1 Palkansaajasäätiö Säätiön toiminnan tarkoitus ja sen toteuttaminen Säätiö jatkoi toimintavuonna sääntöjensä mukaisen tarkoituksen toteuttamista ylläpitämällä STS-pankkimuseota ja pankin arkistoa sekä edistämällä säästäväisyyttä ja palkansaajien taloudellista tietämystä. Säätiön toiminnan laajentuessa painopiste on keskittynyt palkansaajien taloudellisen tietämyksen edistämiseen. Tarkoitustaan säätiö on toteuttanut mm. jakamalla stipendejä ja apurahoja tutkimukseen, koulutukseen ja tiedotukseen. Toiminnan kehitys Vuosi 2000 merkitsi säätiölle toiminnan muutoksia ja laajentumista. Säätiön omaisuuden käypä arvo kasvoi toimintavuoden aikana 187:stä miljoonasta markasta runsaaseen 220:een miljoonaan markkaan. Lisääntynyt varallisuus ja kohtuullinen tulos loivat uusia mahdollisuuksia säätiön varsinaisen toiminnan kehittämiseen. Säätiö jakoikin apurahoja selvästi aikaisempaa enemmän. Säätiö muutti toimintavuonna nimensä Palkansaajasäätiöksi. Säätiön valtuuskunta hyväksyi syyskokouksessaan toimintasuunnitelman vuosille 2001-2003. Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet sekä säätiön varainhoidolle että sen varsinaiselle toiminnalle. Säätiön tasetta, varallisuuden arvoa ja peruspääomaa koskeviksi tavoitteiksi valtuuskunta asetti sen, että omaisuuden käypä arvo on tarkastelujakson lopussa vähintään alkuperäisen peruspääoman (250 milj. mk) suuruinen ja että säätiön tase ylittää 180 miljoonaa markkaa. Lisäksi valtuuskunta määritteli toimintasuunnitelmassa joukon toiminnan laatua, pitkäjänteisyyttä ja riskiprofiilia koskevia tavoitteita. Varsinaisen toiminnan osalta STS-pankkimuseon, perinteen ja arkiston prosentuaalinen osuus säätiön kulujen ja apurahojen kokonaismäärästä jatkaa supistumistaan, vaikka vuoteen 2009 tähtäävä historiahanke aiheuttaakin jonkin verran absoluuttisten kulujen kasvua. Suurimmat kehitysnäkymät ovat jatkossakin palkansaajien taloudellista tietämystä ja säästäväisyyden edistämistä koskevissa projekteissa.
2 Toimintakertomus STS-pankkimuseo Säätiön ylläpitämä STS-pankkimuseo Paasivuorenkatu 3:ssa oli avoinna yleisölle tilauksesta. Museossa esillä oleva aineisto kattaa työväen pankkien koko historian Helsingin Työväen Säästöpankin perustamisesta STS-pankki Oy:n toiminnan loppumiseen. STS-pankin arkisto ja historia Säätiön hallussa olevan työväen säästöpankkien arkistoaineiston järjestely saatiin päätökseen keväällä 2000. Tämän jälkeen aloitettiin työväen säästöpankkien valokuva-arkiston kuvien tunnistus ja luokittelu. Tunnistuksen ja luokituksen suorittavat Työväen Arkisto ja STS-pankkikilta ry säätiön antamien avustusten avulla. Työt STS-pankin historiahankkeen kannalta merkittävimpien henkilöarkistojen luetteloimiseksi käynnistettiin vuoden 2000 aikana. Tavoitteena on saada näihin arkistoihin sisältyvä pankin historian kannalta merkittävä aineisto järjestetyksi ja historiankirjoituksen käyttöön. Henkilöarkistojen osalta yhteistyökumppanina on Työväen Arkiston ohella Kansan Arkisto. Apurahat Apurahatoiminnan valmistelu, koordinointi ja seuranta toteutettiin viisijäsenisessä apurahatoimikunnassa. Apurahojen jaosta päätti säätiön hallitus. Toimintavuonna jaettiin seuraavat apurahat: Palkansaajien Tutkimuslaitokselle 200 000,- mk Talous- ja yhteiskunta lehden julkaisemiseen. Palkansaajien Tutkimuslaitokselle 75 000,- mk laitoksen tekemän talousennusteen kehittämistä varten (Palkansaajanäkökulma talousennusteessa) Kuluttajatutkimuskeskukselle 150 000,- mk:n jatkoapuraha tutkimukseen Sähköinen päivittäistavarakauppa ja kuluttajan muuttuva arki. Palkansaajien Tutkimuslaitokselle 150 000,- mk tulonjakotutkimuksen jatkamiseen. Työväen Sivistysliitolle 150 000,- mk palkansaajien taloudelliseen koulutukseen (ns. globalisaatioprojekti).
