Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 Hyväksynyt 19.12.2013 108
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 2 Tiivistelmä Jätehuollon palvelutasossa kuvataan Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella kuntalaisille tarjottavat jätehuollon palvelut. Pääosan palveluista tuottaa kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy. Jätepalveluiden tuottamisessa pyritään mahdollisimman yhtenäiseen palvelutasoon toimialueella niiden palveluiden osalta, jotka Puhas Oy järjestää kuntien puolesta. Palvelutaso vuosille 2014 2015 on tiivistetysti seuraava: Sekajätteen ja kierrätettävien jätteiden palvelut ovat hyvin saavutettavissa päivittäisen asioinnin yhteydessä. Tavanomaisesta poikkeavan kotitalousjätteen vastaanotto on Joensuussa Kontiosuon jätekeskuksessa sekä kuntiin rakennettavilla jäteasemilla. Taajamissa sekajätteen keräys järjestetään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuulumalla. Haja-asutusalueella kiinteistöittäinen keräys on ensisijainen vaihtoehto ja aluekeräyspisteverkosto varataan pääasiassa vapaa-ajan asuntojen käyttöön. Sekajätteen kiinteistöittäinen keräys on saatavilla koko toimialueella jäteautolla turvallisesti ympäri vuoden liikennöitävillä teillä. Biojätteen kiinteistöittäinen keräys on saatavilla koko toimialueen asemakaava-alueilla myös omakotitalouksille. Haja-asutusalueella biojätteen kiinteistöittäinen keräys on mahdollista silloin, kun kiinteistö sijaitsee biojäteauton reitin tuntumassa. Jätteiden kierrättäminen ja toimittaminen asianmukaiseen vastaanottopaikkaan on vaivatonta. Ohjeistusta ja neuvontaa tarjotaan eri jätteiden vastaanottopisteissä, jätehuoltoyhtiöstä sekä kaikkiin kotitalouksiin jaettavilla neuvontamateriaaleilla. Jokaisessa kunnassa sekä Joensuun palvelualueilla (Eno, Tuupovaara, Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä) on vaarallisen jätteen vastaanottopaikka. Lisäksi järjestetään kiertävää vaarallisen jätteen keräystä. Keräyspaperin keräys on järjestetty kerros- ja rivitaloyhtiöissä kiinteistöltä ja pientaloalueilla alueellisissa vastaanottopisteissä. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, autonrenkaat ja muut ajoneuvon tai laitteen renkaat sekä ajoneuvot otetaan maksutta vastaan niiden tuottajien/maahantuojien järjestämissä vastaanottopaikoissa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä paristoja ja akkuja otetaan vastaan myös jätehuoltoyhtiön järjestämissä vastaanottopisteissä.
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 3 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Lainsäädäntö ja eri toimijoiden roolit kunnan jätehuollossa... 5 2.1 Kuntajätehuollon toimijat Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella... 5 2.2 Laatuvaatimukset kunnan jätehuoltopalveluille... 6 2.3 Tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet... 6 3 Perustietoja alueesta... 7 4 Palvelutaso vuonna 2013 ja palvelutarpeiden muutokset... 8 4.1 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus... 8 4.1.1 Nykyiset palvelut... 8 4.1.2 Palvelutarpeiden muutokset ja kehittämisehdotukset... 8 4.2 Alueellinen sekajätteen keräys... 9 4.2.1 Nykyinen palveluverkko... 9 4.2.2 Palvelutarpeiden muutokset ja kehittämisehdotukset... 9 4.3 Ekopisteverkosto... 11 4.3.1 Nykyinen ekopisteverkosto... 11 4.3.2 Palvelutarpeiden muutokset ja kehittämisehdotukset... 11 4.4 Vaarallisen jätteen vastaanotto... 11 4.4.1 Nykyinen keräysverkko... 12 4.4.2 Palvelutarpeiden muutokset ja kehittämisehdotukset... 12 4.5 Jätekeskus ja jäteasemat... 