Lappilanraitilla KYLÄTIEDOTE 3/2013 KYLÄLLÄ TAPAHTUU Keskiviikkoisin sään salliessa Teuronjoen iltamelonnat. Lähtö Juholanmäent. 13 klo18. Tied/ilm: Leo Marttila puh. 0400 840166 Kyläyhdistyksen jäsenmaksut: Jäsenmaksu 10,- Nuorisojäsenmaksu (alle 16v) 5,- Jäsenmaksu + tiedotteen postitus 15,- Henkilökannattaja jäsenmaksu 20,- Yhteisökannattaja jäsenmaksu 50,- Maksu joko käteisellä kylätuvalle tai tilille: FI17 5204 0820 0436 39 (Kärkölän OP) 24.7 ja 21.8 klo 13-14 keskiviikkona diakoniatyöntekijä kylätuvalla. Kysy syksyn käyntiajat tuvalta. 28.7. Taidetta ja käsitöitä Lappilan työväentalolla. 3.8. Lappilan viestimaratooni 4.8. klo 10 Lappilan ja Lapinnummen kirkkopyhä sunnuntaina Kärkölän kirkossa, kahvitarjoilu 28.8. klo 18 kirjapiiri kokoontuu kylätuvalla Muita tapahtumia: (ajankohta vielä avoin, tiedustele kylätuvalta) Elokuun loppupuolella onkikilpailu. Syksyllä opastettu kyläkävely. Tiedustele ajankohtaa kylätuvalta. Loka-Marraskuun vaihteessa odotettavissa teatteriesitys
Kesä kukkeimmillaan Aurinko on paistanut ja luonut ihanaa valoaan kiirehtien kukkien loistoa ja marjojen kypsymistä, niin täällä Lappilassa kuin muuallakin. Kesätapahtumat tarjoavat viihdettä ja virkistystä lomalaisille ja meille eläkeläisille myös. Taidetta, teatteria, urheilua, kesäkirppiksiä on kaikkialla. Pää pyörällä saa miettiä, mitä tehtäisiin. Lähdetäänkö kaikkiin rientoihin, vai otetaanko aurinkoa, ja luetaan mukavia kirjoja riippukeinussa tuulen huminaa ja luonnon hiljaisuutta kuunnellen. Kesä on myös grilliruokien odotettua aikaa. Saa syödä ulkona ja käyttää kesäkeittiötä herkkuruokien valmistamiseen. Tuoksut täyttävät pihamaat. Lihat, makkarat, vihannekset tirisevät grilleissä ja saa kutsua ystävät ja sukulaiset syömään. Pian on myös rapujuhlien luvattu aika. Kynttilät ja lyhdyt syttyvät hämärtyvään iltaan, ja punapukuisia saksiniekkoja popsitaan innolla. Ihanaa, meillä on kesä nautintoja varten. Nautitaan ja ihastellaan rauhallisesti. Tunnelmallista loppukesää! Pirkko Eerola Ajatelma elämästä Sitä ehtii elämässä miltei mitä tahansa jos ei hosu Gösta Ekman (1890-1938) Kun etsit puolisoa, älä katso hänen taustaansa, vaan sitä mitä hän on nyt. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Älä punnitse hänen rikkauttaan. Sillä voi kerskailla, mutta se ei ole oikeaa rikkautta, koska sen voi menettää. Älä rakastu teeskentelijään. Ole itsekin aito. Kun löydät omasi. Hyväksy hänet vikoineen. Molempien on muututtava toisilleen sopiviksi. Ajattele ensin toisen parasta, niin se on kotiin päin. Kirj. S K
Ajatuksia Lappilasta Ihmettelen aina kesäisin tämän oman kylän kauneutta. Pellot lepäävät metsän sylissä vihreinä. Ollaanhan vielä sydänsuvessa. Kävelen aurinkoista peltotietä Kuoppalanmäestä kylälle päin. Ystäväni, joka etuoikeutenaan saanut asua koko ikänsä täällä, kertoi minulle, että juuri tästä on mennyt aikanaan ainoa maantie Mäntsälään. Meidän talon rakentaja kävi rakennusaikana päivätyössä Mäntsälässä polkupyörällä ja rakensi vapaa-aikanaan tämän kauniin talon, joka on saman ikäinen kuin minä. Ei siis mikään vanha vielä. Hatunnoston arvoinen suoritus, eikä liene ainoa laatuaan sodan jälkeisessä Suomessa. Ystäväni kertoi myös, että tällä mäellä sijaitsi aikanaan puhelinkeskus, ja mäkikin oli siihen aikaan kuvaavasti Keskusmäki. Olen myös useasti ihmetellyt, miten asemarakennus on aikoinaan mahtunut radan ja kylätuvan väliin. Kuvat ystäväni albumissa ja työväentalolla todistavat sen ja paljon muutakin kylän historiasta. Olisi kiva, jos järjestettäisiin uudelleen kyläkierros, jossa saisi lisää infoa vanhoista ajoista. Se edellinen kierros kun jäi minulta väliin. Olen monta kertaa myös ajatellut ottaa kameran ja kuvata tätä katoavaa kauneutta. Vanhat rakennukset kiehtovat minua. Kun mennään ajassa eteenpäin, monet rauniot, jotka kertovat menneistä sukupolvista, maatuvat hiljalleen. Lappilinnan