Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE



Samankaltaiset tiedostot
TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

Syyhy, ohjeen muutokset

POTILAAN HYGIENIAOPAS

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

ja niiden kotihoidosta. Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Tekijät: Neea Ranto ja Saimi Valmari

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tietopaketti seksitaudeista

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Varhaiskasvatuksen asiakasperheille

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

KOULUIKÄISEN LAPSEN YLEISIMMÄT INFEKTIO- SAIRAUDET JA NIIDEN KOTIHOITO

Syyhy, täit, satiaiset

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Minun psori päiväkirjani

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

Tarttuvien tautien vastustus

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

Mitä tehdä, kun urheilija sairastuu? Monialainen työpaja

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Seborrooinen ihottuma

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN


URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

LASTEN INFEKTIOT OPAS PÄIVÄHOITOON

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU

Suosittelen koulurakennuksen tarkempaa tutkimista ja toimenpiteitä sisäilmahaittojen poistamiseksi. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Ohjeita infektioriskien vähentämiseksi Rauman varhaiskasvatuksessa

STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016

Nurmijärven Seitsemän veljeksen koulu

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

INFLUENSSA A(H1N1) OHJE JÄÄKIEKOSSA

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA Merja Ollila Marianne Kunnari

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

AMGEVITA (adalimumabi)

Transkriptio:

Päivitys 14.5.2013 TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA! -Hyvä käsihygienian merkitys korostuu lasten päivähoitopaikoissa/kouluissa sekä lasten että henkilökunnan kohdalla. Usein pelkkä käsien pesu vedellä ja saippualla riittää, mutta myös käsien desinfektio voi joissain tilanteissa olla tarpeen joko korvaamaan käsien pesu tai tehostamaan sitä. -Oikea aivastamis- ja yskimistekniikka! Jos ei ole paperinenäliinaa käytössä, niin sitten yskitään tai aivastetaan kyynärtaipeeseen ja sen jälkeen käsien pesu. Nenäliina roskiin. -Jatkossa mainituissa ohjeissa on tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi suositeltu eristämisen tarve päivähoidosta/koulusta. Näissä ei ole otettu kantaa lapsen toipumisen kannalta tarpeelliseen poissaoloon hoidosta/koulusta. Hyvä perussääntö on vähintään YKSI KUUMEETON päivä! - Kuume on merkki elimistön tulehdusreaktiosta, joista valtaosa aiheutuu virusten tai bakteerien aiheuttamista infektioista. Peräaukosta mitattuna 37 astetta on vielä normaali lämpö, pienellä vauvalla 37,5 on vielä normaali lämpötila. Jos lapsen lämpö on levossa mitattuna yli 38 astetta, sitä voi pitää jo kuumeena. Kuumelääkettä suositellaan annettavaksi silloin, kun kuume nousee yli 38,5 astetta. Lääkkeitä käytetään suositusten mukaisesti eli lapsen paino ja ikä huomioiden.

ANGIINA ELI NIELUTULEHDUS 2-5 vrk pisaratartunta kuume, kurkkukipu antibioottikuuri 10 vrk, kuume- ja särkylääke, juominen 24 h lääkehoidon aloittamisesta, toipumistarve lapsen voinnin mukaan ENTEROVIRUKSET ( Enterorokko) 3-6 vrk (mutta voi olla lyhempikin) pisaratartunta sekä ulosteen välityksellä lievä ylähengitystieinfektio, kuume, kurkkukipu, rakkulat nielussa, kasvoilla, kämmenissä ja jalkapohjissa, vatsaoireet oireenmukainen hoito, kipu- ja kuumelääkitys, juominen ei eristämistarvetta HERPESSTOMATIITTI? pisara- ja kosketustartunta suurimmalla osalla primaaritartunta on oireeton tai hyvin lieväoireinen, n. 1%:lla primaari-infektio esiintyy rajuna kuumeisena stomatiittina (suutulehdus), jossa kivuliaita rakkuloita on sekä ienalueella että muualla suun limakalvoilla paranee itsestään, asikloviirista voi olla hyötyä rajuoireisessa stomatiitissa jos hoito aloitetaan ensimmäisen vuorokauden aikana ei eristystä INFLUENSSA (A ja B) 1-7 vrk, tavallisimmin 2-3 vrk aerosolina hengitysilman välityksellä sekä kosketustartuntana, viruksen eritys voi alkaa jo 1-2 vrk ennen kliinisiä oireita äkillisesti alkavat oireet; korkea kuume, päänsärky, lihassärky, huonovointisuus, yskä (lapsilla myös nuha) oireiden mukainen hoito; lepo, tarv. kipu- ja kuumelääkitys, nesteytys, lääkäri voi harkita viruslääkitystä oirekuvan perusteella lapsen voinnin mukaan, 1 kuumeeton päivä

