Winkkejä ja Walistusta Wauvaperheille
Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan keskussairaalan synnytysvuodeosasto S0 2013 Taitto Taru Tolppo 2
SISÄLLYSLUETTELO Onneksi olkoon... 4 Meistä tulee vanhemmat... 5 Äidin toipuminen synnytyksestä... 8 Synnytyksen jälkeinen lihasharjoittelu... 10 Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen... 12 Tunteiden keinussa raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen... 13 Imetyksestä pähkinänkuoressa... 15 Miehestä isäksi... 23 Vauvanhoitoa... 24 Vauvan kanssa yhdessä... 28 Vauva vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla (L1B) 31 Tuleeko sinulta maitoa yli oman tarpeen... 32 Kotiinlähtiessä... 33 3
Onneksi olkoon Vauva on mullistanut maailmanne Vauvan ensiparkaisun hetkellä syntyy myös äiti ja isä. Vauvan myötä elämä muuttuu. Vastuu pienen ihmisen hyvinvoinnista voi tuntua suurelta ja unettomia öitä voi odottaa ristiriitaisin tuntein. Toisaalta mieli on täynnä odotusta onnellisista hetkistä pienen tulokkaan kanssa. Vanhemmille, joille vauva ei ole ensimmäinen, nämä tuntemukset ovat jo tuttuja. Pienen ihmisen hyvinvointi on kiinni omasta toiminnasta ja omista valinnoista. Vanhemmat oppivat tuntemaan kuinka pakahduttavia tunteita vanhemmuus tuo mukanaan. Vain äiti ja isä voivat tietää, miten ihana oma lapsi voi olla ja millaista on äidin ja isän rakkaus. Vanhempina on tärkeintä tarttua hetkeen ja antautua vauvalle ja hänen tarpeilleen sekä ennen kaikkea nauttia pienestä ihmisestä ihmeestä! Antoisaa vauva-aikaa toivottaa koko vuodeosaston väki Vierailukäytännöt Äitien ja vauvojen hoitoajat osastolla ovat lyhentyneet. Olemme halunneet turvata äitien levon ja perheiden vauvanhoidon opettelun rajaamalla vierailijoiksi puolison/tukihenkilön ja perheen muut lapset. He voivat olla osastolla klo 8.00-20.00 välisenä aikana. 4
Meistä tulee vanhemmat Elämä muuttuu merkittävällä tavalla, kun teille syntyy vauva. Vanhemmaksi kasvaessa ymmärtää paremmin myös oman lapsuuden merkityksen. Vanhemmuus on ihmiselämän vaativimpia tehtäviä. Samalla se on yksi suurimpia onnellisuuden lähteitä. Äitinä ja isänä oleminen on etuoikeus: vanhemmuudesta, lapsista ja omasta perheestään on lupa olla ylpeä, nauttia ja iloita. On myös lupa olla välillä ärtynyt, väsynyt ja heikko, itselleen saa ja pitää tarvittaessa hakea apua ja tukea. 5
Riittävä vanhemmuus Olenko riittävä vanhempi?, tämä kysymys käy varmasti jokaisen vanhemman mielessä. Hyvä vanhempi voi olla niin monin eri tavoin. Siihen miten voi olla riittävän hyvä vanhempi, vaikuttavat monet tekijät, niin tämä hetki kuin menneisyys. Joidenkin menneisyys voi pitää sisällään paljon kielteisiä kokemuksia sukupolvesta toiseen, ketjun voi kuitenkin katkaista. Joskus se vaatii enemmän töitä, jopa pohdintoja ammattilaisen kanssa. Rakenna itsellesi verkosto Jokainen lapsi tarvitsee pysyviä, lämpimiä ja vastavuoroisia ihmissuhteita, joissa hän saa toistuvasti käytännössä kokea, että hänestä välitetään, häneen luotetaan ja hänet hyväksytään sellaisenaan, vaikka kaikkia hänen tekojaan ei hyväksyttäisikään. Lapsi tarvitsee huolenpitoa, turvaa, läheisyyttä ja hellyyttä sekä iänmukaisia sääntöjä ja rajoja. Perheen kannattaisi jo etukäteen kartoittaa, mistä he saavat tarvittaessa tukea arjen pyörittämiseen. Monet isovanhemmat auttavat mielellään vauvan hoidossa tai muissa tehtävissä, jos he vain saavat siihen mahdollisuuden. Ystävät, kummit, sisarukset ja muut sukulaiset ovat usein korvaamaton apu uudelle perheelle. Vanhemmat tarvitsevat myös toisiaan. Vanhemmuuden jakaminen ja verkostoituminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa voi antaa uskoa ja voimia. 6
Kaikkea ei silti tarvitse jakaa. Perheen arkeen ja yhteisiin asioihin on myös tärkeä keskittyä vain perheen kesken. Lapsi tarvitsee kasvun rauhaa, samoin vanhemmalle olisi suotava oma rauha. Vanhemmuus ei saa olla suoritus, jossa ainoana päämääränä on läpäistä muualta tulleet vaatimukset. Liian suuret odotukset ja vaatimukset vain uuvuttavat ja nujertavat. Emme ole vain isä ja äiti vaan myös pari Parisuhdetta ja vanhemmuutta tulisi hoitaa ja vaalia. Usein voi olla vaikeaa pitää mielessä näitä kahta tehtävää. Joskus parisuhteen hoito jää vanhemmuuden jalkoihin. Liiallinen antautuminen vanhempana olemiselle vie huomiota läheisyydeltä, intimiteetiltä ja seksuaalisuudelta. Vauvan syntymä tekee vanhemmat usein haavoittuviksi läheisyyteen liittyvissä odotuksissa ja tunteissa. Toinen voi kokea jäävänsä täysin yksin vauvan kanssa, jos kumppani jatkaa sinkkuelämää. Toisinaan vauvan ja toisen vanhemman luoma tiivis suhde saa toisen tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi. Näin kokee usein varsinkin isä. Todellisuudessa isä voi olla mukana kaikessa vauvanhoidossa. Imetyksessäkin isän rooli tukijana on erittäin tärkeä. Ainoastaan itse imetys on äidin tehtävä. www.mll.fi/vanhempainnetti www.vaestoliitto.fi www.perheaikaa.fi 7
