HUS:n hallintokeskus, iso kabinetti, 1. krs (Stenbäckinkatu 9, Helsinki)

Pöytäkirja 1 (31) Kokoustiedot Aika 21.09.2018 perjantai klo 12:00-12:50 Paikka HUS:n hallintokeskus, iso kabinetti, 1. krs (Stenbäckinkatu 9, 00290 Helsinki) Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan myöntäminen HYKS:n erityisvastuualueella 9 Vuoden 2020 tutkimusmäärärahan myöntöprosessin suunnittelu 24 10 Muutos vuoden 2018 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan myöntöpäätökseen HYKS:n erityisvastuualueella 11 Mahdolliset muut asiat 27 12 Tutkimustoimikunnan seuraava kokous 28 5 26

Pöytäkirja 2 (31) Osallistujat Läsnä Anne Pitkäranta, puheenjohtaja Risto Renkonen, varapuheenjohtaja Petri Bono, saapui klo 12:20 Pia Höglund Eija Kalso Sanna Lehtonen Tuomo Nieminen Pasi Pöllänen Pälvi Vento Juhani Sand Martti Syrjälä Kaarina Torppa Muut osallistujat Ari Lindqvist, ylilääkäri esittelijä Lauri Ihari, johdon assistentti sihteeri Poissa Minna Kaila Päivi Miettinen Hannu Sariola

Pöytäkirja 3 (31) Allekirjoitukset Anne Pitkäranta puheenjohtaja Lauri Ihari sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Kauniainen 3.10.2018 Helsinki 1.10.2018 Pia Höglund Sanna Lehtonen Pöytäkirjan nähtävänäolo HUS Yhtymähallinto, tutkimusjohto, Biomedicum 2 C, 7. krs (Tukholmankatu 8 C, 00290 Helsinki) 3.10.2018 Lauri Ihari sihteeri

Pöytäkirja 4 (31) Kokouksen avaus, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen. Todetaan osanottajat ja ilmoitetaan mahdolliset jääviydet. Toimikunnan päätösvaltaisuus edellyttää, että kokouksessa on läsnä päätöstä tehtäessä vähintään kuusi esteetöntä jäsentä ja puheenjohtaja. Päätös Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:00. Jääviyksiä ei ilmoitettu. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätösesitys Päätös Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pia Höglund ja Sanna Lehtonen. Päätösesityksen mukaisesti.

Pöytäkirja 5 (31) 8 Asianro HUS/2571/2018 Vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan myöntäminen HYKS:n erityisvastuualueella Selostus Perusteet Hakuohjeistus Valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen säädetään terveydenhuoltolain 1326/2010 61 :ssä. Määrärahaa voidaan myöntää hakemuksesta vain hakukelpoisille organisaatioille, jotka määritellään asetuksessa 1125/2013. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteita ja tutkimuksen painoalueita tarkentava asetus 1434/2015 otetaan huomioon vuoden 2019 rahoituksen hakuohjeissa ja hakuprosessissa (http://www.hus.fi/tutkijalle/ervantutkimustoimikunta/hakuohje/sivut/default.aspx ; esityslistan liite 1). Asetuksen mukaan erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan tulee ohjata: - painoalueille 1-3 vähintään 25 % - painoalueelle 4 vähintään 10 % ja - painoalueille 5-7 vähintään 15 % vuosittain käytettävissä olevasta rahoituksesta. STM:n päätöksen (5373/2017/8.1.2018) mukaan Hyks-ervan osuus on 39,6 % valtion talousarvioon varatusta tutkimusmäärärahasta vuosina 2018-2019 (esityslistan liite 2). Tutkimustoimikunta julisti vuoden 2019 tutkimusmäärärahan haettavaksi huhtikuun 2018 alussa. Hausta ilmoitettiin HUS:n internet-sivuilla ja kirjeitse määrärahan hakuun oikeutetuille (terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai muu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 1125/2013 säädetty palvelujen tuottaja). Hakuaika päättyi 15.6.2018. Erva-tutkimustoimikunta on päättänyt vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan hakuohjeistuksesta kokouksissaan 21.9.2017 ja 9.3.2018. Organisaation tulee hakea määrärahaa 1-4 -vuotisina hankkeina, jotka se priorisoi eli valitsee mukaan erva-tutkimustoimikunnalle lähettämäänsä hankehakemukseen. Erva-tutkimustoimikunta pyysi vuoden 2019 hakuohjeessa kokonaisvaltaista arviointia varten 1. vapaamuotoista hakemusta, joka sisältää ainakin selostuksen siitä, mitkä ovat organisaation omat tavoitteet terveyden tutkimuksessa, millä perusteella priorisointi on tehty (mm. hankkeiden tieteellinen sisältö ja tutkimustulosten merkitys hakevan organisaation kannalta ja terveyden- tai sairaanhoidon valtakunnallisen kehittämisen kannalta). Kustakin priorisoidusta hankkeesta on ilmoitettava, kuinka suuri osuus (euroina) hankkeesta

Pöytäkirja 6 (31) kohdistuu STM:n asetuksella 1434/2015 säädetyille painoalueille 1-3, painoalueelle 4 tai painoalueille 5-7. Hakemuksen saatesivun allekirjoittaa henkilö, jolla on organisaation nimenkirjoitusoikeus. 2. Hakemuksessa tulee ilmoittaa, kuinka suuresta joukosta ehdotuksia priorisointi on tehty (sekä organisaatiossa ehdotettujen että priorisoitujen tutkimushankkeiden lukumäärä ja yhteenlaskettu rahasumma). Hakemuksessa tulee lisäksi ilmoittaa organisaation vuosina 2016-2018 saama valtion terveyden tutkimuksen rahoitus. 3. Priorisoiduista hankkeista ilmoitetaan sähköisellä liitteellä tutkimushankkeen/suunnitelman nimi julkisessa muodossa, ainakin organisaation palveluksessa olevan päätutkijan nimi, hankkeen yhteistyötahot, suunniteltu kesto (2019 ja 2022 välillä) ja hankkeen kokonaisrahoitus. Mikäli hakemuksen suuruus on yli 300 000 euroa, hakijaorganisaation on lisäksi huolehdittava siitä, että sen priorisoinnissa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahasta vähintään 25 % haetusta rahoituksesta kohdistuu painoalueille 1-3, vähintään 10 % haetusta rahoituksesta kohdistuu painoalueelle 4 ja vähintään 15 % haetusta rahoituksesta kohdistuu painoalueille 5-7. 4. Hakijaorganisaatio voi esitellä priorisoidulla listallaan olevan hankkeen tutkimustoiminnan uutena avauksena. Hakijan tulee itse perustella, miksi hanke kuuluu tähän kategoriaan täyttämällä liitteellä hakemus tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi haku 2019 kysytyt tiedot. Uudella avauksella tarkoitetaan yliopistotasoista terveyden tutkimusta (so. tutkimushanketta), joka edustaa hakijaorganisaatiossa uutta, innovatiivista, kokeilevaa tai muuten rohkeaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta. Merkityksellistä on esimerkiksi se, että tutkimus onnistuessaan muuttaa merkittävästi nykyisiä hoito- tai tutkimuskäytäntöjä. Liitteessä hakemus tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi haku 2019 esitellään tiedot paitsi erva-tutkimustoimikunnalta haettavasta rahoituksesta myös tutkimuksen muusta jo saadusta tai haettavana olevasta rahoituksesta, jotta saadaan käsitys kokonaisrahoituksesta ja rahoitussuunnitelmasta. Lisäksi esitellään tutkimuksen aikataulu ja kustannusrakenne, jotta rahoituksen tarvetta voidaan arvioida. Uutena avauksena myönnettyä hanketta voidaan rahoittaa 1-4 vuotta. Vuosittain tehty selvitys hankkeen etenemisestä ja tuloksista on edellytyksenä sille, että tutkimustoimikunta voi harkita uutena avauksena alkaneen hankkeen jatkorahoitusta useammalla kuin yhdellä hakukierroksella. Mikäli hanke ei menesty uusien avauksien arvioinnissa, hanke käsitellään kuitenkin priorisoidulla listalla osana organisaation hakemusta. Kaksi tai useampi valtion terveyden tutkimuksen määrärahan hakemiseen oikeutettu organisaatio voi muodostaa tutkimustoiminnan uutta avausta suorittavan konsortion. Tällöin oletuksena on, että kukin konsortioon osallistuva organisaatio saa tehtäväkseen osuuden yhteisestä hankkeesta, osuutta vastaavan rahoituksen ja tilinpito- ja raportointivastuun siitä. Konsortiomalli eroaa yhden organisaation kumppanuusmallista, jossa yksi terveyden tutkimuksen määrärahaan oikeutettu organisaatio saa hankkeen

