Asevarustelun, sotien ja sotaharjoitusten ympäristövaikutukset. Heikki Tervahattu Tampere

Samankaltaiset tiedostot
Sodat, asevarustelu ja ilmastonmuutos. Heikki Tervahattu Helsinki

Sodat, rikkaat ja ilmastonmuutos. Heikki Tervahattu Kohtuusklubi Joensuu

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Ympäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Puu vähähiilisessä keittiössä

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Mitä on vaarallinen jäte?

Hiilineutraali kiertotalous

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit


Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja

Energian tuotanto ja käyttö

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Uraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Suojellaan yhdessä meriämme!

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Powered by UPM BioVerno

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Ilmastonmuutokset skenaariot

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Vesivarojen arvo Suomessa

Energia, ilmasto ja ympäristö

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Transkriptio:

Asevarustelun, sotien ja sotaharjoitusten ympäristövaikutukset Heikki Tervahattu Tampere 22.9.2018

Pääteesit 1. USA:n sotavoimat maailman pahin ympäristön saastuttaja. 2. Kansainvälisellä ilmastopolitiikalla ei mitään uskottavuutta eikä se etene, koska siinä vapautettu rajoituksista ja valvonnasta sodat ja asevarustelu, vaikka ne aiheuttavat hirvittävien tuhojen lisäksi valtavat määrät kasvihuonekaasujen päästöjä ja muita saasteita.

Taidanpa pudottaa tämän vuoksi ilmastonmuutoksen ykköshuolenaiheen paikalta Sodat ja ilmastonmuutos

Sotilaallisen toiminnan päästöt eivät kuulu rajoitusten piiriin Kiotossa (1997) USA (ja samalla muutkin maat) vapautettiin sotilaallisen toiminnan osalta kaikista kasvihuonekaasujen mittaamisista ja rajoituksista. Kaikki sotilaallisen toiminnan aiheuttamat khkaasujen päästöt (joukkojen ja kaluston kenttätoimet, sotaharjoitukset, aseiden ja räjähteiden valmistus ym.) ovat kansainvälisen kontrollin ulkopuolella.

Kuoleman ja tuhon levittäjät Nykyajan sotakoneisto kylvää valtavan määrän kuolemaa ja tuhoa. Se tuhoaa kokonaisten kansojen elinmahdollisuuksia ja ajaa miljoonia ihmisiä etsimään vieraista maista elämisen mahdollisuuksia.

Toisen maailmansodan jälkeen USA on tappanut yli 20 miljoonaa ihmistä 37 maassa

Pentagon maailman suurin ilmansaastuttaja USA:n sotaministeriö Pentagon on maailman suurin kasvihuonekaasujen ja muiden haitallisten päästöjen levittäjä. Tuottaa hiilidioksidia 5 % maapallon kaikista CO 2 -päästöistä (Barry Sanders). (Ei sisälly mihinkään tilastoihin)

Valtavat hiilidioksidipäästöt Huipputehokkaat sotakoneet kuluttavat valtavan määrän fossiilisia polttoaineita ja tuottavat sen mukaiset hiilidioksidipäästöt

F-Fighters, konetyyppi POLTTOAINEEN KULUTUS litraa/tunti F-16 Fighting Falcon - 6359 F-15 Eagle Fighter - 5980 Yliääninopeuksissa 15 litraa/sekunti 54504 litraa/tunti Kerosiini suihkukoneiden polttoaine

B-52 Stratocruiser Pitkän matkan raskas pommikone Normaalilennossa 1893 litraa/minuutti Noin 12500 litraa/tunti

CO 2 CO 2 CO 2 CO 2 CO 2 CO 2 Hävittäjäpommittajat Persian lahden tukikohdista Afganistaniin, 8-9 tunnin matka Diego Garcialta Intian valtamereltä noin 8850 km, 12-15 tunnin ajan. B-52 yhdellä matkalla 189 250 litraa. Yhden pommituslennon aikana B-52 pommikonelaivue 1 892 500 l. H-auto 6 l/100 km, 3 t joka päivä 300 vuotta

USS Independence Lentotukialus 18259 litraa/tunti 378 500 litraa/päivä

M-1 Abram tank 954 litraa/tunti 331 992 litraa/tunti/divisioona (348 tankkia) Irakissa sodan aikana 1838 tankkia (Abramsit osallistuivat toukokuun 7.-18.2018 päivänä järjestettyyn maavoimien Arrow 18 - sotaharjoitukseen Niinisalossa.)

