Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Samankaltaiset tiedostot
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Suomessa vuonna 2005

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

Energiaa ja elinvoimaa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsäenergia Pohjanmaalla

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Energiaa ja elinvoimaa

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energian tuotanto ja käyttö

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Osta Suomalaista Luo työtä

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Metsä Groupin biotuotetehdas

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Satakunnan metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

Liikenteen biopolttoaineet

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Lapin metsäbiotalous

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kainuun metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

METKA hanke Energiaseminaari Ener

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Powered by UPM BioVerno

Uudenmaan metsäbiotalous

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

Energiapuun korjuutuet

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Keski-Suomen metsäbiotalous

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Äänekosken biotuotetehdas

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsä- ja peltobioenergian tuotannon työterveys- ja -turvallisusriskien arviointi ja hallinta

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Selvitys biohiilen elinkaaresta

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

BIOENERGIA JA PUUKULJETUSTEN TULEVAISUUS Kemi. Kari Palojärvi Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Vaskiluodon Voiman bioenergian

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

Transkriptio:

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40 milj.m3) haketuskelpoista bioenergiaa. Nykyisin korjuumenetelmin kannoista ja hakkuutähteestä on mahdollista ottaa käyttöön jopa 80%, eli 80 milj.im3. Tämän lisäksi bioenergiavarantoon voidaan laskea valtaosa harvennushakkuiden tuottamasta materiaalista, mikä vuositasolla on potentiaalina jopa 80 milj. im3 (35 milj.m3). Metsätehon selvitysten mukaan talteenottoprosentti on hakkuutähteellä 70%, kannoilla 80% ja pienpuussa 85%. Kokonaissaanto bioenergia osalta on siten maksimissaan noin 150 milj.im3/vuosi. Hyödynnettävä materiaali sijaitsee valtaosin kaukana suurista asutuskeskuksista, missä puolestaan on käyttötarve. Tämän vuoksi tehokas ja taloudellinen logistinen järjestelmä näiden suurten massavirtojen kuljettamiseen on olennainen osa kokonaiskustannuksista ja energian hinnanmuodostumisesta.

RUNKOPUU >> Runkopuun osuus koko metsävarannon osuudesta on noin 60%. Oikein kerättynä ja käytettynä se hyödynnetään saha ja paperiteollisuudessa kuten nykyäänkin. HARVENNUSPUU >> Harvennuspuun talteenotto edistää metsän tehokkaampaa tuottoa ja osa siitä voidaan käyttää lajittelun jälkeen sellun tuotantoon ja loput bioraakaaineena. KANNOT JA HAKKUUTÄHTEET >> Kannot ja hakkuutähteet käytetään polttolaitoksissa lämmön ja sähkön tuottamiseen sekä uusissa biodiesel laitoksissa polttoaineen valmistukseen.

METSÄSTÄ TERMINAALIIN >> Terminaaliverkoston päätarkoitus on vähentää maantiekuljetusten pitkiä ajomatkoja, tuoden siten tehokkuutta ja taloudellisuutta logistiseen ketjuun. Lisäksi keskitetyillä terminaaleilla saamme tehokkaamman ja tasalaatuisemman lopputuotteen tuotantolaitoksille. Terminaalit toimivat samalla myös varmuusja puskurivarastoina. Maakuljetukset terminaaleihin tapahtuvat rekka-autoilla tai traktoreilla. Maksimiajoetäisyytenä pyritään pitämään 50-60 km ajomatkoja.

SATAMATERMINAALIVERKOSTO >> Kartassa on punaisella merkattu satamien tausta-alue 30km:n ja harmaalla 60km:n säteeltä.

TERMINAALIALUEEN VISUALISOINTI >> Terminaaleissa tavara vastaanotetaan, haketetaan, varastoidaan ja lajitellaan lajikkeittain aumoihin jatkokuljetusta varten. Terminaaleissa tapahtuva haketus on tehokkaampaa kuin palstahaketus ja suurteho kalusto palvelee useiden eri tavarantoimittajien tarpeita ja on siten koko ajan tehokkaassa käytössä.

HAKKEEN KULJETTAMINEN >> Terminaaleista valmis tuotantoon menevä haketettu materiaali kuljetetaan käyttöpaikalle joko laivalla tai autolla. Laivakuljetukset ovat jo nykyhintatasolla taloudellisimpia yli 50 km etäisyyksillä. Terminaalit on sijoitettu siten, että etäisyydet pääkäyttökohteisiin ovat yli 50 km. Ainoastaan joitain puskurivarastoja sijoitetaan lähelle käyttökohteita. Näistä voidaan kuljettaa materiaali käyttökohteisiin myös hankalissa sääolosuhteissa ja ne toimivat samalla myös varmuusvarastoina. REKKA VS LAIVA >> 5,0 milj. m3 kuljettamiseen tarvitaan noin 42 000 rekkakuormaa ja vastaavasti noin 600 laivalastia. Ulkoisten kustannusten laskennan mukaan säästö yhteiskunnalle laivakuljetuksia käytettäessä olisi noin 10 M /v

VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET >> Mikäli metsähakkeen käytön mahdollistavia toimia ei tehdä nopealla aikataululla, seurauksena saattaa olla hiilen lisääntyvä käyttö. Hiilen käyttö lisää voimakkaasti CO2 päästöjä ja romuttaa Suomen kansainvälisesti antamat sitoumukset päästötavoitteista, samalla siirtyy valuttaa kansantaloudestamme hiilen tuottajille ja myyjille ja työllistävät vaikutukset pois Suomesta. Valtiovallan tavoite 20 mil.im3 bioenergian käytöstä vuonna 2020 toisi kotimaiseen talouteen ja metsänomistajille vähintäänkin 300 M lisätulon vuosittain ja vähentäisi tuontia samalla summalla. Vaikutukset etenkin Sisä-Suomelle olisivat mittavia. Tehokkaalla kotimaisen bioenergian hyödyntämisellä on mahdollista päästä korvaavaan energiaomavaraisuuteen tuontihiilen ja öljyn osalta ja siten täyttää kaikki tehdyt sitoumukset päästötavoitteiden osalta. Näin toimien työllisyys lisääntyy merkittävästi ka kansantalous kohenee.

TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET >> >> Metsäenergian Metsäenergian talteenotto talteenotto varovaisimpienkin arvioiden mukaan työllistää työllistää miljoonaa miljoonaa irtokuutiota irtokuutiota kohden noin kohden 300 noin henkilötyövuoden 300 verran. Kokonaistyöllistävä vaikutus vaikutus vuonna 2010 olisi siten vuonna 3000 2010 uutta olisi siten työpaikkaa 3000 uutta ja työpaikkaa vuonna ja 2020 vuonna 6000 2020 uutta 6000 uutta työpaikkaa. Lisäksi tulevat Lisäksi tulevat jalostuslaitosten työpaikat ja uusinnovaatioiden mukanaan tuomat teolliset jalostuslaitosten työpaikat työpaikat koneiden ja ja uusinnovaatioiden laitteiden tuotannossa. Myös mukanaan vientimahdollisuudet tuomat teolliset työpaikat koneiden ja laitteiden koneenrakennus tuotannossa. alalla Myös kasvavat vientimahdollisuudet mikäli uskallamme olla koneenrakennus edelläkävijöitä kehitystyössä alalla kasvavat ja mikäli uskallamme uusien olla edelläkävijöitä menetelmien käyttöönotossa. kehitystyössä ja uusien menetelmien käyttöönotossa. Bioenergia on uusi tulevaisuuden Sampo.