Pöytäkirja 7 (31) kaiken terveyden tutkimuksen rahoituksen vastuulleen ja hoitaa hankkeen tilinpidon ja raportoinnin. Yhden konsortioon kuuluvan organisaation pitää toimia koordinaattorina, jonka palveluksessa konsortion tutkimusta toiminnallisesti johtava päätutkija on. Koordinaattorin vastuulla on hankehakemuksen tekeminen koko konsortion puolesta. Sen vuoksi koordinaattorin tulee edellä kuvatun uuden avauksen esittelyn lisäksi tehdä seuraavat selvitykset liitteeseen hakemus tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi haku 2019 : - esitellä konsortio (kohdassa tutkimusta tekevä organisaatio ja kohdassa muut tutkijat kunkin hakukelpoisen organisaation palveluksessa oleva tutkija/tutkijat); - esitellä konsortion hanke-ehdotus; - esitellä kohdassa hakusumma hankkeen hakusumman jakaantuminen konsortion jäsenten kesken; - kuvata kohdassa millä merkittävällä tavalla tutkimus muuttaa tutkimuksen yhteiset ja erilliset tavoitteet osallistuvissa organisaatioissa (ml se, miksi konsortio on tarpeellinen tutkimuksen, tutkimuksen tavoitteiden ja siinä tarvittavan asiantuntemuksen, roolien ja resurssien kannalta?) ja - mikäli kyseessä on jo aikaisemmin uutena avauksena rahoitusta saanut hanke, selvittää hankkeen siihenastinen eteneminen ja saadut tulokset. Mikäli hankemäärärahaa myönnetään, koordinaattorin vastuuseen kuuluu sovitun toimintasuunnitelman täytäntöönpano, toimintasuunnitelman edistymisen seuranta ja hankekokonaisuuden loppuun saattaminen ja lopputuloksista raportoiminen. 5. Hakijaorganisaation JUFO-pisteytettyjen julkaisujen lista vuosilta 2015-2017. Julkaisujen lista laaditaan liitteelle organisaation julkaisulista vuosilta 2015-2017 haku 2019. Hakijaorganisaatio laskee itse ja ilmoittaa erva-tutkimustoimikunnalle organisaationsa julkaisujen JUFO-pisteiden summan vuosilta 2015-2017. Julkaisuista ilmoitetaan julkaisuvuosi, nimi, affiliaatio ja julkaisukanava, julkaisufoorumiluokituksen mukainen pistearvo. Organisaation vuosien 2015-2017 julkaisujen JUFO-pisteiden summat ilmoitetaan sähköisellä e-lomakkeella. Vuoden 2019 haku on toteutettu sähköisesti. HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päättämä jakoperiaate Erva-tutkimustoimikunta tekee jakopäätöksensä hakemuksesta tehdyn kokonaisarvion perusteella ottaen huomioon säädetyt terveyden tutkimuksen tavoitteet, terveyden tutkimuksen painoalueet, säädökset painoalueille ohjattavan rahoituksen vähimmäismääristä sekä hakuohjeessa eritellyt jakokriteerit. Tutkimustoiminnan uusille avauksille myönnettävästä rahoituksesta päätetään saatujen hakemusten arvioinnin perusteella. Tutkimustoimikunnan jäävittömät jäsenet voivat toimia hakemusten arvioijina ja tarvittaessa voidaan käyttää ulkopuolisia arvioijia. Yksittäiselle uuden avauksen hankkeelle haettavalle rahoitukselle ei aseteta minimi- eikä maksimisummia, mutta tutkimustoiminnan

Pöytäkirja 8 (31) uusille avauksille myönnettävän rahoitusosuuden tavoitteeksi asetetaan 10 % käytettävissä olevasta määrärahasta. Organisaatioiden julkaisutuotannon julkaisufoorumipisteiden (JUFO) summaa käytetään määrärahan myöntöperusteena 30 % painotuksella vuoden 2019 hakukierroksella. JUFO-pisteet kertovat myös hakijaorganisaation tutkimuskokemuksesta ja kyvystä toteuttaa tutkimuksia. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon edelleen mm. seuraavia asioita: - tutkimuksen tieteellinen laatu; - tutkimuksen merkitys hakevan organisaation kannalta ja terveyden- tai sairaanhoidon valtakunnallisen kehittämisen kannalta (esim. miten tutkimus liittyy hakevan organisaation toimintaan ja toteuttaa sen tutkimusstrategiaa); - innovatiivisuus; - toteuttamiskelpoisuus; - tutkimukseen liittyvä tutkijakoulutus; - tutkimusta tukeva kansainvälinen yhteistyö; - tutkimukseen liittyvä julkaisutoiminta; - tutkimuksen potentiaalisesti tuottamat kaupalliset innovaatiot. Huomioon on otettu myös historiallinen tutkimuksen volyymi, koska suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia. Saatua hankerahoitusta voi käyttää monivuotisesti. Jos organisaatiossa valtion terveyden tutkimuksen määräraha uhkaa jäädä käyttämättä, organisaation tulee antaa niin nopeasti kuin mahdollista erva-tutkimustoimikunnalle raportti asiasta. Organisaatio valmistautuu rahoituksen palauttamiseen ervatutkimustoimikuntaan uudelleen kohdennettavaksi. Käyttämättä jäänyt rahoitus voi vaikuttaa HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päätöksen mukaisesti rahoituksen saantimahdollisuuksiin jatkossa. Erva-tutkimustoimikunta linjannee edelleen, että myöntöpäätös on ehdollinen. Organisaatioiden saama rahoitus muuttuu jakoa vastaavassa suhteessa, jos valtion lopulliseen talousarvioon tuleva tutkimusmääräraha poikkeaa siitä, mikä se on erva-tutkimustoimikunnan jakopäätöksessä. Organisaation rahoitus ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin organisaation priorisoimilleen hankkeille hakema rahasumma. Organisaatiot voivat käyttää saamansa rahoituksen hakemuksessa priorisoitujen tutkimushankkeiden rahoitukseen. Rahanjakoehdotuksen valmistelu ja päättäminen HYKS-erityisvastuualueen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta (ervatutkimustoimikunta) päätti kokouksessaan 9.3.2018, että muodostetaan työryhmä jäävittömistä toimikunnan jäsenistä esittelijän ehdotuksen perusteella ja että hyväksytetään työryhmän kokoonpano toimikunnalla sähköpostitse hakuajan umpeutumisen 15.6.2018 jälkeen. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Hannu Sariola ja jäseniksi Juhani Kahri, Martti Syrjälä, Kaarina Torppa ja Pälvi Vento. Perusterveydenhuollon edustaja tai hänen varahenkilönsä eivät pystyneet osallistumaan kokoukseen. Työryhmän esittelijäksi nimettiin Ari Lindqvist ja sihteeriksi Lauri Ihari.

