Hinnat ja kustannukset 2016 Kuluttajahintaindeksi 2016, tammikuu Inflaatio tammikuussa 0,0 prosenttia Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 0,0 prosenttia Joulukuussa inflaatio oli -0,2 prosenttia Tammikuusta alkaen kuluttajahintojen muutokset lasketaan uuden kuluttajahintaindeksi 2015=100 perusvuoden mukaan Suomen inflaatiomittarit, tammikuu 2016 Pisteluku Vuosimuutos (%) Kuukausimuutos (%) Kuluttajahintaindeksi 2015=100 99,6 0,0-0,4 Elinkustannusindeksi 1951:10=100 1898 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2015=100 0,0 - Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2015=100 99,4-0,1 - Tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten ajoneuvoveron, hoitovastikkeiden ja sairaalamaksujen kallistuminen Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli asuntolainojen keskikorkojen, aikakauslehtien tilausmaksujen ja sähkön kuluttajahinnoissa Joulukuusta tammikuulle kuluttajahintojen muutos oli -0,4 prosenttia Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 500 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti Kuluttajahintaindeksin 2010=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskusfi -palvelusta Euroalueen inflaatio oli tammikuussa ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli tammikuussa 0,4 prosenttia Joulukuussa se oli 0,2 prosenttia Suomen vastaava inflaatio oli tammikuussa 0,0 prosenttia Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin Helsinki 1922016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus
Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen Eurostat julkaisee tammikuun yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 25 helmikuuta Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://eceuropaeu/eurostat) Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos tammikuussa -0,1 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli tammikuussa 0,0 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin -0,1 prosenttia Viime vuoden tammikuun jälkeen tehtyjen hyödykeveromuutosten yhteisvaikutus kuluttajahintoihin oli siis 0,1 prosenttiyksikköä Tammikuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli - ja kiinteäveroisen kuluttajahintaindeksin - prosenttia Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden Veromuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veromuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä 2
Sisällys Kuluttajahintaindeksin perusvuosi uudistui4 Kuluttajahintaindeksissä käytetty hyödykeluokitus uudistui4 Kuluttajahintaindeksin painorakennetta päivitettiin4 Uudistus ei katkaise kaikkia sarjoja6 Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuosi uudistettiin7 Taulukot Taulukko 1 Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kulutuserät ja niiden painot Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 vuonna 20167 Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 hyödykeryhmittäin8 Liitetaulukko 2 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 hyödykeryhmittäin, vuosi- ja kuukausimuutokset8 Liitetaulukko 3 Elinkustannusindeksi 1951:10=1009 Liitetaulukko 4 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, prosenttia11 Liitetaulukko 5 Kuluttajahintaindeksi 2010=10011 Liitetaulukko 6 Kuluttajahintaindeksi 2005=10012 Kuviot Kuvio 1 Kuluttajahintaindeksisarjojen välinen painorakennevertailu, prosenttia5 Kuvio 2 Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakennevertailu, prosenttia6 Liitekuviot Liitekuvio 1 Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammikuu 2001 - tammikuu 201613 Liitekuvio 2 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, tammikuu 201613 Liitekuvio 3 Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammikuu 2007 - tammikuu 201614 Liitekuvio 4 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, euroalue ja EU14 Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit15 3
