APAAEHTINEN HENKILÖAKUUTUS pp.1.2016 1. Työkyvyttömyysvakuutukset. ertaa keskenään ohimenevän työkyvyttömyyden ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta otettavia vakuutuksia. Kerro vertailussa erot vakuutusten a) tarkoituksessa b) korvattavuuden edellytyksissä c) omavastuuajoissa ja d) verotuksessa (apaaehtoinen henkilövakuus 152 160), (verotus s. 364), 6 pistettä a) akuutuksen tarkoitus (2 p) - päiväkorvausvakuutus otetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden varalta perheen talouden turvaksi, koska asumistai lainakulut pysyvät samoina, vaikka ansiotulot (hetkellisesti) loppuvat - pysyvän työkyvyttömyyden kertakorvauksen tarkoituksena on antaa vakuutetun käyttöön yhdellä kertaa suurehko summa, jota tämä voi käyttää toisaalta työkyvyttömyydestä johtuviin kertaluontoisiin kuluihin, toisaalta toimeentulonsa lisäyksenä pitemmällä aikavälillä (voi maksaa lainan kerralla pois tai remontoida kodin niin että voi jatkaa kodissa asumista vaikka esimerkiksi joutuisi pyörätuoliin toisin sanoen kertakorvaus paikkaa ansiotulojen lopullista pienenemistä) Korvauksen määrä (1 p) - päiväkorvauksen maksamiselle on vakuutussopimuksessa sovittu tietty enimmäisaika. Enimmäiskorvausta laskettaessa yhdistetään kaikki korvatut, erillisetkin työkyvyttömyysjaksot siitä riippumatta, mistä sairaudesta tai vammasta korvaus on maksettu. Kun enimmäiskorvaus tulee täyteen, vakuutus lakkaa. akuutusta tehtäessä sovitaan päiväkorvauksen suuruus päivää kohden, esim. 50 euroa päivältä. Korvauksen määrä on melko vapaasti sovittavissa, mutta vakuutusyhtiö tarkistaa sen että korvaus on oikeassa suhteessa vakuutetun ansiotasoon ja työkyvyttömyyden aiheuttamaan menetykseen. - suurehko kertakorvaus sovitaan vakuutusta tehtäessä b) Korvattavuuden edellytykset (2 p) - Päiväkorvauksen saaminen ohimenevän työkyvyttömyyden varalta otetusta vakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on vakuutuksen voimassaoloaikana tullut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla työkyvyttömäksi tavalliseen työhönsä (ei siis tarvitse olla työkyvytön kaikkeen työhön). Korvauksen saamisen edellytys ei siis ole vakuutetun yleisen toiminnallisen kyvyn huonontuminen, vaikka sairaus tai vamma voi varsin merkittävästi hankaloittaa vakuutetun elämistä tai rajoittaa monia normaaleja elämäntoimintoja. Jos hän tästä huolimatta kykenee selviytymään työstään, ei oikeutta työkyvyttömyysetuuteen synny. - Kertakorvaus pysyvästä työkyvyttömyydestä maksetaan, kun vakuutettu on todettu pysyvästi työkyvyttömäksi kaikkeen työhön, jota vakuutetun ikä ja kokemus huomioiden voidaan häneltä edellyttää. Työkyvyttömyys katsotaan pysyväksi, jos vakuutetun tila on lääketieteellisesti muodostunut vakaaksi ja pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi eikä työkyvyn voida olettaa enää palaavan. c) mavastuuaika/odotusaika (2 p) - ohimenevän työkyvyttömyyden varalta otetussa vakuutuksessa on yleensä omavastuuaika, jolta ei makseta työkyvyttömyyskorvausta, vaikka vakuutettu olisi ehtojen tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Lyhyet työkyvyttömyysjaksot esim. flunssan vuoksi eivät johda sellaisiin taloudellisiin menetyksiin, että niihin olisi varauduttava vakuutuksella. Mitä pitempi omavastuuaika vakuutukseen sovitaan, sitä edullisempi vakuutus on.
- pysyvän työkyvyttömyyden kertasumma ei yleensä makseta enne kuin on kulunut tietty aika pysyvän työkyvyttömyyden alkamisesta (odotusaika; yleensä 1 vuosi) ellei työkyvyttömyyden pysyvyydestä ole epäilyksiä d) erotus (2 p) - päiväkorvaus verotetaan ansiotulona - kertakorvaus pysyvästä työkyvyttömyydestä on vakuutetulle veroton korvaus summan suuruudesta riippumatta, muille ansiotuloa yritykselle veronalaista (elinkeino)tuloa 2. akuutusyhtiön on korvaustoiminnassaan noudatettava sellaisia periaatteita, että asiakkaan etu tulee parhaalla mahdollisella tavalla otetuksi huomioon. Selosta lyhyesti alla lueteltuja korvaustoiminnan yleisiä periaatteita: a) Korvauskäsittelyn nopeus b) Yleinen korvausoikeus c) Perustellut päätökset d) alitusohjeistus (apaaehtoinen henkilövakuutus 324-326), 4 pistettä a) Korvauskäsittelyn nopeus akuutussopimuslain mukaan korvaukset on maksettava joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut tarvittavat tiedot ja asiakirjat. akuutusyhtiön syystä viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolain mukaista viivästyskorkoa. Monilla yhtiöillä on lisäksi omat, tiukemmat laatustandardit. 1 p. b) Yleinen korvausoikeus Asiakkaan ei tarvitse selvittää yksityiskohtaisesti, mitä erilaisia korvauksia hän hakee, vaan vakuutusyhtiö maksaa automaattisesti kaikki ne korvaukset, joihin hakija on oikeutettu, ja jos jokin erityinen korvausmuoto vaatii lisäselvitystä, vakuutusyhtiö antaa asiakkaalle tätä koskevat ohjeet. 1 p c) Perustellut päätökset Korvauspäätöksestä on ilmoitettava asiakkaalle kirjallisesti. Päätöksestä on käytävä ilmi, minkä vakuutuksen perusteella korvaus on maksettu, etuuden määrä, mahdollisesti vähennetyt erät, omavastuuosuudet, verokohtelu ja rahalaitos, jonne korvaus on maksettu. Jatkuvasta korvauksesta on ilmoitettava, mihin asti korvausta on myönnetty ja mitä lisäselvityksiä asiakkaalta tämän jälkeen edellytetään. 1p. d) alitusohjeistus Päätöksessä on ilmoitettava, kuka vakuutusyhtiössä asiaa käsitteli ja millä tavoin asiakkaan on toimittava, jotta hän voisi hakea muutosta päätökseen. 1 p 3. Pasi Pollarilla on henkivakuutusyhtiöstä vuonna 1985 otettu riskihenkivakuutus. Kuolintapauskorvauksen edunsaajaksi Pasi on määrännyt "omaiset". Kuolintapauskorvauksen määrä on 200 000 euroa. a) Miten korvaus Pasin kuollessa jaetaan, kun Pasilta jää puoliso/leski Pirkko ja täysi-ikäinen tytär Liisa, ja tämän alaikäinen tytär Jaana sekä Pasin aiemmin kuolleen pojan Lassen täysi-ikäiset pojat Jare ja Jere. b) Miten korvaussumma edellä kerrotussa tilanteessa verotetaan? (apaaehtoinen henkilövakuutus 342 ja 360-361), 4 pistettä a) Pirkko saa 100 000, Liisa 50 000, Jare 25 000 ja Jere 25 000 (2 p)
b) Pirkko saa omasta osuudestaan korvausta puolet eli 50 000 verotta ja maksaa perintöveroa 50 000 eurosta, Liisa saa verotta 35 000, maksaa lopusta 15 000 eurosta perintöveroa, Jare ja Jere saavat omat korvauksensa verotta, koska summat jäävät alle 35 000 euroa. (2 p) Kapitalisaatiosopimus on vakuutuslainsäädännössä henkivakuutuksiin kuuluva sijoitustuote. Kerro kapitalisaatiosopimuksen pääpiirteet. (apaaehtoinen henkilövakuutus 122-125, 213, 363). Yht. 4 pistettä - kapitalisaatiosopimuksessa ei ole vakuutettua (1 p) - eikä vastuunvalintaa eikä myöskään edunsaajaa (1 p) - kapitalisaatiosopimus on aina määräaikainen, sillä siihen ei liity vakuutetun henkilön elämiseen tai kuolemaan perustuvaa riskiä (1 p) - ovat samanlaisia kuin säästöhenkivakuutukset siinä mielessä, että vakuutusmaksut, säästön kertyminen, vakuutusyhtiön liikekulut, vastuuvelka määräytyvät vakuutusteknisten laskelmien perusteella (1 p) - säästövakuutusten tapaan jatkuva- tai kertamaksuisia säästötuotteita (1 p) - voivat olla perustekorollisia tai sijoitussidonnaisia (1 p) - samat veroedut kuolemantapauskorvauksen verotusta lukuun ottamatta kuin säästöhenkivakuutuksessa (1 p) - tuotto verotetaan vasta sopimuksen päättyessä (1 p) - sijoituskohteita voi vaihtaa verotta kuoren sisällä (1 p) 5. akuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiön on vakuutusta koskevassa päätöksessään annettava tietoja niistä oikeusturvakeinoista, joita päätökseen tyytymättömällä on käytettävissään. Luettele, mitä nämä keinot ovat. (apaaehtoinen henkilövakuutus s. 461-464), 2 pistettä Itseoikaisu, eli yhteys vakuutusyhtiöön, akuutuslautakunta, kuluttajariitalautakunta ja tuomioistuin (1/2 p kustakin) 6. akuutussopimuslaissa on säädetty sosiaalisesta maksuesteestä. Selosta lyhyesti, mitä sillä tarkoitetaan ja miten se vaikuttaa vakuutuksen voimassaoloon. (apaaehtoinen henkilövakuutus, s. 293-294), 4 pistettä akuutuksenottaja ei ole voinut maksuvaikeuksien takia maksaa vakuutusmaksua. Maksuvaikeuksien tulee johtua vakuutuksenottajan sairaudesta, työttömyydestä tai muusta sellaisesta syystä johon hän on joutunut pääasiassa ilman omaa syytä (2 p). Mikäli maksun laiminlyöntiin on syynä sosiaalinen maksueste, vakuutus ei pääty vielä irtisanomisilmoituksessa mainittuna päivänä vaan vasta 14 päivän kuluttua maksuesteen lakkaamisesta (1 p). akuutus päättyy kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kulutta irtisanomisilmoituksessa mainitusta päivästä (1 p). Tänä aikana vakuutuksenottaja voi maksaa vakuutusmaksun ja vakuutus jatkuu keskeytyksettä. (1 p) 7. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus. astaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. a) Kuka on vakuutuksenantaja? b) Kuka päättää vakuutusehtojen sisällöstä ja niihin tulevista muutoksista? c) akuutuksenottaja on työnantaja. Keitä työnantajia tämä vakuutuksenottamisvelvollisuus koskee? d) Mitä tarkoittaa jatkoturva tässä vakuutuksessa?
(apaaehtoinen henkilövakuutus s. 73), 3 pistettä a) akuutuksenantajina ovat yhteisvastuullisesti Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspooliin kuuluvat henkivakuutusyhtiöt. (½ p) b) Keskeiset työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään. (½ p) c) Kaikkia järjestäytyneitä työnantajia, joita sitovaan työehtosopimukseen sisältyvät vakuutusta koskevat määräykset. (½ p) Sama velvollisuus on myös järjestäytymättömällä työnantajalla, jos alalla voimassa oleva yleinen valtakunnallinen työehtosopimus sisältää vastaavat määräykset (=yleissitovuus). (½ p) d) Työntekijä säilyy vakuutettuna työsuhteen päätyttyä vielä kolme vuotta. (½ p) Jatkoturva kestää viisi vuotta, jos työsuhde päättyy täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vuoksi. (½ p) 8. Luettele 8 sairauskuluvakuutuksen korvattavuuden rajoitusta. (apaaehtoinen henkilövakuutus s.167), 4 pistettä Yleensä korvattavuuden ulkopuolelle on rajattu: vakuutetun itselleen tahallisesti aiheuttama vamma tai sairaus (1/2 p) hoidon syynä on alkoholin väärinkäyttö, huumeiden käyttö tai lääkeaineiden väärinkäyttö (1/2 p) kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa saadut vammat ja sairaudet (1/2 p) normaali raskaudentila tai synnytys (1/2 p) lapsettomuuden hoito (1/2 p) raskauden ehkäisy, sairauden ehkäisy (1/2 p) terveystarkastus (ei poikkeuksetta) (1/2 p) kuntoutus (1/2 p) fysikaalinen hoito, puhe-, psyko- tai toimintaterapiat (1/2 p) elämänlaatua parantavat lääkkeet (erektiolääkkeet, onnellisuuspillerit) (1/2 p) hivenaineet, vitamiinit tms. (1/2 p) nikotiiniriippuvuuden hoito (1/2 p) yleiset vastuunrajoitustilanteet kuten sota ja ydintuho (1/2 p) 9. Merkitse kuhunkin alakohtaan, jos väittämä on mielestäsi oikein, merkitse, jos väittämä on mielestäsi väärin, ja jätä alakohta tyhjäksi, jos et halua vastata. Kysymyksen kukin alakohta (a-h) arvostellaan siten, että puuttuva vastaus antaa 0 pistettä, oikea vastaus + 0,5 pistettä ja virheellinen vastaus 0,5 pistettä. Koko vastauksesta annettava pienin pistemäärä on kuitenkin 0. Yhteensä 4 pistettä. a) Lapsen sairauskuluvakuutus korvaa vakuutusturvan päättymisen jälkeenkin syntynyttä sairauden hoitokulua, jos sairaus on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana. astaus: (apaaehtoinen henkilövakuutus s.166) Jos lapsen vakuutuksessa on sovittu esim. 20 v turvan päättymishetkeksi, ei sen ajankohdan jälkeen syntyneitä hoitokuluja voida korvata vakuutuksesta, vaikka vakuutusturva olisi ollut voimassa silloin kun hoito alkoi. b) Loss of licence-vakuutuksella tarkoitetaan sellaista henkilövakuutusta, jossa vakuutetaan henkilön kyky toimia esim. ansiolentäjänä. astaus: (apaaehtoinen henkilövakuutus s. 201) c) Ryhmävakuutuksessa vakuutettu maksaa yleensä osan vakuutusmaksusta.
astaus: (apaaehtoinen henkilövakuutus s. 222) Jos vakuutettu maksaa osankaan häntä koskevasta vakuutusmaksusta, ei vakuutusta voida pitää ryhmävakuutuksena. d) Jos vakuutustapahtuma on aiheutunut vakuutetun törkeästä huolimattomuudesta, yksityistapaturmavakuutuksesta maksettavaa korvausta ei voida evätä. astaus: (apaaehtoinen henkilövakuutus s 317) Jos vakuutettu aiheuttaa vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, vakuutusyhtiön vastuuta voidaan alentaa - ei siis kokonaan poistaa - sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. e) Jos vakuutettavan terveydentila huononee terveysselvityksen vakuutusyhtiölle antamisen tai lähettämisen jälkeen, terveydentilan huononeminen voidaan ottaa vielä huomioon vakuutusta myönnettäessä. astaus: (apaaehtoinen henkilövakuutus s. 277) Jos vakuutetun terveydentila huononee terveysselvityksen antamisen tai lähettämisen jälkeen, sitä ei saa ottaa huomioon vakuutusta myönnettäessä. f) akuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa yksityistapaturmavakuutus, jos vakuutuksenottajalle on sattunut poikkeuksellisen monta vakuutustapahtumaan vakuutuskauden aikana. astaus: (apaaehtoinen henkilövakuutus s. 309-310) Irtisanomista ei saa tehdä sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on heikentynyt vakuutusaikana tai että on sattunut vakuutustapahtuma. g) akuutuksenantaja voi täyttää tiedonantovelvollisuutensa antamalla vakuutuksenottajalle vakuutusehdot. astaus: (apaaehtoinen henkilövakuutus s. 249) Pelkkä vakuutusehtojen antaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. h) Hoivavakuutus voi käsittää hoivaa tarvitsevan auttamisen kotona ja siitä aiheutuvat kustannukset. astaus: (apaaehtoinen henkilövakuutus s. 203)