Pöytäkirja 9 (31) Saadut hakemukset Organisaatio HYKS-ervan organisaatioiden sähköiset hakemukset on toimitettu työryhmälle 20.8.2018 mennessä. Valmisteleva työryhmä kutsuttiin 9.3.2018 tehdyn aikataulutuksen mukaisesti kokoukseen 28.8.2017. Kokouksessa kukaan työryhmän jäsenistä ei ilmoittanut olevansa jäävi päättämään hakemuksista. Valmisteleva työryhmä teki ehdotuksen tutkimustoimikunnalle vuoden 2019 valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan jaosta. Tutkimustoimikunta on kutsuttu 9.3.2018 tehdyn suunnitelman mukaisesti kokoukseen 21.9.2018 tekemään päätös vuoden 2019 HYKSerityisvastuualueen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan jaosta. HYKS-ervan organisaatioiden sähköiset hakemukset on toimitettu toimikunnalle 14.9.2018. Hakuajan loppuun mennessä kymmenen terveydenhuollon toimintayksikköä jätti hakemuksensa vuoden 2019 määrärahaan. Esityslistan liitteenä 3 on yhteenveto hakemuksessa kysytystä metatiedosta. Kaikkien hakijoiden todetaan olevan hakuun oikeutettuja. Taulukon 1 viimeisessä sarakkeessa on organisaatioiden vuoden 2019 hakuun priorisoimien hankkeiden yhteenlasketut hakusummat. Taulukko 1. Vuosina 2014-2018 organisaatioiden saama keskimääräinen määräraha euroina ja prosenttiosuuksina, vuoden 2018 15 M valtionbudjettiin suhteutettuna sekä vuonna 2019 alkaviin hankkeisiin haettu määräraha. Vuosina 2014-2018 keskimäärin myönnetty määräraha ( ) Vuosina 2014-2018 keskimääräinen jako-osuus (%) Vuoden 2018 jako suhteutettuna 15 M budjettiin Vuoden 2018 keskimääräinen jako-osuus (%) Haettu vuonna 2019 alkaviin hankkeisiin, Carea 52 868 0,6 % 15 000 0,3 % 22 000 Eksote 94 597 1,1 % 112 643 1,9 % 564 458 Espoo 12 749 0,1 % 7 143 0,1 % 14 400 Helsinki 64 664 0,8 % 27 071 0,5 % 130 500 HUS 7 560 113 88,6 % 5 147 143 86,4 % 9 159 000 Invalidiliiton Kuntoutus Oy 37 949 0,4 % 22 000 0,4 % 70 900 ORTON Oy 296 001 3,5 % 251 643 4,2 % 331 711 Päijät-Hämeen HY 113 498 1,3 % 96 286 1,6 % 758 037 SPR Veripalvelu 269 788 3,2 % 239 286 4,0 % 350 000 Vantaa 33 700 0,4 % 35 714 0,6 % 61 800 YHTEENSÄ 8 535 927 5 953 929 11 462 806 1. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) Careassa on asetettu tutkimuksen painoalueiksi

Pöytäkirja 10 (31) - väestön ikääntymisen tutkimus sekä - väestön ikääntymisestä selviytymistä edistävä tutkimus. Carea raportoi vuodelta 2017 yhteensä 66 376 euron tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (43 %), 4 (43 %) ja 5-8 (14 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut vakiintuneesti usean vuoden ajan. Carean ilmoittamana todetaan julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta 2015-2017 yhteensä 14 (0,1 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä 2 343 ). Carean hakemuksessa organisaatiosta ehdotetut kaksi hanketta on priorisoitu 1-vuotisiksi hanke-ehdotuksiksi. Mitään näistä hankkeista ei ehdoteta tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi. Haettu summa on yhteensä 22 000. Carean hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 56 % Painoalue 4: 22 % Painoalue 5-7: 22 % Yhteensä 100 % 2. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tavoitetila tiivistyy kahteen sanaan: Toimintakykyisenä kotona. Vision taustalla on halu uudistaa sosiaali ja terveysalan vanhoja toimintamalleja ja rakenteita, sekä osaltaan vastata kestävyysvajeeseen ja väestön ikääntymisen seurauksena kasvavaan palvelutarpeeseen. Tämän vuoksi Eksotessa tehtävän terveyden tutkimuksen keskeiset tavoitteet ovat sairauksien etenkin kansantautien ennaltaehkäisy, potilaiden omahoitomallit ja sähköinen asiointi. Eksote raportoi vuodelta 2017 yhteensä 75 249 euron tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (55 %) ja 4 (16 %) ja 5-7 (29 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Eksote ilmoittamista julkaisuista löytyy julkaisufoorumipisteitä vuosilta 2015-2017 yhteensä 110 (1,0 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä 18 411 ). Eksoten hakemuksessa on priorisoitu 11 kappaletta 1-4 -vuotista hanketta (kahdestatoista organisaatiosta ehdotetusta hankkeesta). Haettu summa on yhteensä 564 458. Eksoten hakemus sisältää kaksi ehdotuksen organisaation tutkimustoiminnan uusiksi avauksiksi (56 500 euroa). Eksote ilmoittaa hakemuksessaan seuraavan painoaluejakautuman (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 66 % Painoalue 4: 12 % Painoalue 5-7: 22 % Yhteensä 100 % 3. Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut Espoon sosiaali- ja terveystoimen tutkimustoiminnan tavoitteet ja panoalueet ovat seuraavat:

Pöytäkirja 11 (31) Tavoitteet: 1. Edistää tieteellisen tutkimustyön tekemistä ja tutkimukseen perustuvaa, asiakkaiden tarpeista lähtevää toimintakäytäntöjen kehittämistä Espoon sosiaali- ja terveyspalveluissa. 2. Edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja potilasturvallisuutta. 3. Tuottaa uutta tietoa ja edistää sen hyödyntämistä Espoon palveluissa. Painoalueet: 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä kestävä sosiaalinen kehitys 2. Palvelujärjestelmän toimivuuden, asiakaslähtöisten toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja menetelmien vaikutusten parantamiseen liittyvä tutkimus 3. Perusterveydenhuollon kliininen tutkimus 4. Sosiaalityön käytäntötutkimus Espoo raportoi 0 euroa valtion tutkimusrahan käyttöä vuodelta 2017. Espoo raportoi julkaisutoiminnan julkaisufoorumipisteitä vuosilta 2015-2017 yhteensä 27 (0,3 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä 4 519 ). Espoon hakemuksessa on priorisoitu yksi nelivuotinen hanke (kaikki organisaatiosta ehdotetut hankkeet), jota ei esitetä uudeksi tutkimustoiminnan avaukseksi. Haettu summa on yhteensä 14 400. Espoo ilmoittaa hakemuksessaan seuraavan painoaluejakautuman (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 100 % Painoalue 4: 0 % Painoalue 5-7: 0 % Yhteensä 100 % 4. Helsingin kaupunki, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala tukee Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita edistäviä tutkimuksia. Lähivuosien tavoitteita ovat mm. väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventuminen sekä palvelujen saatavuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden paraneminen. Lähtökohta palvelujen uudistamiselle on asiakkaan tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus ja resurssien oikeaaikainen kohdentaminen. Asiakassegmenttien pohjalta on luotu palvelujen ydinprosessit, joista paljon palveluja tarvitsevien sekä riskiryhmien etsimisen ja tunnistamisen prosessit ovat keskiössä. Toimialan priorisoimat tutkimushankkeet kytkeytyvät Helsingin terveyspoliittisiin tavoitteisiin sekä kansallisiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin. Helsinki kaupunki raportoi vuodelta 2017 yhteensä 69 175 :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (1 %) ja 4 (90 %) ja 5-7 (9 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut tällä tasolla usean vuoden ajan. Helsinki ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta 2015-2017 yhteensä 58 (0,5 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä 9 708 ). Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla saatiin ja priorisoitiin kaikkiaan 11 hakemusta terveyden tutkimuksen hankkeeksi, jotka on merkitty yksivuotisiksi. Priorisoitu hakemus on yhteensä 130 500 euroa. Mitään hankkeista ei esitetä tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi.