Kuluttajahintaindeksin perusvuosi uudistui Tilastokeskus on uudistanut kuluttajahintaindeksiä Perusvuodeksi on valittu 2015=100, jotta kansallinen kuluttajahintaindeksi on linjassa EU-jäsenmaissa tuotetun yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kanssa Aikaisemmin kuluttajahintaindeksi on uudistettu viiden vuoden välein, joten nyt uudistettu kuluttajahintaindeksin sarja on myös tämän perinteen kanssa linjassa Samalla indeksin painorakenne ja hintaseurannassa oleva hyödykekori on päivitetty vastaamaan uuden perusvuoden kulutusta Uudistuksen jälkeen hyödykekori sisältää 476 tuotetta ja palvelua Indeksissä pyritään seuraamaan mahdollisimman edustavien hyödykkeiden hintakehitystä, joten hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä sekä sieltä poistetaan hyödykkeitä, joiden paino on alle promillen kokonaiskulutuksesta Uusia hyödykkeitä kuluttajahintaindeksissä ovat annospuurohiutale, pakastelehtitaikina, soijajuoma, oliiviöljy, sisäverhouspaneeli, sähköasennuspalvelu, maalauspalvelu, tehosekoitin, laajakaista-tv-palvelu ja kotiateriapalvelu Poistuvien hyödykkeiden listalta löytyvät mm vehnäleipä, patonki, keittokinkku, valmisruoka-annos, vauvan ulkoiluhaalari, sohvapöytä, navigaattori, stereosarja ja sulkapallomaila Yhteensä poistuvia hyödykkeitä oli 24 Kuluttajahintaindeksissä käytetty hyödykeluokitus uudistui Kuluttajahintaindeksissä otettiin vuoden 2016 alussa käyttöön päivitetty hyödykeluokitus (ecoicop, European Classification of Individual Consumption According to Purpose) Hyödykeluokitus perustuu YK:n käyttötarkoitusluokitukseen, josta on muodostettu EU-jäsenmaiden käyttöön tarkoitettu hyödykeluokitus Uusi luokitus erottelee entistä tarkemmin tuotteet ja palvelut hyödykeluokkiin Samalla hyödykeluokitus tarkentuu 4-numerotasolta 5-numerotasolle Kuluttajahintaindeksissä nyt käyttöönotettava luokitus on vahvistettu EU:n komission asetuksella EU:n luokitus kattaa kokonaisindeksin lisäksi neljä luokitustasoa, joiden lisäksi kansallisia tarpeita varten on lisätty kaksi alatasoa ecoicop-hyödykeluokitusta käyttävät myös kansainvälinen hintavertailu, kulutustutkimus sekä kansantalouden tilinpito (vuodesta 2018 lähtien) Kuluttajahintaindeksiin ecoicop-hyödykeluokituksen käyttöönotto tuo täsmennyksiä tuoreiden ja pakastettujen elintarvikkeiden alajaotteluun, uusia palvelueriä asunnon huoltoon ja korjaukseen sekä uusia korjauspalveluja useampaan hyödykeryhmään Osa hyödykeluokitukseen liittyvistä muutoksista voidaan ottaa indeksiin mukaan vasta kun tarkempaa hyödykekohtaista tietoa on saatavilla kansantalouden tilinpidosta, kyseisen hyödykkeen painon määritystä varten Hyödykeluokituksen käyttöönoton yhteydessä on jouduttu päivittämään useamman hyödykkeen aiemmin käytössä olleita luokituskoodeja vastaamaan uutta luokitusta Kuluttajahintaindeksin painorakennetta päivitettiin Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakenne perustuu kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen tietoihin Tiedot päivitetään vuosittain Aiemmin (ennen vuotta 2013) kuluttajahintaindeksin painorakenne uudistettiin viiden vuoden välein Viimeinen suuri määräaikaisuudistus tehtiin vuoden 2011 alussa, jolloin hyödykkeistä vaihtui n 15 % Vuoden 2016 hyödykevalikoimaan lisättiin uusia hyödykkeitä ja siitä poistettiin hyödykkeitä, joiden kulutus oli alle yhden promillen kokonaiskulutuksesta Hyödykekohtaisen alajaottelun määrittelyssä käytetään myös muita lähteitä kuin Tilastokeskuksessa viiden vuoden välein toteutettu kulutustutkimus, muiden tilastojen tuottamat tilastoaineistot, Suomen Pankin tilastot sekä keskusliikkeiden ja liittojen myyntiaineistot Vuoden 2016 painorakenne vastaa vuoden 2015 yksityisen kulutuksen arvoa, joka oli noin 99,4 miljardia euroa Aikaisempana perusvuotena 2010 kulutuksen arvo oli 8 miljardia euroa ja vuonna 2005 vastaavasti 70,4 miljardia euroa 4
Kuvio 1 Kuluttajahintaindeksisarjojen välinen painorakennevertailu, prosenttia Oheisessa kuvassa vertaillaan kolmen perusvuoden indeksisarjan painorakennetta hyödykeryhmätasoittain Suurimmat painoarvot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet ryhmällä 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet sekä ryhmällä 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Kuluttajahintaindeksin painot koostuvat kotitalouksien Suomessa ostamien tuotteiden ja palveluiden arvosta Kotitalouksissa ovat mukana myös turistien kulutus Suomessa sekä laitoskotitaloudet Kuluttajahintaindeksin yksityisen kulutuksen käsite poikkeaa kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen käsitteistä ja on myös kattavuudeltaan eri Indeksissä seurataan edustavien hyödykkeiden hintakehitystä Vuosittain päivitettävien hyödykkeiden ja painojen avulla taataan hyödykkeiden ajantasaisempi edustavuus indeksissä 5
Kuvio 2 Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakennevertailu, prosenttia Suurimmat muutokset indeksin painorakenteessa edellisvuoteen verrattuna ovat 04 Asumisen sekä 1262 muiden rahoituspalvelujen hyödykeryhmissä Asumisen osalta 0462 Peruskorjaukset-erän arvopaino nelinkertaistui johtuen Korjausrakentamisen tilaston tiedon tarkentumisesta Muiden rahoituspalvelujen osalta 126211 Pankkipalvelumaksut-erän arvopainoa nostettiin tarkemman rahoituslaitosten tilinpäätöstietojen perusteella Näiden ryhmien hyödykkeiden hintojen muutokset vaikuttavat nyt entistä enemmän kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksiin Uudistus ei katkaise kaikkia sarjoja Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin Elinkustannusindeksi 1951:10=100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2015=100) ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen vuokrat kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi Myös aikaisempien perusvuosien kuten 2005=100 ja 2010=100 sarjoja ketjutetaan eteenpäin kuluttajahintaindeksin 2015=100 kuukausimuutoksella Lisäksi tilasto tuottaa erityisindeksejä maksullisena tietopalveluna 6
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusvuosi uudistettiin Tilastokeskus on uudistanut myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen Samassa yhteydessä perusvuodeksi vaihdettiin 2015=100 EU-komission päivittämän asetuksen mukaisesti Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi: siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa 85 % kansallisesta indeksistä Ennen vuoden 2016 painorakenteen päivitystä yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kattavuus oli lähes 90 % luokkaa Syy kattavuuden pienenemiseen on kuluttajahintaindeksin peruskorjausten paino-osuuden nousussa, jota erää ei huomioida yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä Taulukko 1 Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä poistetut kulutuserät ja niiden painot Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 vuonna 2016 COICOP Hyödyke/ryhmä 046 Omistusasuminen 0724211 Ajoneuvovero 0943011 Rahapelit 1252012 Omakotitalon palovakuutusmaksu 1262112 Kulutusluottojen korot YKHIstä poistetut yhteensä Paino KHI:ssä, o/o 10,76 7 3 0,08 9 15,23 7
Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 hyödykeryhmittäin 2016 Tammikuu 2015 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuosikeskiarvo Hyödykeryhmä 1) 0 99,6 01 10 10 10 100,6 98,8 98,7 98,7 99,6 02 99,6 03 95,0 94,7 96,0 102,7 102,0 102,5 97,2 94,5 98,4 10,0,7 10 04 99,6 99,4 100,7 100,7 100,7 05 99,2 100,4 10 10 10 98,5 98,8 1) 0=Kuluttajahintaindeksi, 01=Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat, 02=Alkoholijuomat ja tupakka, 03=Vaatetus ja jalkineet, 04=Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoain, 05=Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito, 06=Terveys, 07=Liikenne, 08=Viestintä, 09=Kulttuuri ja vapaa-aika, 10=Koulutus, 11=Ravintolat ja hotellit, 12=Muut tavarat ja palvelut 06 102,8 99,1 99,2 99,3,3 10,7 99,6 99,6 99,4 07 98,1 97,5 98,6 99,3 10 10 102,3 10 99,4 99,3 08 100,7 10 102,0 10 99,1 98,9 98,6 99,0 09 10 10 10 99,4 99,1 99,6 10,8 99,3 99,3 99,3 10 10 10 10 11 10 99,1 10 100,6 10 12 99,4 100,4 100,4 100,4 Liitetaulukko 2 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 hyödykeryhmittäin, vuosi- ja kuukausimuutokset Hyödykeryhmä 0 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 01 ELINTARVIKKEET JA ALKOHOLITTOMAT JUOMAT 02 ALKOHOLIJUOMAT JA TUPAKKA 03 VAATETUS JA JALKINEET 04 ASUMINEN, VESI, SÄHKÖ, KAASU JA MUUT POLTTOAINEET 05 KALUSTEET, KOTITALOUSKONEET JA YLEINEN KODINHOITO 06 TERVEYS 07 LIIKENNE 08 VIESTINTÄ 09 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 10 KOULUTUS 11 RAVINTOLAT JA HOTELLIT 12 MUUT TAVARAT JA PALVELUT 2016 Tammikuu Paino Kuukausimuutos (%) 1000,0-0,4 135,1 49,5 47,7 246,2 54,0 48,8 134,0 2 115,1 4,2 68,6 73,6-0,3 0,3-6,5-0,0-3,4 - -0,6 0,6 0,1-0,3 Vuosimuutos (%) 0,0-2,3 0,0 0,3 0,4-0,7 0,2-1,8 0,2 8