12 4.6 Muut kuin jätehuoltoyhtiön järjestämät palvelut kotitalouksille... 13 4.7 Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto... 13 5 Yhteinen palvelutaso vuosille 2014 2015... 13 5.1 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus... 13 5.2 Alueellinen sekajätteen keräys (aluekeräyspisteet)... 13 5.3 Hyödynnettävien jätteiden vastaanotto (ekopisteet)... 14 5.4 Vaarallisen jätteen vastaanotto... 14 5.5 Jätekeskus ja jäteasemat... 15 5.6 Jäteneuvonta ja tiedotus... 15 5.7 Jätehuollon viranomaispalvelut... 16 5.8 Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto... 16 5.9 Palvelutason toteutumisen seuranta ja palvelutason päivittäminen... 16
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 4 1 Johdanto Jätehuollon palvelutasossa määritellään Joensuun alueellisen jätelautakunnan ja jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n toimialueen kunnissa kuntalaisille järjestettyjen lakisääteisten jätehuoltopalveluiden kattavuuden ja laadun minimitaso. Jätelautakunta on Joensuun, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen. Jätelain mukaan kuntien on järjestettävä jätehuoltopalvelut, ja niiden on täytettävä tietyt laatuvaatimukset. Kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena palvelutason määrittely on jätelautakunnan tehtävä. Palvelutaso määritellään nyt ensi kertaa yhteisesti jätelautakunnan viiden kunnan alueelle. Aiempia palvelutasomäärityksiä, laatutasoja tai jätepoliittisia ohjelmia ei tällä alueella ole erikseen tehty, mutta ainakin Joensuussa sekajätteen aluekeräyspisteverkostoa on tarkasteltu vuonna 2011 hyväksytyssä teknisen toimialan palveluverkkosuunnitelmassa. Itä-Suomen ympäristökeskusten laatimassa Itä-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 asti on tavoitetilaksi asetettu haja-asutusalueiden palvelutason osalta jätteiden keräyspisteiden hyvä saavutettavuus jokapäiväisen asioimisen reiteillä sekä se, että kaikilla on hyvät mahdollisuudet lajiteltujen hyötyjätteiden, vaarallisten jätteiden ja isokokoisten jätteiden (mm. huonekalut, rakennusjätteet) toimittamiseen hyötykäyttöön. Jätelautakunnan alueella jätehuollon palvelu- ja laatutasoa tullaan jatkossa tarkistamaan muutaman vuoden välein. Palvelutasossa osoitetaan, millaisia jätehuollon palveluita kuntalaisille tarjotaan. Näin kuntalaiset tietävät, mihin palveluihin heillä on oikeus. Toisaalta palvelutasolla osoitetaan, mitä palveluita kunnallisen jätehuoltoyhtiön palvelutuottajana edellytetään järjestävän. Halutessaan tarjota yhteisestä palvelutasosta korkeampaa palvelua, kunnilla on mahdollisuus järjestää täydentäviä palveluita. Näiden kustannukset on katettava käyttäjämaksuin tai jätemaksun kuntaosalla. Yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamisvaiheessa vuonna 2011 ja samaan ajankohtaan ajoittuneessa jätehuollon palvelutehtävien keskittämisessä vahvemmin kunnalliselle jätehuoltoyhtiölle tavoitteeksi asetettiin mahdollisimman yhtenäinen jätehuollon palvelutaso ja maksut toimialueella. Tarkasteltaessa aluetta nyt ensimmäistä kertaa yhtenä kokonaisuutena esitellään nykyiset palvelut, muutostarpeet ja määritetään palvelutaso ja tavoitteet palvelutason yhtenäistämisestä aikavälille 2014 2015. Tarkastelussa keskitytään kunnallisen jätehuoltoyhtiön kotitalouksille järjestämiin palveluihin. Siltä osin kuin palvelu on tarkoitettu myös muille kunnan järjestämän jätehuollon piiriin kuuluville asiakasryhmille, tai jos palvelun tuottaa muu kuin kunnallinen jätehuoltoyhtiö, palvelun käyttäjäryhmät ja järjestäjä mainitaan erikseen.