Äidin toipuminen synnytyksestä Toipuminen synnytyksestä on yksilöllistä. Äidit voivat yleensä hyvin synnytyksen jälkeen. Sairaalassa kätilö tarkistaa päivittäin kohdun supistumisen, jälkivuodon määrän ja mahdollisen välilihan leikkauksen kunnon. Ensimmäiset viikot synnytyksen jälkeen Synnytyksen jälkeen kohtu supistelee, minkä varsinkin uudelleensynnyttäjät saattavat kokea kipuna. Tarvittaessa jälkisupistuksiin saa hoitajilta särkylääkettä. Tavallisimmin jälkisupistuksia tulee imetyksen yhteydessä ja ne kestävät 2-3 päivää synnytyksen jälkeen. Kohdun supistelu auttaa jälkivuodon poistumista kohdusta. Synnytyksen jälkeen jälkivuoto on muutaman päivän veristä, jonka jälkeen se muuttuu rusehtavaksi. Jälkivuoto loppuu yleensä 4-6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Kuukautiset alkavat yleensä 4-6 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Täysimetyksellä kuukautisten alkaminen saattaa venyä pidempään. Puhtaudesta huolehtiminen synnytyksen jälkeen on tärkeää tulehdusriskin välttämiseksi, koska jälkivuodossa on runsaasti bakteereja. WC- käyntien yhteydessä suihkuttelu haalealla vedellä auttaa myös mahdollisen välilihaleikkauksen tai repeämän paranemista. Välilihassa on sulavat ompeleet, joita ei tarvitse poistaa. Käsien pesu wc-käynnin jälkeen on tärkeää, jotta bakteerit eivät siirry vauvaan. Keisarileikkaushaavan puhtaudesta huolehditaan suihkutuksilla ja ilmakylvyillä haavataitoksen poiston jälkeen. Leikkaushaava ei estä hoitamasta vauvaa ja pitämästä häntä sylissä. Riittävä lepo, säännöllinen ulkoilu ja erilaiset lihasharjoitukset edistävät palautumista synnytyksestä sekä kohentavat mielialaa ja kuntoa. 8
Milloin on syytä lähteä lääkäriin Sinun pitää ottaa yhteyttä terveyskeskuksen päivystykseen, jos jälkivuoto muuttuu uudelleen kirkkaaksi, runsaaksi tai jos siinä on hyytymiä. Lääkäriin pitää ottaa yhteyttä myös, mikäli alavatsallasi on aristusta tai jälkivuodossa on hajua tai sinulla on lämpöä yli 37.5. Keisarileikkaushaavalla oleva punoitus, kuumotus, kipu tai haavan erittäminen ovat merkkejä tulehduksesta, joka vaatii hoitoa. Jos sinulla on ongelmia rintojesi kanssa, lue ohjelehtisen imetystä koskeva osuus. Muista jälkitarkastus Jälkitarkastus synnytyksen jälkeen on yleensä 6-8 viikon kuluttua. Jälkitarkastukseen mennessä sinun pitäisi olla fyysisesti palautunut synnytyksestä. Ammekylpyä ja uintia suositellaan vasta jälkivuodon loputtua. Saunoa voit omien tuntemustesi mukaan. Tamponien käytön voit aloittaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen. 9
Synnytyksen jälkeinen lihasharjoittelu Lantionpohjan toiminta Lantionpohja on lantion luiden muodostaman kehikon sisällä oleva toimintayksikkö. Se muodostuu lihaksista ja sidekudosrakenteista. Virtsaputki, emätin ja peräsuoli kulkevat lantionpohjan läpi. Lantionpohja tukee virtsarakkoa, kohtua ja peräsuolta. Normaa-listi toimiva lantionpohja mahdollistaa rakon ja suolen hallitun tyhjenemisen. Normaalisti lantionpohjan lihaksissa on jatkuva lihasaktiviteetti, joka vastustaa vatsaontelon painetta mm. yskiessä. Raskaus ja synnytys ovat luonnollinen osa naisen elämää, mutta ne altistavat myös lantionpohjan toimintahäiriöille. Yhtenä syynä synnytyksen jälkeiseen virtsankarkailuun on lantionpohjan lihasheikkous. Muita riskitekijöitä ovat mm. ylipaino ja tupakointi. Lantionpohjan lihakset ovat tahdonalaisia lihaksia, joten voit itse vaikuttaa niiden kunnon paranemiseen. Synnytyksen jälkeinen lantionpohjan lihasharjoittelu parantaa lihasten voimaa ja kestävyyttä sekä hallintaa Lantionpohjan lihasten tunnistamisharjoitukset Harjoitukset aloitetaan kivun sallimissa rajoissa vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Tunnistamisharjoituksia tehdään päivittäin seuraavat 2-3 viikkoa. Voit aloittaa harjoittelun selinmakuulla, mutta siirry mahdollisimman pian istuma- ja seisoma-asennossa tehtäviin harjoituksiin. 10