Liitetaulukko 3 Elinkustannusindeksi 1951:10=100 Vuosika Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi 1898 2016 1906 1906 1908 1911 1908 1906 1902 1907 1907 1908 1908 1902 1897 2015 1910 1910 1913 1916 1920 1909 1907 1909 1907 1912 1909 1905 1900 2014 1890 1901 1894 1897 1894 1888 1891 1891 1892 1892 1889 1881 1870 2013 1863 1871 1869 1875 1872 1865 1861 1865 1864 1863 1857 1850 1840 2012 1812 1828 1829 1827 1823 1815 1808 1813 1808 1807 1804 1794 1783 2011 1751 1777 1768 1764 1757 1749 1742 1751 1747 1749 1744 1735 1729 2010 1730 1726 1725 1723 1732 1729 1724 1735 1731 1734 1734 1733 1732 2009 1730 1736 1741 1750 1750 1742 1734 1736 1730 1721 1719 1703 1695 2008 1662 1678 1680 1677 1671 1664 1662 1663 1661 1663 1655 1642 1632 2007 1622 1635 1634 1633 1629 1626 1620 1624 1623 1621 1612 1607 1595 2006 1594 1600 1598 1603 1604 1595 1591 1595 1591 1595 1591 1585 1575 2005 1580 1584 1583 1590 1585 1579 1575 1577 1578 1576 1576 1581 1572 2004 1577 1577 1575 1577 1579 1572 1570 1578 1580 1582 1584 1580 1569 2003 1563 1567 1568 1572 1568 1563 1563 1566 1569 1565 1559 1551 1548 2002 1539 1542 1543 1549 1552 1544 1542 1550 1548 1536 1529 1522 1514 2001 1501 1517 1519 1520 1519 1507 1505 1504 1497 1490 1485 1476 1466 2000 1452 1466 1460 1460 1457 1453 1452 1454 1455 1451 1441 1437 1434 1999 1435 1437 1438 1441 1441 1437 1435 1438 1435 1436 1429 1426 1427 1998 1415 1425 1425 1426 1423 1420 1417 1417 1415 1412 5 0 1398 1997 1398 1399 1398 2 0 1397 0 1 1 1398 1396 1394 1390 1996 1390 1387 1389 1393 1393 1391 1393 1394 1390 1389 1388 1387 1383 1995 1376 1383 1385 1389 1388 1385 1382 1382 1368 1368 1365 1362 1357 1994 1361 1361 1362 1364 1362 1359 1361 1364 1366 1365 1360 1359 1354 1993 3 1340 1344 1342 7 2 4 6 3 2 1327 1323 1320 1992 1300 1313 1307 1306 1304 1302 1300 1301 1302 1296 1291 1290 1283 1991 1248 1264 1266 1266 1262 1256 1250 1248 1245 1239 1232 1228 1223 1990 1177 1205 1199 1199 1195 1182 1181 1182 1171 1167 1156 1143 1137 1989 1 1132 1123 1120 1119 1109 1106 1107 1 1092 1084 1078 1075 1988 1052 1063 1062 1062 1060 1056 1053 1053 1050 9 4 9 5 1987 5 1025 1024 1024 1021 1021 9 8 3 1009 1005 1003 999 1986 980 992 991 990 989 987 986 985 983 973 968 959 955 1985 925 945 944 944 939 933 929 926 924 914 908 902 898 1984 865 890 891 883 881 876 875 871 860 849 839 834 830 1983 797 823 812 809 806 804 806 800 799 786 780 771 767 1982 729 755 752 752 745 736 734 731 727 717 708 699 693 1981 651 686 682 676 669 660 651 648 645 638 626 620 611 1980 583 604 601 596 593 588 585 582 578 576 571 567 560 1979 544 556 557 554 551 547 545 544 544 536 533 532 526 1978 506 525 524 522 520 518 510 506 500 493 489 482 476 1977 449 469 468 465 460 456 450 442 441 440 436 432 426 1976 392 418 415 411 405 399 394 388 387 383 375 369 364 1975 333 354 353 351 348 340 335 329 328 324 317 314 305 1974 284 303 299 297 295 292 288 280 277 272 269 267 265 1973 254 262 262 260 259 257 256 254 253 251 247 245 242 1972 237 245 244 243 243 241 239 237 233 232 231 229 228 1971 223 225 225 224 224 223 223 222 222 222 221 221 220 1970 217 218 218 218 218 217 217 217 216 216 214 215 215 1969 9
Vuosika Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi 212 215 215 215 214 213 213 213 211 211 210 207 205 1968 195 203 202 198 197 195 195 194 193 193 192 192 191 1967 185 189 189 188 187 186 185 184 184 183 182 181 181 1966 178 180 180 180 179 179 179 178 177 177 176 175 175 1965 170 174 173 173 172 171 170 170 170 169 167 165 164 1964 154 158 158 158 156 154 154 153 153 153 151 151 150 1963 147 150 150 150 148 148 148 146 146 145 144 143 143 1962 141 142 142 141 1961 138 139 138 138 139 138 138 138 137 136 136 1960 134 136 136 136 134 132 1959 132 132 132 132 132 132 132 130 130 129 1958 124 128 127 127 126 125 124 122 122 121 120 120 120 1957 111 118 118 113 113 112 111 110 110 108 108 107 1956 100 100 100 99 99 99 99 98 98 98 1955 98 98 1954 102 102 1953 102 102 102 102 1952 100 100 100 1951 10
Liitetaulukko 4 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, prosenttia Vuosika Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi 0,0 2016-0,2-0,2-0,2-0,3-0,6-0,2-0,2-0,1-0,0-0,2-0,1-0,1-0,2 2015 1,3 1,3 2014 1,5 1,4 1,4 1,5 2013 2,8 2,4 2,2 2,7 2,7 2,8 3,1 3,1 3,1 3,2 2012 3,4 3,4 3,5 3,8 4,0 3,5 3,2 3,0 2011 2,5 2,3 1,4 0,6 0,1-0,2 2010 0,0 - - -1,5 - -0,7-0,6-0,1 0,0 2,2 2009 4,1 3,5 3,6 4,4 4,7 4,7 4,4 4,4 4,2 3,5 3,9 3,8 2008 2,5 2,7 2,3 2,4 2,4 2,2 2,3 2007 2,2 2,1 1,8 1,5 1,3 2006 0,2 0,2 2005 0,2 0,4 0,4 0,4 0,3-0,1-0,1-0,4-0,1 0,2 2004 0,6 0,3 0,7 0,6 0,7 1,4 2003 1,5 1,4 1,3 1,8 1,8 1,8 2,3 2002 2,2 2,4 2,5 3,0 3,4 3,0 3,1 2001 3,4 3,5 4,0 4,1 4,2 3,8 3,5 2,7 3,1 2,7 2,2 2000 2,0 1,3 1,4 1999 1,4 1,3 1,5 1,5 1,8 1,8 1998 0,6 0,4 0,6 1997 0,6 0,7 0,7 0,4 0,4 0,7 0,7 0,6 1996 0,3 0,3 0,3 0,3 1,5 1,8 1995 1,3 0,2 0,2 0,4 0,3 0,2 1994 2,2 1,5 1,3 1,8 2,1 2,1 2,1 2,7 1993 2,1 2,8 2,7 2,4 2,7 2,4 2,8 2,8 1992 4,1 3,9 3,2 3,6 4,0 4,2 4,6 4,6 4,8 5,0 4,9 1991 6,1 4,9 5,6 5,5 5,6 