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 5 2 Lainsäädäntö ja eri toimijoiden roolit kunnan jätehuollossa Nykyinen jätelaki (646/2011) tuli voimaan 1.5.2012. Laki selkeytti esimerkiksi kunnallisen jätehuollon järjestämistä ja eri toimijoiden vastuita. Jätelain nojalla on lisäksi annettu valtioneuvoston asetuksia, joissa on tarkempia säännöksiä lain soveltamisesta. Kunnan on jätelain 32 ja 33 :ien mukaisesti järjestettävä seuraavien jätteiden jätehuolto: 1. asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete ja vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Asumisella tarkoitetaan vakinaisia ja vapaa-ajan asuntoja sekä asuntoloita. 2. julkisyhteisöjen hallinto- ja palvelutoiminnoissa syntyvä yhdyskuntajäte. Laissa tarkoitettuja yhteisöjä ovat valtio, kunnat, seurakunnat ym. julkisoikeudelliset yhteisöt ja yhdistykset. 3. sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte; myös yksityisten yritysten osalta (1.6.2014 alkaen) 4. liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1 3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa 5. edellä 1 4 kohdassa mainitun jätteen kanssa kerättävä muu yhdyskuntajäte, jos käytetään alueellista putkikeräysjärjestelmää 6. maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, jos kyse ei ole kohtuuttomasta määrästä jätettä 7. muiden kuin edellä lueteltujen toimijoiden jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä (esim. yritykset, joille ei ole saatavilla jätehuoltopalvelua muualta). 2.1 Kuntajätehuollon toimijat Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella Jätehuollon käytännön palveluiden järjestämisestä vastaa kuntien jätehuoltoyhtiö Puhas Oy. Jätehuollon järjestämiseen liittyvistä viranomaistehtävistä vastaa kunnan jätehuoltoviranomainen, joka toimialueella on. Koska kunnat omistavat yhteisen jätehuoltoyhtiön, jätelain edellyttämällä tavalla jätehuoltoviranomainen on samojen kuntien yhteinen toimielin. Kuntien jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n tehtävät, mm.: - jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely - ekopisteiden ylläpito ja hyödynnettävien jätteiden vastaanotto, kuljetus ja toimittaminen hyödynnettäväksi - vaarallisen jätteen vastaanotto ja toimittaminen käsiteltäväksi - jäteneuvonta - jätehuollon asiakaspalvelu - jätemaksujen laskutus - jätteen vastaanottopisteiden ja Kontiosuon jätekeskuksen ylläpito. Jätehuoltoviranomaisen tehtävät, mm.: - järjestetystä jätteenkuljetuksesta päättäminen - kunnallisista jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta päättäminen - jätetaksan hyväksyminen - jätemaksuja koskevien muistutusten ja maksun kohtuullistamishakemusten käsittely - jätehuoltorekisterin hallinnointi ja kiinteistöjen kunnan järjestämään jätehuoltoon liittymisen seuranta - seurata kiinteistöittäisten jätekuljetusten jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaista toteuttamista.
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 6 Jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonnasta vastaavat kunkin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Ne valvovat muun muassa roskaamiskiellon ja kunnallisten jätehuoltomääräysten noudattamista. 2.2 Laatuvaatimukset kunnan jätehuoltopalveluille Jätelaissa kunnan jätehuoltopalveluille asetetaan laatuvaatimuksia. Kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että: 1. käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus 2. käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja, jotka ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa 3. käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen 4. jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua 5. jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein. Kunnan jätehuollon järjestämistä ohjataan jätelain nojalla annetuilla kunnallisilla jätehuoltomääräyksillä ja jätemaksut määritellään yleensä vuosittain vahvistettavassa jätetaksassa. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa. 2.3 Tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet Tuottajavastuulla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen tuotteiden valmistajilla tai maahantuojilla on velvollisuus järjestää niiden jätehuolto ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajavastuun piiriin kuuluvia tuotteita ovat: - sähkö- ja elektroniikkalaitteet - paristot ja akut - sanoma- ja aikakauslehdet, toimistopaperi ym. paperituotteet - autonrenkaat ja muut ajoneuvon tai laitteen renkaat - henkilö- ja pakettiautot sekä niihin rinnastettavat ajoneuvot - pakkaukset. Kunnat voivat täydentää tuottajien ja tuottajayhteisöjen järjestämää keräys- ja kuljetusjärjestelmää. Kotitaloudet voivat käyttää sekä tuottajayhteisöjen että kunnan jätehuoltoyhtiön järjestämiä vastaanottopaikkoja. Pakkausjätteen tuottajavastuun osalta jätelainsäädännön uudistaminen on yhä kesken. Pakkausjäte koostuu mm. kuluttajatuotteiden kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkauksista. Vastuu pakkausjätteen jätehuollon järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista siirtyy tuotteiden pakkaajille ja maahantuojille, joiden puolesta tehtävästä vastaavat tuottajayhteisöt. Tällä hetkellä pakkausten tuottajavastuu on osittainen ja käytännössä kunnat vastaavat pakkausten jätehuollon järjestämisestä. Valmisteilla olevan jätelain muutoksen mukaan täysimääräinen pakkausten tuottajavastuu tulisi voimaan vasta vuoden 2016 alusta alkaen (HE 201/2013vp).