3 Työväen Arkistolle 70 000,- mk, josta 40 000,- mk vanhojen ATKtietojen tutkimiseen ja tallentamiseen ja 30 000,- mk muistitietokeräyksen valmisteluun. Kansan Arkistolle 30 000,- mk muistitietokeräyksen valmisteluun. Ralf Sundille 25 000,- mk Sitran järjestämän Suomi 2015 ohjelman mukaisen kurssin suorittamiseen. Kansan Sivistystyön Liitolle 150 000,- mk palkansaajien taloudellisen koulutuksen järjestämiseen (ns. aluetalousprojekti). Työväen Sivistysliitolle 150 000,- mk palkansaajien taloudellisen koulutuksen järjestämiseen (ns. aluetalousprojekti). Kiljavan Opiston toiminnan kehittämiseen Opiston 50-vuotisjuhliin liittyen 50 000,- mk. Teknisen Korkeakoulun Johtamisen ja työpsykologian laboratoriolle 175 000,- markkaa henkilöstörahastotutkimuksen loppuunsaattamiseen. Kaikkiaan on vuonna 2000 myönnetty apurahoja 1 375 000,- mk. Säätiön hallinto Valtuuskunta Säätiön valtuuskunnan jäsenten lukumäärä on ollut kevätkokoukseen asti 29 ja sen jälkeen 28 Tarja Filatovin erottua valtuuskunnasta tultuaan valituksi työministeriksi. Sääntöjen mukaan kolmannes jäsenistä on vuosittain erovuorossa. 23.11. 2000 pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa valtuuskunnan jäsenmääräksi vahvistettiin edelleen 29. Valtuuskunnan jäseniä vuonna 2000 ovat olleet: Matti Ahde Lasse Eskonen Tarja Filatov (eronnut maaliskuussa 2000) Esko Grekelä Aarne Heikkilä Soili Häkkinen Eero Hämäläinen
4 Erkki Jaakkola Kai Kalima Jukka Kinos Juhani Lahtinen Marja-Leena Lehtimäki Antti Mäkinen Juha Mäkinen Tauno Mäkinen Jouko Nuutinen Paula Ojala-Ruuth Simo Ojanen Markku Puurula Jussi Ranta Markku Riipinen Risto Salonen Ralf Sund Yrjö Suuniittu Liisa Vannekari Reijo Vrang Raimo Vuorinen Jaakko Väisänen Harri Ylönen Valtuuskunta on pitänyt kaksi kokousta: 23.5. 2000 ja 23.11. 2000. Valtuuskunnan puheenjohtajana on toiminut YTM Raimo Vuorinen, I varapuheenjohtajana puoluesihteeri Ralf Sund ja II varapuheenjohtajana toiminnanjohtaja Aarne Heikkilä. Valtuuskunnan syyskokouksessa puheenjohtajat valittiin uudelleen. Hallitus ja asiamies Säätiön hallituksen jäsenmäärä on ollut yksitoista 26.1. 2000 lähtien, kun Tuomas Harpf erosi tultuaan valituksi säätiön asiamieheksi 1.2.2000 alkaen. Hallitukseen ovat vuonna 2000 kuuluneet seuraavat jäsenet: Per-Erik Lundh puheenjohtaja Maunu Ihalainen varapuheenjohtaja Kaarlo Johansson varapuheenjohtaja Tuomas Harpf (26.1. 2000 saakka) Arpo Heinonen Markku Koskinen Tanja Lehmuskoski Raimo Mäkelä Maj-Len Remahl Jari Surkka Risto Tuominen