a. Supista kevyesti peräaukkoa, emätintä ja virtsaputkea kuin pidättäisit ulostetta ja virtsaa. Uloshengitys voi helpottaa suoritusta. Pidä supistus viiteen laskien. Rentoudu 10 laskien. Tee 5-8 kertaa. Tee kaksi sarjaa. b. Testaa, osaatko supistaa oikeita lihaksia katkaisemalla virtsasuihku kesken virtsauksen. Kun virtsasuihku katkeaa, osaat supistaa lantionpohjan lihaksia. Huomio! Virtsasuihkun katkaisu on vain testi, ei harjoitus! c. Kun löydät lantionpohjan lihakset istuen, voit siirtyä seisomaasennossa tehtävään tunnistamisharjoitukseen. Supista lantionpohjan lihakset viiteen laskien. Rentoutus 10 laskien. Tee 5-8 kertaa. Kaksi sarjaa. Lantionpohjan lihasten hallintaa parantavat harjoitukset Kun hallitset tunnistamisharjoitukset, voit tehostaa harjoittelua. Harjoittele edelleen säännöllisesti päivittäin. alas. Tee 5-8 kertaa. Istu tuolilla. Supista ensin lantionpohjan lihakset tuolilla istuessa. Nouse sitten seisomaan ja pidä supistus myös seistessä viiteen laskien.rentouta 10 laskien ja istuudu Jatka säännöllistä lantionpohjan lihasharjoittelua kaksi kuukautta. Tämän jälkeen osaat yhdistää lantionpohjan lihassupistuksen mm. yskimiseen tai nostoon. Muista supistaa lihakset ensin ja sitten vasta suoritus. Näin ylläpidät lantionpohjan lihasten lihasvoimaa. 11
Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen Vauvan syntymän jälkeen seksi ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat eivät useinkaan ole ensimmäisenä vanhempien mielessä. Vauva täyttää ajatukset ja vauvan hoito vie paljon aikaa, jolloin puoliso ja parisuhde jäävät helposti taka-alalle. Hellyydenkaipuuta on kuitenkin molemmilla puolisoilla. Voi olla, että he eivät uskalla hakea hellyyttä, koska pelkäävät, että toinen odottaa jotain muuta. Synnytyksen jälkeen kumppaneiden olisi kuitenkin tärkeää antaa aikaa toisilleen. Läheisyyden, hellyyden koskettamisen tarve korostuu synnytyksen jälkeen niin miehillä kuin naisillakin. Koskettelu herättää aisteja ja saa olon tuntumaan onnelliselta, turvalliselta ja rakastetulta. Seksuaalisuutta voi toteuttaa muutenkin kuin yhdynnän avulla. Hellyysharjoitusten avulla voi tuottaa kumppanilleen paljon mielihyvää. Moni nainen kokee jälkitarkastuksen olevan lupa aloittaa yhdynnät. Ensimmäinen yhdyntä synnytyksen jälkeen on usein miehen ja naisen yhteinen kompromissi. Mahdollisista toiveista ja ongelmista olisi hyvä aina avoimesti keskustella kumppanin kanssa. Synnytyksen tuomat fyysiset ja psyykkiset muutokset sekä palautuminen vaikuttavat parisuhteeseen. Naisten ja miesten seksuaalisessa halukkuudessa on suuria eroja. Naisten seksuaalinen halukkuus on yleensä passiivisempaa, varsinkin ensimmäisen synnytyksen jälkeisten kuukausien aikana. Väsymys, jälkivuoto ja mahdollinen välilihaleikkaushaava tai repeämät hankaloittavat seksin aloittamista. Toisilla naisilla on myös vaikeuksia asettua ikään kuin moneen rooliin samanaikaisesti. 12
Synnytyksen jälkeen naisen hormonitoiminnassa tapahtuu huomattavia muutoksia, mm estrogeenimäärä vähenee. Se vähentää naisen seksuaalista vireyttä ja halukkuutta sekä vaikuttaa emättimen limakalvojen kostumiseen, kiihottumiseen, orgasmiin ja tyydytyksen kokemiseen. Suositeltavaa olisikin käyttää liukastevoiteita, kun yhdynnät aloitetaan. Tunteiden keinussa raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen Raskausaika on yksi naisen elämän käännekohta. Tulevan äidin mielialat vaihtelevat pelosta ja alakulosta riemuun ja onneen. Mielialavaihtelut kuuluvat normaaliin raskauteen. 10-15 prosenttia raskaana olevista äideistä kärsii kuitenkin selvistä masennusoireista raskausaikana. Raskausajan masennus saattaa olla suuri pettymys ja yllätys. Yleisesti ajatellaan, että äidin kuuluisi raskaana ollessaan olla onnellisimmillaan tulevan vauvan vuoksi. Ja jos näin ei olekaan, hän kokee siitä syyllisyyttä. Raskausajan masennus saattaa heijastua vauvan ja äidin väliseen vuorovaikutukseen sekä koko perheen hyvinvointiin, sen vuoksi masennuksen tunnistaminen ja hoitaminen ajoissa on hyvin tärkeää. Synnytyksen jälkeen on hyvin tavallista, että äidillä esiintyy mielialavaihteluita, ilo ja nauru vaihtuvat hetkessä itkuun. Mitään syytä itkuun ei aina löydy, pahaa oloa on vaikea selittää muille. Äitiys ei aina ole vain ylitsevuotavaa onnen tunnetta, vaan äitiyteen kuuluvat myös pelon, pettymyksen sekä epävarmuuden tunteet. Ensimmäisinä päivinä äiti on usein väsynyt, ja kun hormonit samalla heittelevät, äidit menevät helposti pois tolaltaan. Vauva voi tuntua alkuun jopa vieraalta ja toisilta äideiltä kiintymyssuhteen luomiseen menee pidemmän aikaa. Äidillä esiintyy usein selvää mielialan laskua ja itkuherkkyyttä (baby blues) synnytyksen jälkeisinä päivinä, mikä voi kestää viikosta kah- 13