Koko maailman kattava sotavallan saaristo (1) USA:n armeijan tukikohdat ja varuskunnat kattavat koko planeettamme. Tuntematta tätä tukikohtien mittakaavaa ei voi ymmärtää Yhdysvaltojen vallankäytön määrää ja luonnetta.

Koko maailman kattava sotavallan saaristo (2) Vuonna 2003 Pentagon omisti virallisesti 702 sotilastukikohtaa noin 130 maassa ja lisäksi 6 000 sotilastukikohtaa omilla alueillaan Ulkomaisten tukikohtien määrä tällä hetkellä yli 800.

Sotilastukikohtien resursseista 500 000 henkilöä ulkomaisissa sotilastukikohdissa 50 000 rakennusta Imperialistisen vallan tukipilareita ovat myös 38 kpl valtavan suurta ilma- ja merivoimien tukialusta USA:lla on kaiken aikaa useita lentotukialuksia nykyisillä sotatoimialueilla.

Global Warming and the Iraq War Artikkelista A Climate of War Nikki Reisch and Steve Kretzmann http://priceofoil.org/wpcontent/uploads/2008/03/a%20climate %20of%20War%20FINAL%20(March %2017%202008).pdf Oil Change International, julkaistu maaliskuussa 2008

Valheelliset perusteet Irakin, Afganistanin, Libyan ja Syyrian sotia on puolusteltu koko maailmalle levitettävillä valheilla. Sotia ei käydä joukkotuhoaseiden hävittämisen, vapauden, demokratian, naisten oikeuksien tms. vuoksi. Niitä käydään USA:n ja sen apureina toimivien maiden ja rahavallan taloudellis-sotilaallisen vallan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi kaikkialla maailmassa. Sitä varten on olemassa valtava koneisto, joka on valmis käyttämään äärimmäistä väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Irakin sodan tuhoja Sodassa on 2010 mennessä kuollut yli miljoona ihmistä. Kodeistaan pakolaisiksi kotimaahan tai ulkomaille on joutunut lähtemään noin neljä miljoona ihmistä. Sodan aiheuttamat taloudelliset ja kulttuuriarvojen menetykset sekä ympäristötuhot ovat valtavat.

Irakin sota ja hiilidioksidipäästöt Irakin sodan CO 2 -päästöt olivat suuremmat kuin Suomen kolmen vuoden CO 2 -päästöt fossiilisista polttoaineista. Vuositasolla sodan aiheuttamat CO 2 - päästöt ovat suuremmat kuin 139 maan päästöt. Arvioista puuttuvat mm. asevarusteluun käytetyt valtavat energiamäärät.

Porakaivojen ja öljy/kaasujohtojen palaminen 1 Irakissa sytytettiin yli 600 porakaivoa, joista monet paloivat yli 9 kuukautta. Paloi 680-816 miljoonaa litraa öljyä ja 70-100 miljoonaa kuutiometriä kaasua Savupilvet peittivät 26 000 km 2, estivät auringon valon pääsyn maan pinnalle ja alensivat lämpötilaa 10 C.

Porakaivojen ja öljy/kaasujohtojen palaminen 2 Noin tuhat ihmistä kuoli savumyrkytykseen. Ilmaan pääsi rikkidioksidia, typen oksideja, rikkivetyä, hiilivetyjä ja nokea. Noin 8180 miljoonaa litraa öljyä vuoti maahan saastuttaen laajasti pohjavesiä. 454 miljoonaa litraa öljyä pääsi mereen aiheuttaen kaikkien aikojen suurimman öljylautan tuhoten suuret määrät kaloja, lintuja ja nisäkkäitä.

Paljon muuta tuhoa USA:n armeijan hirvittävien toimien johdosta Irakin alueesta aavikoitui 90 prosenttia tuhoten maatalousteollisuuden ja pakottaen tuomaan ulkomailta 80 % ruoasta. Köyhdytetty uraani on myös aiheuttanut massiivista vahinkoa.