5 Martti Turkka Säätiön hallitus on kokoontunut 8 kertaa. Säätiön asiamiehenä toimi 31.1. 2000 asti KTM Risto Uosukainen ja 1.2.2000 alkaen OTL Tuomas Harpf oto. Hallituksen puheenjohtajana säätiön perustamisesta lähtien toimineen Per- Erik Lundhin pyydettyä eroa tehtävästään Valtuuskunnan syyskokous valitsi hänen tilalleen hallitukseen Markku Hyvärisen. Eroamisiän saavuttaneen Risto Tuomisen tilalle valittiin Jari Jääskeläinen sekä Tuomas Harpfin tilalle Risto Salonen ja Jari Surkan tilalle Paula Ojala-Ruuth. Tilintarkastajat Säätiön varsinaisina tilintarkastajina ovat toimineet KHT-yhteisö KPMG Wideri Oy Ab ja Matti Pirnes HTM sekä varalla Lasse Lehti, HTM. Säätiön Internet-sivut Säätiöllä on Internet-kotisivut osoitteessa www.palkansaajasaatio.fi. Kotisivuilla kerrotaan säätiön historiasta ja toiminnasta, STS-pankkimuseosta sekä säätiön jakamista apurahoista. Kotisivuilta on myös ladattavissa säätiön kolmen viime vuoden tilinpäätökset ja tilintarkastuskertomukset. Säätiön talous Säätiön sijoitussalkusta yli 40 % oli edelleen sijoitettuna Nordic Baltic Holdingin osakkeisiin. Suureen yksittäiseen sijoitukseen liittyvän riskin vähentämiseksi säätiö jatkoi edelleen sijoitusomaisuutensa hajauttamista vuonna 2000. NBH:n (Nordea) osakkeiden myynnistä saatuja varoja on sijoitettu sijoitusrahastoihin, kiinteistöosakkeisiin ja joukkolainoihin. Keväällä 2000 kevennettiin myös säätiön teknologiaosakkeiden salkkua korkeaan kurssitasoon liittyvien riskien vuoksi. Sijoitustoiminnan tuotot jakautuivat talletusten ja joukkovelkakirjalainojen korkoihin 2 064 996,63 mk, osinkoihin 3 029 635,88 mk ja myyntivoittoihin, jotka olivat 21 104 430,77 mk. Sijoitustoiminnan kuluihin kirjattiin arvonalennuksia yhteensä 4 391 406,60 mk. Sijoitustoiminnan valmistelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta huolehti kolmijäseninen sijoitustoimikunta. Tulevaisuuden näkymät Säätiön varsinainen toiminta jatkuu sääntöjen määrittämällä tavalla entisten vuosien kaltaisena. Vuonna 2001 tulee jaettavien apurahojen ja avustuksien
6 määrä edelleen jonkin verran kasvamaan. Omaisuuden hajautusta jatketaan riskien vähentämiseksi. Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämäksi muodostui 19 614 324,92 mk. Hallitus esittää, että ylijäämä siirretään edellisien tilikausien alijäämä -tilille. T U L O S L A S K E L M A (mk) 01.01.-31.12.2000 01.01.- 31.12.1999 VARSINAINEN TOIMINTA STS-PANKKIMUSEO Kulut -92 075,00-83 838,00 STS-PANKIN ARKISTO JA HISTORIA Kulut -130 000,00-154 620,00 KOULUTUS Kulut 0,00-5 153,00 APURAHAT JA AVUSTUKSET Kulut -1 375 000,00-701 600,00 YHTEISET KULUT Kulut Henkilöstökulut -320 036,41-423 651,82 Poistot -11 971,53-7 369,04 Muut kulut -264 248,82-285 232,41-596 256,76-716 253,27 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -2 193 331,76-1 661 464,27 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot 3 029 635,88 3 448 115,00 Korkotuotot 2 118 708,30 1 565 260,90 Myyntivoitot 21 104 430,77 8 920 653,45 Muut rahoitustuotot 0,00 1 290 327,66 26 252 774,95 15 224 357,01 Kulut Korkokulut -49,00-751,00 Muut rahoituskulut -4 391 357,60-700 450,72-4 391 406,60-701 201,72 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 21 861 368,35 14 523 155,29 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 19 668 036,59 12 861 691,02