teen viikkoa (50-80 %:lla). Tämä on ohimenevää, usein riittää kun äiti saa riittävästi tukea perheeltään ja omaisiltaan. Jos omat voimat eivät riitä Mikäli alakuloisuus ja itkuisuus jatkuvat pidempään tai oireet alkavat selvästi rajoittaa äidin toimintakykyä, on todennäköisesti kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Masennus alkaa noin 2-3 viikkoa synnytyksestä, mutta voi puhjeta monia kuukausia myöhemminkin. Yleisiä masennuksen oireita ovat liiallinen väsymys (ei mene nukkumalla ohi), uupumus, alavireisyys, syyllisyydentunteet, itkuisuus, ilon kokemisen väheneminen, ahdistuneisuus, unettomuus, keskittymiskyvyn ja toimintakyvyn laskeminen. Noin 10-15 prosenttia synnyttäneistä äideistä kärsii merkittävistä masennusoireista. Jos näitä oireita ilmenee, äidin tulisi keskustella asioista oman terveydenhoitajan kanssa. Jos äidillä esiintyy itsetuhoisia ajatuksia, hänen tulee epäröimättä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Nopea hoitoon hakeutuminen auttaa äitiä toipumaan masennuksesta yleensä hyvin. 14
Muutamia linkkejä, joista löytyy tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista: www.mtkl.fi Mielenterveyden keskusliitto ry www.aima.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta, Äimä ry www.mielenterveysseura.fi/ (Suomen mielenterveysseura ry) www.mielimaasta.fi www.omaisten.org/ (omaiset mielenterveystyön tukena ry) Imetyksestä pähkinänkuoressa Imetyksessä ensimmäiset viikot ovat opettelun aikaa. Äiti ja vauva tutustuvat toisiinsa. Maidoneritys hakee tasapainoa ja vauva imee usein ja pitkiä aikoja kerrallaan. Imetys voi aluksi tuntua työläältä ja vaikeilta. Imetyksen tultua tutummaksi se sujuu helpommin. Voit imettää vauvan aina kun hän sitä haluaa. Vauvoilla on yleensä suuri imemisen tarve. Imetystä ei tarvitse rajoittaa. Vauvan runsas rinnalla olo saattaa herättää äidissä epäilyjä maidon riittävyydestä, mutta tämä on yleensä vastasyntyneen normaalia käytöstä. Vauva imee rinnalla monista syistä: ravinnon ja suoja-aineiden lisäksi hän saa rinnalla ollessa läheisyyttä, turvaa ja lämpöä. Rinnalla on hyvä olla. Äidinmaito sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta kaiken, mitä ihmisvauva ensimmäisen puolen vuoden aikana tarvitsee. Äitikin hyötyy imettämisestä. Imetys auttaa sinua palautumaan raskausajasta ja synnytyksestä. Synnytyksenjälkeinen painonhallinta paranee ja imettäminen vähentää myös riskiä sairastua myöhemmin elämässä TP 2 diabetekseen, verenpainetautiin sekä rinta- ja munasarjasyöpään. Synnytyssairaalassa saat hoitajilta tukea ja ohjausta imetyksen alkumatkalle. Neuvolan terveydenhoitaja ja tarvittaessa Satakunnan keskussairaalan imetyspoliklinikka tukee sinua koko imetyksen ajan. 15
Imetysasento Hyvä imetysasento auttaa vauvaa saamaan hyvän imemisotteen. Laaja imemisote puolestaan mahdollistaa tehokkaan imemisen. Tämä ehkäisee monia tavallisia imetysongelmia kuten rinnanpäiden kipeytymistä, tiehyttukoksia ja niukkaa maitomäärää. Imettää voi lukuisissa eri asennoissa: istuen, kyljellään maaten tai puoli-istuvassa asennossa. Tärkein seikka äidille itselle on oman asennon mukavuus. Lisäksi hyvässä imetysasennossa lapsi on lähellä äitiä, pää ja vartalo suorassa linjassa. Huonossa imetysasennossa vauvan pää voi olla kääntyneenä sivulle tai alas tai äiti pitää lasta liian kaukana itsestään. Vauvan on silloin vaikeaa saada kunnollista otetta rinnasta. Vauvan imuote Imetystä aloitettaessa rinnanpää on vauvan suun yläpuolella ja koskettaa kevyesti ylähuulen ja nenän välistä aluetta. Kun vauva 16
alkaa avata suutaan, hänen päänsä kallistuu taaksepäin (linnunpojan asento), ja rinnanpää on silloin suun kohdalla Hyvässä imemisotteessa rinta on niin syvällä vauvan suussa, että rinnanpää ulottuu vauvan pehmeään suulakeen. Vauvalla on suussaan rinnanpään lisäksi myös nännipihaa. Ote on epäsymmetrinen: rintaa on enemmän suussa alaleuan puolelta. Liian kapeassa imemisotteessa rinnanpää jää suussa liian eteen, jolloin se hankautuu vauvan kovaa suulakea vasten ja aiheuttaa kipua ja haavaumia. Mikäli vauvan on vaikea saada hyvää imemisotetta, voi vauvan vaistovaraista rinnalle hakeutumista ja hamuilua vahvistaa vähentämällä vauvan vaatteita ja ottamalla hänet suoraan iholle sekä äidin puoli-istuvalla imetysasennolla. Vauva laitetaan vatsalleen äidin rintakehälle rintojen väliin. Vauvan annetaan itse hakeutua rinnalle ja tarttua siihen. Äiti voi halutessaan auttaa vauvan. Rinnan "nokkiminen" ja hierominen käsillä sekä nyrkin ja sormien imeminen kuuluvat vauvan normaaliin imetystä valmistelevaan käytökseen Vastasyntynyt haluaa alkuun imeä paljon ja olisi hyvä, jos vauvasi saisi alkuun imeä nimenomaan rintaa. Tutin käyttöä suositellaan välttämään kokonaan tai ainakin kunnes maidoneritys on vakiintunut muutaman viikon jälkeen. 17
Kivulias imetys Imetyksen alkuvaiheessa voit kokea rinnanpääsi aroiksi. Nännit ovat imetyksen ensipäivinä tavallista herkemmät. Kipua voi tuntua hetkellisesti lapsen tarttuessa rintaan, mutta se helpottaa tavallisimmin noin kymmenen sekunnin kuluessa. Tarttumisvaiheen kipu menee ohi yleensä viikossa. Voit levittää rinnanpään suojaksi imetyksen jälkeen tipan maitoa tai rinnanpäiden hoitoon tarkoitettua rasvaa. Mikäli tarttumiskipu jatkuu kauemmin tai kipua tuntuu lapsen imiessä pidempään, on kivun syy selvitettävä. Imetyksen aikainen kipu johtuu useimmiten huonosta imetysasennosta tai väärästä imemisotteesta. Rintojen turvotus / pakkaantuneet rinnat Useimmat naiset tuntevat maidonnousun oireita 2-4 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Tavallisesti oireet ovat lieviä. Tiheät imetykset heti vauvan synnyttyä, ennen maidonnousua, ehkäisevät rintojen pakkautumista. Jos oireet ovat voimakkaat, eivätkä helpotu 1-2 vuorokauden kuluessa, on syytä keskustella terveydenhoitajan kanssa tai ottaa yhteyttä imetyspoliklinikkaan. Syy voi löytyä harvasta imetysrytmistä, huonosta imemisotteesta tai imemisen tehottomuudesta. 18 Maidon noustessa voit tuntea rintasi turvonneiksi ja lämpösi voi nousta hieman. Tuntemukset johtuvat paitsi maitomäärän lisääntymisestä, myös rintojen alueen verenkierron lisääntymisestä ja kudosturvotuksesta. Apua saat tiheästä imetyksestä, viileistä kääreistä, kaalilehdistä tai geelipussista. Toi-
nen tapa on lypsää rintoja käsin tai pumpulla niin, että nännipihan alue pehmenee. Voit myös hieroa rintaa kevyesti, jotta heruminen käynnistyy paremmin. Runsasta lypsämistä suositellaan vain kun muut hoidot eivät auta. Silloin rinnat lypsetään kerralla mahdollisimman tyhjiksi, ja sen jälkeen jatketaan tiheitä imetyksiä. Lämpimiä hauteita ei suositella, koska ne lisäävät turvotusta. Tiehyttukos / rintatulehdus Tiehyttukos ja rintatulehdus ovat tavallisimpia imetysongelmia. Oireina ovat aristava, punoittava alue rinnassa, mahdollinen kovettuma tai patti kipeässä kohdassa, päänsärky, lihaskipu, lämmönnousu ja joskus kuume. Mikäli edellä mainittuihin oireisiin liittyvä kuume on korkea (39-40 C) tai kestää yli vuorokauden voi kyse olla rintatulehduksesta. Silloin on kyse bakteerien aiheuttamasta tulehduksesta rinnassa. Haavaiset rinnanpäät ja hoitamaton tiehyttukos voivat altistaa rintatulehdukselle. On siis tärkeää pitää hyvä huoli käsihygieniasta. Rintojen aktiivinen hoito on hyvä aloittaa heti kun huomaat oireet. Kipeä rinta on hyvä pitää pehmeänä: tiheät imetykset, imetysasentojen vaihtaminen ja lypsäminen mikäli lapsi ei ime tehokkaasti. Jos tunnet, että maito ei heru kunnolla, voit käyttää lämpöä (lämmin suihku, lämpimät kääreet) tilanteen helpottamiseksi. Lepo ja riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeä osa hoitoa. Tarvittaessa voit käyttää tulehduskipulääkkeitä esim. ibuprofein ( Burana tai ibumetin yms.). Tiehyttukoksen ja rintatulehduksen omahoito ovat samanlaisia, mutta rintatulehdus voi tarvita lisäksi lääkärin määräämän antibioottikuurin. Tilanne voi uusiutua ja siksi olisi hyvä tarkistaa imetyskäytäntöjä ja siten mahdollisesti ehkäistä sen uusiutumisen. 19
Maidon riittävyys Vauvan paino laskee ensimmäisten päivien aikana keskimäärin 7 % syntymäpainosta, ja kääntyy nousuun neljäntenä päivänä synnytyksestä. Syntymäpaino saavutetaan yleensä 10-14 vrk iässä, ja paino lisääntyy ensimmäisen puolen vuoden aikana ainakin 150 g viikossa. Vauvan hyvä imemisote, voimakas imeminen rinnalla ja nieleminen kuuluvasti ovat tärkeitä merkkejä riittävästä maidonsaannista. Lapsentahtisesti imetetty vauva imee yleensä 8-12 kertaa vuorokaudessa. Vauva ulostaa aluksi vähintään kerran päivässä. Ensipäivien jälkeen ulosteet ovat vaalean keltaisia, vellimäisiä ja makeahkon hajuisia. Ensipäivien jälkeen lapsi virtsaa noin viisi kertaa vuorokaudessa. Vaipat ovat selkeästi märkiä, virtsan huomaa jo vaipan painosta. Muita merkkejä riittävästä maidon saannista on se, että vauvan iho on kimmoisa ja suun limakalvot ovat kosteat ja punaiset. Vauva on virkeä, herää itse syömään ja on enimmäkseen tyytyväinen. 20
Tukea imetykseen Imetysongelmat ovat tavallisia. Helpotusta tuo jo se, kun voi jutella jonkun kanssa. Useimmiten pulmiin löytyy ratkaisu. Saat tukea ja ohjausta imetykseen synnytyssairaalan hoitajilta ja kotiutumisen jälkeen neuvolan terveydenhoitajalta. Lisäksi sinulla on mahdollisuus ottaa yhteyttä Satakunnan keskussairaalan imetyspoliklinikkaan. Se toimii keskiviikkoisin puh.02 6277538. Muulloin voi soittaa synnytysvuodeosaston numeroon 02 6277532. Soitot ovat asiakkaille maksuttomia. Keskiviikkoisin on myös mahdollisuus päästä imetyshoitajan vastaanotolle. Vastaanottokäynneistä peritään poliklinikkamaksun. Nettisivut: www.imetys.fi. Imetyksen tuki ry ylläpitää valtakunnallista imetystukipuhelinta Imetyksen 041-5285 tuki 582 ry on suomalainen vertaistukiyhdistys. Satakunnan alueella toimii imetystukiryhmiä: Porissa (www.porinimetystuki.suntuubi.com) ja Raumalla (maitopisarat@gmail.com). Virtuaalinen imetystukiryhmä netissä www.imetystukilista.net Jos koko imetys mietityttää Ehkä et ole varma haluatko ylipäätään imettää. Epäilyyn voi olla monia syitä. Ota asia puheeksi synnytyssairaalan henkilökunnan kanssa. Voisiko kuitenkin harkita imetyksen kokeilua? Näin vauva saisi varhaismaidon tärkeitä suoja-aineita. Ota päivä kerrallaan, ja katso miten imetys onnistuu ja miltä se sinusta tuntuu. Päätöksen imetyksen jatkosta voit tehdä myöhemminkin. Jos imetys tuntuu hankalalta, voi vaihtoehtona olla, että lypsät vauvan tarvitseman maidon ja annat sen hänelle pullosta. 21
Pulloruokinta Pulloruokinta äidinmaidon korvikkeella tulee ajankohtaiseksi silloin kun imetys tai lypsy ei tule kysymykseen. Hyviä ohjeita ruokintaan ja välineiden huoltoon löytyy Väestöliiton kirjasesta Pullonpyörittäjän opas. Se löytyy liiton nettisivustolta, www.vaestoliitto.fi. Pulloruokinta ei onneksi ole este runsaalle yhdessäololle ja läheisyydelle. Syötä mielellään vauva aina sylissä siten, että voitte olla läheisessä, vuorovaikutteisessa kontaktissa toisiinne. Pullosta vauva saa vatsansa täyteen nopeasti ja silloin imemisentarpeen tyydyttämiseksi voi huvi-tutti olla tarpeen. 22
Miehestä isäksi Millainen isä miehen pitäisi olla? Yhtä vastausta varmaankaan ei ole ja voidaan myös ajatella, että nykyisin miehen on helpompi valita millainen isä haluaa olla menneitä sukupolvia vapaammin. Entisestä elättäjä-isästä on siirrytty osallistuja-isään. Hyvälle isälle on väljä kehys: ole läsnä ja läheinen, keinot voit määritellä itse. Tietoisesti voi päättää, millä tavalla haluaa muistuttaa tai olla erilainen kuin ne isät, joita tuntee. Lapsen syntymän jälkeen, kun miehestä tulee isä, kaikki muuttuu. Lapsen syntymä vaikuttaa omaan rooliin elämässä, ajankäyttöön, taloudelliseen tilanteeseen, parisuhteeseen Se voi tuntua raskaalta, mutta samalla tulee hyviä uusia asioita tilalle. Viimeistään isäksi tullessa omat vuorovaikutustaidot joutuvat koetukselle. Tarvitaan keskustelua, jakamista ja sopimuksia. On kerrottava omat toiveensa, mutta myös yritettävä asettua toisen tarpeisiin. Raskauden ansiosta äiti voi olla lapsen syntyessä syvemmällä vanhemmuuteen kasvussaan, mutta isän ei kannata tuntea siitä huonoa omaatuntoa. Isän kannattaa ottaa paikkansa perheessään ja muistaa, että lapselle on vain hyväksi, että hänen lähellään on kaksi 23
eri tavalla toimivaa vanhempaa. Toinen voi antaa sylin ja ravinnon eri tavalla, mutta on aivan yhtä rakas. Jokainen isä luo oman tapansa olla isä. Ei kannata ajatella, että äitiä matkimalla onnistuu. Isä osaa, omalla tavallaan. Kannattaa pohtia sitä, mitä isänä tulevaisuudessa tekee. Miten lasta tukee, millaisia kokemuksia ja tunteita haluaa hänen kanssaan jakaa? Minkälaisia arvoja, tapoja ja asenteita haluaa toteuttaa ja välittää lapsilleen. Tulevaisuuden kuvittelu voi auttaa tiellä, jota kulkiessa löytää oman tapansa olla isä. Vauvanhoitoa Vauvanhoidossa tärkeitä sanoja ovat turvallisuus, lämpö ja läheisyys. Vauva viihtyy sylissä, se on turvallinen ja lämmin paikka. Vauva suorastaan nauttii ihokosketuksesta. Kohdussa vauva on kuunnellut äitinsä sydämenlyöntejä ja samalla perheenjäsenten äänet ovat jo tulleet hänelle tutuiksi. Näistä äänistä vauva saa turvallisen tunteen syntymänsä jälkeenkin. Vauvan puhtaus ja ihonhoito Syntymähetkellä vauvan iholla on rasvaa, jonka annetaan imeytyä ihon sisään. Paksu kinakerros kainaloissa ja taipeissa kuitenkin levitetään iholle, jotta iho pystyisi hengittämään. Yliaikaisella vauvalla on usein kuiva ja hilseilevä iho, joka siistiytyy pian itsestään. Vauvan pesut tehdään pelkällä vedellä, sillä saippua kuivattaa ihoa. Pesunestettä käytetään vasta kun vauva on muutaman kuukauden ikäinen. Vauvan voi kylvettää vaikka napatynkä on vielä paikoillaan. Kylpyvesi on kädenlämpöistä (37 C). Kylvetys kerran tai kaksi viikossa riittää. 24
Vauvaa ei suositella vietäväksi saunaan löylyihin ennen vuoden ikää. Ihonhoidossa turhaa rasvausta kannattaa välttää, mutta jos on tarvetta rasvata, voit käyttää perusvoidetta tai vauvanhoitoöljyä. Äidinmaidossa olevat hormonit aiheuttavat usein vauvan iholle punertavia ja kovia näppyjä, joita tulee ja menee paikkaa vaihtaen, eivätkä ne kaipaa hoitoa. Poikkeuksena ovat selvät rakkulamaiset nesteen täyttämät pallukat, mitkä ovat aina syytä käydä näyttämässä neuvolassa. Iholla voi olla myös erilaisia syntymämerkkejä, jotka joko häviävät itsestään tai eivät vaadi mitään hoitoa. Vaipanvaihto Vauvan vaippa vaihdetaan tarpeen mukaan. Tyytyväistä, nukkuvaa vauvaa ei kannata herättää vaipanvaihdon vuoksi. Kätevintä on vaihtaa vaippa syötön yhteydessä, joko ennen syöttöä, syötön puolivälissä tai syötön jälkeen. Tämän opit ratkaisemaan kun opit tuntemaan vauvasi tavat ja vaatimukset. Navanhoito Vauvaltasi ei ehkä ole vielä kotiutuessanne napatynkä irronnut, joten jatka navan puhdistusta kotona. Puhdista napa muutamia kertoja päivässä hanaveteen kastetulla pumpulipuikolla ja lopuksi kuival- 25
la puikolla. Napatynkä on pidettävä puhtaana ja kuivana. Napatyngän juuresta saattaa tulla verta, mikä kuuluu asiaan kun tynkä alkaa irrota. Noin 1-2 viikon iässä napatynkä irtoaa, jonka jälkeen puhdista napaa tarpeen mukaan kunnes navanpohja on nahoittunut. Ota yhteys neuvolaan mikäli navassa on voimakas haju tai reunoilla on punoitusta. Silmien hoito Silmät saa huuhtoa hanavedellä kasvojen pesun ja kylvetyksen yhteydessä. Silmien rähmiessä puhdistus tapahtuu hanavedellä ja pehmeällä vanulapulla. Silmät pyyhitään ulkonurkasta sisänurkkaan päin. Jos rähmiminen ei lopu muutamassa päivässä puhdisteluista huolimatta, kannattaa neuvolasta kysyä lisäohjeita. Muista aina myös huolehtia omien käsiesi puhtaudesta. Kynsien hoito Vauvan kynsiä ei saa leikata ennen kahden viikon ikää. Kädet voi suojata tumpuilla jotta vauva ei raavi itseään. Pulauttelu Useimmilla vastasyntyneillä on taipumusta pulautteluun ja oksenteluun ensimmäisten vuorokausien aikana. Tämä johtuu ruoansulatuskanavan tottumattomuudesta uuteen tehtäväänsä. Pulauttelua voi vähentää käsittelemällä vauvaa rauhallisesti ruokailun aikana ja röyhtäyttämällä aterian aikana ja jälkeen jos se tuntuu tarpeelliselta. Vauvan suolisto hyväksyy parhaiten äidinmaidon. Korviketta saava vauva voi pulautella herkemmin ja enemmän. 26
Vauvan itku Itku on vauvan keino saada yhteys hoitajaansa. Vauva ei itke ilkeyttään. Pahaan oloon voi olla monia syitä: nälkä, jano, kuumuus, kylmyys, ilmavaivat, seurustelun tarve tai jokin muu syy. Älä jätä itkevää vauvaa yksin. Usein jo syliin ottaminen ja rauhallinen juttelu auttavat. Vauva vaistoaa hoitajansa mielialan ja siksi on hyvä että pysyt rauhallisena. Voit lohduttaa vauvaa myös imettämällä vaikka hänellä ei olisi nälkä. Vauva viluiseen ja turvattomaan oloon voi auttaa peitosta kietaistu kapalo jossa voit tuudittaa hänet uneen. Ajan myötä opit paremmin erottamaan vauvasi itkun eri sävyt ja näin itkun syyn löytäminen helpottuu 27
Vauvan kanssa yhdessä Vauvalla on synnynnäinen halu ja tarve toimia yhdessä muiden kanssa. Vauva kutsuu vanhempiaan vuorovaikutukseen jo olemuksellaan. Hänen keinojaan ovat itku, katse, hymy, tarttuminen. Vanhempien katseesta ja kosketuksesta vauva tietää olevansa ihana ja rakastettu. Ensimmäisessä ihmissuhteessaan vauva oppii minkälainen hän on ja minkälaisia muut ovat. Lapsi tarvitsee hoitajakseen aikuisen, johon hän voi solmia turvallisen ja pitkäkestoisen tunnesuhteen, tavallisimmin oman äidin tai isän tai molemmat. Lapsen ensimmäinen elinvuosi on aikaa, jolloin luodaan pohja myöhemmälle hyvälle kasvulle ja kehitykselle. Kun hänelle on muodostunut perusturvallisuuden ja turvallisuuden kokemus, hän voi heijastaa sen myöhempiinkin ihmissuhteisiinsa. Se luo pohjan hyvälle itsetunnolle, minäkuvalle ja empatiakyky kehittyy. Ei taikatemppuja vaan tavallista arkea Riittävän hyvänä vanhempana oleminen ei sisällä taikatemppuja. Pysyvät ihmissuhteet ja tavallinen lapsiperheen arki, toistuvat ja tutut rutiinit, hellyys ja hyväksyntä sekä turvalliset rajat ovat oivallinen pohja hyvälle kasvulle. Se, että vanhempi on herkkä lapsensa viesteille, tulkitsee niitä pääsääntöisesti oikein ja vastaa niihin johdonmukaisesti on merkki hyvästä toiminnasta. Toistuvat yhteiset hetket luovat lapsen mieleen mallin yhdessä olemisesta. Tavallisia tilantei- 28
ta vauvan kanssa ovat esimerkiksi ne, joissa vauva saa ruokaa kun hänellä on nälkä, häntä lohdutetaan kun hänellä on paha mieli ja hänelle annetaan mahdollisuus rauhoittumiseen kun hänen on väsynyt. Lapselle tulee tunne siitä että hän on hyvä, hänen tarpeensa tärkeitä ja hänestä on iloa täällä hyvässä ja turvallisessa maailmassa. Molemminpuolinen kiintyminen Kiintymys syntyy jokapäiväisistä yhdessäolon hetkistä. Vauvan on tärkeää voida kiintyä vanhempaansa. Pienikin vauva tunnistaa omat vanhempansa, mm tuoksusta ja äänestä. Hän kiintyy myös sisaruksiinsa jo varhain. Jos sekä äiti että isä osallistuvat vauvan hoitoon, vauvalle muodostuu omanlainen kiintymyssuhde molempiin. Kahden vanhemman perheessä usein äiti on vauvalle ylitse muiden, mutta isä luo alusta alkaen omaa erikoislaatuista suhdettaan lapseen. Kaksi kiintymyssuhdetta on lapselle rikkaus: onhan hänellä tuplasti rakkautta, jossa on vieläpä erilaisia sävyjä ja painotuksia. 29
