Kymen Jätelautakunta Tiedoksi: -L. Rautiainen -A. Soini SAAPUNUT 23, 04, 2013 i]n: 23.4.2013 Valtakatu 33 (PL 32) 45701 Kuusankoski Viite: ilmoitus internet -sivuillanne 20.3.2013/ jätteenkuljetusjärjestelmää koskevan asian vireilläolo JÄTTEENKUUETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄÄTTÄMINEN/ LASSILA & TIKANOJA OYJ:N LAUSUNTO Kiitämme mahdollisuudesta esittää lausuntomme Kymen Jätelautakunnan toimialueen jätteenkuljetusjärjestelmästä päättämiseen. Kuten lausuntopyynnössänne todetaan, jätelaki asettaa edellytyksiä ns. kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen järjestämiselle. Tarkastelemme näitä yksityiskohtaisemmin liitteessä 1, mutta jo tässä voidaan todeta ko. edellytysten olemassaolo ilmoituksessanne mainituilla alueilla nykyisin ns. kiinteistönhaltijan järjestämänä hoidetun kiinteiden jätteiden kuljetuksen osalta että koko alueen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten osalta. Alueen kaikki kunnat jättänevät lausuntonsa jätteenkuljetusten järjestämisestä. Pidämme tärkeänä, että jätelautakunta luottaa paikalliseen asiantuntemukseen ja toimii mahdollisuuksien mukaan lausuntojen edellyttämällä tavalla. Näin on tapahtunut muualla Suomessa tietojemme mukaan poikkeuksetta vastaavissa tilanteissa. Useissa yhteyksissä kunnallisen jätteenkuljetusjärjestelmän puoltajat ovat tuoneet esiin valvonnan syynä muuttaa järjestelmä kunnalliseksi. Uusi jätelaki on kuitenkin lisännyt jätteenkuljetuksiin liittyvää valvontaa ja raportointia huomattavasti eikä mikään näistä uusista "työkaluista" edellytä kuljetusten kunnallistamista. Uuden lain myötä jätehuoltoyritykset on velvoitettu raportoimaan kuljetukset jätehuoltoviranomaiselle, joka puolestaan on velvoitettu viemään tiedot ylläpitämäänsä rekisteriin. Sakoja umpikaivokuljetusten osalta on lisäksi otettu käyttöön siirtoasiakirja, josta viranomainen saa halutessaan oman kappaleensa. Jätehuoltoyritykset on velvoitettu uudessa laissa rekisteröitymään elinkeino- ja ympäristökeskuksen jäterekisteriin (aikaisemmin ilmoittautuminen jätetiedostoon). On huomattava, että jätehuollon ympäristövalvonta säilyy kuljetusjärjestelmävalinnasta riippumatta ympäristöviranomaisilla. Umpi- ja sakokaivolietteiden kuljetukset toimivat asiakkaiden tekemien tilausten perusteella. Tämän toiminnan keskittämisestä on vaikea löytää etuja. Jokainen tyhjennys on yksilöllinen ja käytännössä jokaisesta tyhjennyksestä tehdään erillinen lasku. Keskittämällä tehtäisiin yksi turha tilaus- ja laskutusporras järjestelmään. Jätteiden kuljetuspalvelut toimivat parhaiten kaupallisin perustein, jolloin kilpailutilanne pitää palvelun kaikille kohtuuhintaisena ja saatavilla. Keskinäinen kilpailu ajaa yrittäjiä hakemaan innovatiivisia ratkaisuja ja kehittämään toimintaansa. Yhdessä hyvin toimivan viranomaisvalvonnan kanssa jätehuolto alana kehittyy parhaiten ja edistää alan toimivuutta.
Kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta puoltavat näkökohdat on yksityiskohtaisemmin koottu liitteeseen 2. Siellä kuljetusjärjestelmävalintaa käsitellään mm. asiakas -, elinkeino - ja henkilöstönäkökulman, kustannusten, ympäristön, liikenteen ja valvonnan kannalta. Toivomme teidän tutustuvan tähänkin aineistoon ja päätyvän nykyisin hyvin toimivan järjestelmän säilyttämiseen Haminassa, Pyhtäällää, Lapinjärvellä, Miehikkälässä ja Virolahdella kiinteiden jätteiden osalta ja koko jätelautakunnan toimialueella sako - ja umpikaivolietteiden osalta. Mielestämme myös Kouvolan Anjalankosken ja Kuusankosken kaupunginosien osalta tulisi tehdä tässä yhteydessä päätös pysymisestä kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnioittaen J,frma Mikkonen Yhteiskuntasuhdejohtaja
Liite 1 JÄTELAIN 37 :N TARKOITTAMIEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMISESTÄ 1) Haminan, Pyhtään, Lapinjärven, Miehikkälän, Virolahden, Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken (Kouvola) jätteenkuljetukset /kiinteät jätteet Lassila & Tikanoja Oyj on valmis tarjoamaan kuljetuspalveluja nykyisillä toimialueillaan Haminassa, Pyhtäällä ja Kuusankoskella (Kouvola) kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Vakaa käsityksemme on, että yhdessä muiden toimijoiden kanssa tämä ehto täyttyy koko sillä alueella, jossa jätteenkuljetukset hoidetaan nykyisin kiinteistönhaltijan järjestämänä. Muut jätelain 37 :n mainitsemat edellytykset kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä ja jäte toimitetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. vaikutukset ovat kokonaisuutena arvioiden myönteisiä ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Em edellytykset täyttyvät mielestämme Kymen Jätelautakunnan toimialueella selvästi. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida sanoa haittaavan jätehuollon alueellista kehittämistäkään, koska siinäkin jäte kuljetetaan viranomaisen osoittamaan paikkaan ja toiminnassa noudatetaan jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä ja yleisemminkin sen linjaamaa alueellista jätepolitiikkaa. 2) Koko Kymen Jätelautakunnan toiminta-alueen jätteenkuljetukset/ rako- ja umpikaivolietteet Tietojemme mukaan sako- ja umpikaivojejn tyhjennys- ja kuljetuspalveluja on saatavilla koko Kymen Jätelautakunnan toimialueella jätelain 37 :n asettamien ehtojen mukaisesti. Mahdollisen terveys- ja ympäristöhaitan osalta toteamme, että uuden jätelain mukaan jätehuoltoyritykset on velvoitettu raportoimaan jätehuoltoviranomaiselle kaikki - myös sako- ja umpikaivoja koskevat - tyhjennystiedot, jotka viranomainen on puolestaan velvollinen viemään perustamaansa rekisteriin. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa on otettu uuden jätelain myötä käyttöön lisäksi siirtoasiakirja jokaisesta kuljetuksesta. Yksi kopio siirtoasiakirjasta jätetään jätteen vastaanottajalle (käytännössä kunnan jätevesiorganisaatio) ja halutessaan kunnan jätehuoltoviranomainen saa myös nämä tiedot. Mitään edellä mainituista valvontaa tehostavista menettelyistä ei ole aikaisemmassa jätelaissa ollut. Nämä viranomaisten valvontamahdollisuuksia lisäävät toimenpiteet ovat uuden lain myötä voimassa myös kiinteistön haltijan järjestämänä hoidetussa jätteenkuljetuksessa eivätkä ne muodosta syytä muuttaa sitä.
Sako- ja umpikaivoihin liittyvän ympäristövalvonnan osalta on todettava, että se säilyy edelleen kuntien ympäristöviranomaisilla eikä kunnallistaminen muuttaisi tätäkään seikkaa. Näkemyksemme mukaan jätelain 37 :n mukaiset edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valitsemiseen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusten osalta ovat olemassa koko Kymen Jätelautakunnan alueella. Uskomme, että kuntien tarkkaan paikalliseen tuntemukseen perustuvat lausunnot tukevat tätä näkemystämme.
