LUONNOS TYÖNUMERO: E27536 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI N PÄIVITTÄMINEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS 14.9.2015 ATA ATA TKIV LUONNOS 30.4.2015 ATA ATA TKIV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT... 3 2.1 Yleistä... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.2.1 Voimassa olevat kaavat... 3 2.2.2 Hyväksytyt ja vireillä olevat maankäytön suunnitelmat... 4 2.2.3 Uudet maankäytön suunnitelmat... 4 2.3 Pohjavesialueet... 5 2.4 Natura-alueet... 6 2.5 Turvetuotantoalueet... 6 3 VESIHUOLLON NYKYTILA... 6 3.1 Toiminta-alueet... 6 3.2 Vesihuoltolaitokset, vesiosuuskunnat ja vesiyhtymät... 8 3.2.1 Aittojärven vesiosuuskunta... 8 3.2.2 Ala-Livon vesisosuuskunta... 9 3.2.3 Ervastin vesijohto... 9 3.2.4 Ervastin vesiosuuskunta... 9 3.2.5 Haapalan vesiosuuskunta... 10 3.2.6 Hetejärven vesiosuuskunta... 10 3.2.7 Hirvaskosken vesiosuuskunta... 11 3.2.8 Iinattijärven avoin vesiyhtiö... 11 3.2.9 Jaalangan vesiosuuskunta... 11 3.2.10 Jaurakkajärven avoin vesiyhtiö... 12 3.2.11 Jongun vesiosuuskunta... 12 3.2.12 Jäkälävaaran vesihuoltoyhtiö... 12 3.2.13 Kaita-ahon vesiosuuskunta... 12 3.2.14 Kalliosuon vesiosuuskunta... 13 3.2.15 Kipinän vesiosuuskunta... 13 3.2.16 Kollajan vesiosuuskunta... 13 3.2.17 Kongasjärven vesiosuuskunta... 14 3.2.18 Koretten vesiosuuskunta... 14 3.2.19 Korpisen vesiosuuskunta... 15 3.2.20 Kouvan vesiosuuskunta... 15 3.2.21 Kuren vesiosuuskunta... 15 3.2.22 Kärenperän avoin vesihuoltoyhtymä... 15 3.2.23 Liekokylän vesiosuuskunta... 16 3.2.24 Livon vesiosuuskunta... 16 3.2.25 Metsälän vesiosuuskunta... 16 3.2.26 Pintamon vesiosuuskunta... 16 S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5
3.2.27 Pisteen vesiosuuskunta... 17 3.2.28 Pudasjärven vesiosuuskunta... 17 3.2.29 Puhoskylän vesiosuuskunta... 18 3.2.30 Pärjänsuon vesiosuuskunta... 18 3.2.31 Ruuhensuon vesiosuuskunta... 18 3.2.32 Sarajärven vesiosuuskunta... 19 3.2.33 Seulan vesiosuuskunta... 19 3.2.34 Siivikon avoin vesihuoltoyhtymä... 20 3.2.35 Siuruan vesiosuuskunta... 20 3.2.36 Syväojan vesihuoltoyhtymä... 21 3.2.37 Syötteen vesi- ja viemärilaitos (Pudasjärven kaupunki)... 21 3.2.38 Sänkivaaran vesihuoltoyhtymä... 21 3.2.39 Särkivaaran avoin vesihuoltoyhtymä... 22 3.2.40 Särkivaaran vesiosuuskunta... 22 3.2.41 Taipaleenharjun vesiosuuskunta... 22 3.2.42 Tuhansuon avoin vesihuoltoyhtymä... 23 3.2.43 Tuhansuon vesiosuuskunta... 23 3.2.44 Tällinperän vesihuolto... 23 3.2.45 Venymän avoin vesihuoltoyhtymä... 23 3.2.46 Viiankankaan vesiosuuskunta... 23 3.2.47 Viinivaaran vesiosuuskunta... 23 3.2.48 Yli-Kuren vesiosuuskunta... 24 3.2.49 Yli-Livon vesiosuuskunta... 24 3.3 Talousveden laatu... 24 3.4 Vesijohtoverkostot... 25 3.5 Varmuusluokitus... 25 3.6 Sammutusvesihuolto... 27 3.7 Taloushallinto... 27 3.8 Viemärilaitokset... 28 3.9 Jätevedenpuhdistamot... 28 3.9.1 Hirvaskosken jätevedenpuhdistamo... 28 3.9.2 Kurenalan jätevedenpuhdistamo... 29 3.9.3 Syötteen jätevedenpuhdistamo... 31 3.9.4 Taipaleenharjun jätevedenpuhdistamo... 32 3.10 Sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto... 33 3.11 Viemäriverkostot ja laitteet... 33 3.12 Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella olevat kiinteistöt... 34 3.12.1 Talousveden hankinta... 34 3.12.2 Jätevesien käsittely... 34 3.13 Yhteistyö vesihuollossa... 36 3.13.1 Yhteistyö Pudasjärven kaupungin alueella... 36 o:\dokumentit_112\pudasjarvi\e27536_vesihuollon_kehittämissuunnitelma\c_suunnitelmat\tekstit\e27536_vhks_pudasjärvi.docx
3.13.2 Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö... 37 3.14 Ennalta ehkäisevät toimet... 37 3.14.1 Varautumissuunnitelma... 37 3.14.2 Valmiussuunnitelma... 37 3.14.3 Pohjavesialueen suojelusuunnitelma... 37 3.14.4 Vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma... 38 3.14.5 Sammutusvesisuunnitelma... 38 3.15 Vesihuoltosopimukset... 38 4 VESIHUOLLON YLEISET TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT... 39 4.1 Vesihuollon yleiset tavoitteet ja päämäärät... 39 4.1.1 Vedenhankinta... 39 4.1.2 Jätevesienkäsittely... 39 4.1.3 Haja-asutus ja loma-asutus... 39 4.2 Vesihuoltolaitostoimintojen kehitysnäkymät kaupungissa... 40 4.2.1 Väestöennuste... 40 4.2.2 Vedenkulutusennusteet... 40 4.2.3 Ennusteet jätevesimääristä ja lietteestä... 41 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPITEET... 41 5.1 Pudasjärven kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma v.2004... 41 5.2 Vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitosten toiminta-alueet... 42 5.3 Laitosten välinen yhteistyö... 43 5.4 Laitosten vedenhankinnan varmuusluokitus... 43 5.4.1 Yhdysvesijohdot... 44 5.4.2 Lisävedenottamot... 47 5.4.3 Desinfiointivalmius... 47 5.5 Keskitetty jätevesiviemäröinti... 48 5.6 Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella olevat kiinteistöt... 50 5.6.1 Talousveden hankinta... 50 5.6.2 Jätevesien käsittely... 51 5.7 Uudistetun vesihuoltolain asettamat vaatimukset... 51 5.7.1 Vesihuoltolaitoksen selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus (VHL 15 )... 51 5.7.2 Vesihuoltolaitoksen palvelujen turvaaminen häiriötilanteissa (VHL 15 a )... 52 5.7.3 Vesihuoltolaitoksen taloushallinto (VHL, 4 luku)... 52 5.8 Pohjavedenotto ja pohjaveden suojelu... 52 6 VESIHUOLLON RAHOITUKSEN PERIAATTEET... 53 6.1 Vesihuollon tukeminen... 53 6.2 Oma rahoitus... 53 6.3 Pudasjärven kaupungin rahoitus... 54 o:\dokumentit_112\pudasjarvi\e27536_vesihuollon_kehittämissuunnitelma\c_suunnitelmat\tekstit\e27536_vhks_pudasjärvi.docx
6.4 Valtion rahoitus... 54 6.5 EU-rahoitus... 54 7 SUUNNITELMAN PÄÄTÖKSET JA YLLÄPITO... 54 8 SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 55 9 YHTEENVETO... 55 LIITTEET: LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Kehittämiskohteet, -tarpeet ja toimenpiteet (3 s.) Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet (2 s.) Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsevat Natura 2000 alueet (1 s.) Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet (2 s.) Laitosten talousveden laatu ja käsittely (1 s.) Laitosten vesijohtoverkostopituudet ja palo/vesipostit (1 s.) KARTAT: 27536-1 Nykytilakartta (14.9.2015) 27536-2 Suunnitelmakartta (14.9.2015) 27536-3 Pohjavesi-, Natura 2000- ja turvetuotantoalueet (30.4.2015) o:\dokumentit_112\pudasjarvi\e27536_vesihuollon_kehittämissuunnitelma\c_suunnitelmat\tekstit\e27536_vhks_pudasjärvi.docx
SUUNNITELMASSA KAYTETYT TERMIT JA LYHENTEET Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä (Vesihuoltolaki 3 ). Vesihuoltolaitos; laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella (Vesihuoltolaki 3 ). Toiminta-alue; on vesihuoltolain mukaisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alue. Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen. Vaikutusalue; on vesihuoltolain mukaisen vesihuoltolaitoksen tai muun vesihuoltopalveluja tarjoavan laitoksen epävirallinen vaikutusalue. Vaikutusalueiden rajat on määritetty siten, että ne kattavat pääasiassa olemassa olevat vesihuoltoverkostot. Vaikutusalueet on määritetty Koillismaan vesihuollon yleissuunnitelman yhteydessä (AIRI Ympäristö Oy). Suunnittelualue; alue, jota vesihuollon kehittämissuunnitelma koskee (Pudasjärven kaupungin alue). VHL; Vesihuoltolaki (119/2001) 1 (55)
1 JOHDANTO Vesihuoltolain (119/2001) tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014) on tullut voimaan 1.9.2014 ja se on sisällytetty vesihuoltolakiin (119/2001). Lain tavoitteiden toteuttamiseksi kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (VHL 5 ). Vesihuollon kehittämissuunnitelma on kunnan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja, jolla ei ole oikeusvaikutusta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Pudasjärven kaupungille on laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma vuonna 2004. Nyt laadittu suunnitelma on päivitetty versio edellisestä. Suunnitelman ennusteet ovat Pudasjärven kaupungin vuoden 2040 arvioidun väestökehityksen mukaiset. Kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Pudasjärven kaupunkia ja Taivalkosken kuntaa koskeva Koillismaan vesihuollon yleissuunnitelma ja osuuskuntien yhteistyöselvitys (AIRI Ympäristö Oy) laadittiin vuosien 2010 2013 aikana. Työhön kuului kattava perusselvitys Pudasjärven kaupungin ja Taivalkosken kunnan vesihuollon nykytilasta. Työn lopputuotteeksi saatiin koottua laaja aineisto erilaisia teknisiä vaihtoehtoja vesihuollon tulevaa kehittämistä varten. Useat tässä Pudasjärven kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyistä toimenpideehdotuksista pohjautuvatkin laadittuun Koillismaan vesihuollon yleissuunnitelmaan ja osuuskuntien yhteistyöselvitykseen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on tehty Pudasjärven kaupungin toimeksiannosta ja ohjauksessa Sweco Ympäristö Oy:n Oulun toimistolla. Vesihuollon kehittämissuunnitelman työryhmään ovat osallistuneet: Eero Talala Terttu Määttä Juha-Matti Sääskilahti Antti Tabell Tommi Kiviniemi Pudasjärven kaupunki Pudasjärven kaupunki Pudasjärven kaupunki Sweco Ympäristö Oy Sweco Ympäristö Oy Työryhmä on kokoontunut 11.3. 14.9.2015 aikana 3 kertaa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on ollut nähtävillä.-..2015 ja siitä on pyydetty lausunnot,, ja. Lausunnot ovat suunnitelman Iiitteinä. Saatujen lausuntojen perusteella on tehty tarvittavat muutokset ja täydennykset. 2 (55)
2 SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä Suunnittelualue kattaa Pudasjärven kaupungin alueen. Pudasjärven kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla. Pudasjärvi kuuluu Oulunkaaren seutukuntaan. Pudasjärven naapurikuntia ovat Ii, Oulu, Posio, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski ja Utajärvi. Pudasjärven keskustaajama on nimeltään Kurenalus. Pudasjärven kokonaispinta-ala on 5867,24 km 2, josta sisävesialueita on 228,67 km2. Väestötiheys on 1,49 as/km 2. Kaupungin asukasluku v. 2013 lopussa oli 8537 (Tilastokeskus). Keskustaajaman, joka sijaitsee Iijoen ja VT 20:n (Oulu-Kuusamo) varressa, taajama-aste on 48,7 % (1.1.2012). Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 pääkylään, jotka jakaantuvat edelleen pienempiin osa-alueisiin. Noin puolet kaupungin väestöstä asuu näillä haja-asutusalueilla. 2.2 Kaavoitus 2.2.1 Voimassa olevat kaavat Pudasjärven kaupungissa on voimassa seuraavat kaavat: Maakuntakaavat 2005 vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (maakuntakaavan uudistaminen on vireillä) Osayleiskaavat Kurenalan osayleiskaava (uusittavana, valmistunee vuodenvaihteessa) Syötteen osayleiskaava, osittain oikeusvaikutteinen Puhosjärven rantayleiskaava, oikeusvaikutteinen Törrönkankaan osayleiskaava (valmistunee vuodenvaihteessa) Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Kurenalan keskustaajaman alueella on voimassa 3 erillistä asemakaavaa: Rimminkangas Eteläosa Pohjoinen Syötteen alueella on voimassa toisistaan irrallisia asema tai ranta-asemakaavoja: Pytkynharjun asemakaava Riihikummun asemakaava Iso-Syötteen asemakaava Hulhavanahon asemakaava Luokkavaaran asemakaava Pikku-Syötteen asemakaava Lähteenmäen asemakaava 3 (55)