KIHOMADOT tartunnasta oireiluvaiheeseen 1-2 kk suun kautta munien välityksellä kutina peräaukon seudulla (erityisesti yöllä), heräily, yökastelu samanaikainen hoito kaikille samassa taloudessa asuville, itsehoitovalmiste (Pyrvin) tai lääkärin määräämä hoito, kynsien leikkaaminen lyhyiksi ei eristystä KURKUNPÄÄN TULEHDUS ELI LARYNGIITTI 3-16 vrk (parainfluenssavirus, n. 70 %:ssa aiheuttajana) pisaratartunta, suora kontakti käheä, kumea, haukkuva yskä, hengityksen rohina ja vaikeutuminen (stridor) käheä yskä ilman hengitysvaikeutta ei vaadi hoitoa, kotikonsteina viileä ulkoilma tai haalea vesihöyry voivat toimia hoitona. Mikäli hengitysvaikeutta, ensihoitona otetaan lapsi syliin istuvaan asentoon ja voidaan kokeilla em. hoitokeinoja. Jos kotikonsteista ei apua, yhteys lääkäripäivystykseen. ei eristämistarvetta MAHATAUTI ( Ripuli/oksennustauti) riippuu taudinaiheuttajasta, mutta yleensä lyhyt 12h 2vrk suoraan potilaasta, eritteistä, kontaminointuneilta pinnoilta oksentelu, ripulointi, kuume, vatsakipu riittävä nesteytys kuivumisen ehkäisemiseksi yksi oireeton päivä MÄRKÄRUPI 2-5 vrk käsien välityksellä ensin vesirakkula, joka puhkeaa ja erittää kudosnestettä, vesirakkula kuivuu kellertäväksi karstaksi tai ruveksi, useimmiten alkaa sierainaukosta tai suupielestä ja voi levitä eri puolelle kehoa lääkärin määräämä hoito; joko pelkkä paikallisvoide tai paikallisvoide ja antibiootti yhdessä 1 vrk suun kautta otettavan antibiootin ja 2 vrk paikallisen antibioottivoiteen aloittamisesta

NUHAKUUME ( Hengitystieinfektio eli flunssa) 1-3 vrk kosketustartunta, ilmateitse pisaratartunta, epäsuorasti eritteisten esineiden(esim. lelujen) pinnoilta nuha, yskä, kurkkukipu, kuume, silmän sidekalvon punoitus oireiden mukainen hoito, tarv. kipu- ja kuumelääkitys, nesteytys lapsen voinnin mukaan, 1 kuumeeton päivä ONTELOSYYLÄT ELI MOLLUSKAT 2 vko-6 kk ihokosketus 2-6 mm:n läpimittaiset syylät iholla, pääasiassa taipeissa, voivat toki levitä eri puolelle vartaloa. Erityisen yleinen kuivaihoisilla atoopikkolapsilla häviävät usein ajan myötä itsestään. Jos lapsella on vain muutama syylä, ne voivat hävitä kun syylät rikkoo neulalla tai pinsetillä. Hyvä ihon perushoito. ei eristämistarvetta PARVOROKKO 6-21 vrk pisaratartunta alkaa usein poskien punoituksena, jota seuraa vartalolta raajoihin leviävä verkkomainen ihottuma,kuume, päänsärky oireenmukainen oireiden alkaessa taudin tartuttavuus on ohi, ei eristämistarvetta RAUHASKUUME (Mononukleoosi eli pusutauti) 7-50 vrk yleensä limakalvokontakti alle kouluikäisillä yleensä lievä taudinkuva, vanhemmilla korkea kuume, kurkkukipu, imusolmukkeiden suureneminen kaulan ja leuan alueella, pernan suureneminen, n. 10 %:lla punapilkkuinen ihottuma oireenmukainen, särky- ja kuumelääke, nesteytys, fyysisten ponnistusten välttäminen ei eristystä, virusta on runsaasti oireettomilla henkilöillä