6,2 5,9 5,6 6,2 6,2 6,5 7,4 7,5 1990 6,6 6,5 6,8 7,1 6,8 6,6 6,7 6,8 6,4 6,9 6,6 6,0 5,8 1989 5,1 6,5 5,9 5,6 5,6 5,2 5,2 5,3 5,1 4,4 4,1 4,1 4,2 1988 3,9 3,4 3,4 3,5 3,9 3,9 3,5 1987 3,6 3,4 3,5 3,4 3,0 3,8 4,6 4,5 1986 5,9 5,0 4,9 4,9 5,3 5,8 6,1 6,4 6,4 6,5 6,6 6,4 6,4 1985 7,1 6,1 6,0 6,9 6,6 6,7 6,4 6,4 7,4 8,0 8,1 8,2 8,3 1984 8,4 8,6 9,8 9,1 9,4 9,0 8,5 8,9 7,7 8,0 7,5 8,2 8,2 1983 9,3 9,0 7,9 7,6 8,1 9,3 9,8 9,4 9,8 9,6 10,2 10,3 10,7 1982 12,0 10,0 10,4 11,3 11,4 11,5 1 1 12,7 12,5 13,1 12,8 13,5 1981 1 1 13,5 1 1 12,3 11,3 1 1 10,7 9,7 9,3 8,9 1980 Liitetaulukko 5 Kuluttajahintaindeksi 2010=100 Vuosika Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi 108,3 2016 108,8 108,8 108,9 109,1 108,9 108,8 108,6 108,8 108,8 108,9 108,9 108,6 108,3 2015 109,0 109,0 109,2 109,4 109,6 109,0 108,8 109,0 108,9 109,1 109,0 108,7 108,5 2014 107,9 108,5 108,1 108,3 108,1 107,8 107,9 108,0 108,0 108,0 107,8 107,4 106,7 2013 106,3 106,8 106,7 107,0 106,9 106,4 106,2 106,4 106,4 106,4 106,0 105,6 105,0 2012,4,4,4,3,1,6,2,5,2,2,0 102,4,8 2011,4 10 100,7 99,3 99,1 98,8 2010 11
Liitetaulukko 6 Kuluttajahintaindeksi 2005=100 Vuosika Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi 118,9 2016 119,4 119,4 119,5 119,7 119,5 119,4 119,1 119,4 119,4 119,5 119,5 119,1 118,8 2015 119,6 119,6 119,8 120,0 120,2 119,6 119,4 119,5 119,5 119,8 119,6 119,3 119,0 2014 118,4 119,1 118,6 118,8 118,7 118,2 118,4 118,5 118,5 118,5 118,3 117,8 117,1 2013 116,7 117,2 117,0 117,4 117,3 116,8 116,6 116,8 116,7 116,7 116,3 115,9 115,2 2012 113,5 114,5 114,5 114,5 114,2 11 11 113,6 11 113,2 113,0 112,4 11 2011 109,7 111,3 110,7 11 110,0 109,6 109,1 109,7 109,4 109,5 109,2 108,7 108,3 2010 108,3 108,1 108,0 107,9 108,5 108,3 108,0 108,7 108,4 108,6 108,6 108,6 108,5 2009 108,3 108,7 109,1 109,6 109,6 109,1 108,6 108,8 108,4 107,8 107,6 106,7 106,2 2008,1 105,1 105,3 105,0,7,2,1,2,0,1,6 10 102,2 2007 10 102,4 102,3 102,3 102,0 10,5,7 10,5 10 100,7 2006 100,4 10 99,6 99,1 2005 12
Liitekuviot Liitekuvio 1 Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammikuu 2001 - tammikuu 2016 Liitekuvio 2 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, tammikuu 2016 13
Liitekuvio 3 Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammikuu 2007 - tammikuu 2016 Liitekuvio 4 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, euroalue ja EU 14
Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit 1 Tilastotietojen relevanssi 11 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Kuluttajahintaindekseihin kuuluu neljä indeksiä, jotka ovat kuluttajahintaindeksi, elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Indeksit mittaavat kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä Ne kertovat kuinka paljon tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat muuttuneet vertailuajankohtaan nähden Kuluttajahintaindeksi on yleisin inflaatiomittari Sitä käytetään rahan ostovoiman muutoksen mittarina talouspolitiikassa sekä talouden eri aloilla Elinkustannusindeksi -nimitystä on Suomessa käytetty vuoteen 1958 asti nykyisen kuluttajahintaindeksi -nimityksen synonyymina Elinkustannusindeksi 1951:10=100 -indeksi on aikasarja, joka kehittyy perusvuodeltaan uusimman kuluttajahintaindeksin mukaan Elinkustannusindeksiä käytetään esimerkiksi vuokrasopimuksissa ja eräiden etuuksien, kuten lapsilisien ja eläkkeiden tarkistuksissa kompensoimaan rahan ostovoiman muutoksia Elinkustannusindeksin etuna sopimuskäytössä on se, että lukusarja jatkuu katkeamatta myös silloin, kun kuluttajahintaindeksin sarjoihin tulee katkoksia indeksiuudistusten yhteydessä Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices, HICP) Näistä EU:n tilastovirasto Eurostat laskee painottamalla EU- ja Euroalueiden indeksit Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on EU-maiden välinen inflaatiovertailu Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina Erona kuluttajahintaindeksiin yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä on jätetty pois kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi omistusasumiseen, korkoihin ja rahapeleihin liittyvät menot sekä veroluonteiset maksut Kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi mittaa markkinainflaatiota siten, että verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden Perusajankohta on edellisvuoden joulukuu 12 Tilastojen keskeiset käsitteet, luokitukset ja