Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa. Neljä vesistöaluetta ja neljä työryhmää. Työryhmissä toimii yli 100 paikallista vesialueen omistajaa, kalastajaa sekä kuntien ja yrittäjien edustajaa. Saimaan lohikalat hankkeen loppuseminaari 15.05.2014 Projektipäällikkö Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Hankkeen tulosten esittely 1) Taustaa hankkeesta ja keskeisiä tuloksia 2) Uusia kalastuslupa-alueita Etelä-Savoon 3) Hanke on rahoittanut kalastusalueiden ja osakaskuntien internet-sivujen perustamista sekä niiden kehittämistä 4) Kalataloudellisia kunnostushankkeita 5) Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely 6) Puulan kalastusalueen ja osakaskuntien päätöksiä 2
Hankkeen päätavoite on kestävän kalastuksen edistäminen ja alueellisen vetovoimaisuuden lisääminen Taustaa ja keskeisiä tuloksia 1. Etelä-Savon järvissä elää runsaat muikku- ja kuorekannat, jotka tarjoavat petokaloille Suomen sisävesien nopeimman kasvun. 2. Esimerkiksi Puulavedellä ja Kermajärvellä järvilohi kasvaa jopa 3-4 kg vuodessa ja järvitaimen 1-2 kg. 3. Petokalavaiheessa olevat kuhat keskimäärin 300-500 g vuodessa. 4. Järvikalastuksessa on suuret mahdollisuudet, mutta vaatii laajaa yhteistoimintaa. 5. Vesialueen omistus on rikkonaista ja osakaskunnat on pinta-alallisesti pieniä. Metsästysseurojen keskimääräinen koko on 5 000 ha ja osakaskuntien ~250 ha. 3
Kermajärven viehekalastusalueen perustaminen Vuonna 2014 Kermajärven kalastusalueen alaisuuteen perustettu viehekalastusalue n. 8 000 ha. Hankkeen työryhmässä on valmisteltu mm. lupaalueen perustamista, nettisivujen perustamista ja kehittämistä. Markkinointi ja tiedotus www.kermajarvi.fi ja paikalliset lupamyyntikohteet. Säännöt ja lupahinnat: Vuosilupa 80, kuukausilupa 50, viikkolupa 30, 1 vrk:n lupa 10 Vapamäärän rajoitus uistellessa, max.10 vapaa. Lohikalojen alamitta järvilohen ja järvitaimenen osalta 60 cm. Kuhan alamitta 45 cm ja harjuksen 35 cm. Nieriä kokonaan rauhoitettu. Kalastusalueen viehelupa-alueella lohikalakiintiö 2 kpl per vene ja kalastusvuorokausi. Rasvaevälliset järvitaimenet ja järvilohet tulee aina vapauttaa. Vieheissä saa käyttää enintään kolmea (3) kärkeä esimerkiksi siten, että käytetään yhtä kolmihaarakoukkua tai kolmea yksihaarakoukkua. 4
Haukiveden viehekalastusalueen perustaminen Neuvotteluja ja suunnittelukokouksia osakaskuntien, kalastusalueen ja neuvontajärjestön kanssa 2012-2013. Laadittu yhteistyössä viehekalastusalueen perustamiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä selvittelysopimus. Lupa-alueen pinta-ala 15 000 20 000 ha ja aloittaa toimintansa 1.6.2014 Markkinointi ja tiedotus www.haukivesi.fi ja paikalliset myyntikohteet sekä kuntien nettisivut. Säännöt ja lupahinnat: Vuosilupa 60 sis. 6 viehettä ja lisävieheet 10, max. 10 viehettä. Rasvaevällisten lohikalojen vapauttamispakko 2015-, Kolmen koukun sääntö suosituksena, Saaliskiintiö 3 rasvaevätöntä lohikalaa per vuorokausi per kalastaja 5
Koloveden viehekalastusalueen perustaminen Neuvotteluja ja suunnittelukokouksia osakaskuntien, kalastusalueen ja neuvontajärjestön kanssa 2013. Laadittu yhteistyössä viehekalastusalueen perustamiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä selvittelysopimus. Lupa-alue aloittaa toimintansa 1.6.2014 Markkinointi ja tiedotus www.kolovedenkalastusalue.fi ja paikalliset myyntikohteet. Säännöt ja lupahinnat: Vuosilupa 60 sis. 6 viehettä ja lisävieheet 10, max. 10 viehettä. Rasvaevällisten lohikalojen vapauttamispakko 2015-, Kolmen koukun sääntö suosituksena, Saaliskiintiö 3 rasvaevätöntä lohikalaa per vuorokausi per kalastaja 6
Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen LÄHTÖTILANNE 6 000 ha alueella 32 osakaskuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta. Kalakantojen hoidon, valvonnan, tiedotuksen, kalastuksen ja lupamyynnin järjestäminen haasteellista tai mahdotonta. HANKKEEN RAHOITUKSELLA JA TYÖPANOKSELLA Osakaskuntien osakasluetteloiden selvittäminen ja osakkaiden yhteystiedot. Osakaskiinteistöjä 3 000 kpl = henkilökohtaisten kutsujen määrä osakaskuntien kokouksiin Hanke järjesti 32 osakaskunnan kokoukset ja noin 30 erilaista neuvottelua. Kokouksiin osallistui 165 henkilöä eli 6 % kutsutuista. Hankkeen rahoitus ja työpanos yhdistämiseen noin 20 000 euroa. Osakaskuntien maksettavaksi vain kiinteistötoimitusmaksu (2 /ha). LOPPUTULOS 30 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti uuden noin 6 000 ha osakaskunnan! 7
VESIALUEEN OMISTUS ENNEN YHDISTYMISTÄ
VESIALUEEN OMISTUS YHDISTYMISEN JÄLKEEN
LÄHTÖTILANNE Länsi-Puulan osakaskunnan perustaminen 4 000 ha alueella 40 osakaskuntaa, järjestäytymätöntä vesialuetta ja yksityisiä vesialueita. Kalakantojen hoidon, valvonnan, tiedotuksen, kalastuksen ja lupamyynnin järjestäminen haasteellista tai mahdotonta. HANKKEEN RAHOITUKSELLA JA TYÖPANOKSELLA Osakaskuntien osakasluetteloiden selvittäminen ja osakkaiden yhteystiedot. Osakaskiinteistöjä 2 000 kpl = henkilökohtaisten kutsujen määrä Hanke järjesti 35 osakaskunnan kokoukset ( 6 työpäivää) Kokouksiin osallistui keskimäärin 5 % kutsutuista Osakaskuntien maksettavaksi vain kiinteistötoimitusmaksu (2 /ha). LOPPUTULOS 31 osakaskuntaa, yhteistä vesialuetta ja yksityisiä vesialueita yhdistyi ja muodosti uuden noin 2 300 ha osakaskunnan! 10
Kalastusalueille ja osakaskunnille internet sivuja, kalastajille tiedotusta ja sähköisiä lupa-aluekarttoja Virtasalmen kalastusalue, www.virtasalmenkalastusalue.weebly.com Kolkonjärven kalastusalue, www.kolkonjarvi.fi Kermajärven kalastusalue, www.kermajarvi.fi Koloveden kalastusalue, www.kolovedenkalastusalue.fi 11
Kalastusalueille ja osakaskunnille internet sivuja, kalastajille tiedotusta ja sähköisiä lupa-aluekarttoja Mäntyharjun kalastusalueen viehelupakartta, www.mantyharju.fi Pihlajaveden eteläinen viehelupa-alue www.pihlajavesi.net Pihlajaveden itäinen viehelupa-alue www.pihlajavesi.net Sulkavan viehelupa-alue www.sulkavankalastusalue.net Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net Länsi-Puulan osakaskunta www.lansipuula.net 12
Jokiuomia on kunnostettu, taimenen kutupesiä on inventoitu ja kunnostustyön ohjaajien tietämystä on lisätty. 13