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 7 3 Perustietoja alueesta Toimialueen väkiluku on noin 111 200 henkeä (Tilastokeskus 31.12.2012). Joensuun kaupunkikeskustan, kuntakeskusten ja taajamien lisäksi toimialueella on runsaasti haja-asutusaluetta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan rivi- ja kerrostaloasuntoja on yhteensä noin 31 000, erillisiä pientaloja 1 noin 26 700 ja kesämökkejä 2 noin 11 400. Suuntaa antava arvio jätehuoltoon liittymisestä saadaan vertaamalla Tilastokeskuksen tietoja jätehuollon asiakasrekisterin tietoihin. Asiakasrekisterissä asunnot on jaoteltu vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin. Mökki-määrittelyn sijaan vapaa-ajan asunnoiksi luetaan väestötietojärjestelmän mukaiset vapaa-ajan asuinrakennukset sekä ne vakituiset asuinrakennukset, jotka ovat jääneet tyhjilleen mutta ovat käytettävissä esimerkiksi vapaa-ajan asumiseen. Lisäksi paritalojen asunnot ovat asiakasrekisterissä erillisiä asuntoja, kun Tilastokeskuksen tiedoissa paritalo luetaan yhdeksi pientaloksi. Taulukko 1. Arvio jätehuoltoon liittymisestä eriteltynä kunnittain vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen osalta. 3 RT+KT -asunnot Tilastokeskus Erilliset pientalot Yhteensä RT+KT -asunnot +pientalot Asiakasrekisterin vakituiset asunnot Liittymisaste (%) vakituiset asunnot Tilastokeskuksen mökit Asiakasrekisterin vapaaajan asunnot Liittymisaste (%) vapaaajan asunnot Ilomantsi 1 264 2 284 3 548 2 800 79 1 903 1 360 71 Joensuu 25 852 13 656 39 508 37 548 95 3 616 2 473 68 Kontiolahti 1 578 4 445 6 023 5 496 91 1 594 230 14 Liperi 1 626 4 278 5 904 5 353 91 2 884 2 134 74 Polvijärvi 668 2 022 2 690 2 144 80 1 438 1 196 83 Yhteensä 30 988 26 685 57 673 53 341 92 11 435 7 393 65 Vuoteen 2011 asti kunnallinen jätehuoltoyhtiö, silloiselta nimeltään Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, vastasi koko toimialueella mm. ekopisteiden ylläpidosta, vaarallisen jätteen jätehuollon järjestämisestä ja sekajätteen loppukäsittelystä. Kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen asiakaspalvelusta ja laskutuksesta vastasivat kuljetusyritykset. Sekajätteen aluekeräyspisteiden ylläpidosta, aluekeräyksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen laskutuksesta ja jäteneuvonnasta vastasivat kunnat. Uudistetun jätelain mukaisesti jätehuollon järjestämisen palvelutehtävät siirtyivät kokonaisuudessa jätehuoltoyhtiön hoidettavaksi vuodesta 2012 alkaen. 1 Tilastokeskuksen luokittelun mukaan erillisiin pientaloihin luetaan kuuluviksi omakotitalot, paritalot sekä kaksikerroksiset omakotitalot, joissa on kaksi asuntoa. 2 Tilastokeskuksen luokittelun mukaan kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista saadun tiedon mukaan on vuoden viimeisenä päivänä vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona. 3 Tilastokeskus 31.12.2012 ja jätehuollon asiakasrekisteri 9/2013.