aineistot Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin keskeinen käsite on vuosimuutos, jolla tarkoitetaan indeksin kuvaaman kulutuskorin keskimääräistä hinnanmuutosta edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Indekseistä julkistetaan myös muutos edellisestä kuukaudesta sekä hyödykkeen paino-osuuden huomioiva kuukausivaikutus ja vuosivaikutus Elinkustannusindeksin keskeinen käsite on pisteluku, joka kuvaa kuluttajahintojen muutosta vuoden 1951 lokakuusta Pistelukuja vertaamalla voidaan laskea inflaatioarvio mille tahansa indeksin kattamalle aikavälille Elinkustannusindeksistä ei julkaista alaindeksejä, ainoastaan kokonaispisteluku Tilastossa käytetään yksityisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista hyödykeluokitusta (European Classificiation Of Individual Consumption by Purpose, ecoicop) ecoicop on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisista luokituksista Kuluttajahintaindeksissä käytettävä luokittelu on vahvistettu Euroopan Unionin Komission asetuksella (EC) No 2214/96 Kansallista käyttöä varten luokitusta on edelleen jonkin verran tarkennettu Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät kuluttajahintaindeksiä varten kuukausittain noin 50 000 päivittäistavaroiden, kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hintaa lähes 500 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä Nämä hinnat kattavat noin 50 prosenttia kulutuskorin arvosta Lisäksi hintatietoja kerätään keskitetysti Tilastokeskuksessa Lähteenä käytetään myös muita tilastoja, mm Tilastokeskuksen vuokratilastoa, osakeasuntojen hintatilastoa, kiinteistöjen hintaindeksiä ja rakennuskustannusindeksiä Tietoja tuottavat myös muut viranomaiset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kela 15
13 Lainsäädännöllinen perusta ja suositukset Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin laadinta perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työtilastokonventioon n:o 160, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1987 Indeksien laadinnassa noudatetaan konventioon liittyviä kansainvälisiä suosituksia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU-säädökset Perusasetuksena on Euroopan neuvoston asetus numero 2494/95, jossa säädetään EU-jäsenmaiden vertailukelpoisen kuluttajahintaindeksin laadinnasta Lisäksi on useita Komission asetuksia, joissa on säädetty yhdenmukaistetun indeksin laskentamenettelyistä sekä sen kattavuudesta Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä kiintein veroin on säädetty asetuksella 119/2013 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Kulutuskorin muodostamisessa arvioidaan yksityisten kotitalouksien kulutuksen rakenne eli kuinka paljon kuluttajat käyttävät vuoden aikana rahaa erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen Pääasiallisena lähteenä käytetään kansantalouden tilinpidon yksityistä kulutusta koskevia tietoja, jotka perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tietoihin Niiden lisäksi käytetään mm keskusliikkeiden ja toimialajärjestöjen aineistoja Kulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykeotokset on uusittu viiden vuoden välein vuoteen 2012 asti Vuodesta 2013 alkaen kulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykkeet päivitetään vuosittain Kuluttajahintaindeksi on vuoden 2013 alusta alkaen vuosiketjuindeksi, jossa vertailuajankohdan hintaindeksejä verrataan aina edellisen vuoden joulukuun hintaindekseihin Aikasarjaa ketjutetaan näillä muutoksilla siten, että indeksin viiteajankohtana säilyy vuosi 2015 Kuukausittaisen hintaseurannan peruslähde on kuluttajahintaindeksin oma tiedonkeruu, joka päivittäistavaroiden osalta perustuu liikevaihdolla painotettuun otokseen vähittäiskaupoista Kestokulutusja puolikestävien tavaroiden keruu perustuu harkinnanvaraiseen liikeotokseen suurimmista kaupungeista Muista tilastojärjestelmistä tulevat hintatiedot on kuvattu erikseen näiden tilastojen omien kuvausten yhteydessä Kerätyistä hintatiedoista muodostetaan hintasuhteita, joissa verrataan tarkalleen saman hyödykkeen hintaa perus- ja vertailuajankohtana samassa liikkeessä Hintasuhteista lasketaan edelleen ns mikroindeksiluokissa (hyödyke x alue) painottamattomat geometriset keskiarvot Näistä mikroindekseistä lasketaan aritmeettiset painotetut hintaindeksit hyödykeluokituksen eri tasoille Indeksissä käytetään mikroindeksien aggregointiin perusajankohdan kulutusrakenteeseen perustuvia