kulissit on maalannut joskus aikanaan kylällä kierrellyt O. Berggren. Ja yllätys yllätys: Espoossa lapsena 50-luvulla meidän naapurissa asui taidemaalari, samanniminen. Oikea persoona. Kotonani oli hänen lahjoittamansa taulu, jossa oli sama signeeraus. Maailma on pieni. Itse en ole juuri mistään kotoisin, mutta olen työntänyt vuosikymmenen asumisen jälkeen juureni syvälle tähän hiekkaiseen mäkeen, sekä tähän yhä rakkaammaksi käyvään kylään. Järveläläiset aina sanovat, että eihän täällä ole enää mitään. Kulkiessa ajatuksen kanssa täältä löytyy melkein kaikki tarpeellinen. Kaarina Ronkola
LVI-palvelut, M ja J Ruohisto puh. 0400 491 909 Siniheinä Pihasuunnittelu Ylätie 11, 16670 LAPPILA puh. 040 508 0677, www.siniheina.com tarja-heinonen@luukku.com EK-Rakennustiimi Sulkavantie 395, 16670 LAPPILA puh. 040 569 6299 Skytän Sähkö Ky Inkisenkulma 5, 16670 LAPPILA Puh. 0400 353 490 pertti.skytta@phnet.fi Sähkö-Parikka Ky Pikkuniityntie 29, 16670 LAPPILA puh (03) 765 3036, 0400 498 540 Luova Satutupa, Kirsti Luova Väreenkuja 2, 16670 LAPPILA puh. 040 570 4131, www.satutupa.fi satutupa@satutupa.fi Studiokutomo Päivi Itkonen Koulunmäentie 13 050 575 6019
Lappilan työväenyhdistys vuokraa työväentaloa erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Viihtyisät tilat mm. perhejuhlien pitopaikaksi. Tiedustelut ja varaukset Sirpa Kinnari puh. 050 355 7812 iltaisin ja viikonloppuisin www.lappilantyovaenyhdistys.fi
LAPPILAN VANHA RAUTATIEASEMA Vuonna 1830 koko maailmassa oli rataverkostoa vain noin 330 km, mutta seuraavina vuosikymmeninä määrä kasvoi huimaa vauhtia. Vuonna 1862 Suomikin sai ensimmäisen rautatiensä Helsingistä Hämeenlinnaan. 1968 aloitettiin Pietarin radan rakentaminen, ja jo vuonna 1869 Lappilassa oli oma rautatieasema. Pietarin rataa rakennettiin nälkävuosina hätäaputöinä. Aika ajoin rataa rakentamassa oli jopa 12 000 miestä. Työt etenivät vauhdilla, ja koko rataosuus Riihimäeltä Pietariin asti oli valmis vuonna 1870. Juna toi uusia ihmisiä ja siten rikasti kylien geeniperimää. Taloja rakennettiin rautateiden varsille. Tuolloin yhdeksän junanvaunua kymmenestä oli tavaran kuljetusta varten, mikä kertoo rautatien merkityksestä teollisuuden kehittymiselle. Rautatieasemia oheisrakennuksineen rakennettiin muutaman kilometrin välein. Carl Albert Edelfeldt suunnitteli Helsinki- Hämeenlinna välin rautautieasemat. Niiden arkkitehtuurissa oli vaikutteita uusgotiikasta ja uusrenessanssista sekä sveitsi-läisestä, italialaisesta ja saksalaisesta tyyleistä. Pietarin radan Suomen puolelle rakennetut pienemmät alkuperäiset asemarakennukset olivat Knut Nylanderin käsialaa. Hän oli kouluttautunut arkkitehdiksi Edelfeldtin opissa. Nylanderin suunnittelemat asemarakennukset olivat hirsirunkoisia, korkealla kiviperustuksella, ja niissä oli kuisteja ja koristeellisia yksityiskohtia. Rakennusten tyylissä oli nähtävissä Edelfeldtin vaikutus. Lappilan alkuperäinen asemarakennus oli samankaltainen, kuin Järvelän vanha asema. Aseman välittömässä läheisyydessä oli samantyyliset henkilökunnan asuinrakennus ja varasto. Ratapihalla oli useita sivuraiteita. 1960-luvulla asemalla oli myös jäätelökioski. Lappilan vanha asema purettiin 1960-luvulla, ja tilalle rakennettiin silloisen muodin mukainen laatikko, joka sekin on poistettu alkuperäisestä käytöstä. Junayhteys meille sentään jäi. Junien pysähtyminen Lappilassa on muutamaan otteeseen uhattu lopettaa, mutta nyt meillä on paremmat junayhteydet, kuin koskaan aikaisemmin. Kumpaankin suuntaan kulkevat junat pysähtyvät tunnin välein, eikä matkalipun hinta päätä huimaa. Merja Jokiniemi Lappilan kylätiedote on Lappilan kyläyhdistys ry:n julkaisu, joka on luettavissa myös yhdistyksen kotisivuilta Päätoimittaja Tero Ekholm Alatie 17, 16670 LAPPILA tero.ekholm@phnet.fi Puh. 040 511 8372 Kylätupa Lappilanraitti 6 16670 LAPPILA puh (03) 764 2410 Painopaikka: