöön kun krooninen ongelma (ei halua jatkaa kloorausta) Ei verkostovaikutusta Otsonointi (O 3 ) Erittäin tehokas virusten, bakteerien ja alkueläinten tuhoutuminen Vaativa tekniikka 6

CFU/ml Mikrobien ravinteet- orgaaninen hiili Orgaaninen aine toimii heterotrofisten mikrobien hiilen ja energian lähteenä Vain osa orgaanisesta aineesta mikrobien käytettävissä assimiloituva orgaaninen hiili (AOC) Suomessa fosfori usein mikrobien kasvua rajoittava tekijä mikrobeille käyttökelpoinen fosfori (MAP) 4,00E+05 3,00E+05 Bl +P +N, P, e.c. 2,00E+05 1,00E+05 0,00E+00 1 2 5 7 9 12 14 days

Polaris pintavesilaitos: sameus, UV 254nm abs ja TOC 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 Sameus UV-abs TOC 2,00 1,00 0,00 RV Flotaatio GAC UV Klooraus Kemiallinen saostus: TOC, UVabs, sameus: alenema 50-80% Aktiivihiilisuodatus: TOC, UVabs, sameus: alenema 0-90% Otsonointi: TOC, UVabs, Sameus: alenema 0-30% 8

ug MAP/l ug acetate eq. C/l Vedenkäsittelyn vaikutus mikrobiravinteisiin Kemiallinen saotus: AOC vähenee (20-80%) Kloori ja otsoni pilkkovat orgaanista ainetta vapauttaen AOC:ta Kemiallinen saostus alentaa fosforin /MAP pitoisuutta (>80%) Otsonointi ja klooraus pilkkovat orgaanista ainetta vapauttaen MAP:ia 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 0 DW DW+Cl2 DW+O3 0 mg/l 0.15 mg/l 0.3 mg/l Kloorin pitoisuus Aineisto: Talousveden ravinteet-projekti 1997-1998, KTL

Polaris: Mikrobiravinteet AOC ja MAP 300 250 200 150 AOC MAP 100 50 0 RV Flotaatio GAC UV Klooraus Saostus vähentää mikrobien ravinteita AOC: saostus + GAC 35%. MAP: saostus + GAC MAP alle määritysrajan Saostuksen metallijäämien aiheuttama inhibitio? Klooraus pilkkoo orgaanista ainetta vapauttaen AOC:ta (MAP) 10

Polaris: Pesäkeluku ja mikrobien kokonaisluku 10000000 Pesäkeluku (HPC) ja mikrobien kokonaisluku (DAPI) 1000000 100000 10000 1000 HPC DAPI 100 10 1 RV Flotaatio GAC UV Klooraus Saostus poisti 97%- 99% bakteereista (HPC/DAPI) HPC kohoaa (43%) aktiivihiilisuodatuksessa Desinfiointi alentaa pesäkelukua (80%-96%), muttei välttämättä mikrobien kokonaislukua (UV: 0% ja Cl2: 40%) 11

Taudinaiheuttajien poistuminen pintavesistä Polaris - pintavesilaitokset: Raakavesissä vaihtelevia määriä suolistoperäisiä bakteereita sekä taudinaiheuttajabakteereita ja viruksia Saostus toimi (liki) kaikissa olosuhteissa hyvin mikrobien lukumäärä aleni voimakkaasti Vain yksittäisiä koliformisia tai klostridi-bakteereita havaittavissa saostuksen jälkeen vedessä Desinfioinnin tehtäväksi jää enimmäkseen verkostovedessä tapahtuvan mikrobikasvun hallinta

Log-reduktio Log-reduktio Pintavesilaitoksen toiminta poikkeustilanteessa saostus ja hiekkasuodatus POLARIS/PILOT/FLOTAATIO POLARIS/PILOT/HIEKKASUODATUS 6 5 Klostridi-itiöt(C. bifermentas) E. coli Koliformiset bakteerit Bakteriofaagi MS2 6 5 Klostridi-itiöt(C. bifermentas) E. coli Koliformiset bakteerit Bakteriofaagi MS2 4 4 3 3 2 2 1 1 0 - vko10 Normaaliajo - vko 11 Norm + humus (ei ymppiä) - vko 11 Virhe ph + humus - vko12 Pacs + humus 0-1 - vko10 Normaaliajo - vko 11 Virhe ph + humus - vko12 Pacs + humus Testiajot Testiajot Mikrobien poistuivat hyvin vedenkäsittelyn aikaa. Klostridi-bakteerit vaikeinta poistaa vedestä Saostus on anteeksiantava : suurikaan humuskuorma tai virheellinen ph ei välttämättä heikennä mikrobien poistamista Saostus tärkein tekijä pintavesilaitosten mikrobiologisessa turvallisuudessa vähän vesiepidemioita pintavesilaitoksilla 24.4.2013 13

Saostus ja ph: orgaaninen aine ja mikrobit AOC Pilot-kokeet: ph:n vaikutus saostukseen Suuretkaan ph:n muutokset eivät välttämättä heikennä saostuksen tehoa poistaa mikrobeja E.coli 24.4.2013 14

Polaris: mikrobien poistuminen tekopohjavedestä Mikrobiluvun vähenemä imeytymisen edistyessä Vähän patogeenisia mikrobeja raakavesissä Haitallisten mikrobien nopea poistuminen imeytymisen aikana Yksittäiset koliformisia bakteereita havaintoputkissa/kaivoissa 15

Rankkasateet Tulvat Vedenottamo rantapenkassa Lumien sulaminen Huuhtoutumat pintavalunta pohjavesien likaantuminen

Rankkasade Mikkelissä 19.7.2011 Sademäärät: Mikkelin kohteessa olevan mittarin sademäärä: 42,4 mm tästä 37,8 mm tunnissa, Rantakylä Pursiala Tutkakuva 19.7. klo 22 Rankkasade-episodin lopputulos: muutama koliforminen bakteerit/kohonneet pesäkeluvut havaintoputkissa. Ei mikrobeja juomavedessä 24.4.2013 17

Yhteenveto Pintavesilaitokset Raakavesissä alati mikrobiologisia uhkia Nykytekniikka pystyy poistamaan raakavesien epäpuhtauksia Saostus poistaa orgaanisen/epäorgaanisen aineksen lisäksi hyvin myös mikrobeja Desinfiointi lisäturvana Pohjavesilaitokset Pohjavesien laatu yleensä hyvä, toisaalta tekopohjavesien raakavesissä samat uhat kuin pintavesilaitoksilla Maaperä kykenee poistamaan suurimman osan mikrobeista Riskinarviointi tärkeää pohjavesilaitoksilla Mitkä tekijät uhkaavat pohjavesiä? Oikea sijainti Mikä on riittävä imeytymismatka? Desinfioinnin tarpeellisuus 24.4.2013 18