Kissakosken luonnonmukainen kalatie, rahoittaja Suur-Savon Sähkö Oy Toteutuksessa oli mukana hankkeen henkilöstö ja valmistelussa ELY-keskuksen kalatalousryhmä. Seurantaa on tehty Vaki - kalalaskurilla 2013. 14
Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Kalastajille jaettu vaihtoehtoisia vieheitä ja verkkoja Kalastajilla jaettu 40 kpl, 80 mm verkkoja vaelluskalojen pyyntiin, keräävät samalla saaliskirjanpitoaineistoa. Samalla on kerätty myös muiden verkkoharvuuksien osalta saaliskirjanpitoaineistoa. Viehekalastukseen jaettu 300 kpl kolmekoukkuisia vieheitä. Tavoitteena valistus ja aineistojen kerääminen 15
200-250 251-300 301-350 351-400 401-450 451-500 501-550 551-600 601-650 651-700 >700 Kuhan sukukypsyyskoko ja lisääntyminen - 50 55 cm kuha on varmuudella sukukypsä ja lisääntynyt! Aineisto: Tapio Keskinen JY 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % immatuuri naaras koiras 0 % pituusluokka, mm
Kuhan kestävästä kalastuksesta - Kuhan kalastuksessa 55 mm verkko pyytää 800 g tai suurempia kuhia, joista suurin osa ei ole vielä lisääntynyt. Luontainen lisääntymisen turvaamiseksi pitäisi käyttää 5-10 mm suurempia verkkoja. 17
Kuhan kestävästä kalastuksesta - Kuhan kalastuksessa tulisi käyttää 60-65 mm verkkoja, jolloin kalastettaisiin jo kerran lisääntyneitä kuhia (1,2 1,5 kg). Luontaisen lisääntymisen turvaamisella voitaisiin vähitellen luopua istutuksista. 18
Kalastajilta kerätty saaliskirjanpitoaineisto - Solmuväliltään 80 mm verkko pyytää yli 2,5 kg petokaloja, alamitan (60 cm) täyttäviä järvilohia ja taimenia. 19
Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Petokalojen järvikohtainen kasvunopeus ja vaellukset Suomunäytteiden kerääminen kalastajilta (yli 300 näytettä yli 3 kg kaloista) Kolme raporttia suomunäytteistä, viimeisin 2/2014 17 000 yksilöllisesti merkittyä vaelluskalaa 2012-13. Merkintäeriä 24 ja eri vesistöalueilla. 20
Merkintätutkimuksen alustavia tuloksia 2 vuotiaat järvitaimenet ja lohet kasvavat hyvin ja vaeltavat hyvin! Kaikissa merkintäerissä samat tulokset, kaikki palautukset tulee alavesiltä eli vaeltavat virtausten mukana. Eniten palautuksia tulee vesistöalueen suurimmista ja syvimmistä vesistöistä, jopa 100 200 km istutuspaikasta. JOHTOPÄÄTÖKSET 2-vuotiaat on istutettava ylävesille ja mielellään jokikohteisiin jos halutaan tuottoa omalle vesialueelle. Tai on käytettävä viivästettyä istutusta. Tai on istutettava 3-vuotiaita. Tutkimusta, seurantaa ja uusia menetelmiä tarvitaan kalankasvatukseen ja istutuksiin. 21
Merkintätutkimuksen alustavia tuloksia 2 vuotiaat järvitaimenet ja lohet kasvavat hyvin ja vaeltavat hyvin! Kaikissa merkintäerissä samat tulokset, kaikki palautukset tulee alavesiltä eli vaeltavat virtausten mukana. Eniten palautuksia tulee vesistöalueen suurimmista ja syvimmistä vesistöistä, jopa 100 200 km istutuspaikasta. JOHTOPÄÄTÖKSET 2-vuotiaat on istutettava ylävesille ja mielellään jokikohteisiin jos halutaan tuottoa omalle vesialueelle. Tai on käytettävä viivästettyä istutusta. Tai on istutettava 3-vuotiaita. Tutkimusta, seurantaa ja uusia menetelmiä tarvitaan kalankasvatukseen ja istutuksiin. 22