Särkiperän asemakaava Salmentakasen asemakaava Naamankajärven ranta-asemakaava Naamangan tilan ranta-asemakaava Salmentakasen ranta-asemakaava Ala-Huuhkasen ranta-asemakaava Huuhkasenkankaan ranta-asemakaava Edellä mainittujen lisäksi Pudasjärven kaupungin alueella on voimassa useita pieniä ranta-asemakaavoja. 2.2.2 Hyväksytyt ja vireillä olevat maankäytön suunnitelmat Alla on esitelty hyväksyttyjä tai vireillä olevia, yleiskaavatasoisia maankäytön suunnitelmia (Kaavoituskatsaus 2014): Tolpanvaaran-Jylhävaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava (hyväksytty valtuustossa 26.3.2014, hyväksymispäätöksestä on valitettu) Iijokivarren rantaosayleiskaava (hyväksytty valtuustossa 5.9.2013, hyväksymispäätöksestä on valitettu) Törrönkankaan-Riekinkankaan-Kirkonseudun osayleiskaavoitus (kaava on ollut luonnoksena nähtävillä 13.11. 16.12.2013) Kurenalan osayleiskaavan uudistaminen (kaava valmistunee v. 2015 keväällä) Livojokivarren rantaosayleiskaava (hyväksytty valtuustossa 16.6.2015) Alla on esitelty hyväksyttyjä tai vireillä olevia, asemakaavatasoisia maankäytön suunnitelmia (Kaavoituskatsaus 2014): Asemakaavan muutoksia Kurenalan pohjoisen ja eteläisen osan asemakaavan ja Rimminkankaan asemakaavan alueella (Kurenalan uusi koulukeskus ja Pietarilan asuntoalue) Haukijärven ja Pienen Haukijärven ranta-asemakaavan muutos ja laajennus (hyväksytty valtuustossa 19.12.2013) Korpijoen ranta-asemakaava (hyväksytty valtuustossa 19.12.2013) Jongunjärven ranta-asemakaava (hyväksytty valtuustossa 26.3.2014, päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kaava voimassa kaupungin hallituksen päätöksellä muilta kuin valituksen alaisilta osilta) Tuulijärven ranta-asemakaava (hyväksytty valtuustossa 25.9.2014) Särkivaaran ranta-asemakaavan osittainen muutos (luonnos pidettiin nähtävillä 23.7. 25.8.2014) 2.2.3 Uudet maankäytön suunnitelmat Seuraavassa on listattu uusia maankäytön suunnitelmia (Kaavoituskatsaus 2014): Törrönkankaan asemakaava Kurenalan kauppapaikan kehittämisen yleissuunnittelu 4 (55)
Maankäyttöpainotteinen kehittämissuunnitelma (strateginen, koko kaupungin aluetta koskeva elinkeinojen ja yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnitelma, käynnistyy vuoden 2015 lopulla) Viinivaara (Oulun kaupungin hanke vedenhankinnan ja jakelun turvaamiseksi) 2.3 Pohjavesialueet Pudasjärven kaupungin alueella pohjavesivarat ovat suuret. Alueella oleva harjujakso on osa Perämeren rannikolta Pohjois-Kainuuseen kulkevaa harjumuodostelmaa. Pohjavesialueet koostuvat länsi-itä ja luode-kaakko suuntaisista pidemmistä yhtenäisistä jonoista sekä pienemmistä harjumuodostelmilla olevista jonoista ja yksittäisistä pohjavesialueista. Pudasjärvellä toimivien vesihuoltolaitosten ja osuuskuntien vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Pohjavesialueiden luokitus on seuraava: Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue I-luokan pohjavesialueeksi luokitellaan pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään 20-30 vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi kriisiajan vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue II-luokan pohjavesialue on alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle toistaiseksi ei ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Luokka III: Muu pohjavesialue Pohjavesialueita, joiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Pudasjärven kaupungin alueella on 43 kappaletta I luokan pohjavesialueita. Kaikki pohjavesialueet on listattu liitteeseen 2 ja esitetty kartoilla. Uudet säännökset pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokittelusta Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin (1299/2004) on lisätty uusi pohjavesien rajaamista ja luokittelua koskeva luku (2 a). Lakimuutos on tullut voimaan 1.2.2015. Nykyisin pohjavesialueet on käytännössä luokiteltu vedenhankintaan soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella edellä esitettyihin kolmeen luokkaan. Jatkossakin ELYkeskukset luokittelevat ne vedenhankintaan soveltuvuuden perusteella 1-luokkaan (tärkeät pohjavesialueet) ja 2-luokkaan (vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet). Uusi luokittelu korvaa nykyiset I ja II -luokat, joihin kuuluvia alueita tarkastellaan uudelleen niiden sijoittamiseksi uusiin luokkiin. Nykyisin käytössä oleva luokka III, eli muut pohjavesialueet, poistetaan kokonaan tai luokitellaan 1- tai 2-luokkaan riippuen siitä, soveltuu- 5 (55)
ko alue vedenhankintaan. Laissa säädetään myös pohjavesialueista, joista pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Näitä pohjavesialueita koskien otetaan käyttöön uusi E-luokka. Tavoitteena on saada uusi luokitus tehtyä vuoden 2019 loppuun mennessä. 2.4 Natura-alueet Natura 2000 -verkosto suojaa monimuotoista luontoa. Osin tai kokonaan Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsee 31 kpl Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Naturaalueet on esitetty liitteessä 3 ja kartalla 27536-3. 2.5 Turvetuotantoalueet Jyrsin- ja palaturvetta käytetään Suomessa pääasiassa energiantuotantoon. Turpeella tuotetun energian osuus energian kokonaiskulutuksesta vaihtelee vuosittain turpeen tuotanto- ja polttomäärien vaihtelusta johtuen, mutta viime vuosina se on ollut 6 7 % luokkaa. Toiminta turvetuotantoalueella on pitkäaikaista, keskimäärin 30 vuotta. Tuotannon päätyttyä alue voidaan ottaa muuhun maankäyttöön, kuten pelloksi, kosteikoksi tai metsätalous-alueeksi. Turvetuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöihin kiintoainetta, ravinteita, humusta ja rautaa. Vaikka turvetuotannon osuus vesistöön tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta ei valtakunnallisessa tarkastelussa ole kovin suuri, voi turvetuotannolla olla alueellisesti ja paikallisesti merkittäviä vaikutuksia vesistön tilaan. Luonnontilaisten soiden pintaturve on usein vedellä kyllästynyt. Veden pinta ulottuu suon ylimpiin kerroksiin eikä pohjavedenkorkeus vaihtele suuresti. Turvemaiden ojitusten vaikutukset suon hydrologiaan vaihtelevat ajallisesti ja paikallisten ominaisuuksien mukaan. Vesitaseessa tapahtuu harvoin muutoksia, elleivät kuivatusojat ulotu turpeen alla oleviin mineraalimaakerrostumiin. Nykyisin pohjavesialueille ei sijoiteta turvetuotantoa pohjaveden tilan vaarantumisen vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus valvoo alueellaan toimivien turvetuotantoalueiden toimintaa. Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet on esitetty liitteessä 4 ja kartalla 27536-3. 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Toiminta-alueet Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. (VHL 7 ) Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava val- 6 (55)
vontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. (VHL 8 ) Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että: 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja 2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaava aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. (VHL 8 ) Toiminta-alue, sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla, jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-alueen hyväksymisestä on tiedotettava riittävässä laajuudessa. (VHL 8 ) Toiminta-alue määritetään tarvittaessa erikseen vedenjakelulle (vesijohtoverkoston toiminta-alue) ja jätevesiviemäröinnille (jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue). Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Pudasjärven kaupungissa Vuonna 2004 Pudasjärven kaupungin alueella toimi 32 vesihuoltolaitosta, joihin kuhunkin kuului vähintään joko 10 taloutta tai 50 asukasta. Näille vesihuoltolaitoksille on määritetty toiminta-alueet, jotka on hyväksytty valtuustossa 29.3.2004. Toiminta-alueet on tällöin määritetty niin, että ne kattoivat olemassa olevat verkostoalueet. Vesihuoltolaitokset, joille toiminta-alueet on määritetty, on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.1.Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vesihuoltolaitos Vesijohtoverkoston toiminta-alue Jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue 1 Aittojärven vesiosuuskunta - 2 Ala-Livon vesiosuuskunta - 3 Ervastin vesiosuuskunta - 4 Haapalan vesiosuuskunta - 5 Hetejärven vesiosuuskunta - 6 Hirvaskosken vesiosuuskunta 7 Jaalangan vesiosuuskunta - 8 Jaurakkajärven avoin vesiyhtiö - 9 Jongun vesiosuuskunta - 10 Kaita-ahon vesiosuuskunta - 11 Kalliosuon vesiosuuskunta - 12 Kipinän vesiosuuskunta - 13 Kollajan vesiosuuskunta - 7 (55)
14 Kongasjärven vesiosuuskunta - 15 Koretten vesiosuuskunta - 16 Korpisen vesiosuuskunta - 17 Kuren vesiosuuskunta - 18 Livon vesiosuuskunta - 19 Metsälän vesiosuuskunta - 20 Pintamon vesiosuuskunta - 21 Pudasjärven vesiosuuskunta 22 Puhoskylän vesiosuuskunta - 23 Pärjänsuon vesiosuuskunta - 24 Ruuhensuon vesiosuuskunta - 25 Sarajärven vesiosuuskunta - 26 Seulan vesiosuuskunta - 27 Siuruan vesiosuuskunta - 28 Syötteen vesi- ja viemärilaitos 29 Särkivaaran vesiosuuskunta - 30 Taipaleenharjun vesiosuuskunta 31 Viinivaaran vesiosuuskunta - 32 Yli-Livon vesiosuuskunta - Pudasjärven vesiosuuskunnan jätevesiviemäriverkoston toiminta-aluetta sekä Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueita on laajennettu valtuuston päätöksellä 8.5.2008. Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeseen on edelleen tehty muutoksia, jotka on hyväksytty valtuustossa 25.9.2014. 3.2 Vesihuoltolaitokset, vesiosuuskunnat ja vesiyhtymät Edellisessä kappaleessa mainituille 32 vesihuoltolaitokselle on määritetty ja hyväksytty vesihuoltolain mukainen toiminta-alue. Kaiken kaikkiaan Pudasjärven kaupungin alueella toimii arviolta noin 50 talousvettä jakavaa laitosta. Vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 95 % kunnan asukkaista. Jätevedenkäsittelystä vastaavat Pudasjärven vesiosuuskunta, Syötteen vesi- ja viemärilaitos, Taipaleenharjun vesiosuuskunta ja Hirvaskosken vesiosuuskunta. Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt arviolta noin 50 % kaupungin asukkaista. Seuraavassa on esitelty Pudasjärven kaupungin alueella toimivat vesihuoltolaitokset ja vesiosuuskunnat/yhtymät mm. vedenottotietoineen. Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :n mukaan vedenottoa varten täytyy hakea aina lupa, mikäli vettä otetaan yli 250 m 3 /d. Alla esitetyt tiedot perustuvat pääasiassa Koillismaan vesihuollon yleissuunnitelman yhteydessä kerättyyn aineistoon. Tietoja on päivitetty tämän suunnitelman yhteydessä lähetettyjen kyselylomakkeiden avulla. Kyselyt lähettiin 48 laitokselle ja hieman vajaa puolet saatiin täytettyinä takaisin. Kaikkien alla esiteltyjen laitosten sijainti on esitetty nykytilakartassa 27536-1. 3.2.1 Aittojärven vesiosuuskunta Aittojärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. 8 (55)
Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 43 kpl, loma-asuntoja 27 kpl. Kaksi karjatilaa ja koulu. Yhteensä noin 150 asukasta. Vesiosuuskunnalla on käytössään Auralankankaan vedenottamo Auralankangas- Riekinkangas -pohjavesialueella. Siiviläputkikaivo, rakennettu 1986. Vedenotto 8915 m 3 /a vuonna 2012. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek, 2009). Alue aidattu, betonista tehty kaivorakennus kaivon päällä. Verkostossa virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Yhteys Pudasjärven vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. 3.2.2 Ala-Livon vesisosuuskunta Ala-Livon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1987. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 22 kpl ja loma-asuntoja 12 kpl. Vesiosuuskunnalla on Nissinkankaan vedenottamo Nissinkankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1987. Vedenotto 2053 m 3 /a vuonna 2011. Painesäiliö. Alue aidattu, betonista tehty kaivorakennus kaivon päällä. 3.2.3 Ervastin vesijohto Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos, jonka vaikutusalue lähellä Ervastin vesiosuuskunnan toiminta-aluetta. 3.2.4 Ervastin vesiosuuskunta Ervastin vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1985. Liittyjät: Kiinteistöjä 26 kpl, joista 16 asuinkiinteistöä. 74 asukasta, yksi karjatila. Vesiosuuskunnalla on Ojalankankaan vedenottamo Ojalankankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1986. Ottamon antoisuus 40 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä 3057 m 3 vuonna 2014. Painesäiliö. Kalkkikivialkalointi. 9 (55)