SILMÄTULEHDUS SYYHY yleensä taustalla muu bakteerin tai viruksen aiheuttama infektio, lapsilla usein nuhakuume silmien punoitus, rähmiminen, kirvely, rikantunne silmässä silmien puhdistus, usein paranevat kuitenkin itsestään, koska aiheuttajina samat virukset, jotka aiheuttavat hengitystieinfektioitakin märkäiseen, voimakasoireiseen silmätulehdukseen lääkärin määräämä antibioottivoide/tipat, eristäminen ei ole yleensä tarpeen, oireiden voimakkuus ratkaisee poissaolon muutama viikko ihokontakti kiusallinen kutina, etenkin iltaisin ja öisin, oireet korostuvat pakaraseudussa, ranteissa ja sormen väleissä, epämääräiset näppylät, ranteissa ja kämmenissä käytäviä permetriinivoide, joka levitetään varpaankärjistä leuankärkeen, unohtamatta genitaaleja ja sormenvälejä, annetaan vaikuttaa 8-15 h ja pestään pois. Vuodevaatteiden ja ihoa vasten olevien vaatteiden pesu. Kaikki samassa taloudessa asuvat hoidetaan samanaikaisesti, Yksi hoitokerta yleensä riittää, mutta käsittely voidaan tarvittaessa myös uusia aikaisintaan viikon kuluttua, jos syyhypunkin käytävät eivät osoita paranemisen merkkejä. Hoidon jälkeen kutina voi tuntua vielä 2-3 viikkoa. 1 vrk ensimmäisestä hoitokerrasta SYYLÄT muutamasta viikosta 6-8 kk kosketustartunta usein käsissä tai jalkapohjissa olevia ihosta pallomaisesti kohoavia viruksen aiheuttamia kasvaimia, jalkapohjissa voi olla myös ihon sisään kasvavia syyliä. häviävät itsestään, 65 % n. 2 vuotta ilmestymisen jälkeen. Itsehoitovalmisteina salisyyli-maitohappovalmisteet liuoksena, voiteena, geelinä tai laastarina. Teippihoito! ei eristämistarvetta

TULIROKKO TÄIT 1-5 vrk, pisaratartunta kuume, kurkkukipu, päänsärky, punoittava ja turpea kieli (mansikkakieli), ihottuma joka esiintyy hentona punoituksena, kasvoissa suun ympärillä vaaleampi alue antibioottihoito 1 vrk antibioottihoidon aloittamisesta, mutta yleensä lapsi tarvitsee pidemmän toipumisajan 1-2 vrk munat siirtyvät esim. päähineiden välityksellä ihmisestä toiseen, lisäksi yhteiset harjat ja kammat ovat mahdollisia tartuntatapoja kutina hiuspohjassa, puremajäljet ovat pistemäisiä, mutta punoittavat selvästi, yleensä niskassa ja korvien takana täishampoo,/liuoshoito, hoito toistetaan viikon kuluttua. Saivareiden poistamiseksi hiusten kampaaminen tiheällä kammalla. Päähineiden ja vuodevaatteiden pesu vähintää 60 asteessa. Pesua kestämättömien vaatteiden/esineiden pakastus. ei eristystä VAUVAROKKO ELI KOLMEN PÄIVÄN KUUME 5-15 vrk eritteiden ja käsien välityksellä yleensä ½-2-vuotiaiden lasten tauti. 3-4 päivän korkea kuume ärtyisyyttä, lievää yskää ja nuhaa, löysiä ulosteita, kuumeen laskiessa iholle voi ilmaantua punaläiskäistä tai näppyläistä ihottumaa, joka yleensä alkaa korvien seudulta leviten sieltä kasvoille niskaan ja vartalolle. Ihottuma vaihtelee voimakkuudeltaan sekä kestoltaan (muutama tunti-pari päivää) oireenmukainen hoito, kuume-ja särkylääke lapsen voinnin mukaan, yhden kuumeettoman päivän jälkeen

VESIROKKO 10-21 vrk pisaratartunta, tartuttaa jo 1 vrk ennen ihottuman puhkeamista näppylät, jotka muuttuvat nopeasti rakkuloiksi, eri puolella vartaloa, myös hiuspohjassa ja limakalvoilla, kuume alkuvaiheessa, voimakas kutina kutinaa helpottamaan vesirokkovoiteet tai lääkärin määräämä p.o lääkitys kunnes ruvet ovat kuivuneet, yleensä 5-6 vrk ihottuman alkamisesta