Merkintätutkimuksen alustavia tuloksia Puulan viivästetty istutus 2013 Palautuksia on tullut vain Puulasta Lopulliset tulokset vuonna 2015-16! PUULAN ISTUTUSKÄYTÄNNÖT 2014 Järvilohet (2 v) kasvatuskassiin heti toukokuun alussa, vapautus 12 asteen lämpötilassa. Järvitaimenet (2 v) istutetaan vasta kesäkuussa. Suositaan 3 v taimenten istuttamista. 23
Petokalojen järvikohtainen kasvunopeus ja vaellukset Puula 5,2 kg ja 71 cm järvilohi, saatu lokakuussa / 2 järvivuotta Istutettu 2-vuotiaana ja noin 100 g painoisena. 1 kesän jälkeen 55 cm / 2,0 kg, 2 kesän jälkeen 71 cm / 5,2 kg Puula 7,2 kg ja 82 cm järvilohi, saatu 31.7 / 3 järvivuotta Istutettu 2-vuotiaana ja noin 100 g painoisena. 1 kesän jälkeen 50 cm / 1,6 kg, 2 kesän jälkeen 75 cm / 5,0 kg, 3 kesän jälkeen 82 cm / 7,2 kg (pyydetty heinäkuussa!!) YHTEENVETO PUULAN JÄRVILOHISTA Keväällä istutettu 2 vuotias (100 g ja 20 25 cm) poikanen saavuttaa ensimmäisen kesän jälkeen 46 56 cm pituuden ja 1,3 2,2 kg painon. Toisen kesän jälkeen syksyllä 4 5 kg, jotkut jopa yli 5 kg painoisia! 24
Järvilohen kasvu Puulassa ja Kermajärvessä - Saimaalla kahden kasvukauden jälkeen 2,5 3,5 kg, kun Puulalla 4,5 5,5 kg 25
Järvitaimenen kasvu Puulassa ensimmäisenä syksynä noin 1 kg (ei sukukypsä), toisena syksynä 1,8 3,5 kg (osa saavuttaa sukukypsyyden), kolmantena syksynä 3 5 kg (suurin osa saavuttaa sukukypsyyden) 26
Haukiveden kuhien kasvu ja kestävä kalastus - 55 60 mm verkko on sopiva pyydys kuhan kalastuksen Haukivedellä 27
Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Järvitaimenen poikastuotannon elvyttäminen Mäti- ja pienpoikasten istuttaminen 2012-2014 Menetelmän opettaminen vesialueen omistajille ja kalatalouden opiskelijoille sekä aktivointi toteuttaa sitä hankkeen jälkeen Sähkökoekalastuksella tuloksellisuuden selvittäminen Kalatalouden opiskelijan lopputyö, jossa haastattelututkimus ja kokeellinen osa. Istuta taimen kotikotiin -opasvihkonen 28
Järvitaimenen poikastuotannon elvyttäminen Istutuksiin ja seurantaan pyydettiin vesialueen omistajia ja kalastajia mukaan Tavoitteena vesialueen omistajille tietoa mäti- ja pienpoikasistutuksien toteuttamisesta tulevaisuudessa omatoimisesti Keskeinen tulos: Istutusmäärä 1 dl mätiä poikasalueeksi soveltuvaa aaria kohden 29
Järvitaimenen poikastuotannon elvyttäminen Toimintaa neljällä eri vesistöreitillä Kaksi eri järvitaimenkantaa Istutuskohteita 60 kpl Vuosittain noin 100 mätirasiaa Vaikuttavuutta on seurattu sähkökoekalastamalla yhteensä noin 60 kohdetta. Istutettiin mätiä ja pienpoikasia 190 000 kpl 2012 mätiä 60 000 kpl ja poikasia 10 000 kpl 2013 mätiä 80 000 kpl ja poikasia 40 000 kpl 30
Kalastus perustuu istutuksiin! Smolttiruuvi Läsäkoskessa (vaelluspoikaspyydys) Selvitetään luonnossa syntyneiden ja järvelle toukokuussa vaeltavien taimenten määrää. Tulokset: Pyydyksessä päivittäin 20 100 kg kaloja, pääosin särkikaloja. Keväällä 2013 Läsäkoskesta vaelsi vain 30 50 taimenen poikasta Puulalle, samaan 31 aikaan Puulaan istutetaan 15 000 20 000 lohikalan poikasta kalastusta varten.
Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Luonnossa lisääntyvien emotaimenten määrien selvittäminen Kutupesien inventointi ja emokalojen määrien sekä koon arviointi, Kalataloudellisten kunnostusten kehittäminen tiedon avulla. Julkaisemattomien tutkimusaineistojen raportointi vaelluskalakantojen kehittämiseksi (julkaisut www.rktl.fi) Taimenen mäti-istutus Järvi-Suomen koskissa kasvaako poikastiheys? Taimenen kutupesälaskenta menetelmät ja esimerkkituloksia Villien taimenten merkkipalautuksista Järvi-Suomessa (valmistumassa) Järvitaimenen DNA-näytteiden kerääminen Etelä-Savon alueelta Selvitetään viljelykantojen ja luonnonkantojen geneettistä eroa. Tuloksia 2014-15. 32
Kutupesien inventointia ja kalataloudellisten kunnostusten kehittäminen tiedon avulla - Kunnostusten suunnittelijat ja toteutuksen ohjaajat 33
Kutupesien inventointi ja kalataloudellisten kunnostusten kehittäminen tiedon avulla - Kunnostusten suunnittelijat ja toteutuksen ohjaajat KESKEISET TULOKSET (Taimenen kutupesälaskenta menetelmät ja esimerkkituloksia) Kutupesälaskenta on toimiva menetelmä taimenen kutukannan seurantaan ja kutuympäristön selvittämiseen. Kalataloudellisia kunnostuksia olisi hyvä ohjata asiantuntijan, joka on syventynyt kutupesien sijaintiin ja mikroympäristöön. Käsivoimin tehtävät talkoosoraistukset tuottavat kutualustoiksi kelpaavia soraikoita, mutta sorastus pitäisi uusia kymmenen vuoden välein. Niska-alue oli tärkeä kutualue joissakin suurissa koskissa, mutta ei pienissä joissa ja koskissa. Järvi-Suomessa suurin osa kutupesistä oli pieniä, mikä viittaa siihen, että kutukalat olivat pääosin pienikokoisia paikallisia taimenia. Etelä-Savossa vaeltavia taimenia löytyy vielä Heinävedenreitin koskista, vuosina 2011-12 vaeltavia naaraita on käynyt kudulla yhteensä 15 30 yksilöä. Mädistä seuraavan vuoden poikaseksi selviytyy 1 5 %. 34
Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Istutusmenetelmien ja kalankasvatusmenetelmien kehittäminen Viivästetty vaelluskalojen istutus, Puulavesi Hanke neuvotteli toteuttajien kanssa kokeilusta ja rahoitti kasvatuskassin, Osa merkintätutkimusta. Kalastusalue ja osakaskunnat toteuttavat 2013-15. Virike-kasvatettujen poikasten tutkimushanke (RKTL / Paltamon laitos) Virikekasvatusmenetelmällä tuotettujen järvitaimenen jokipoikasten menestyminen - koealueena Paltamon Varisjoki Heinävedenreitin emotaimenten pyynti ja telemetriaseuranta (RKTL) Pyydetty verkoilla ja merkitty lähettimellä noin 25 emokalaa. Tavoitteena merkitä vielä 5 kalaa keväällä 2014. Vastaanottimia eri puolilla Heinävedenreittiä ja Saimaata (järven pohjassa). Tuloksia 2014-15. Emokalojen vaelluskäyttäytymisen selvittäminen. 35
Emotaimenten telemetriaseurantaa 36
Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Kalastajille ja vesialueen omistajille taimenten merkintäkoulutusta Luonnontaimenten kasvun ja vaelluksen selvittäminen, Valistuksen ja vastuullisuuden lisääminen, Kalastusta varten istutetut rasvaeväleikatut kalat vs. rasvaevälliset uhanalaiset vaelluskalat Kalatalouden opiskelijoille ja vesialueen omistajille koulutusta Taimenkantojen elvytysmenetelmät, mäti- ja pienpoikasistutukset, Luonnontaimenten pyyntiä ja merkintää, Jokikohteiden sorastustalkoita ja kutupesien inventointiin tutustumista, Tutustumiset luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen ja kalaseurantaan 37
Kalastajille ja vesialueen omistajille luonnontaimenten merkintäkoulutusta ja omaehtoista kalamerkintää tutkimusta varten 38
Puulan kalastusalueen ja osakaskuntien päätöksiä Kuhan kestävä kalastus Tavoite on lisätä kuhan luontaista lisääntymistä ohjaamalla kalastusta 60 mm verkkoihin, jolloin saadaan jo kerran lisääntyneitä kuhia. Kuhan alamitta on 50 cm. (Puulan kalastusalueen päätös 2014) 1.8 30.4 välisenä aikana yli 10 m syvyydellä on kielletty 36 59 mm verkot. (Puulan kalastusalueen päätös 2014) Yli 6 m syvyydellä on kielletty 36 59 mm verkot Puulavesi (Länsi-Puulan osakaskunnan päätös 2014) Yli 6 m syvyydellä on kielletty 40 59 mm verkot Korpijärvi Verijärvi (Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan päätös 2014) 39
Puulan kalastusalueen ja osakaskuntien päätöksiä Järvilohen, -taimenen ja nieriän kestävä kalastus Järvilohi ja nieriä eivät ole Puulan luontaisia lajeja ja lajit eivät lisäänny siellä. Istutusta tehdään kalastusta varten. Puula ei kuulu Vuoksen vesistöalueeseen nieriä ei ole rauhoitettu. Kaikki istutetut järvitaimenet on rasvaeväleikattu vuodesta 2010 alkaen. Viehekalastuksessa on vapautettava rasvaevälliset järvitaimenet. (heitto- ja vetouistelulupien ehdot vuodesta 2010 - ) Järvitaimenen- ja lohen alamitta on 60 cm (~2,5 kg lohikala). (valtionneuvoston asetus) Nieriän alamitta on 60 cm. (Puulan kalastusalueen päätös 2014) 40
Puulan kalastusalueen ja osakaskuntien päätöksiä Järvilohen, -taimenen ja nieriän kestävä kalastus Pinta- ja välivesipyynnissä on kielletty 21-69 mm verkot 30.4.2016 asti sen jälkeen on kielletty 21-79 mm verkot. (Puulan kalastusalueen päätös 2014) 1.9 30.11 välisenä aikana on kielletty solmuväliltään 36 79 mm verkot (Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan päätös 2014 / peruste lohikalojen tärkeä vaellus- ja syönnösalue). 1.9 15.10 välisenä aikana on kielletty 36 79 mm verkot (Länsi-Puulan osakaskunnan päätös 2014 / peruste uhanalaisen järvitaimenen tärkeä vaellusväylä) Itä-Puulan - Korpijärven ja Länsi-Puulan osakaskunnat rauhoittivat jokialueet kokonaan kalastukselta. Osakaskuntien päätökset 2014. 41
Yhteistyöllä yhtenäisiä lupa-alueita ja vetovoimaisia kalakantoja! Kiitos! Kuva: Heikki Heiskanen 42