painoja Tällaista menettelyä kutsutaan Laspeyres-tyyppiseksi hintaindeksiksi Kausihyödykkeiden, kuten talvi- ja kesävaatteiden osalta hintakeruu tapahtuu niinä kuukausina, kun hyödykkeitä on saatavilla ja ne ovat edustavia Kauden jälkeen palautetaan indeksin taso alennusmyyntikauden jälkeen normaalitasolle Samalla kyseisen hyödykkeen painot nollataan ja jaetaan muille saman ryhmän hyödykkeille Menetelmä pohjaa Komission asetukseen (EU) N:o 330/2009 Menetelmä on otettu käyttöön kuluttajahintaindeksissä tammikuusta 2013 alkaen ja yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä tammikuusta 2012 alkaen Menetelmämuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksiin Elinkustannusindeksi lasketaan ketjutuskertoimella aina perusvuodeltaan uusimmasta kuluttajahintaindeksistä Myös kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin aikaisempien perusvuosien sarjoja ketjutetaan eteenpäin vähintään kokonaisindeksitasolla mutta osin myös hyödykeryhmätasoilla Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu kuluttajahintaindeksiin, joten indeksin laadintamenetelmät ovat pääasiassa samat kuin kuluttajahintaindeksissä Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on ketjuindeksi, jossa vertailuajankohdan hintaindeksejä verrataan aina edellisen vuoden joulukuun hintaindekseihin Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä indeksin painorakenteen päivitys on tehty vuoden 2010 loppuun saakka indeksin painojen hintapäivityksen avulla Vuoden 2011 alusta painot on päivitetty kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta 16
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen laskentatapa eroaa hieman Tilastokeskuksessa ja Eurostatissa Eurostat laskee vuosimuutoksen kahteen desimaaliin pyöristetyistä ja Tilastokeskus kahteen desimaaliin katkaistuista indeksin pisteluvuista Sekä Tilastokeskus että Eurostat pyöristävät vuosimuutoksen yhteen desimaaliin Tästä johtuen julkaistava vuosimuutos voi erota yhden kymmenyksen 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus 31 Tilastojen kattavuus Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin perustana olevat hyödyke- ja liikeotokset kattavat kuvattavan ilmiöalueen varsin yksityiskohtaisesti Yksityistä kulutusta koskeva tietopohja perustuu vakiintuneisiin tilastojärjestelmiin Tilastoalueelta on olemassa lukuisia kansainvälisiä suosituksia Tilastoa koskevan ulkoisen arvion (Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, 2005) mukaan Suomen kuluttajahintaindeksin laadinnassa noudatetaan näitä suosituksia Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa kansallisesta indeksistä noin 85 % Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskoriin eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut Euroopan tilastovirasto Eurostat on tehnyt lainvoimaisuustarkistuskäynnin joulukuussa 2011 ja julkaissut siitä raportin kotisivuillaan Suomen käytännöt todettiin lainvoimaisiksi 32 Tilastojen tarkkuus Tilasto perustuu moniin aineistoihin ja otantajärjestelmiin Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu paneeliasetelmaan Tämä menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja Otantojen suuren määrän ja toisistaan poikkeavien otanta-asetelmien johdosta indeksille on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida tilastollista keskivirhettä Yleisesti on arvioitu indeksin olevan niin tarkka, että sen tulosten julkaiseminen nykyisellä yhden desimaalin tarkkuudella on tilastollisesti järkevää Markkinoille tulevien uusien liikkeiden ja palveluiden tarjoajien sisällyttäminen kuluttajahintaindeksiin tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin uusien tuotteiden Uusien liikkeiden aiheuttama harha on todennäköisesti vähäinen, koska vanhat (hintaindeksin otokseen kuuluvat) samalla segmentillä toimivat yritykset reagoivat usein uuden liikkeen markkinoille tuloon hintoja alentamalla (esim eräiden ulkomaisten kauppaketjujen tulo Suomeen) Kuluttajahintaindeksiin vaikuttaa myös ns substituutioharha: perusperiodille arvioitu kulutusrakenne ei pysy muuttumattomana, koska kuluttajien kulutustottumukset vaihtuvat hyödykkeiden suhteellisten hintojen muuttuessa Jos esimerkiksi lihan hinta nousisi nopeasti, kuluttajat saattaisivat ostaa enemmän kalaa ja vihanneksia Tällöin kuluttajahintaindeksi kuvaisi perusajankohdan kulutuksen mukaisen eikä muuttuneen ostoskorin hinnan muutosta Talousteorian mukaan