Alue aidattu, betonista tehty kaivorakennus kaivon päällä. Kansirakenne uusittu. Lähivuosien toimenpiteinä suojakatoksen rakentaminen ja varavoimakoneen hankinta. 3.2.5 Haapalan vesiosuuskunta Haapalan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1982. Liittyjät: 72 kiinteistöä. Yhteensä noin 140 henkilöä. Vuonna 2011 laskutettu vesimäärä oli 4522 m 3 /a. Vuonna 2011 laskuttamaton vesimäärä oli 200 m 3 /a. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Haapalan vedenottamo Hylkilammen pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1982. Antoisuusarvio 50 m 3 /d. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä. Kalkkikivialkalointi. Porakaivo (Ø200), rakennettu 1995. Antoisuusarvio 30 m 3 /d. Kuivakäyntisuoja. 3.2.6 Hetejärven vesiosuuskunta Hetejärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1979. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 30 kpl ja loma-asuntoja 38 kpl. Varavesilähteenä Karkuahon vedenottamo. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli 7500 m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli 2800 m 3 /a. Vesiosuuskunnalla on Hanhilehdon vedenottamo Hanhilehdon pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu 1979. Vuonna 2012 vedenotto oli noin 10300 m 3 /a. Painesäiliö. Kalkkikiveä kaivossa. Alue aidattu, rakennus. Yhteys Kärenperän avoimen vesihuoltoyhtymän vesijohtoverkostoon. 10 (55)
3.2.7 Hirvaskosken vesiosuuskunta Hirvaskosken vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä toiminta-alueellaan (erilliset toiminta-alueet vedenjakelulle ja jätevesiviemäröinnille). Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1983. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 106 kpl (3 karjatilaa), loma-asuntoja 50 kpl sekä koulu ja kahvila. Toimittaa vettä Jongun vesiosuuskunnalle. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Korentokankaan vedenottamo Korentokankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu 1983. Ottamon antoisuus 1350 m 3 /d. Vuonna 2014 vedenotto oli noin 29164 m 3 ja laskutettu vesimäärä 20484 m 3. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus Alue aidattu, betonista tehty kaivorakennus kaivon päällä. 3.2.8 Iinattijärven avoin vesiyhtiö Iinattijärven avoin vesiyhtiö vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan Iinattijärven länsirannalla. Avainlukuja: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 11 kpl ja loma-asuntoja 18 kpl. Vesiyhtiöllä on Iinattijärven vedenottamo Pikku Ohtavaaran pohjavesialueella. 2 kpl kuilukaivoja (Ø1500), rakennettu 1985. Ottamon antoisuus 70 m 3 /d. Vuonna 2008 vedenotto oli noin 70 m 3 /d. Kaivojen alueet aidattu, ei rakennuksia. 3.2.9 Jaalangan vesiosuuskunta Jaalangan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1983. Liittyjät: 81 kiinteistöä (asuinkiinteistöt ja loma-asunnot) ja metsästysmaja. Vesiosuuskunnalla on Korkiaselän vedenottamo Korkiaselän pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu 1984. Vuonna 2012 vedenotto oli noin 11431 m 3 /a. Painesäiliö. Ohjaus paineantureilla. Varavoimakone. 11 (55)
Aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Varavoimakoneelle erillinen rakennus. 3.2.10 Jaurakkajärven avoin vesiyhtiö Jaurakkajärven avoin vesiyhtiö vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1981. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 14 kpl ja loma-asuntoja 14 kpl, yhteensä noin 35 henkilöä. 1 karjatila. Ei vesimittareita Vesiyhtiöllä on Kupsonvaarassa kaksi vedenottamoa. Kuilukaivo (Ø1800), rakennettu 1982. Ei vesimittareita Alue aidattu, ei rakennuksia. Kuilukaivo (Ø1800), rakennettu 1990. Vuonna 2008 vedenotto oli noin 100 m 3 /a. Alue aidattu, ei rakennuksia. 3.2.11 Jongun vesiosuuskunta Jongun vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1987. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 31 kpl ja loma-asuntoja 35 kpl, yhteensä noin 120 vakituista asukasta. Ostaa vetensä Hirvaskosken vesiosuuskunnalta (4943 m 3 /a vuonna 2012). Maanalainen betoninen paineenkorottamo, rakennettu 1987. Virtausmittaus paineenkorottamolla ja kulutuspisteissä. Suunnitelmissa rakentaa huuhtelu/desinfiointiyhde verkoston kaukaisimpaan kohtaan. 3.2.12 Jäkälävaaran vesihuoltoyhtiö Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin koillisosassa. 3.2.13 Kaita-ahon vesiosuuskunta Kaita-ahon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 2000. Levo-ojan avoin vesiyhtymä ja Panuman vesiosuuskunta yhdistyivät Kaita-ahon vesiosuuskunnaksi. Toiminta alkanut 1970-luvulla. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 29 kpl ja loma-asuntoja 20 kpl, noin 150 180 henkilöä. 12 (55)
Vesiosuuskunnalla on Kaita-ahon vedenottamo Kaita-ahon pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø2000), rakennettu 1970 luvulla. Vuonna 2008 vedenotto oli noin 4000 m 3 /a. Taajuusmuuttaja. Alue aidattu, rakennus. 3.2.14 Kalliosuon vesiosuuskunta Kalliosuon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1974. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 44 kpl ja loma-asuntoja 8 kpl, noin 100 henkilöä. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli 6051 m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli 24960 m 3 /a. Vesiosuuskunnalla on Siuruan vedenottamo Petäjäkankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3500), rakennettu 1970, Ottamon antoisuus 70 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli 31011 m 3 /a. Alkalointi (WatMan). Alue aidattu, rakennus. Yhteys Siuruan vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. 3.2.15 Kipinän vesiosuuskunta Kipinän vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1984. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 19 kpl ja loma-asuntoja 27 kpl, koulu, kalastusmatkailukeskus, yhteensä 96 asukasta. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Kipinän vedenottamo Kipinänkankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu 1979. Ottamon antoisuus 100 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2014 oli 3311 m 3 ja laskutettu vesimäärä 2729 m 3. Painesäiliö, putkistot saneerattu (rosteri) v. 2014. Kalkkikivialkalointi. Alue aidattu, rakennus. 3.2.16 Kollajan vesiosuuskunta Kollajan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja toiminta-alueellaan. Avainlukuja: 13 (55)