Pöytäkirja 12 (31) Helsingin kaupungin hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 20 % Painoalue 4: 46 % Painoalue 5-7: 34 % Yhteensä 100 % 5. HUS:ssa keskitytään strategian mukaisesti tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin, on kansainvälisesti arvostettua ja sen tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä työssä. HUS tukee myös aktiivisesti perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa, parantaa kaikkien ammattiryhmien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä sekä vahvistaa terveystaloustieteellistä ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta. HUS pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisesti kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman ja rahoituksen turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. HUS edistää innovaatioiden hyödyntämistä. HUS raportoi vuodelta 2017 yhteensä 6 947 599 :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (76 %) ja 4 (11 %) ja 5-7 (14 %) kohdistuvaan tutkimukseen. HUS ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta 2015-2017 yhteensä 10 058 (94,2 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä 1 683 422 ). Sisäisiä hanke-ehdotuksia saatiin HUS:ssa 141 kpl (29 884 824 euroa). HUS:n priorisoitu hakemus koostuu 112 akateemisesti korkeatasoista ja erikoissairaanhoitoa kehittävästä hankkeesta. Hakemusten arvioinnissa HUS:n tutkimustoimikunta tarkasti, että priorisoidut hankkeet toteuttavat organisaation tutkimusstrategiaa ja STM:n määrittelemällä tavalla terveyden tutkimuksen tavoitteita ja painoaluetavoitteita. Hakemukseen sisällytetyt hankkeet kattavat laajasti lääke- ja hoitotieteen eri osa-alueet ja ne jakautuvat HUS:n eri toimialoille. Hankkeet sisältävät laaja-alaista ja korkeatasoista kansainvälistä yhteistyötä, tutkimusryhmien välistä poikkitieteellistä yhteistyötä ja alueellista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Hakemukseen sisällytetyillä tutkimushankkeilla on merkitystä paitsi HUS:n potilashoidon myös terveyden ja sairaanhoidon kansallisen ja kansainvälisen kehittämisen kannalta. Hankkeet on HUS:n tutkimustoimikunnan toimesta priorisoitu niiden tieteellisen laadun ja rahoituksen tarpeen mukaisesti. Ervatutkimustoimikunnalle toimitetussa priorisoitujen hankkeiden listassa hankkeet on kuvattu aakkosjärjestyksessä. Haettu summa yksi- tai kaksivuotisiin hankkeisiin on 9 159 000. HUS hakee organisaation tutkimustoiminnan uutena avauksena rahoitusta neljälle hanke-ehdotukselle yhteensä 405 000 euroa. HUS:n hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 74 % Painoalue 4: 11 % Painoalue 5-7: 15 % Yhteensä 100 %

Pöytäkirja 13 (31) 6. Invalidiliiton Kuntoutus Oy Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n terveyden tutkimuksen tavoitteet ovat: - uusien sekä teknologiaa hyväksi käyttävien vaikuttavien kuntoutusmenetelmien saaminen palveluvalikoimaan - aivo- ja selkäydinvaurioiden sekä harvinaisten sairauksien terveydentilaan ja laaja-alaiseen toimintakykyyn sekä esteettömyyteen liittyvien tietoaukkojen selvittäminen ja esille tuominen Invalidiliiton Kuntoutus Oy raportoi vuodelta 2017 yhteensä 18 759 :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (73 %) ja 4 (4 %) ja 5-7 (23 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut tällä tasolla usean vuoden ajan. Invalidiliiton Kuntoutus Oy ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta 2015-2017 yhteensä 18 (0,2 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä 3 013 ). Invalidiliiton Kuntoutus Oy:ssa on priorisoinut 2 hakemusta terveyden tutkimuksen 1-4 -vuotisiksi hankehakemuksiksi (yhteensä 70 900 euroa). Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n hakemus ei sisällä organisaation tutkimustoiminnan uusia avauksia. Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 100 % Painoalue 4: 0 % Painoalue 5-7: 0 % Yhteensä 100 % 7.Orton Oy Ortonin tutkimustoiminnan painopisteet ovat - Kliiniset ja RCT-tutkimukset sekä pitkäaikaisseurantatutkimukset ortopedian ja kuntoutuksen aloilta - Muut tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät tutkimusprojektit - Kuntoutukseen liittyvät kehittämishankkeet - Uuden teknologian kehittäminen, kriittinen arviointi ja innovatiiviset tutkimukset Tieteellinen tutkimus Orton oli 30.11.2017 asti Invalidisäätiön alaista toimintaa. HUS:n ostaessa osake-enemmistön Orton Oy:stä, myös tieteellinen tutkimus- ja koulutustoiminta siirtyivät Orton Oy:n toiminnaksi 1.12.2017 alkaen. Orton Oy raportoi vuonna 2017 valtionavustuksen käytöksi 129 891 euroa, painoalueilla 1-3 kohdistui (73 %), painoalueella 4 (19 %) ja painoalueilla 5-7 (8 %). Orton Oy:n ilmoituksesta lasketaan julkaisufoorumipisteiden summaksi 93 vuosilta 2015-2017 (0,9 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä 15 566 ). Ortonissa saatiin sisäisiä hanke-ehdotuksia yhteensä 11 kpl (417 511 euroa). Orton Oy:n tieteellisen tutkimusyksikön johtoryhmä ehdottaa tutkimushankkeille (11 kpl) rahoitusta yhteensä 331 711 vuodelle 2019. Orton Oy:n hakemus ei sisällä uusia avauksia.

Pöytäkirja 14 (31) Orton Oy:n hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 59 % Painoalue 4: 27 % Painoalue 5-7: 14 % Yhteensä 100 % 8. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (PHHYKY) Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tavoitteena on tuottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, joka tukee alueen toimintaa edistäen väestön terveyttä ja hyvinvointia. PHHYKY kannustaa tutkijoitaan verkostoitumaan kansallisesti ja kansainvälisesti. PHHYKY:n ansioituneet tutkijat ohjaavat nuorempia kollegoitaan. Päijät-Hämeen keskussairaalassa kannustetaan henkilöstöä tekemään tieteellistä tutkimustyötä. Tämä osaltaan toimii rekrytointivalttina nuorille lääkäreille. Päijät-Hämeessä katsotaan, että valinnanvapauden myötä menestyminen terveystieteellisissä tutkimuksissa on kilpailuvaltti. PHHYKY kannustaa tutkimuksen tekemiseen perusterveydenhuollossa, jossa sijaitsee suurin potilasmateriaali. Kliinisten lääketutkimusten alueellisen määrän toivotaan nousevan niiden taloudellisen merkityksen vuoksi. Tutkijoita ohjataan hakemaan rahoitusta mm. säätiöiltä, ja rahoituksen saaminen katsotaan hankkeissa eduksi. Hankkeisiin saatu rahoitus ja sen käyttö on tarkoin valvottua. PHHYKY raportoi vuoden 2017 valtion tutkimusmäärärahan käytön vielä TAYS:n ervaan. PHHYKY:n vuosien 2015-2017 julkaisujen ilmoituksesta julkaisufoorumipisteiden summaksi lasketaan 173 (1,6 %, ennakoidulla 2019 jakokriteerillä 28 955 ). PHHYKY:ssä on nimetty Valtion tutkimusrahoitus (VTR) -työryhmä suorittamaan hanke-esitysten esiarvioinnin ja priorisoinnin. Työryhmä on katsonut, että priorisoidut hankkeet täyttävät yliopistotasoisen tutkimuksen tavoitteet ja painopistealueet STM:n antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi työryhmä on noudattanut työskentelyssään HUS:n Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunnan ohjetta (21.3.2018). PHHYKY:n valtion tutkimusrahoitushaussa tuli hakemuksia määräaikaan mennessä 11 kappaletta, joista työryhmä päättyi priorisoimaan 10 hakemusta. Priorisoitujen hakemusten yhteenlaskettu summa on 758 037 euroa, joista kolme on useammalle hankekaudelle kuin 2019. Uusi avauksia tuli neljä kappaletta (yhteensä 322 638 euroa). Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 37 % Painoalue 4: 46 % Painoalue 5-7: 17 % Yhteensä 100 %