Sotien CO 2 -päästöt eivät muodosta ratkaisevaa osaa kaikkien maiden päästöistä, mutta

sotiin käytetyillä varoilla saataisiin paljon aikaan myös ilmastonmuutoksen torjunnassa

Irakin sota ja investoinnit uusiutuvaan energiaan Vuonna 2006 USA käytti enemmän rahaa Irakin sotaan kuin koko maailma uusiutuvien energiamuotojen kaikkiin investointeihin. 600 miljardilla dollarilla rakennettaisiin 9000 tuulivoimapuistoa, kussakin 50 MW kapasiteetti. Tällä vähennettäisiin CO 2 -päästöjä 1 000 milj. t/v (15 kertaa enemmän kuin Suomen CO 2 - päästöt).

Paljonko tarvitaan ilmaston lämpenemisen torjuntaan? OECD:n energiajärjestö (IEA): 10500 miljardin dollarin investoinnit 2010-2030, jotta CO 2 - pitoisuus ei nouse yli 450 ppm:n. Säästettäisiin 8 600 miljardia dollaria polttoainekustannuksissa. * How the energy sector can deliver on a climate agreement (in Copenhagen, October 2009).

3 000 miljardin dollarin sota Joseph Stiglitz ja Linda Bilmes: Irakin sodan kustannukset 3 000 miljardiin dollariin. 3 000 000 000 000 dollaria Stiglitz taloustieteen Nobelisti ja entinen Maailmanpankin pääekonomisti. Bilmes Harvardin yliopiston professori

Myrkkyjä ja saasteita

Hiilidioksidi militarismin hyvänlaatuisin ilmansaaste Sodat ja armeijan jokapäiväinen toiminta tuottavat tuhoisampia ja pitkäaikaisempia saasteita. Pysyvät ilmakehässä, maaperässä ja ihmisissä jopa ikuisesti. Räjähtävistä ja palavista pommituskohteista (polttoaine- ja asevarikot, voimalaitokset, lannoitetehtaat, kemian tehtaat, öljyn ja kaasun tuotanto ja kuljetus ym.) pääsee suuret määrät myrkyllisiä yhdisteitä ilmakehään. Vaikutukset ihmisten lisäksi vesivaroille, kasvillisuudelle ja eläimistölle.

Valkoinen fosfori 1/2 Kielletty lukuisilla kansainvälisillä sopimuksilla Käytettiin mm. Fallujahin hyökkäyksessä v. 2004 savustamaan taistelijoita piilopaikoistaan Iholla palaa korkeassa lämpötilassa Melkein mahdoton sammuttaa, vesi kiihdyttää palamista Aiheuttaa vakavia vaurioita sydämelle, keuhkoille ja munuaisille ja tappaa Tappoi naisia ja lapsia ja aiheutti paljon tuhoa ja kärsimystä

Valkoinen fosfori 2/2 Paha ilmansaaste Hengitettäessä vaarallinen ja voi aiheuttaa luustovaurioita Tuhansia sorsia, hanhia ja joutsenia kuoli v. 1982 Eagle Fallsissa Alaskassa, kun valkoista fosforia oli joutunut vesistöihin useista paikallisista sotilastukikohdista.

Uusi napalm Käytettiin paljon Vietnamin sodassa ja Irakin hyökkäyksessä. Tarttuu tiukasti ihoon ja palaa siinä eikä sitä saa irti. YK kielsi napalmin käytön v. 1980. USA ei ole allekirjoittanut. Mk-77 Mod 5 Firebomb Käytetään napalmin (Mk- 77 napalm weapon, Napalm B) sijasta Napalmiakin pahempia palovammoja, koska vielä vaikeampi poistaa iholta.

CFC Maailman asevoimat päästävät kaksi kolmasosaa ilmakehään laskettavasta CFC- 113-yhdisteestä, joka tuhoaa otsonikerrosta. Käytetään polttoainetankkien ja lentokoneiden pesuliuottimena. Ilmeisesti käytetään myös ammuksiin valmistettavan köyhdytetyn uraanin tuotannossa.

