qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Kerhojen toimintaohje asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk Suomen Dystonia-yhdistys ry löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz 2012 (päivitetty 4/2013) Taina Lehtinen sihteeri ja xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv tiedotussihteeri bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk
Suomen Dystonia-yhdistys ry Finlands Dystoni-förening rf Kerhojen toimintaohje On todettu, että dystoniaan sairastuminen merkitsee muutoksia sekä arki- että työelämässä. Sairaus muuttaa sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä. Se merkitsee useimmiten luopumista monista itselle tärkeistä asioista. Vertaistuki on osoittautunut tärkeäksi voimavaraksi ja toivon ylläpitäjäksi. Se mahdollistuu järjestöllisen yhdistys- ja kerhotoiminnan kautta. Suomen Dystonia-yhdistyksen tehtävänä on tukea dystonioiksi kutsuttuja neurologisia liikehäiriösairauksia sairastavia henkilöitä ja heidän läheisiään. Vuoden 2013 huhtikuussa Suomen Dystonia-yhdistykseen kuului 20 kerhoa, mitkä toimivat eri puolella Suomea. Kerhoissa saadaan tukea arkeen, voidaan vaihtaa kokemuksia sekä saadaan tietoa ja virikkeitä. Kaltaistensa seurassa on helpointa olla oma itsensä. Kerhon perustaminen Suomen Dystonia-yhdistyksen alaosastoiksi voidaan perustaa paikallisia kerhoja, jos paikkakunnalla ja sen lähialueilla löytyy riittävästi kerhotoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Dystonia-kerhot ovat yhdistyksen toiminnan perusyksiköitä eli vertaistukiryhmiä. Kerhon perustamiseen riittää muutama aktiivinen henkilö. Aloite kerhon perustamisesta tehdään ottamalla yhteyttä, joko yhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin. Kerhoilla ei ole omaa jäsenmaksua, vaan kerholaiset ovat Suomen Dystonia-yhdistyksen jäseniä. Kerhoilla on mahdollisuus hakea yhdistykseltä taloudellista tukea, jota voidaan käyttää osana mahdollisten vierailijoiden luentopalkkioina ja esim. kerhotilan vuokraan. Toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen lähettäneiden sekä pankkitilin (tiliomistaja on Suomen Dystonia-yhdistys / kerhon nimi) omistaville kerhoille maksetaan vuosittain perusavustus, minkä määrän hallitus päättää vuosittain. Vuonna 2013 perusavustus on 100 / kerho. Avustuksen saadakseen kerhon tulee toimittaa em. asiakirjat hallitukselle. 2
Kaikilla kerhoilla on mahdollisuus hakea toimintaansa avustusta. Toiminta-avustusta vuonna 2013 myönnetään yhdistyksen talousarviossa olevan määrärahan puitteissa. Toiminta-avustusta voi hakea tiedotukselliseen toimintaan esim. postituskulut, tiedotusaineiston hankinta. Toiminta-avustusta voi käyttää myös osana luentopalkkion maksua. Toiminta-avustus maksetaan tositteita vastaan maksimissaan 50,00 /kerho. Kerhoille maksettava toiminta-avustus maksetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Kun kuluvan vuoden määräraha on käytetty, siirtyy hakemuksen käsittely seuraavalle vuodelle. Toiminta-avustuksen saaminen edellyttää yhteydenottoa ennakkoon yhdistyksen rahastonhoitajaan, sihteeriin, puheenjohtajaan tai varapuheenjohtajaan. Uuden kerhon järjestäytyminen Kerho toimii yhdistyksen rekisteröimättömänä alaosastona, siksi sille ei ole välttämätöntä valita hallitusta. Muutenkin kerho voi järjestää toimintansa sillä tavalla, kuin kerholaiset haluavat ja heillä on valmiuksia toimintaan. Kuitenkin, jos kerho hankkii tai saa varallisuutta, on sille valittava toimihenkilöitä: kerhon vetäjä/puheenjohtaja, mahdollisesti sihteeri, rahastonhoitaja ja toiminnantarkastaja. Kerholle