Pöytäkirja 15 (31) 9. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu Asetus Suomen Punaisesta Rististä toteaa, että Veripalvelu harjoittaa osaamiseensa liittyvää palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja osallistuu kansainväliseen kehitystyöhön. Veripalvelu on tunnistettu yhdeksi yliopistotasoista lääketieteellistä tutkimusta harjoittavaksi organisaatioksi ja valtion tutkimusrahoituksen saajaksi Sosiaali- ja terveysministeriön yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitusta käsittelevässä asetuksessa. Veripalvelu raportoi vuodelta 2017 yhteensä 340 499 :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueisiin 1-3 (68 %), 4 (16 %) ja 5-7 (16 %) kohdistuvaan tutkimukseen. Veripalvelu ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta 2015-2017 yhteensä 102 (1,0 %, 2019 jakokriteerillä 17 072 ). Veripalvelun Tieteellinen neuvottelukunta on priorisoidut vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahahakemukseen 5 hanketta (350 000 euroa). Yksi priorisoiduista hankkeista on jo aikaisemmin tunnistettu tutkimustoiminnan uusi avaus, jolle perustellaan jatkorahoitusta. Tutkimusprojektit toteuttavat SPR:n Veripalvelun tutkimusstrategiaa. Projektit tukevat kolmea strategian neljästä painopistealueesta: kudossopivuutta, verenluovuttajien tutkimusta ja uusien soluterapioiden tutkimusta. Veripalvelun johtokunnan hyväksymä tutkimusstrategia linjaa, että kansallisesti keskitetyn palvelutoiminnan tieteellinen hyödyntäminen on osa Veripalvelun perustehtävää. Veripalvelun tutkimustoiminnan tavoitteena on tuottaa pitkäjänteisesti korkeatasoista tieteellistä tietoa omalla toimialueellaan. Tutkimustoimintaa harjoitetaan yhteistyössä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yliopistosairaaloiden kanssa. SPR Veripalvelu hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 72 % Painoalue 4: 14 % Painoalue 5-7: 14 % Yhteensä 100 % 10. Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vantaa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja opinnäytetöiden ja tieteellisten julkaisujen tekemiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on kiinnostunut palvelujärjestelmän kehittämisestä ja se osallistuu useisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Vantaan kaupunki raportoi vuodelta 2017 yhteensä 30 289 :n tutkimusrahoituksen käytöstä painoalueilla 1-3 (3 %) ja painoalueilla 4-7 (97 %). Vantaan kaupunki ilmoittaa julkaisufoorumipisteiden summaksi vuosilta 2015-2017 yhteensä 27 (0,3 %, 2019 jakokriteerillä 4 519 ). Vantaan kaupunki hakee tutkimusrahoitusta 61 800 euroa yhteen kaksivuotiseen hankekokonaisuuteen, jota ehdotetaan tutkimustoiminnan uudeksi avaukseksi. Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluiden hakemuksesta ilmenee seuraava painoaluejakautuma (STM:n asetus): Painoalue 1-3: 5 %

Pöytäkirja 16 (31) Painoalue 4: 30 % Painoalue 5-7: 65 % Yhteensä 100 %. Arviointi jaettavissa olevasta määrärahasta Valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa vuodelle 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha on 15 M, josta HYKS-ervan yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaksi lasketaan vuonna 2019 yhteensä 5 940 000 euroa. Sen lisäksi esittelijä ehdottaa uudelleen jaettavaksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2017 rahasta käyttämättä jäänyttä ja erva-tutkimustoimikunnalle palautettua 18 425 euron summaa. Tällöin jaettavana olisi yhteensä 5 958 425 euroa. Tästä painoalueelle 4 jaettava osuus olisi vähintään 10 % eli 595 842 euroa ja painoalueelle 5-7 jaettava osuus olisi vähintään 15 % eli 893 764 euroa (STM.n asetus 1434/2015). Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen jälkeen hallitus on käynyt neuvottelun vuoden 2019 valtion budjetista (budjettiriihi). Internetissä julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa todetaan, että hallitus sopi silloin lisäyksistä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Tähän kohdennukseen sisältyy tiedotteen mukaan 6 miljoonan euron verran valtion tutkimusmäärärahan kasvattamista yliopistosairaaloille. Tällä perusteella valtion tutkimusmäärärahan momentti muuttuisi eduskunnan käsittelyyn annettavassa budjettiesityksessä (määräpäivä 17.9.2018). Tiedotteessa kuitenkin todetaan, että eduskunnalle käsittelyyn annettavassa esityksessä luvut voivat vielä muuttua tiedotteessa olevista. Eduskunta päättää siten loppuvuoden aikana vuoden 2019 valtion tutkimusmäärärahan määrästä. Kuutena edellisenä vuotena eduskunta on korottanut 1-6 miljoonalla eurolla valtioneuvoston ehdotusta budjettikäsittelyssään. Tässä tilanteessa jaon pohjaehdotus valmistellaan tämänhetkisen virallisen 15 M budjettiehdotuksen pohjalta ja varaudutaan siihen, että valtion tutkimusmäärärahan momentti voi muuttua sekä hallituksen että eduskunnan toimesta vuodeksi 2019.