Perustamisvuosi: 1986. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 45 kpl ja loma-asuntoja 40 kpl. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli 7239 m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli 1961 m 3 /a. Vesiosuuskunnalla on Kollajan vedenottamo Kollajankankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1986. Ottamon antoisuus 50 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli noin 9200 m 3 /a. Painesäiliö. Kalkkikivirouhe kaivon pohjalla. 3.2.17 Kongasjärven vesiosuuskunta Kongasjärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1984. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 43 kpl, loma-asuntoja 14 kpl sekä kaupungin tai yhdistysten kiinteistöjä 9 kpl. 81 asukasta. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli noin 11500 m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli noin 310 m 3 /a. Verkostossa virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Osuuskunta on maininnut kehittämistarpeekseen desinfiointivalmiuden rakentamisen sekä valvontatutkimusohjelman ja varautumissuunnitelman päivittämiset. Vesiosuuskunnalla on Pienen Marikaisvaaran vedenottamo Pienen Marikaisvaaran pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1984. Ottamon antoisuus 9250 m 3 /a. Vedenotto vuonna 2014 oli noin 5291 m 3 kuin myös laskutettu vesimäärä.. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Yhteys Pudasjärven vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. 3.2.18 Koretten vesiosuuskunta Koretten vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1985. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 45 kpl ja loma-asuntoja 12 kpl, 122 asukasta. Yksi karjatila. Verkostossa virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Mäntyharjun vedenottamo Mäntyharjun pohjavesialueella. 14 (55)
Kuilukaivo (Ø5000), rakennettu 1985. Ottamon antoisuus 30 m 3 /d. Mäntyharjun antoisuus 100 m 3 /d Vedenotto vuonna 2014 oli noin 3600 m 3 ja laskutettu vesimäärä 2871 m 3. 2 painesäiliötä ja painekytkimet. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. 3.2.19 Korpisen vesiosuuskunta Korpisen vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1984. Liittyjät: Kiinteistöjä 52 kpl, noin 120 asukasta. Kaksi karjatilaa. Vesiosuuskunnalla on Korpisen vedenottamo Poikavaaran pohjavesialueella. Siiviläputkikaivo, rakennettu 1985 1986. Vedenotto vuonna 2012 oli noin 5500 m 3 /a. Painesäiliö. Alue aidattu, ei rakennuksia. Toinen kaivo Poikavaarassa varalla. 3.2.20 Kouvan vesiosuuskunta Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin koillisosassa. 3.2.21 Kuren vesiosuuskunta Kuren vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1989. Liittyjät: 26 kiinteistöä, 32 asukasta. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on käytössään Patokankaan vedenottamo Hietaharju-Patokangas - pohjavesialueella. Siiviläputkikaivo, rakennettu 1989. Vedenotto vuonna 2014 oli 2900 m 3 kuin myös laskutettu vesimäärä. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. 3.2.22 Kärenperän avoin vesihuoltoyhtymä Kärenperän avoin vesihuoltoyhtymä vastaa talousveden jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 6 kpl sekä Juustola. 15 (55)
Yhtymä ottaa talousvetensä Kärenperän vedenottamolta Karkuahon pohjavesialueelta. Vedenottamo on Pudasjärven kaupungin omistuksessa. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Yhteys Hetejärven vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. 3.2.23 Liekokylän vesiosuuskunta Liekokylän vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1989. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 6 kpl ja loma-asuntoja 2 kpl, noin 12 henkilöä. Vesiosuuskunnalla on Toppisenahon vedenottamo Toppisenahon pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu 1989. Vedenotto vuonna 2009 oli 541 m 3 /a. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. 3.2.24 Livon vesiosuuskunta Livon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1982. Liittyjät: 26 asuinkiinteistöä, 4 loma-asuntoa ja Kylätalo (Livon koulu), noin 90 henkilöä. Vesiosuuskunnalla on Penikkakankaan vedenottamo Penikkakankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1982. Vedenotto vuonna 2012 oli 7250 m 3 /a. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. 3.2.25 Metsälän vesiosuuskunta Metsälän vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Vesiosuuskunnalla on Metsälän vedenottamo Kivikankaan pohjavesialueella. Avainlukuja: Vedenotto vuonna 2008 oli noin 6210 m 3 /a. 3.2.26 Pintamon vesiosuuskunta Pintamon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: 16 (55)
Perustamisvuosi: 1979. Liittyjät: 100 asuinkiinteistöä ja 60 loma-asuntoa, noin 350 henkilöä. Kaksi karjatilaa. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Kiviharjun vedenottamo Poijula-Pintamo -pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), saneerattu 2010. Ottamon antoisuus 250 m 3 /d. Vedenotto vuonna. 2014 oli 13000 m 3 ja laskutettu vesimäärä 12000 m 3.. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. 3.2.27 Pisteen vesiosuuskunta Pisteen vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1973. Liittyjät: 6 kiinteistöä, 20 henkilöä. Ottaa vetensä Jukuanvaarasta sijaitsevasta lähteestä omalla paineellaan. Betonirengaskaivo (Ø1500). Aluetta ei ole aidattu, ei rakennuksia. 3.2.28 Pudasjärven vesiosuuskunta Pudasjärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä toiminta-alueellaan (erilliset toiminta-alueet vedenjakelulle ja jätevesiviemäröinnille). Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1956. Vesihuoltolaitostoiminta on aloitettu vasta vuonna 1960. Liittyjät vedenjakelun toiminta-alueella: Kiinteistöjä 1303 kpl, joista asuinkiinteistöjä 1240 kpl, n. 4300 asukasta. Yhteydet Kongasjärven ja Aittojärven vesiosuuskuntien vesijohtoverkostoihin. Vesiosuuskunnalla on kaksi vedonottamoa, Törrönkankaan vedenottamo Törrönkankaan pohjavesialueella ja Auralankankaan vedenottamo Auralankangas-Riekinkangas pohjavesialueella. Törrönkangas Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1960, saneerattu 1991, 2007. Varalla siiviläputkikaivo (Ø160). Pohjois-Suomen vesioikeuden lupa 1973, ottolupa 1500 m 3 /d. Vuonna 2013 vedenotto oli 219754 m 3. Taajuusmuuttaja, kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Vedenottamolle on 22.4.1972 Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksellä (DN:o I/864/D-66/9b; N:o 40/72/I) määrätty lähisuoja- ja kaukosuoja-alueet. 17 (55)