7 T U L O S L A S K E L M A (euro) 01.01.-31.12.2000 01.01.- 31.12.1999 VARSINAINEN TOIMINTA STS-PANKKIMUSEO Kulut -15 485,90-14 100,54 STS-PANKIN ARKISTO JA HISTORIA Kulut -21 864,43-26 005,22 KOULUTUS Kulut 0,00-866,67 APURAHAT JA AVUSTUKSET Kulut -231 258,40-118 000,65 YHTEISET KULUT Kulut Henkilöstökulut -53 826,26-71 253,12 Poistot -2 013,47-1 239,38 Muut kulut -44 443,46-47 972,65-100 283,19-120 465,15 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -368 891,92-279 438,23 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot 509 548,18 579 931,31 Korkotuotot 356 341,16 263 257,99 Myyntivoitot 3 549 510,45 1 500 346,21 Muut rahoitustuotot 0,00 217 017,53 4 415 399,78 2 560 553,04 Kulut Korkokulut -8,24-126,31 Muut rahoituskulut -738 573,33-117 807,35-738 581,57-117 933,66 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 3 676 818,21 2 442 619,37 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 3 307 926,29 2 163 181,14
8 T A S E (mk) VASTAAVAA 31.12.2000 31.12.1999 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto 35 914,60 22 107,13 Muut aineelliset 20 000,00 20 000,00 hyödykkeet 55 914,60 42 107,13 SIJOITUKSET Muut osakkeet ja osuudet 86 468 752,07 87 610 630,21 Muut pitkäaikaiset 20 407 471,63 22 107 628,50 sijoitukset 106 876 223,70 109 718 258,71 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET Siirtosaamiset 23 350 242,76 995 039,85 RAHAT JA PANKKISAAMISET 129 527,64 47 790,70 23 479 770,40 1 042 830,55 130 411 908,70 110 803 196,39 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 250 000 000,00 250 000 000,00 Edell. tilikausien ali- /ylijäämä -139 736 378,94-152 598 069,96 Tilikauden yli-/alijäämä 19 668 036,59 12 861 691,02-120 068 342,35-139 736 378,94 129 931 657,65 110 263 621,06 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Siirtovelat 480 251,05 539 575,33 480 251,05 539 575,33 130 411 908,70 110 803 196,39
9 T A S E (euro) VASTAAVAA 31.12.2000 31.12.1999 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto 6 040,40 3 718,15 Muut aineelliset 3 363,76 3 363,76 hyödykkeet 9 404,16 7 081,91 SIJOITUKSET Muut osakkeet ja osuudet 14 543 000,11 14 735 050,23 Muut pitkäaikaiset 3 432 290,34 3 718 236,20 sijoitukset 17 975 290,45 18 453 286,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET Siirtosaamiset 3 927 228,91 167 353,69 RAHAT JA PANKKISAAMISET 21 784,99 8 037,82 3 949 013,90 175 391,51 21 933 708,51 18 635 759,85 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 42 046 981,62 42 046 981,62 Edell. tilikausien ali- -23 501 971,83-25 665 152,97 /ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä 3 307 926,29 2 163 181,14-20 194 045,53-23 501 971,83 21 852 936,08 18 545 009,79 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Siirtovelat 80 772,43 90 750,06 80 772,43 90 750,06 21 933 708,51 18 635 759,85 markkoin 130 411 908,70 110 803 196,41 a ero 0,00 0,02