Pöytäkirja 17 (31) Rahanjakoehdotus JUFO-pisteiden perusteella Taulukko 2. Hakijaorganisaation JUFO-pisteet kolmelta kolmivuotiskaudelta ja JUFO-pisteiden mukainen määrärahan jako HYKS-ervassa 2019. Organisaatio JUFO-pisteet yhteensä vuosilta 2013-2015 JUFO-pisteet yhteensä vuosilta 2014-2016 JUFO-pisteet yhteensä vuosilta 2015-2017 Hakijaorganisaation osuus (%) JUFOpisteistä; jako 2019 Määräraha ( ) JUFOpisteiden perusteella 2019 Carea 17 49 14 0,1 % 2 343 Eksote 104 118 110 1,0 % 18 411 Espoo 9 27 0,3 % 4 519 Helsinki 64 78 58 0,5 % 9 708 HUS 11 022 10 709 10 058 94,2 % 1 683 422 Invalidiliiton Kuntoutus Oy 15 20 18 0,2 % 3 013 ORTON Oy 167 130 93 0,9 % 15 566 Päijät-Hämeen HY na 189 173 1,6 % 28 955 SPR Veripalvelu 110 83 102 1,0 % 17 072 Vantaa 48 39 27 0,3 % 4 519 YHTEENSÄ 11 602 11 424 10 680 100 % 1 787 527 Arvioidusta jaettavissa olevasta määrärahasta JUFO-pisteiden perusteella jaettava osuus olisi 30 % eli 1 787 527 euroa. Esittelijä on valmistellut pohjaehdotuksen hakijaorganisaatioiden itse ilmoittamien vuosien 2015-2017 julkaisutuotannon JUFO-pisteiden perusteella (taulukko 2). Organisaatioiden ilmoittamia JUFO-pistemääriä on korjattu silloin, kun organisaatio on ilmoittanut laskelmaan mukaan varsinaista julkaisua edeltävän epub-vaiheen julkaisun, ilmoittanut saman julkaisun useammin kuin kerran tai vuosittaisessa julkaisulistauksessa on todettu pistemäärän yhteenlaskuvirhe. Rahanjakoehdotus hakijaorganisaation tutkimustoiminnan uusien avauksien perusteella Priorisoiduissa hakemuksissa on yhteensä 12 organisaatioiden uudeksi avaukseksi ehdottamaa hanketta viidestä eri organisaatiosta. Haettu määräraha on yhteensä 870 938 euroa. Hankkeet esitellään organisaatioiden hakemusten liitteissä 2. Pohjaehdotuksena on vuoden 2019 hakuohjeen ja hankkeiden arvioinnin nojalla, että tutkimustoiminnan uusiin avauksiin kohdennetaan 580 000 euroa (9,8 %) kymmenelle 1-4 -vuotiselle hankkeelle (esityslistan liite 4). Uusien avauksien painoaluejakautumat ovat 60 % ja 346 750 euroa painoalueille 1-3, 22 % ja 129 500 euroa painoalueille 4 ja 18 % ja 103 750 euroa painoalueille 5-7.

Pöytäkirja 18 (31) Organisaatio Vuonna 2016 uusiin avauksiin annettu määräraha oli 385 000 euroa (5,47 %), 404 600 euroa (5,17 %) vuonna 2017 ja 646 000 euroa (7,75 %) vuonna 2018. Määrärahan kokonaisarviointi 1. Määrärahan ennusteena HYKS-ervassa on käytetty 5 958 425 euroa. 2. HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päätös organisaatioiden julkaisutuotannon julkaisufoorumipisteytyksen (JUFO) käytöstä 30 %:lla painotuksella jakoperusteena: 1 787 527 euroa (taulukko 2). 3. HYKS-ervan tutkimustoimikunnan linjaus organisaatioiden tutkimustoiminnan uusista avauksista. Pohjaehdotuksena on 580 000 euroa kymmenelle organisaatioiden uutena avauksena esittelemälle tutkimushankkeelle (esityslistan liite 4). Rahoitus kohdistuu silloin neljään eri organisaatioon. 4. Muun kokonaisarvioinnin perusteella jaettavaksi rahoitusosuudeksi jää silloin 3 590 897 euroa. Pohjaehdotuksen jakokulmassa on mukana organisaation tutkimusrahoituksen historiallinen perspektiivi tutkimustoiminnan jatkuvuuden vuoksi. Suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia (taulukko 3). 5. Arvioinnissa kiinnitetään myös hankerahan jakautuminen STM:n painoalueille 1-3, 4 ja 5-7 STM:n asetuksen 1434/2015 vaatimuksen mukaisesti. 6. Varaudutaan määrärahan määrään vaikuttaviin epävarmuustekijöihin. Taulukko 3. Valtion tutkimusmäärärahan jako hakemusten kokonaisarvioinnin perusteella 2019 Vuoden 2017 jako suhteutettuna 15 M budjettiin Vuoden 2017 keskimääräinen jako-osuus (%) Vuoden 2018 jako suhteutettuna 15 M budjettiin Vuoden 2018 keskimääräinen jakoosuus (%) Vuosi 2019 pohjaehdotus, pyöristetty määräraha yhteensä Vuoden 2019 keskimääräinen jakoosuus (%) Carea 75 112 1,3 % 15 000 0,3 % 20 000 0,3 % Eksote 131 124 2,2 % 112 643 1,9 % 90 000 1,5 % Espoo 0 0,0 % 7 143 0,1 % 10 000 0,2 % Helsinki 65 996 1,1 % 27 071 0,5 % 60 000 1,0 % HUS 5 058 961 85,0 % 5 147 143 86,4 % 4 941 425 82,9 % Invalidiliiton Kuntoutus 38 422 0,6 % 22 000 0,4 % 29 000 Oy 0,5 % ORTON Oy 192 112 3,2 % 251 643 4,2 % 224 000 3,8 % Päijät-Hämeen HY 84 067 1,4 % 96 286 1,6 % 308 000 5,2 % SPR Veripalvelu 244 096 4,1 % 239 286 4,0 % 222 000 3,7 % Vantaa 64 037 1,1 % 35 714 0,6 % 54 000 0,9 % YHTEENSÄ 5 953 929 5 953 929 5 958 425

Pöytäkirja 19 (31) Päätösesitys Tutkimustoimikunta 1. toteaa, että kaikki hakijat ovat hakuun oikeutettuja. 2. päättää myöntää HYKS:n erityisvastuualueen vuodeksi 2019 valtiolta saatavan yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen tarkoitetun määrärahan organisaatioille seuraavassa taulukossa esitetyn jakosäännön mukaisesti. Organisaatio Vuosi 2019 pohjaehdotus, pyöristetty määräraha yhteensä, jossa uusien avauksien osuus, josta painoalueelle 1-3, josta painoalueelle 4 vähintään, josta painoalueelle 5-7 vähintään Carea 20 000 0 11 200 4 400 4 400 Eksote 90 000 49 000 74 160 4 920 10 920 Espoo 10 000 0 10 000 0 0 Helsinki 60 000 0 12 000 27 600 20 400 HUS 4 941 425 203 000 3 625 435 584 227 731 764 Invalidiliiton Kuntoutus Oy 29 000 0 29 000 0 0 ORTON Oy 224 000 0 132 160 60 480 31 360 Päijät-Hämeen HY 308 000 279 000 189 019 64 987 53 994 SPR Veripalvelu 222 000 0 158 571 31 714 31 714 Vantaa 54 000 49 000 2 700 16 200 35 100 YHTEENSÄ 5 958 425 580 000 4 244 245 794 528 919 652 9,8 % 71 % 13 % 15 % 3. toteaa, että organisaatiot saavat itse kohdentaa saamansa rahoituksen hakemuksessa priorisoituihin tutkimushankkeisiin kuitenkin niin, että kukin organisaatio kohdentaa osaltaan vähintään yllä olevassa taulukossa määrätyn osuuden rahoituksesta tutkimuksen painoalueelle 1-3, 4 ja 5-7, jotta HYKS-ervassa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan käyttö toteuttaa STM:n asetuksen 1434/2015 vaatimukset. Lisäksi organisaation tulee ottaa huomioon, että osa sen saamasta rahoituksesta on voitu myöntää organisaation tutkimustoiminnan uuteen avaukseen taulukossa määrätyllä tavalla. 4. toteaa, että myöntöpäätös on ehdollinen. Organisaatioiden saamat ja painoalueille 1-3, 4 ja 5-7 vähintään kohdennettavat rahoitussummat muuttuvat valtion vuoden 2019 budjetin määräämissä rajoissa myöntöpäätöstä vastaavassa suhteessa, jos HYKS-ervan saama tutkimusmääräraha muuttuu tässä myöntöpäätöksessä arvioidusta. Organisaation yhteensä saama tai uudeksi avaukseksi myönnetyn hankkeen saama rahoitus ei voi olla suurempi kuin organisaation hakema rahasumma. 5. päättää, että rahoitusta saaneet organisaatiot ovat velvollisia pitämään kirjaa ja raportoimaan tutkimustoimikunnalle hankekohtaisesti määrärahan käytöstä kunkin vuoden 2019 toukokuun loppuun mennessä. Raportin tu-