Liite 2 NÄKÖKOHTIA JÄTTEENKUUETUSJÄRJESTELMÄN VALINNASSA KYMEN JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALU- EELLA Nykytila Jätelain (646/2011) 149 edellyttää jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelua ja päätöstä käytössä olevasta kuljetusjärjestelmästä, jos alueella on lain voimaan tullessa kiinteistön halijan järjestämä jätteenkuljetus (markkinaehtoinen järjestelmä ). Tarkastelu ja siihen perustuva päätös alueen jätteenkuljetusjärjestelmästä on tehtävä 1.5.2013 mennessä. Valtakunnallisesti markkinaehtoinen järjestelmä on käytössä tällä hetkellä kiinteiden jätteiden osalta 171 kunnassa ja keskitetty kunnallinen järjestelmä 133 kunnassa. Yhdessäkään kunnassa ei ole nähty toistaiseksi perusteita muuttaa kiinteiden jätteiden kuljetusjärjestelmää kiinteistönhaltijan järjestämästä kunnan järjestämäksi kuljetukseksi. On huomattava, että alueelliset jätelautakunnat ovat uuden jätelain edellyttämissä päätöksissään noudattaneet jäsenkuntiensa ilmaisemaa tahtoa. Päätöksen ovat jo tehneet mm. Perämeren Jätelautakunta, Botniaroskin Jätelautakunta, Kainuun Ekokymppi, Savonlinnan Seudun Jätelautakunta, Ekorosk-alueen Pohjanmaan Jätelautakunta ja Oulun kaupunki. Sako- ja umpikaivolietteiden osalta on tiedossa valtakunnallisesti vain seitsemän kuntaa, joissa kuljetukset on organisoitu kunnan järjestämänä. Kymen jätelautakunnan alueella kiinteät jätteet on hoidettu sekä kunnan että kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Sako- ja umpikaivolietteet kuljetetaan puolestaan tällä hetkellä yksinomaan kiinteistönhaltijan järjestämänä kuljetuksena. Kantamme on, että kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus tulisi säilyttää vähintään nykyisessä laajuudessa, mikä tarkoittaa, että myös Kouvolan kaupungin Anjalankosken ja Kuusankosken kaupunginosien osalta tehty kunnallistamispäätös (aloitus vuonna 2014) tulisi mielestämme ottaa uudelleenharkintaan. Uusi jätelaki on ehkä tässä kohden tulkinnanvarainen, mutta perustellusti voidaan sanoa, että ko. laki edellyttää päätöstä myös näiden alueiden tällä hetkellä kiinteistönhaltijan järjestämänä toimivasta jätteenkuljetuksesta. Perustelemme mielipiteemme kiinteistönhaltijan järjestämän (markkinaehtoisen) jätteenkuljetuksen paremmuudesta seuraavin näkökohdin: Asiakasnäkökulma Markkinaehtoisessa järjestelmässä asiakkaat voivat itse valita palveluntoimittajan. Asiakkailla on mahdollisuus myös kilpailuttaa jätehuoltonsa koska tahansa ja neuvotella suoraan kuljetusliikkeen kanssa hinnoista ja palvelutarpeistaan. Kunnallisessa järjestelmässä palvelu on standardoitu eikä asiakas voi vaikuttaa palveluntoimittajaan tai sen sisältöön. L&T selvitti 5/2012 Innolinkin toimesta kuluttajien asenteita jätehuollosta ja kierrätyksestä. Tutkimuksen mukaan 87 % vastaajista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä jätehuoltopalveluihin. Selvä enemmistö (62,3 %) haluaa itse päättää palvelun toimittajasta ja palvelun sisällöstä. L&T selvitti myös kuntapäättäjien kierrätysasenteet 9/2012 Aula Researchin toimesta. Myös sen tutkimuksen perusteella 85 % kuntapäättäjistä oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä jätehuollon toimivuuteen ja tyytyväisyys palveluun oli korkeampi niillä paikkakunnilla, joissa toimii markkinaehtoinen järjestelmä.