voidaan valita myös kerhoemäntä ja/tai kerhoisäntä Kerhon järjestäytymiskokouksesta tehdään pöytäkirja, josta edellä mainitut päätökset selviävät. Pöytäkirja toimitetaan yhdistykselle, samalla pyydetään yhdistyksen hallituksen päätös kerhon pankkitilin avaamisesta ja tilinkäyttöoikeudesta kahdelle kerhon nimeämälle edustajalle. Uuden kerhon perustamiseen annetaan avustusta perustamiskokouksen tilavuokraan, tiedotukseen ja asiantuntijaluentoon. Kerhon perustamiseen liittyvistä asioista on sovittava etukäteen yhdistyksen puheenjohtajan tai sihteerin kanssa. Kerhon on toimittava yhdistyksen sääntöjen edellyttämällä tavalla ja sen perustehtävä on olla vertaistuen saamisen ja antamisen paikkana. Jos kerho laatii toiminnalleen omat toimintaohjeet, niiden on perustuttava yhdistyksen sääntöihin ja yhdistyslakiin. 3
Tehtävät kerhossa Kerhon vetäjä/puheenjohtaja toimii ohjaajana eri tilanteissa kuten, esittelee vierailijan, uuden potilaan (kerholaisen), vanhat potilaat (kerholaiset), johtaa keskustelua, hoitaa ulkopuoliset yhteydet (mm. tilojen vuokraus, OK, yhdistys/liitto), esittelee saapuneen postin (jäsenkirjeet, kerhotiedotteet jne.), informoi jäseniä eri tilaisuuksista kerhon toiminta-alueella (kurssit, opetustilaisuudet, tapaamiset ym. vastaavat), pitää järjestystä yllä Yhteyshenkilö/-henkilöt avustavat ja neuvovat jäseniä askarruttavissa kysymyksissä, hoitavat kerhon vetäjän kanssa tarvittaessa myös ns. ulkopuolisia suhteita sekä auttavat kerhon vetäjää asiakirjojen täyttämisessä Sihteeri suorittaa tarpeelliset muistioiden, pöytäkirjojen ja vastaavien teon sekä tarvittaessa hoitaa allekirjoitukset niihin, sekä toimittaa ne vastaanottajille Rahastonhoitaja hänellä on oikeus käyttää kerhon varoja, suorittaa maksuja, ottaa vastaan rahaa ja hoitaa se kerhon tilille, tekee yhdistykselle vuosittain tulo- ja menoarvion sekä tilinpäätöksen, esittää tilit vuosittain toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi Toiminnantarkastaja tarkastaa kerhon tilit ja toiminnan Kerhon emäntä/isäntä huolehtivat kerholaisten hyvinvoinnista, hoitavat (kahvit, pullat jne.), asettavat tarjolle, järjestävät pöydät ja tuolit ennen kerhoiltaa ja palauttavat ne alkuperäiseen järjestykseen illan jälkeen, hoitavat tiskit jne., sammuttavat (valot, kynttilät, audiovisuaaliset välineet jne.) Kerhotoiminnasta Yhdistyksen alaosastoina toimii hyvinkin erilaisia kerhoja. Toiset toimivat lähes kuin yhdistykset ja toiset lähinnä nyyttikestiperiaatteella. Kaikkien kerhojen toiminta on yhtä tärkeää. Vapaaehtoinen kahvimaksu on sopiva summa kerhon kahvikassaan, millä kustannetaan kerhoillan mahdolliset tarjoilut. Kerhon tärkein tehtävä on antaa aika ja paikka vertaistuelle. Kerho on paikka, jonne voi tulla omana itsenään, koska tahansa, millaisena tahansa. Vapaa yhdessäolo ja kahvihetki on suomalainen tapa seurustella, kerhoissakin. 4
Kerhotoiminnassa usein riittää se, että saa tavata toisia vertaisia. Mitä sinulle kuuluu? on tärkeä kysymys. Jokainen itse määrittää, miten paljon haluaa itsestään kerhossa kertoa. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja niiden kautta voi löytyä uusia selviytymis- ja toimintamalleja. Omaisten/läheisten mukana olo kerhossa on suotavaa ja sallittua sääntöjen mukaan ja he voivat toimia myös kerhon eri tehtävissä. He kykenevät antamaan myös vertaistukea, jolleivät sairastavalle, niin ainakin toisilleen ja tuovat omaisen näkökulmasta koettua ajatusmallia kerhotoimintaan. Omaiset/läheiset voivat toimia sairastavien apuna eri toiminnoissa mm. kuljettamisessa kerhoon sekä muihin liikunta- ja harrastusryhmiin. Asiantuntijoiden vierailua ei siis jokaiselle kerhon kokoontumiselle kannata järjestää. Vapaata jutustelua ja porinaa tarvitaan, sen lomassa vertaistukea, toinen toisistaan välittämistä sekä hyödyllistä tietoa ja selviytymiskeinoja. Liiton aluetyöntekijän vierailut oman alueensa Dystonia-kerhoissa ovat hyvin toivottuja ja järjestyvät parhaiten ottamalla kerhosta päin yhteyttä. Oman paikkakunnan terveydenhuollon- ja sosiaalityöntekijöiden tekemien kerhovierailujen tarkoituksena on kerholaisten saaman tiedon lisäksi se, että ammatti-ihmisten tietoon tulee oman paikkakunnan Dystonia-kerhon olemassaolo ja kerholaisten tarpeet. Useimmilla kerhoilla on kuukausikokoontumisen lisäksi liikuntaryhmiä tai muita harrastusryhmiä. Kerhon toimintamuodot muodostuvat siitä vapaaehtoistyön halusta ja määrästä, minkä kerhon jäsenet ovat valmiita toimintaan satsaamaan. Voidaan järjestää myyjäisiä, arpajaisia, käydä teatterissa, kokoontua vaikka kerholaisten kodeissa ja kaikenlaista muuta kivaa yhdessäoloa. Rekisteröimättömänä toimielimenä kerhon toiminnassa kannattaa pitää paperien käsittely ja muu byrokratia mahdollisimman vähäisenä, mikäli joku kerhon jäsen ei erityisesti halua keskittyä kirjallisiin tuotoksiin. Kerhot ja niiden kerholaiset voivat käydä vieraisilla toistensa kerhoilloissa. Kerho voi myös päättää kutsua naapurikerhon kylään tai osallistua joihinkin aktiviteettiin, esim. kylpylämatkaan sellainen voidaan tietysti suunnitella yhteisin voimin. Yhdessä tekemällä saadaan uusia vinkkejä omaan toimintaan ja tutustutaan toisiinsa. 5
Tiedotus Tiedottaminen kerhon olemassaolosta tapahtuu kerholaisten sopivaksi katsomalla tavalla omalla paikkakunnalla ja oman yhdistyksen jäsentiedotteiden ja kotisivujen Kerhot-sivulla sekä Parkinson-postin kautta. Kerhon ilmoituksesta Jäsentiedotteessa, Suomen Parkinson-liiton Parkinson-postialehdessä, Suomen Dystonia-yhdistyksen ja Suomen Parkinson-liiton kotisivuilla, pitäisi löytyä tärkeimmät kerhoa koskevat tiedot: missä kerho toimii ja koska, miten se toimii, mitä se kerholaisilleen tarjoaa ja kuka voi antaa lisätietoja. Kerhon asioista omalla alueella voi tiedottaa parhaaksi katsomalla tavalla esim. paikallislehtien järjestöpalstoilla, mitkä yleensä ovat ilmaisia. Myös sairaaloiden botuliinihoitoja antavien poliklinikoiden (useimmiten neurologisten) ilmoitustaulut, terveyskeskusten ja yksityisten lääkäriasemien neurologien vastaanottotilojen ilmoitustaulut ovat hyviä paikkoja ilmoitella kerhon asioista. Voi myös pyytää paikallislehden toimittajaa tekemään juttua kerhon toiminnasta. Kerholle voidaan valita myös tiedotusvastaava. Vertaistuki Kerholaiset voivat kertoa vertaistuen myönteisistä vaikutuksista elämäänsä: Kerhosta voi saada motivaatiota itsensä hoitamiseen, kuten päivittäiseen liikkumiseen, rentoutumiseen ja mielihyvän hakemiseen kullekin sopivalla tavalla. Turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta antava kerho on elämässä henkireikä, joka estää yksinjäämisen. Vertaistuki voi syventyä ystävyyssuhteeksi. Kukin on toiselle antaja ja samalla saava osapuoli. Etsitään yhdessä keinoja, jotka helpottavat oloa. Kasvatetaan sosiaalista rohkeutta lähtemällä yhdessä liikkumaan, juhlimaan kevättä, kesää tai joulua, matkalle tai tanssimaan. Saa kertoa omista tunteistaan ja kokemuksistaan, mikä ei tarkoita keskinäistä kilpailua vaivoista, mutta ei myöskään toisten kipujen vähättelyä. Kaikilla pitää olla mahdollisuus julkituloon, myös hiljaisimmilla. Annetaan heillekin tilaa, puheenvuoro, vastauksia kysymyksiin. Dystoniaa sairastavien mukaan erityisesti uusi jäsen on herkkä arvioimaan ryhmän henkeä. Myönteinen vastaanotto hälventää tulijan epävarmuutta. Avoin ilmapiiri, jossa tulija otetaan ryhmään tasavertaisena ja annetaan aikaa kotiutua, herättää luottamusta. Kukin saa toimia tavallaan, kaikkien ei tarvitse olla aktiivitoimijoita. Asiantuntijat tietävät vertaistukiryhmän voimaannuttavan vaikutuksen toteutuvan parhaiten, jos jäsenet kokevat ilmapiirin turvalliseksi, itsensä hyväksytyiksi ja asemansa tasa-arvoiseksi. 6