Pöytäkirja 20 (31) lee sisältää tieto siitä, kuinka suuri osa rahoituksesta on mennyt painoalueille 1-3, painoalueelle 4 ja painoalueille 5-7. Lisäksi organisaation tulee ottaa huomioon, että useammalle kuin yhdelle kalenterivuodelle ajoittuvan määrärahan käytöstä organisaation tulee raportoida vuosittain, kunnes organisaatio on kokonaan käyttänyt valtionavustuksena saamansa rahoituksen. Siltä osin kuin organisaation valtionavustuksena saaman määrärahan käyttöä ei ole mahdollista toteuttaa säädetyllä ja ohjeistetulla tavalla, organisaation on palautettava määräraha takaisin ervatutkimustoimikunnalle. 6. päättää, että jos määrärahaa saaneessa organisaatiossa todetaan kalenterivuoden kuluessa, että jokin hanke tai jotkin hankkeet eivät ole käynnistyneet tai että hankkeen/hankkeiden jatkuminen on estynyt eikä käyttämättä jäänyttä hankerahoitusta voida käyttää määrärahapäätöksen perustana olleiden priorisoitujen hankkeiden toteuttamiseen, organisaation tulee palauttaa määräraha välittömästi tai viimeistään määrärahan seuraavan käyttöraportin yhteydessä erva-tutkimustoimikunnalle. Asian käsittely Arviointi jaettavissa olevasta määrärahasta Toimikunnan esittelijä, ylilääkäri Ari Lindqvist totesi, että valtionvarainministeriön elokuussa 2018 annetussa budjettiehdotuksessa vuodelle 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha oli 15 M, josta HYKS-ervan yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaksi lasketaan vuonna 2019 yhteensä 5 940 000 euroa. Kokouksen esityslistan valmistumisen jälkeen annetussa hallituksen esityksessä eduskunnalle vuodelle 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha on noussut 21 M :aan. Siitä laskettuna HYKS-ervan yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan ennuste vuonna 2019 on 8 316 000 euroa. Tässä tilanteessa esittelijä on kokouksessa muuttanut pohjaehdotusta niin, että sekä vuonna 2019 valtion budjetista HYKS-ervan saamaksi arvioitu määräraha että pohjaehdotukseksi valmisteltu määrärahan jako perustuu 21 M :n valtion budjettiin 15 M :n sijasta. Varaudutaan myös siihen, että valtion tutkimusmäärärahan momentti voi muuttua vielä eduskunnan toimesta vuodeksi 2019. Sen lisäksi esittelijä ehdottaa uudelleen jaettavaksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2017 rahasta käyttämättä jäänyttä ja ervatutkimustoimikunnalle palautettua 18 425 euron summaa. Tällöin jaettavana olisi yhteensä 8 334 425 euroa. Tästä painoalueelle 4 jaettava osuus olisi vähintään 10 % eli 833 442 euroa ja painoalueelle 5-7 jaettava osuus olisi vähintään 15 % eli 1 250 164 euroa (STM.n asetus 1434/2015). Rahanjakoehdotus JUFO-pisteiden perusteella Esittelijän muutetun pohjaehdotuksen mukaan arvioidusta jaettavissa olevasta määrärahasta JUFO-pisteiden perusteella jaettava osuus olisi 30 % eli 2 500 327 euroa.

Pöytäkirja 21 (31) Taulukko 4. Muutetun pohjaehdotuksen mukainen JUFO-pisteiden mukainen määrärahan jako HYKS-ervassa vuonna 2019: Organisaatio JUFO-pisteet yhteensä vuosilta 2015-2017 Hakijaorganisaation osuus (%) JUFO-pisteistä; jako 2019 Määräraha ( ) JUFO-pisteiden perusteella 2019 Carea 14 0,1 % 3 278 Eksote 110 1,0 % 25 752 Espoo 27 0,3 % 6 321 Helsinki 58 0,5 % 13 579 HUS 10 058 94,2 % 2 354 709 Invalidiliiton Kuntoutus Oy 18 0,2 % 4 214 ORTON Oy 93 0,9 % 21 773 Päijät-Hämeen HY 173 1,6 % 40 502 SPR Veripalvelu 102 1,0 % 23 880 Vantaa 27 0,3 % 6 321 YHTEENSÄ 10 680 100,0 % 2 500 327 Rahanjakoehdotus hakijaorganisaation tutkimustoiminnan uusien avauksien perusteella Esittelijän muutettuna pohjaehdotuksena on vuoden 2019 hakuohjeen ja hankkeiden arvioinnin nojalla, että tutkimustoiminnan uusiin avauksiin kohdennetaan 740 938 euroa (8,9 %) kymmenelle 1-4 -vuotiselle hankkeelle (pöytäkirjan liite). Uusien avauksien painoaluejakautumat ovat 64 % ja 475 537 euroa painoalueille 1-3, 20 % ja 144 558 euroa painoalueille 4 ja 16 % ja 120 843 euroa painoalueille 5-7. Määrärahan kokonaisarviointi 1. Muutetussa pohjaehdotuksessa määrärahan ennusteena HYKS-ervassa on käytetty 8 334 425 euroa. 2. Muutetussa pohjaehdotuksessa HYKS-ervan tutkimustoimikunnan päätös organisaatioiden julkaisutuotannon julkaisufoorumipisteytyksen (JUFO) käytöstä 30 %:lla painotuksella jakoperusteena: 2 500 327 euroa (taulukko 4). 3. Muutetussa pohjaehdotuksessa HYKS-ervan tutkimustoimikunnan linjaus organisaatioiden tutkimustoiminnan uusista avauksista on 740 938 euroa kymmenelle organisaatioiden uutena avauksena esittelemälle tutkimushankkeelle (pöytäkirjan liite). Rahoitus kohdistuu silloin neljään eri organisaatioon. 4. Muutetussa pohjaehdotuksessa muun kokonaisarvioinnin perusteella jaettavaksi rahoitusosuudeksi jää silloin 5 093 159 euroa. Pohjaehdotuksen jakokulmassa on mukana organisaation tutkimusrahoituksen historiallinen perspektiivi tutkimustoiminnan jatkuvuuden vuoksi. Suuret vaihtelut tutkimustyön rahoituksessa voivat olla hyvin haitallisia.