Sylistä maailmalle Joskus kuulee sanottavan että, jos pitää lasta liikaa sylissä niin hänestä tulee sylivauva. Paremminkin voisi ajatella, että jos lapsi saa olla paljon sylissä, hän tietää missä se on ja sinne voi tarvittaessa palata kun on käynyt tarkkailemassa muuta maailmaa. Lapsi jolla on riittävä perusturva, kykenee ympäristönsä tutkimiseen ja valloittamiseen. Hän kykenee leikkimää, luomaan ja oppimaan uutta. Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi kokee, että vanhempi on hänen saatavillaan ja auttaa ja lohduttaa tarvittaessa. 30
Vauva vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla (L1B) Osastolla L1B hoidetaan tehostettua hoitoa ja tarkkailua tarvitsevia vastasyntyneitä, jotka tulevat osastolle yleensä joko suoraan synnytyssalista, synnytysvuodeosastolta tai lastentautien poliklinikan kautta. Yleisimpiä osastolle tulon syitä ovat matala verensokeri, infektioepäily, hengitysvaikeus tai ennenaikaisuus. Osastolla on seitsemän potilashuonetta, joista yksi on ns. tehohuone. Hoidon tavoitteena on yksilöllinen, turvallinen, perhekeskeinen ja hoidon jatkuvuuden turvaava hoito. Osastolla olevalle vauvalle pyritään nimeämään omahoitaja. Osastolla tuetaan vanhempien ja vauvan välisen vuorovaikutuksen kehittymistä ottamalla vanhemmat vahvasti mukaan vauvansa hoitoon (VVM-projekti). Äiti voi imettää L1B:llä olevaa vauvaansa vauvan voinnin niin salliessa. Jos vauva ei jaksa imeä rintaa, äidin olisi hyvä lypsää ja pitää maidoneritystä yllä lypsämällä säännöllisesti (yhtä usein kuin vauva normaalisti kävisi rinnalla). Synnytysvuodeosastolla äidille ohjataan 31
maidon lypsämiseen liittyvät asiat. Äiti voi viedä lypsetyn maidon mukanaan osastolle mennessään hoitamaan vauvaa. Osastolla ei ole varsinaisia vierailuaikoja, vaan perhe voi olla hoitamassa vauvaansa aamusta iltaan, myös vauvan sisarukset ja isovanhemmat ovat tervetulleita katsomaan vauvaa. Nuhaisena tai muuten sairaana osastolla ei voi vierailla. Tuleeko sinulta maitoa yli oman tarpeen Olet tervetullut äidinmaidon luovuttajaksi, jos olet terve, et tupakoi, etkä käytä alkoholia tai huumeita. Säännöllisistä lääkkeistä on sallittu insuliini ja thyroxin. Luovutuksen voi aloittaa heti synnytyksen jälkeen tai parin kuukauden kuluessa. Luovutusta voi jatkaa 4 kuukautta synnytyksestä. Äidinmaitokeskus lainaa luovutuksen ajaksi rintapumpun ja tarvittavat välineet veloituksetta. Puhtaasta äidinmaidosta maksetaan luovuttajalle 17 euroa/ litra(verottomana). Porin kaupungin alueella asuvat toimittavat maidon itse maitokeskukseen joka toinen päivä, ja Porin kaupungin ulkopuolella asuvat lähettävät maidon lähimmän terveyskeskuksen kautta. Lähetyspäivät ovat ma, ke, pe. Kaikista äidinmaidon luovutukseen liittyvistä asioista saat lisätietoa Satakunnan keskussairaalan äidinmaitokeskuksesta ( maitokeittiö ). Avoinna joka päivä klo 7-14 puh. (02) 6276529 Satakunnan keskussairaala äidinmaitokeskus Sairaalantie 3 28500 Pori 32
Kotiinlähtiessä Ensisynnyttäjät kotiutuvat noin kolmantena tai neljäntenä päivänä synnytyksestä. Uudelleensynnyttäjät kotiutuvat toisena tai kolmantena päivänä synnytyksestä. Sinut tarkastaa kotiin lähtiessä hoitaja. Samalla sinulla on mahdollisuus keskustella mieltäsi askarruttavista asioista ja saat opastusta tarpeittesi mukaan. Lastenlääkäri tarkastaa noin kahden vuorokauden ikäisenä vauvasi ja vanhemmat saavat olla mukana tarkastuksessa. Sairaalassa ollessa vauvastasi testataan näkö- (N) ja kuuloaisti (OAE). Vauvan painoa on seurattu päivittäin. Kotiin lähtiessä saat mukaasi vauvan pikkukortin. Oma äitiyskorttisi lähetetään neuvolaan ja saat sen sieltä jälkitarkastuksen yhteydessä. Hyvää vauva-aikaa koko perheelle! Äidin ja vauvan jatkoseurannat tapahtuvat neuvolassa. Ota yhteys terveydenhoitajaasi kotiuduttuasi. 33
34
Muistiinpanoja 35
YHTEYSTIETOJA Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3, 28500 Pori www.satshp.fi Puhelinvaihde... 62771 Äitiyspoliklinikka... 627 7505 Synnytyssali... 627 7500 Synnytysvuodeosasto... 627 7872 Imetyspoliklinikka... 627 7538 Osastonhoitaja Marika Nieminen marika.nieminen@satshp.fi Ylilääkäri Ari Ylä-Outinen ari.yla-outinen@satshp.fi Anna palautetta toiminnastamme www.satshp.fi 36