Auralankangas Kolme siiviläputkikaivoa (Ø400), rakennettu 1990. Pohjois-Suomen vesioikeuden lupa, ottolupa 1500 m 3 /d. Vuonna 2013 vedenotto oli 104648 m 3. Taajuusmuuttaja, vesi johdetaan Törrönkankaan vedenottamolle käsiteltäväksi. 3.2.29 Puhoskylän vesiosuuskunta Puhoskylän vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1981. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 70 kpl, loma-asuntoja 70 kpl sekä entinen koulu, 4 rivitaloa ja kauppa, noin 250 henkilöä. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli 14000 m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli 1400 m 3 /a. Vesiosuuskunnalla on Repoharjun vedenottamo Repoharjun pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø2000) ja siiviläputkikaivo (Ø600), saneerattu 2010. Vedenotto vuonna 2012 oli 15400 m 3 /a. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus. Kaukohälytys. Kalkkikivialkalointi. Alue aidattu, rakennus. 3.2.30 Pärjänsuon vesiosuuskunta Pärjänsuon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1981. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 40 kpl, loma-asuntoja 20 kpl sekä metsästysseuran talo. Vesiosuuskunnalla on Röyvänvaaran vedenottamo Röyvänvaaran pohjavesialueella. Kuilukaivot, rakennettu 1981. Vedenotto vuonna 2012 oli 17056 m 3 /a, josta myyty 6060 m 3 /a. Alue aidattu, ei rakennusta. Yhteys Yli-Livon vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. 3.2.31 Ruuhensuon vesiosuuskunta Ruuhensuon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1969. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 28 kpl, noin 50 asukasta. 5 karjatilaa 18 (55)
Vesiosuuskunnalla on käytössään Ruuhensuon vedenottamo Ruuhensuon pohjavesialueella. Varavesilähteenä läheinen lähde, joka on yhdistetty vesijohtoverkostoon. Vedenotto vuonna 2012 oli noin 5000 m 3 /a. Ei vesimittareita. Alue aidattu, ei rakennuksia. 3.2.32 Sarajärven vesiosuuskunta Sarajärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1973. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 65 kpl, loma-asuntoja 25 kpl ja maatilat+koulu+kauppa 4 kpl, 180 henkilöä. Vesiosuuskunnalla on kaksi vedonottamoa, Korkiakankaan vedenottamo Korkiakankaan pohjavesialueella ja Nuorungan vedenottamo Sarakankaalla Nuorungan pohjavesialueella. Korkiakangas: Kuilukaivo, rakennettu 1986. Vedenotto vuonna 2010 oli noin 7665 m 3 /a. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Saneerausta suunniteltu 2010 2011. Painesäiliö, vaihdetaan taajuusmuuttajaan. Logiikkaohjaus. Nuorunka: Kuilukaivo. Vedenotto vuonna 2010 oli noin 3650 m 3 /a. Taajuusmuuttuja, logiikkaohjaus (Slatek) Alue aidattu, ei rakennusta. 3.2.33 Seulan vesiosuuskunta Seulan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1982. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 31 kpl ja loma-asuntoja 16 kpl, noin 70 henkilöä. Vesiosuuskunnalla on Ison Marikaisvaaran vedenottamo Ison Marikaisvaaran pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø1500), rakennettu 1982, kunnostettu 1997. 19 (55)
Ottamon antoisuus 40 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli noin 3750 m 3 /a. Painesäiliö. Kalkkikivialkalointi. Alue aidattu, rakennus. 3.2.34 Siivikon avoin vesihuoltoyhtymä Siivikon avoin vesihuoltoyhtymä vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1979. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 12 kpl ja loma-asuntoja 5 kpl, noin 30 henkilöä. Vesihuoltoyhtymällä on kaksi vedenottamoa Huhmakankaalla. Toinen ottamo on varalla. Kuilukaivo (Ø1000), rakennettu 1979. Ottamon antoisuus 400 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2008 oli noin 8 m 3 /d. Toinen kuilukaivo varalla. Ei rakennuksia, ei aitaa. 3.2.35 Siuruan vesiosuuskunta Siuruan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1982 1984. Liittyjät: Kiinteistöjä 184 kpl, joista asuinkiinteistöjä 96 kpl. 3 karjatilaa. Vesijohtoverkostoon on liittynyt 246 asukasta. Yhteys Kalliosuon vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Yhteys Asmuntin vesiosuuskunnan (toimii Ranuan kunnan puolella) vesijohtoverkostoon. Kehittämistarpeena mainittu mahdollinen yhdysvesijohdon rakentaminen Liekokylän vesiosuuskunnan verkostoon. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on kaksi vedenottamoa, Ritvan vedenottamo Siuruankankaan pohjavesialueella ja Hanhikankaan vedenottamo Hanhikankaan pohjavesialueella. Hanhikangas Ritva Kuilukaivo (Ø3000) ja siiviläputkikaivo (Ø180, varalla), rakennettu 1984. Ottamon antoisuus 500 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2014 oli 12700 m 3 ja laskutettu vesimäärä 12200 m 3. Taajuusmuuttaja. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Kuilukaivo (Ø800), rakennettu 1983. 20 (55)
Painesäiliö. Varavedenottamona, ei käytössä. Kehittämistarpeena vedenottamon saneeraus ja suoja-aidan rakentaminen. Betoninen kaivorakennus kaivon päällä, ei aitaa. 3.2.36 Syväojan vesihuoltoyhtymä Syväojan vesihuoltoyhtymän vaikutusalueella vesijohtoverkostoon on liittynyt 7 asuinkiinteistöä ja 2 loma-asuntoa. Vakinaisia asukkaita on 12 kpl. 3.2.37 Syötteen vesi- ja viemärilaitos (Pudasjärven kaupunki) Syötteen vesi- ja viemärilaitos vastaa vedenjakelusta ja jätevesiviemäröinnistä toimintaalueellaan Syötteen hiihtokeskuksessa ja sen läheisyydessä olevilla vapaa-ajan asuntoalueilla. Avainlukuja: Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli 27 658 m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli 3 800 m 3 /a. Keskimääräinen vuorokausikulutus oli 76 m 3 /d. Yhteys Särkivaaran vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Vesilaitoksella on kaksi vedonottamoa, Ahvenvaaran vedenottamo Naamankaharjun pohjavesialueella ja Pytkynharjun vedenottamo Pytkynharjun pohjavesialueella. Ahvenvaara Siiviläputkikaivo (Ø400), rakennettu 2004. Ottolupa 500 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli 19 490 m 3 /a. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä. Kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Betoninen, upotettu kaivorakennus laitteistoille. Alue aidattu. Pytkynharju Kolme siiviläputkikaivoa (Ø400, Ø200, Ø200), rakennettu 1980. Ottolupa 500 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli 6 946 m 3 /a. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek) Kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä. Kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Rakennus, alue aidattu. 3.2.38 Sänkivaaran vesihuoltoyhtymä Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin koillisosassa. 21 (55)