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 8 4 Palvelutaso vuonna 2013 ja palvelutarpeiden muutokset Palveluverkostossa on joiltain osin merkittäviä eroja kuntien välillä. Koska palvelutaso määritetään nyt ensimmäisen kerran, on tähän lukuun koottu nykyisen palvelutason kuvaus ja muutosehdotuksia perusteluineen. 4.1 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella tarkoitetaan sitä, että jäteastia tai muu keräysväline tyhjennetään jätteen syntykiinteistöltä tai sen läheisyydestä, esimerkiksi pihatien ja yleisen tien tai kadun liittymästä. Myös esim. naapurin kanssa käytettävän yhteisen jäteastian tyhjennykset ovat kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta. 4.1.1 Nykyiset palvelut Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä ja Polvijärvellä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestetty koko kunnan alueella sekajätteelle ja taajamissa biojätteelle. Ilomantsissa kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on saatavilla vain sekajätteelle ja pääosin vain keskusta-alueella sekä sen tuntumassa. Kiinteistöittäisen kuljetuksen tyhjennyspaikkaan liittyvistä edellytyksistä määrätään jätehuoltomääräyksissä. Paperinkeräys on järjestetty taajamien kerros- ja rivitaloissa. Muiden hyödynnettävien jätteiden (lasi, metalli, kartonki) keräystä ei ole saatavilla koko toimialueella edes taajamissa. Hyödynnettävien jätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen palvelutarjonta on paras Joensuun kaupunkikeskustassa. 4.1.2 Palvelutarpeiden muutokset ja kehittämisehdotukset Aiemmin sekajätteen aluekeräyksen piiriin kuuluneita kiinteistöjä on vuosien 2012 2013 aikana liitetty kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen huomattavasti. Taajaan asutuilla alueilla kiinteistöittäinen keräys on kustannustehokas ja kätevin jätehuollon järjestämistapa. Astiakeräykseen kuuluttaessa kotitalouden kulutus- ja kierrätystottumukset vaikuttavat muodostuviin jätekustannuksiin, mikä puolestaan kannustaa jätelain etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon eli jätteen synnyn ehkäisyyn, lajitteluun ja hyödyntämiseen. Taajaan asuttujen alueiden määrittely ainoastaan kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueiksi on tämän vuoksi perusteltua. Kiinteistöittäisen keräyksen omaa tai lähikiinteistön kanssa yhteistä jäteastiaa käyttäen tulisi olla ensisijainen jätehuollon järjestämistapa myös haja-asutusalueella aina silloin, kun kiinteistö sijaitsee jäteautolla turvallisesti ympäri vuoden liikennöitävän tien varrella. Toisaalta siirtymä aluekeräyksestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen on aiheuttanut ongelmia: jäteastia halutaan ottaa kiinteistölle, jonne liikennöinti jäteautolla ei ole mahdollista, tai kiinteistöittäiseen keräykseen on siirrytty vain nimellisesti jätemaksuissa säästämiseksi, ja jätteitä viedään yhä aluekeräyspisteeseen. Nykyistä tarkempi kiinteistöittäisen jätteenkeräyksen edellytysten määrittely on tarpeen. Huonokuntoisten tai vain kevyille ajoneuvoille tarkoitettujen teiden päässä olevat kiinteistöt eivät voi liittyä kiinteistöittäiseen keräykseen, jollei astiaa sijoiteta jäteautolla turvallisesti ympäri vuoden liikennöitävän tien liittymään. Tarvittaessa tarkempi rajaus ja toimintaohjeet tulee laatia jätehuoltoviranomaisen, Puhas Oy:n, kuljetusurakoitsijoiden ja kuntien edustajien yhteistyönä. Ilomantsin kunnassa tulee yhdenmukaisesti muun toimialueen kanssa olla saatavilla kiinteistöittäinen kuljetus myös keskustan ulkopuolella mm. edellä mainituin perustein. Biojätteen erilliskeräys on ulotettu vasta vuonna 2013 kaikille asemakaava-alueille (pl. Ilomantsi), joilla jätehuoltomääräysten mukaisesti rivi- ja kerrostalojen tulee lajitella biojäte erilleen muusta yhdyskuntajätteestä.
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 9 Hyödyntämiskelvottoman sekajätteen käsittelytavan muutos lähivuosina kaatopaikkasijoituksesta jätteen polttamiseen edellyttää jätteiden lajittelun tehostamista, samoin kuin valtakunnalliset kierrätystavoitteetkin. Biojätteen kiinteistöittäiseen keräykseen liittyminen tulee olla mahdollista myös omakotitalouksille. Jätteen hyödyntämisen edistämiseksi lasin, metallin ja kartongin kiinteistöittäistä keräystä tulee parantaa. Pakkausten tuottajavastuun laajentuessa kunta voi päättää järjestää täydentävää keräystä kiinteistöiltä. Päätös mahdollisesta täydentävän keräyksen järjestämisestä tehdään erikseen. 4.2 Alueellinen sekajätteen keräys Kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta täydennetään sekajätteen aluekeräyspisteillä (jätelain 34.1.2 :n jätteen alueellinen vastaanottopaikka). Jätteiden toimittaminen aluekeräyspisteeseen on vaihtoehtoinen tapa järjestää kiinteistön jätehuolto. Pisteet on tarkoitettu ainoastaan aluekeräyspisteen käyttömaksun maksavien kotitalouksien (vakituiset ja vapaa-ajan asuinkiinteistöt) käyttöön. 4.2.1 Nykyinen palveluverkko Aluekeräyspisteverkoston kattavuudessa on merkittäviä eroja toimialueen kuntien välillä. Yhteensä pisteitä on 76 kappaletta, joista kolme on ainoastaan kesäaikaan käytettäviä pisteitä. Muista kunnista poiketen Kontiolahdella ei ole yhtään aluekeräyspistettä. Taulukko 2. Aluekeräyspisteverkosto vuonna 2013: pisteiden määrä kunnittain, suhteessa pientalojen ja mökkien määrään sekä maksavien käyttäjien määrään. 4 Pisteiden määrä 2013 Käyttömaksun maksavien asuntojen määrä suhteessa pisteiden määrään pientalot + mökit / kaikki pisteet Vakituiset asunnot / ympärivuotiset pisteet Vapaa-ajan asunnot / kaikki pisteet Kunta Ympärivuotiset Kesäaikaan käytettävät Ilomantsi 19 1 209 49 73 Joensuu 10 0 362 11 113 Kontiolahti 0 0 0 0 0 Liperi 15 2 421 13 72 Polvijärvi 29 0 119 23 29 4.2.2 Palvelutarpeiden muutokset ja kehittämisehdotukset Viime vuosina jätelainsäädännön ja jätehuollon alueellisen järjestämisen muutosvaiheessa aluekeräysverkostoa ei ole juurikaan uudistettu. Perustettaessa kuntien yhteistä jätehuoltoviranomaista on tavoitteeksi asetettu yhtenäinen palvelutaso koko toiminta-alueella. Aluekeräysjärjestelmän osalta tämä vaatii verkoston kriittistä tarkastelua ja päätöksentekoa yhdenmukaistamisesta. Palvelutarve alueelliseen sekajätteen keräykseen on muuttunut käyttäjämäärän ja toimintaympäristön muuttuessa. Pisteiden käyttömaksun maksavien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen määrä on vähentynyt merkittävästi vuoden 2011 jälkeen Joensuun, Liperin ja Polvijärven alueella keskimäärin 25 %. Aluekeräyspisteen käytöstä on siirrytty kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen mm. aluekeräyspisteen käyttömaksujen nousun vuoksi, Polvijärvellä koko kunnan alueella kiinteistöittäisen keräyksen yhtenäiseen hin- 4 Pientalojen ja mökkien määrä Tilastokeskus 31.12.2012; vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen määrä jätehuollon asiakasrekisteri 9/2013.