kuluttajahintaindeksin vanhan kulutuskorin mukaisella indeksillä on taipumus näyttää suurempaa inflaatiota kuin tuoreemman kulutuskorin mukaisella indeksillä Substituutioharha pienenee, kun painorakennetta päivitetään riittävän usein Elinkustannusindeksi 1951:10=100 ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuvat kuluttajahintaindeksiin ja näin ollen indeksien yleiset virhelähteet ovat samat kuin kuluttajahintaindeksissä 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot kerätään tilastokuukauden 10-20 päivä tai koko kuukautta koskevana Tilastot laaditaan kuukausittain ja ne julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuun 14 tai lähimpänä arkipäivänä Tammikuun indeksit julkaistaan helmikuun 19 tai lähimpänä arkipäivänä Indeksit ovat ilmestyessään lopullisia Indeksejä revisoidaan vain poikkeustilanteissa 17
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Kuluttajahintaindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla Sieltä löytyy tilaston pdf-julkaisu, joka on tilattavissa myös maksullisena paperijulkaisuna Lisäksi tilastoista on saatavissa tietoa StatFin -tietokantapalvelusta Tilastojen keskeiset kuvailutiedot on selvitetty tässä dokumentissa, joka sisältyy kuluttajahintaindeksin tilastosivustoon Tilastokeskuksen tilastokoulussa on oma opintojakso hintaindekseistä Sen yksi osuus käsittelee kuluttajahintaindeksin laadintamenettelyjä tässä esitettyä tarkemmin Kuluttajahintaindeksin www-sivustolla on mm selvitys käytetyistä luokituksista ja käsitteistä ja indeksin yksityiskohtaisempi painorakenne 6 Tilastojen vertailukelpoisuus 61 Vertailtavuus muihin aineistoihin Hintavertailutietoja tuottavat myös muut viranomaiset kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Kuluttajatutkimuskeskus sekä yksityiset yritykset Erilaisten menetelmien ja suppeampien otosten vuoksi ne saattavat antaa hintakehityksestä kuluttajahintaindeksistä poikkeavan kuvan Hintakehitysarviot ovat kuitenkin usein lähellä toisiaan Kuluttajahintaindeksiä arvioidaan usein myös suhteessa tiedonkäyttäjän omiin kokemuksiin hinnanmuutoksista Esimerkiksi euron käyttöönoton yhteydessä viitattiin usein siihen, että kuluttajan oman kokemuksen mukaan hinnat nousivat selvästi, vaikka kuluttajahintaindeksi ei näyttänytkään nousua Kokemus yleistä inflaatiota suuremmasta (tai pienemmästä) hinnannoususta on mahdollinen, koska yhdenkään yksittäisen kuluttajan kulutuskori ei ole täysin samanlainen kuin kuluttajahintaindeksin perustana oleva keskimääräinen kulutuskori Esimerkiksi alkoholin hinnanmuutokset näkyvät keskimääräisessä inflaatiossa, koska alkoholiin käytetään huomattava summa rahaa Raittiin henkilön oman kulutuskorin hinta ei tässä tapauksessa kuitenkaan muutu 62 Vertailtavuus historiatietoihin Kuluttajahintaindeksin hyödykekoria tai luokituksia muutettaessa tilastosarjat kytketään toisiinsa ketjuttamalla Menettelyn avulla saadaan pitkiä aikasarjoja yleisestä inflaatiosta Varhaisin virallinen inflaatiosarja alkaa vuodesta 1914 Jälkikäteen on tuotettu sarja, joka alkaa vuodesta 1860 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Kuluttajahintaindeksi on osa vakiintunutta makrotaloudellista tilastotuotantoa Indeksin tietoja käytetään mm kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen deflaattorina, joten tilinpidon kulutusaikasarjat ja kuluttajahintaindeksin sarjat ovat teknisistä syistä varsin yhtenäisiä Tärkeimpänä käsitteellisenä poikkeamana suhteessa kansantalouden tilinpitoon on omistusasuminen, jossa tilinpidon käyttämä vuokraekvivalenssimenettely saattaa johtaa erilaiseen tulokseen kuin kuluttajahintaindeksin hankintakustannusten mittaamiseen perustuva menettely Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices) Näistä EU:n tilastovirasto Eurostat laskee EU- ja euroalueiden indeksit 18
Hinnat ja kustannukset 2016 Lisätietoja Ilkka Lehtinen Kristiina Nieminen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen 029 551 3478 029 551 2957 kuluttajahintaindeksi@tilastokeskusfi wwwtilastokeskusfi Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus Asiakaspalaute: wwwtilastokeskusfi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh 029 551 2220 wwwtilastokeskusfi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh 020 450 05 asiakaspalvelupublishing@editafi wwweditapublishingfi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1796-3524 (pdf) ISSN 0784-820X (print) Tuotenumero 3147 (print)