JP-8 jet polttoaine (1) Hiilidioksidin lisäksi typpioksiduulia, nokea ja rikkidioksidia Säteilypakote 2.7 kertaa suurempi kuin pelkällä hiilidioksidilla Erityisen haitallisia lentokoneiden ultrapienet hiukkaset

JP-8 jet polttoaine (2) Terveydellisiä vaikutuksia: Ihon ärsytys (kutina, kirvely, punoitus, ihottuma), ihottuma, päänsärky, väsymys, ruokahaluttomuus, huimaus, keskittymisvaikeudet, heikko koordinointi, oksentelu, ripuli, kouristukset, uneliaisuus, levottomuus, ärtyisyys, tajuttomuus, keuhkotulehdus, keskushermostovaikutuksia, kuolema.

Köyhdytetty uraani 1/4 1991 lähtien USA on käyttänyt yleisesti köyhdytettyä uraania (DU) monissa eri tyyppisissä ammuksissa. Irakin sodan kahtena ensimmäisenä päivänä USA ampui 800 ohjusta, joissa yhteensä noin 300 tonnia DU:a. Tuhottujen tankkien radioaktiivisuus 1400-1500 kertainen tausta-arvoihin verrattuna. Muutamia päiviä Bagdadiin kohdistetun Shock and Awe -hyökkäyksen jälkeen helmikuussa 2006 Englannissa mitattiin nelinkertainen piikki ilman uraanipitoisuudessa.

Köyhdytetty uraani 2/4 DU:n puoliintumisaika 4,7 miljardia vuotta, säilyy maapallolla ikuisesti. DU uraanin isotooppi U-238, joka jää jäljellä, kun uraanimalmista on rikastettu reaktoreissa käytettävä U-235. Sisältää äärimmäisen myrkyllistä plutoniumia (1,6 kg plutoniumia voi tappaa 8 miljardia ihmistä).

Köyhdytetty uraani 3/4 DU palaa erittäin voimakkaasti aiheuttaen tulimyrskyn, lämpötila 3000-5000 C. Ohjus voi läpäistä voimakkaimmankin panssarin. Polttaa poroksi kaiken tuottaen valtavan määrän radioaktiivisia pienhiukkasia, saastuttaa kaiken. Hiukkaset niin pieniä, että hengitettäessä kulkeutuvat ihmisen keuhkorakkuloihin, mistä uraani voi imeytyä verenkiertoon. Hiukkaset poistuvat äärimmäisen huonosti ihmisen elimistöstä.

Köyhdytetty uraani 4/4 Omnicide DU omnicide, tuhoaa kaikkia eliömuotoja (ihminen, eläimet, kasvit) Vertaa herbicide, insecticide Koko Irakin väestöön kohdistuva tappaminen jatkuu (puoliintumisaika 4,7 miljardia vuotta) radioaktiivisen saastumisen pysyvän vaikutuksen vuoksi hitaasti mutta vakaasti

GBU-28 Bunker Buster Painaa 2134 kg Läpäisee moninkertaisesti vahvistettuja tai syvällä maan sisällä olevia kohteita Räjähtää maan alla, räjähdysaalto 20 kertaa voimakkaampi kuin itse pommi Murskaa alla olevan bunkkerin ja kaikki ihmisen sisäelimet LIKAINEN POMMI, sisältää suuren määrän köyhdytettyä uraania, jolla keskeinen vaikutus räjähdysaallon syntymiseen

Tritonal Kaikkien ohjusten ja pommien iskuvoiman lisääjänä käytetään tritonal-nimistä seosta: 80% trinitrotolueenia (TNT, rotuli) ja 20% alumiinipulveria ( piimaa ). Bunker Buster (2134 kg) sisältää 294 kg tritonaalia Trinitrotolueeni (80 %) syöpää aiheuttava yhdiste, voi imeytyä ihon läpi aiheuttaen erilaisia oireita. Alumiinipulveri (20%) hyvin myrkyllistä, aiheuttaa monia vakavia sairauksia, mm. keuhkofibroosia, saattaa johtaa tuskalliseen kuolemaan