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 10 noitteluun siirtymisen myötä ja Joensuussa sen seurauksena, että pisteet rajattiin vuonna 2011 vain vapaaajan asuntojen käyttöön. Kaikki vapaa-ajan asuntojen haltijat eivät myöskään aiemmin ole tienneet, että vapaa-ajan asuntokin voi liittyä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Käyttömaksunsa maksavien talouksien määrän laskiessa aluekeräyspisteiden käyttö ei ole vähentynyt samassa suhteessa. Pisteitä käyttävätkin mm. kotitaloudet, jotka eivät ole maksaneet aluekeräyspisteen käyttömaksua ja yritykset, joille järjestelmää ei ole tarkoitettu. Lisäksi pisteille toimitetaan sinne kuulumatonta jätettä kuten rakennus-, huonekalu- ja vaarallista jätettä sekä sähkölaitteita. Väärinkäytön aiheuttamat lisäkustannukset ovat merkittävät ja vapaamatkustajuus nostaa käyttömaksuja tehden järjestelmästä epähoukuttelevan niillekin, joille se olisi sopivin jätehuoltoratkaisu. Järjestelmä ei taloudellisesti kannusta jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen, koska käyttömaksua ei voida sitoa pisteeseen tuotavaan jätteen määrään. Toimintaympäristö on muuttunut siten, että pisteitä voidaan nykyään käyttää jätelautakunnan alueella kuntarajoista välittämättä, joten verkostoa tulee tarkastella koko alueen tasolla. Useiden pisteiden keräysvälineet edellyttävät uusimista niiden huonon kunnon takia. Päätettäessä verkoston laajuudesta ja mahdollisista pisteiden sijainnin muutoksista voidaan investoinnit tämän jälkeen tehdä tehokkaasti. Huonokulkuisilla alueilla tai saarissa sijaitseville kiinteistöille aluekeräysjärjestelmä on usein ainoa jätehuollon vaihtoehto ja sen avulla varmistetaan, että jätehuollon peruspalvelut on turvattu kaikille kotitalouksille. Aluekeräyspisteet varataan jatkossa ensisijaisesti haja-asutusalueella sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen käyttöön sekä niille vakituisille asunnoille, jotka sijaitsevat siten, etteivät voi liittyä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Pääsääntöisesti perustettavia pisteitä ei sijoiteta taajamiin/asemakaava-alueelle. Pisteiden sijoittamisessa otetaan huomioon vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden asiointisuunta taajamiin ja toisaalta vapaa-ajan asukkaiden poistuminen kunnasta/toimialueelta. Kilometriperusteisia kriteereitä aluekeräyspisteiden saavutettavuudelle ei aseteta. Syrjäisillä hajaasutusalueilla on muutenkin kiinteistön sijainnista johtuvia eroja asiointimatkoissa, joiden yhteydessä myös jäteasioita voi hoitaa. Taulukko 3. Ehdotus aluekeräyspisteiden määräksi jatkossa. 5 Ehdotus Pisteiden määrä 2013 ja laskennalliset käyttäjät Verkoston laskennallinen laajuus, vertailua 2014- Käyttömaksun maksavien 2015, ympäri- Pisteiden määrä 2013 Tilastokeskus asuntojen määrä suhteessa pisteiden määrään Pisteiden määrä mökkien määrään suhteutettuna Pisteiden määrä pintaalaan suhteutettuna vuotiset ja Pientalot + Vakituiset Kaikki kesäajan mökit / as. / Vapaa-ajan maksavat 200 300 400 500 x pistettä x pistettä pisteet Ympäri- Kesäajan kaikki ympäriv. as. / kaikki as. / kaikki mökkiä mökkiä mökkiä mökkiä / 100 km2 / 100 km2 Kunta yhteensä vuotiset pisteet pisteet pisteet pisteet pisteet / piste / piste / piste / piste (maa-pa) (koko pa) Ilomantsi 20 19 1 209 49 73 120 10 6 5 4 27 32 Joensuu 10 10 0 362 11 113 124 18 12 9 7 24 28 Kontiolahti 3-5 0 0 0 0 0-8 5 4 3 8 10 Liperi 14 15 2 421 13 72 83 14 10 7 6 7 12 Polvijärvi 15 29 0 119 23 29 52 7 5 4 3 8 10 5 Nykyistä verkostoa on verrattu Tilastokeskuksen pientalojen ja mökkien määrään sekä jätehuollon asiakasrekisterin mukaiseen käyttömaksun maksavien asuntojen määrään. Kuntakohtainen vertailu verkoston laajuudesta on tehty laskemalla pisteiden määrä eri käyttäjämäärillä sekä kunnan pinta-alaan suhteutettuna. (Pientalojen ja mökkien määrä: Tilastokeskus 31.12.2012; vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen määrä: jätehuollon asiakasrekisteri 9/2013.)