Pöytäkirja 22 (31) 5. Arvioinnissa kiinnitetään myös hankerahan jakautuminen STM:n painoaloille 1-3, 4 ja 5-7 STM:n asetuksen 1434/2015 vaatimuksen mukaisesti. 6. Varaudutaan määrärahan määrään vaikuttaviin epävarmuustekijöihin. Tutkimustoimikunta kävi yleiskeskustelun esittelijän kokouksessa esittämästä muutetusta määrärahan jaon pohjaehdotuksesta. Päätös Tutkimustoimikunta päättää esittelijän kokouksessa esittämän muutetun pohjaehdotuksen mukaisesti, 1. että kaikki hakijat ovat hakuun oikeutettuja. 2. että HYKS:n erityisvastuualueen vuodeksi 2019 valtiolta saatavan yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen tarkoitettu määräraha myönnetään organisaatioille seuraavassa taulukossa esitetyn jakosäännön mukaisesti. Organisaatio Vuosi 2019 pohjaehdotus, pyöristetty määräraha yhteensä, jossa uusien avauksien osuus, josta painoalueelle 1-3, josta painoalueelle 4 vähintään, josta painoalueelle 5-7 vähintään Carea 22 000 0 12 320 4 840 4 840 Eksote 126 000 56 500 100 420 8 340 17 240 Espoo 14 400 0 14 400 0 0 Helsinki 85 000 0 17 000 39 100 28 900 HUS 6 929 225 300 000 5 408 045 525 700 995 480 Invalidiliiton Kuntoutus Oy 41 000 0 41 000 0 0 ORTON Oy 314 000 0 185 260 84 780 43 960 Päijät-Hämeen HY 430 000 322 638 241 952 111 838 76 210 SPR Veripalvelu 311 000 0 222 142 44 429 44 429 Vantaa 61 800 61 800 3 090 18 540 40 170 YHTEENSÄ 8 334 425 740 938 6 245 629 837 567 1 251 229 75 % 10 % 15 % 3. että organisaatiot saavat itse kohdentaa saamansa rahoituksen hakemuksessa priorisoituihin tutkimushankkeisiin kuitenkin niin, että kukin organisaatio kohdentaa osaltaan vähintään yllä olevassa taulukossa määrätyn osuuden rahoituksesta tutkimuksen painoalueelle 1-3, 4 ja 5-7, jotta HYKS-ervassa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan käyttö toteuttaa STM:n asetuksen 1434/2015 vaatimukset. Lisäksi organisaation tulee ottaa huomioon, että osa sen saamasta rahoituksesta on voitu myöntää organisaation tutkimustoiminnan uuteen avaukseen tutkimustoimikunnan päätöksessä määrätyllä tavalla. 4. että myöntöpäätös on ehdollinen. Organisaatioiden saamat ja painoalueille 1-3, 4 ja 5-7 vähintään kohdennettavat rahoitussummat muuttuvat valti-

Pöytäkirja 23 (31) on vuoden 2019 budjetin määräämissä rajoissa myöntöpäätöstä vastaavassa suhteessa, jos HYKS-ervan saama tutkimusmääräraha muuttuu tässä myöntöpäätöksessä arvioidusta. Organisaation yhteensä saama tai uudeksi avaukseksi myönnetyn hankkeen saama rahoitus ei voi olla suurempi kuin organisaation hakema rahasumma. 5. että rahoitusta saaneet organisaatiot ovat velvollisia pitämään kirjaa ja raportoimaan tutkimustoimikunnalle hankekohtaisesti määrärahan käytöstä kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää tieto siitä, kuinka suuri osa rahoituksesta on mennyt painoalueille 1-3, painoalueelle 4 ja painoalueille 5-7. Lisäksi organisaation tulee ottaa huomioon, että useammalle kuin yhdelle kalenterivuodelle ajoittuvan määrärahan käytöstä organisaation tulee raportoida vuosittain, kunnes organisaatio on kokonaan käyttänyt valtionavustuksena saamansa rahoituksen. Siltä osin kuin organisaation valtionavustuksena saaman määrärahan käyttöä ei ole mahdollista toteuttaa säädetyllä ja ohjeistetulla tavalla, organisaation on palautettava määräraha takaisin erva-tutkimustoimikunnalle. 6. että jos määrärahaa saaneessa organisaatiossa todetaan kalenterivuoden kuluessa, että jokin hanke tai jotkin hankkeet eivät ole käynnistyneet tai että hankkeen/hankkeiden jatkuminen on estynyt eikä käyttämättä jäänyttä hankerahoitusta voida käyttää määrärahapäätöksen perustana olleiden priorisoitujen hankkeiden toteuttamiseen, organisaation tulee palauttaa määräraha välittömästi tai viimeistään määrärahan seuraavan käyttöraportin yhteydessä erva-tutkimustoimikunnalle. Lisätiedot Ylilääkäri Ari Lindqvist ari.lindqvist@hus.fi, puh. 040 523 8686 Liitteet 1 Liite 1 2 Liite 2 3 Liite 3 4 Liite 4 5 Pöytäkirjan liite Jakelu Vuoden 2019 yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaa hakeneet organisaatiot

Pöytäkirja 24 (31) 9 Asianro HUS/2595/2018 Vuoden 2020 tutkimusmäärärahan myöntöprosessin suunnittelu Selostus Vuoden 2019 määrärahan jakoa HYKS-ervassa valmistellut työryhmä päätti osaltaan, että HYKS-erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan varsinaisessa kokouksessa 21.9.2018 tulee käydä periaatekeskustelu tutkimustoiminnan uusien avauksien jatkosta: toimiiko instrumentti oikein vai ei ja kannattaako sen ylläpitäminen? Seuraavaa hakukierrosta varten tulee ainakin pohtia uusien avauksien kriteereitä: mitkä ovat uuden avauksen tunnusmerkit ja mikä on se uutuusarvo, jota haetaan? Onnistuessaan uuden avauksen pitää tuoda mukanaan jotain merkittävää. Se ei saa olla osa organisaation normaalia kehittämistoimintaa. Uuden avauksen tunnistamiseksi ehdotettiin, että hakuohjeeseen listataan uuden avauksen tunnusmerkkejä ja myös negatiivisista tunnusmerkkejä (eli kriteereitä, joita uusilla avauksilla ei saa olla). Rahoitettavien hankkeiden maksimimäärä voisi olla viisi hanketta ja rahoitusta tulisi myöntää suuremmille kokonaisuuksille. Se edellyttää, että organisaatioilta saadaan entistä laajempia ja organisoidumpia ehdotuksia uusiksi hankkeiksi. Rahoitusta voisi varata uusille avauksille yhteensä korkeintaan 500 000. Rahoitusta ei myönnettäisi, jos esitetyt hankkeet eivät täytä uuden avauksen kriteereitä. Valmistelevassa työryhmässä 27.8.2018 tehdyt ehdotukset edellyttävät panostamista uusien avauksien arviointiin dokumentoidusti, kun ehdotusten läpimenoa pitää karsia asetettujen kriteerien perusteella. Se edellyttää, että ervan tutkimustoimikunta käyttää entistä enemmän resursseja ja tekee entistä enemmän työtä uusien hankkeiden arvioimiseksi. Mikäli ervan tutkimustoimikunnan jäsenet eivät ehdi tehdä tätä työtä, tarvittaneen erillinen työryhmä tai ulkopuoliset arvioijat uusien avauksien arviointiin. Lisäksi ervan hankehakemusten prosessiaikaa tulee lisätä, koska nykyisessä vuosikellossa uusien avauksien arviointi tapahtuu kesälomakauden aikana. Käytettävää aikaa on silloin lisättävä joko hakemuksia aikaistamalla tai päätöstä myöhentämällä. Tutkimustoimikunnan tulee keskustella myös siitä vaihtoehdosta, että uusina avauksina myönnettävästä rahoitusosuudesta luovutaan kokonaan. Nyt tehdyt uudet ehdotukset edellyttävät, että uusien avausten ehdotukset lisääntyvät, ehdotettujen hankkeiden koko kasvaa ja että noin 10 hakijaorganisaation joukosta saadaan kilpailuun mukaan aikaisempaa kunniahimoisempia ehdotuksia uusiksi avauksiksi, joilla on mahdollisuus täyttää asetetut kriteerit ja joita voidaan keskenään arvioida tällaisten kriteerien perusteella. Päätösesitys Tutkimustoimikunta käy keskustelun uusien avauksien käyttämisestä instrumenttina vuoden 2020 valtion tutkimusmäärärahan jakoperusteena. Jos tutkimustoimikunta päättää muuttaa uusien avauksien arviointikriteereitä tai uusien avauksien arviointiprosessia, tutkimustoimikunta pohtii myös muu-