Talousarvio Talousarvio tarkoittaa tilikaudelle tehtyä taloussuunnitelmaa kerhon varojen käytöstä ja se kertoo, kuinka paljon kerhossa arvioidaan käytettävän rahaa seuraavan tilikauden aikana kuhunkin kohteeseen ja millä toimintaa sekä suunniteltuja tapahtumia rahoitetaan. Talousarviosta käytetään myös nimitystä budjetti. Jonkun seudun Dystonia-kerho Talousarvio tilikaudelle 1.1.xxxx-31.12.xxxx Tulot Kerhoavustus, Suomen Dystonia-yhdistys 100 Avustus, OK-opintokeskus 50 Kahvikassa 100 Arpajaiset 25 Talletuskorko 0,5 Muut tulot Yhteensä 275,5 Menot Kerhotilavuokra 150 Kerhoiltojen tarjoilut 50 Pankkikulut 15 Luennoitsijat, ym. vieraat 30 Luennoitsijoiden matkakulut 30,05 Koulutus Muut Yhteensä 275,5 Paikassa xx.xx.xxxx (hallitukselle viimeistään 1.8. kuluvaa vuotta) rahastonhoitaja tai kerhonvetäjä (rahastonhoitaja tai puheenjohtaja) toiminnantarkastaja 7
Tilinpäätös Tilinpäätöksen tulee sisältää kaikki tiedot kerhon taloudellisesta toiminnasta. Jonkun seudun Dystonia-kerho Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.xxxx-31.12.xxxx Tulot Kerhoavustus, Suomen Dystonia-yhdistys 100 Avustus, OK-opintokeskus 50 Kahvikassa 120 Arpajaiset 30 Talletuskorko 0,5 Muut tulot Yhteensä 300,5 Menot Kerhotilavuokra 110 Kerhoiltojen tarjoilut 50 Pankkikulut 20,5 Luennoitsijat, ym. vieraat 70 Luennoitsijoiden matkakulut 20 Koulutus Muut Yhteensä 270,5 TILIKAUDEN TULOS 30 Tilikauden saldo 1.1.xxxx 190 Tilikauden saldo 31.12.xxxx 220 Paikassa xx.xx.xxxx (hallitukselle viimeistään 31.1. kuluvaa vuotta) rahastonhoitaja tai kerhonvetäjä (rahastonhoitaja tai puheenjohtaja) toiminnantarkastaja 8
Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma on kerhon suunnitelma seuraavan toimintavuoden toiminnasta ja liittyy tekstimuotoisena selostuksena talousarvioon. Kerhon suunnitelmat toimitetaan hallitukselle 1.8. mennessä liitettäväksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaan. Yleensä hyvä toimintasuunnitelma on lyhyt ja sisältää kerhon seuraavan vuoden keskeiset tavoitteet, yksi A4 riittää. Toimintakertomus Toimintakertomukseen kirjataan lyhyt kuvaus toiminnan keskeisistä tavoitteista, kehitykseen vaikuttavista tekijöistä sekä uusista järjestelyistä, toiminnan olennaisista muutoksista ja muista olennaisista tapahtumista. Toimintakertomus toimitetaan hallitukselle 31.1. mennessä. Esimerkki toimintakertomuksen rakenteesta: Yleistä toiminnan yleistavoite Toiminta aikaansaannokset tekemiset Kerhon päätöksenteko kokoukset osallistujien lukumäärä Mahdolliset edustukset ja huomionosoitukset Loppulause yleisarvio kuluneesta toimikaudesta tulevaisuuden näkymät Kiitokset Elma Pyykölle ja Stig Lehtovaaralle, jotka ovat avustaneet minua Kerhojen toimintaohjeen tekemisessä. Taina Lehtinen Suomen Dystonia-yhdistys ry, sihteeri ja tiedotussihteeri 2012 Lähteet: Suomen Dystonia-yhdistys ry, kerhoille maksettava tuki 2011 Suomen Parkinson-liiton Kerhotoiminnan käsikirja v.2010 Suomen Dystonia-yhdistys ry Dystonia-tiedotuksen ABC v.2007 DOK, Dystonia ohjauskansio 2011 Suomen Parkinson-liitto ry Marginaaliryhmät-projekti 1999 2002, Loppuraportti 9