MOAB historian suurin pommi GBU-43B, Kaikkien pommien äiti (Miten hirvittävään käyttöön ÄITI-sana onkaan raiskattu!) Sisältää 10 tonnia tritonaalia http://www.youtube.com/watch?v=iar65lgy EEQ&feature=related

Perkloraatti 1/2 Ohjusten ja pommien laukaisuun tarvitaan paljon energiaa ja polttoainetta. Polttoaine sisältää perkloraattia (NH4ClO4), joka on vahva hapetin ja hyvin myrkyllinen räjähde. Ihmiselle kilpirauhasmyrkky, aiheuttaa vakavia terveysongelmia sekä johtaa lapsilla kehityshäiriöihin.

Perkloraatti 2/2 Perkloraattia vuotanut maahan sotilastukikohdissa sekä sotateollisuuden ja ilmailuteollisuuden kohteissa 28000 saastuneessa kohteessa. Saastuttanut ravintoketjuja ja vesistöjä. 93 % tutkituista salaatti- ja maitonäytteistä sekä 97% tutkituista rintamaitonäytteistä sisälsi kohonneita perkloraattipitoisuuksia. Perkloraatin holtiton käyttö on suuri terveysongelma Irakissa.

U.S. Military Is World s Biggest Polluter https://www.ecowatch.com/military-largest-polluter- 2408760609.html?xrs=RebelMouse_fb Levittänyt myrkyllisiä saasteita ympäri maailmaa

Saastuneita alueita valtavan paljon 2014 Pentagonin ympäristöohjelmaan kuului USA:ssa 39000 saastunutta aluetta, pinta-ala 77 600 km2 USA:n sotilastukikohdat kuuluvat maailman saastuneimpiin paikkoihin, perkloraatti ja muut polttoaineiden komponentit pilaavat juomavettä, pohjavettä ja maaperää. Melkein jokainen sotilaskohde on vakavasti saastunut.

Ydinasekokeet USA on tehnyt enemmän ydinasekokeita kuin kaikki muut maat yhteensä. Vastuussa suuresta säteilymäärästä monilla Tyynen valtameren saarilla, esiintyy edelleen paljon syöpätapauksia. USA:ssa ydinaseiden testit saastuttaneet laajoja maaalueita. Navajo intiaanien reservaatteja saastuttaneet hylätyt uraanikaivokset, uraania louhittiin USA:n armeijalle.

Kaatopaikkana meri Viime marraskuussa USA:n sotalaivasto ilmoitti laskevansa Luoteisiin Tyynen meren rannikkovesiin 20 000 tonnia ympäristösaasteita sisältäen raskasmetalleja ja räjähdysaineita. Suunnitelmassa ei mainita, että monet ovat vaarallisia ja hyvin myrkyllisiä sekä akuutteina että kroonisina annoksina.

Täystuhon ja kuoleman teollisuus Aseiden, sotakaluston ja tarvikkeiden tuotantoon käytetään suunnattomat määrät materiaaleja. Materiaalien tuotanto ja aseiden valmistus on erittäin energiaintensiivisiä. Mitään ei sisällytetä kasvihuonekaasujen kv. laskentaan.

Aseistuksen muu kuin sotakäyttö Sotakalustoa käytetään jatkuvasti koulutukseen, sotaharjoituksiin yms. Maailman sotakalusto tuottaa sotakäytön lisäksi valtavasti hiilidioksidia ja muita ilmansaasteita

Kahdeksasosa sotilasmenoista pelastaisi maailman 190 mrd doll/v pahimpien maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ja kehitysmaiden sosiaalisten ongelmien tarpeisiin*. Neljäsosa USA:n tai 1/8 maapallon kaikkien maiden sotilasmenoista**. * Lester Brownin laskelmat: YK:n vuosituhattavoitteet 2015 mennessä. ** SIPRI: maailman sotilasmenot 1500 miljardia dollaria v.2011.

Johtopäätöksiä On ryhdyttävä sivilisaation tervehdyttämiseen! Uusi strategia ilmastonmuutoksen torjumiseksi On lopetettava sodat ja asevarustelu

Rauhaa maailma vaatii, rauhaa ihmiset sen