3.2.39 Särkivaaran avoin vesihuoltoyhtymä Särkivaaran avoin vesihuoltoyhtymä vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1976. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 1 kpl, loma-asuntoja 8 kpl. Ei virtausmittauksia verkostossa. Vesihuoltoyhtymällä on vedenottamo Naamankaharjun pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø800), josta vesi tulee omalla paineellaan, rakennettu 1976. Ottamon antoisuus 40 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2008 oli noin 5500 m 3 /a. Ei sähköjä eikä rakennuksia. 3.2.40 Särkivaaran vesiosuuskunta Särkivaaran vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1982. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 57 kpl, loma-asuntoja 98 kpl, yhteensä 145 kiinteistöä. Yhteys Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen vesijohtoverkostoon. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Särkivaaran vedenottamo Pikkukylän pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1982. Ottamon antoisuusarvio 200 m 3 /d. Otettu vettä 31281 m 3 vuonna 2014 eli noin 86 m 3 /d. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Varavoimakone omassa rakennuksessaan Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. 3.2.41 Taipaleenharjun vesiosuuskunta Taipaleenharjun vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1986. Vesijohtoverkostoon on liittynyt asuinkiinteistöjä 37 kpl ja 4 vapaa-ajan kiinteistöä, yhteensä 107 asukasta. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Kotikankaan vedenottamo Taipaleenharjun pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1986. Ottamon antoisuus 40 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2014 oli 4943 m 3 ja laskutettu vesimäärä 3929 m 3. 22 (55)
Painesäiliö. Alkalointi. Betonirengastila kaivon päällä. Kaivorakenteiden suojana rakennus. Alue aidattu. 3.2.42 Tuhansuon avoin vesihuoltoyhtymä Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin pohjoisosassa. 3.2.43 Tuhansuon vesiosuuskunta Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin pohjoisosassa. 3.2.44 Tällinperän vesihuolto Nykyisen Jaalangan vesiosuuskunnan vaikutusalueen pohjoisosassa on toiminut Tällinperän vesihuolto, jonka nykyisestä tilasta ei ole tarkkaa tietoa. Dokumentin Tällinperän vesihuolto, erityistilanteiden vesihuolto, valmiussuunnitelma, osa II (dokumentin päiväys ei ole tiedossa) mukaan yhtymän vaikutusalueella on asunut 15 henkilöä, yhtymä ottaa vetensä Hetesuon luonnonlähteestä. Dokumentissa esitetyn karkean vaikutusaluekartan ja Jaalangan vesiosuuskunnan verkostokartan perusteella Tällinperän vaikutusalueen kiinteistöjä on liitetty nykyisellään Jaalangan vesiosuuskunnan verkostoon. 3.2.45 Venymän avoin vesihuoltoyhtymä Venymän avoin vesihuoltoyhtymä on pieni, kolmen (3) talouden yhtymä. Yhtymän vedenottamo ja vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 1979. Vesi saadaan rengaskaivosta (Ø1500) omalla paineellaan. Laitoksella ei ole verkostossa venttiileitä eikä muita laitteita. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 2,5 km. 3.2.46 Viiankankaan vesiosuuskunta Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin pohjoisosassa. 3.2.47 Viinivaaran vesiosuuskunta Viinivaaran vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Viinivaaran vesiosuuskunta toimii osittain Oulun kaupungin alueella. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1980. Liittyjät: 145 kiinteistöä, kaksi karjatilaa ja kolme hevostallia. Yhteensä 278 asukasta. Kaikista kiinteistöistä noin 80 kpl on Oulun kaupungin puolella. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Viinivaaran vedenottamo Viinivaaran pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø2000) ja siiviläputkikaivo (Ø200), rakennettu 1980. Vedenottolupa 400 m 3 /d (ympäristölupaviraston päätös nro 15/1/01). Vedenotto vuonna 2014 oli 11856 m 3 ja laskutettu vesimäärä 10591 m 3. 23 (55)
Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Alkalointi. Varavoiman syöttö. Alue aidattu, rakennukset. 3.2.48 Yli-Kuren vesiosuuskunta Yli-Kuren vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1992. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 5 kpl ja loma-asuntoja 6 kpl, 11 asukasta. Yksi karjatila. Virtausmittaus kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Paljakkakankaan vedenottamo Ruotoharjun pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1993. Ottamon antoisuus 12 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä vuonna 2014 oli noin 1706 m 3. Toimii omalla paineella. Alue aidattu. 3.2.49 Yli-Livon vesiosuuskunta Yli-Livon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: 1983. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 32 kpl ja loma-asuntoja 12 kpl sekä metsästysseuran talo, yhteensä noin 100 henkilöä. Yhteys Pärjänsuon vesiosuuskunnan (jolta hankkii osan vedestä, noin 6000 m 3 /a) vesijohtoverkostoon. Vesiosuuskunnalla on Uhkalankankaan vedenottamo Uhkalankankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1983. Vedenotto vuonna 2011 oli 1569 m 3 /a. Antoisuus riittämätön. Painesäiliö. Alue aidattu, rakennus. 3.3 Talousveden laatu Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden laatua. (15 ) Asetuksessa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta 24 (55)