Sako- ja umpikaivojen tyhjennyksen osalta korostuu asiakkaan ja palveluntuottajan suoran yhteyden tarve. Asiakas itse tietää itse parhaiten säiliönsä täyttymisen sekä paikalliset tie- ja keliolosuhteet ja osaa näiden tekijöiden perusteella tilata tyhjennyksen oikeaan aikaan. Sako- ja umpikaivojen hoitoon kuuluu tyhjennyksen lisäksi usein oheispalvelua kuten viemäritukosten avaus, putkistojen tarkastus (kuvaus ) ja pienpuhdistamojen huolto ja korjaus. On luontevaa ottaa nämä palvelut samalta toimijalta erottamatta tyhjennystä erilleen muista palveluista. Sako- ja umpikaivojen osalta asiakassuhteet ovat tyypillisesti pitkäaikaisia, mikä varmistaa omalta osaltaan asiantuntevan yksilöllisen palvelun. Elinkeinonäkökulma Yhteiskunnan roolia ja vastuita jätehuollon järjestämisen suhteen on 1990 luvulta lähtien siirretty jätteen tuottajille. Jätehuolto ja kierrätys ovat tänä päivänä kasvavaa ja kehittyvää elinkeinotoimintaa. Alan yritykset ovat investoineet viimevuosina voimakkaasti erikoiskalustoon ja erilaisiin jätteenkeräilyja käsittelyjärjestelmiin ja luoneet uusia työpaikkoja. Ympäristöalan markkinat sekä yritysten tekemät investoinnit ja kehitystyö vaarantuvat, mikäli kuntayhtiö saa haltuunsa jätehuollon koko palveluketjun. Nopeassa rakennemuutoksessa oleva jäteala tarvitsee kilpailua, jotta jätteiden hyödyntämiseen kehittyy uusia ja erilaisia teknologioita. Kunnan järjestämä jätehuoltomalli merkitsee sitä, että kuntien omistamat jätelaitokset saavat monopolin koko jätehuoltoketjuun : kuljetuksiin ja käsittelyyn sekä hyödyntämiseen. Kunnallistaminen merkitsee yrityksille sitä, että hallinnollisella päätöksellä niiltä otetaan asiakassuhteet ja elinkeinotoiminta pois. Palvelu standardoidaan ja se kilpailutetaan julkisena hankintana. Tällainen kilpailuttaminen johtaa alan keskittymiseen ja erityisesti pienten paikallisten yritysten toimintaedellytykset vaarantuvat. Kustannukset Jätehuollon kunnallistamista perustellaan yleensä saavutettavilla kustannussäästöillä. Tästä ei ole olemassa luotettavaa tutkimustulosta. Luotettavan hintavertailun tekeminen eri kuljetusjärjestelmien välillä on hankalaa, koska hinnoitteluun ja kustannuksiin vaikuttavat kiinteiden jätteiden osalta mm. asukastiheys, lajittelu, kaatopaikan sijainti ja ekomaksut. Sako- ja umpikaivolietteiden osalta ei ole kunnallisen toiminnan vähäisyyden takia olemassa minkäänlaista kustannusvertailua kunnan järjestämän ja kiinteistönhaltijan itsensä järjestämän tyhjennyksen välillä. Kustannuksia lisäävinä tekijöinä voidaan todeta, että ainakin kahdessa järjestelmässä (Lakeuden Etappi ja Kemiönsaari) on otettu käyttöön ns. hukkakäyntimaksu (puolet täydestä maksusta) mikäli tyhjennys syystä tai toisesta ei onnistu. Kustannuksia kunnallisessa järjestelmässä lisää myös vakiorytminen tyhjennys, jonka takia tyhjennysrytmi mitoitetaan niin, että säiliö on tyhjennettäessä vajaa. Jätehuoltokustannukset ovat vain noin 4 % kiinteistön ylläpitokustannuksista. Yrityksille jäävä palvelun osuus jätelaskusta on keskimäärin noin 40 %. Mikäli jätteenkeräys kunnallistetaan, kunnalliseen jäteyhtiöön pitää palkata henkilökuntaa hoitamaan asiakaspalvelua, laskutusta, reittisuunnittelua sekä investoimaan näihin liittyviin tietojärjestelmiin. Nämä kustannukset pitää huomioida kun vertaillaan tyhjennyshintoja eri keräysjärjestelmien välillä.
Ympäristö ja liikenne Jätteiden syntypaikkalajittelua ja kiinteistökohtaista jätteenkeräysjärjestelmää on kritisoitu sillä, että se lisää liikennöintiä ja CO2- päästöjä. Keskitetyllä kunnan järjestämällä jätehuollolla säästetään yhden astian keräilyssä tutkimuksen mukaan CO 2 päästöjä noin 14 % (Ramboll, Hokkanen 2008 ). Jäteautojen osuus kaupunkikeskuksen autoliikenteestä on kuitenkin vajaa 1 % eli mainittu 14 % vähennys kaupungin koko autoliikenteen päästöissä on alle 1 promille. Kuntien vastuulla oleva asumisen jäte edustaa noin 1 / 3 osaa yhdyskunta-jätteestä, loput 2/3 ovat tuottajayhteisöjen ja yritysten vastuulla. Mielestämme keräyslogistiikkaa kannattaa optimoida koko yhdyskuntajätevirran osalta, eikä niin, että kotitalousjätteen keräys eriytetään muusta keräyksestä. Sako- ja umpikaivojen osalta säästöpotentiaali logistiikan osalta on teoriassakin pieni, koska säiliöautoon mahtuu käytännössä vain yhden tai kahden säiliön jätteet. Säästömahdollisuuksia vähentää myös se, ettei kunnan järjestelmässä voida ottaa elinkeinoelämän ja kunnan vastuulla olevaa jätettä samaan kuormaan silloinkaan kuin se muuten jätteen ominaisuuksien puolesta on mahdollista. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat käytännössä pelkästään logistiikasta syntyviä, joten ympäristösäästötkin jäävät saavuttamatta, jos/kun logistiikkaakaan ei pystytä parantamaan. Henkilöstönäkökulma Kiinteistönhaltijan haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen perustuva kuljetusjärjestelmä takaa pitkäaikaiset ja vakaat työsuhteet sekä osaamisen systemaattisen kehittämisen. Kunnallistamisen myötä työsuhteet muuttuvat määräaikaisiksi eikä työsuhteen jatkuvuudesta ole varmuutta. Kunnallisessa järjestelmässä on vaarana, että työntekijöiden sitoutuneisuus ja ammattitaito laskevat. Työilmapiiri ja työturvallisuus heikkenevät sekä mahdollisuudet henkilöstön kouluttamiseen ja kehittämiseen vähenevät. Tämä lisää vahinkojen ja riskien määrää. Tämän vuoksi myös Kuljetusalojen Ammattiliitto AKT on myös nykyisen järjestelmän kannalla. Valvonta Jätelaki edellyttää jätehuoltoyrityksiltä säännöllistä raportointia mm. jätteenkuljetuksista (39 ) ja kunnalta puolestaan rekisteriä, johon nämä tiedot viedään (143 ). Tiedämme, että markkinoilta löytyy tähän tarkoitukseen erittäin hyvä ratkaisu (Tietomitta Oy:n kehittämä ), johon jätehuoltoyritysten tiedot voidaan kätevästi sähköisesti toimittaa. Tällainen järjestelmä palvelisi erittäin hyvin myös hajaasutusalueiden jätevesiasetuksen edellyttämän viranomaisvalvonnan toteuttamista. Suurta ongelmaa emme näe siinäkään, etteikö yritysten toimittamaa tyhjennystietoa pystytä sujuvasti viemään viranomaisen muuhunkaan kuin edellä tarkoitettuun rekisterijärjestelmään. Haluamme huomauttaa myös, että jätehuollon ympäristövalvonnasta vastaa kuljetusjärjestelmävalinnasta riippumatta aina kunta.
Yhteenveto Asiakkaan suoraan palveluntarjoajalta tilaamat jätehuoltopalvelut toimivat Kymen Jätelautakunnan toiminta-alueella hyvin ja niihin ollaan tyytyväisiä. Asiakkaat haluavat itse valita palveluntoimittajan ja määritellä palvelun sisällön. Alan yritykset luovat alueelle uusia työpaikkoja ja kehittävät palveluita asiakaspalautteen perusteella. Samanaikaisesti kun yksityistetään jopa kunnan perustehtävään liittyviä sosiaali- ja terveyspalveluja, on vaikea ymmärtää miksi kunnan pitäisi ottaa haltuunsa jätteen keräykseen liittyvä elinkeinotoiminta. Edellä mainituilla perusteilla Lassila & Tikanoja Oyj kannattaa kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta Kymen alueella mahdollisimman suuressa laajuudessa.