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 11 4.3 Ekopisteverkosto Ekopiste on hyödynnettävien jätteiden vastaanottopiste, joka on tarkoitettu kotitalouksien käyttöön. Pisteillä vastaanotetaan lasia, pienmetallia, kartonkia, pahvia ja paperia. Pisteistä vain osa on niin sanottuja täyden palvelun pisteitä, joihin voi toimittaa kaikkia edellä mainittuja hyödynnettäviä jätteitä. Ekopisteen käyttö on käyttöhetkellä maksutonta. Ekopisteverkostosta aiheutuvat kulut katetaan jätemaksun perusmaksulla. 4.3.1 Nykyinen ekopisteverkosto Toimialueella on 56 Puhas Oy:n yhdessä tuottajayhteisöjen kanssa ylläpitämää sellaista ekopistettä, jolla kerätään vähintään kahta edellä luetelluista kierrätettävistä jätteistä. Jokaisessa kunnassa on lisäksi vähintään yksi tekstiilinkeräyspiste käyttökelpoisille tekstiileille. Lisäksi on paperinkeräyksestä vastaavan Paperinkeräys Oy:n ylläpitämiä paperinkeräyspisteitä. Taulukko 4. Ekopisteiden määrä kunnittain ja asuntojen määrä pisteiden määrään suhteutettuna. 6 Kunta Lasi Lajittelumahdollisuus Ekopisteiden määrä Pien- Asuntoa/ metalli Kartonki Pahvi Paperi Tekstiilit Yhteensä piste Täyden palvelun pisteet Asuntoa/ Pisteitä piste Ilomantsi 15 15 1 0 6 1 15 366 1 5497 Joensuu 21 21 20 17 21 15+1 21 2121 20 2227 Kontiolahti 7 7 5 4 7+1 2 7 1126 5 1578 Liperi 10 10 4 2 10 3 10 892 4 2229 Polvijärvi 3 3 3 1 3 1 3 1391 3 1391 Yhteensä 56 33 4.3.2 Palvelutarpeiden muutokset ja kehittämisehdotukset Jätteen materiaalihyödyntämisen edistämiseksi lasin, metallin ja kartongin lajittelua erilleen sekajätteestä tulee parantaa samoin kierrätyskelpoisen muovin, jos sille löytyy jatkokäyttömahdollisuuksia. Sekä valtakunnalliset jäteasetuksessa määritellyt hyödyntämistavoitteet että siirtyminen hyödyntämiskelvottoman jätteen polttoon edellyttävät lajittelun tehostamista. Ekopisteillä kerättävä jäte koostuu pääosin pakkauksista. Pakkausjätteen tuottajavastuun lainsäädännön uudistaminen on kesken, minkä vuoksi merkittäviä uudistuksia keräysverkostoon ei kannata tehdä ennen kuin tuottajien järjestämä keräysverkosto on selvillä. Kunnan järjestämän täydentävän keräyksen tarve tulee arvioida vasta tämän jälkeen. 4.4 Vaarallisen jätteen vastaanotto Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on esimerkiksi terveydelle tai ympäristölle vaarallinen ominaisuus. Vaarallisia jätteitä ovat mm. liuottimet, maalijätteet, loisteputki- ja energiansäästölamput, akut ja lääkkeet. Vaarallinen jäte on toimitettava sille tarkoitettuun erilliskeräykseen. Vaaralliset jätteet otetaan kotitalouksilta vastaan maksutta. Vaarallisen jätteen jätehuollosta aiheutuvat kulut katetaan jätemaksun perusmaksulla. 6 Ekopisteellä tarkoitetaan pistettä, jossa on vähintään kahden kierrätysjakeen keräys. Täyden palvelun pisteellä tarkoitetaan pistettä, jossa on vähintään lasin, pienmetallin, kartongin/pahvin ja paperin keräys. Ekopisteiden määrää asuntoihin suhteutettaessa on käytetty Tilastokeskuksen kaikkien asuntojen ja kesämökkien yhteismäärää
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 12 4.4.1 Nykyinen keräysverkko Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi vaarallisen jätteen vastaanottopiste. Taulukko 5. Vaarallisen jätteen keräysverkosto 2013. Kunta paikka osoite vastaanottoaika Ilomantsi Rakennustarvikevarasto Hatelotie 3 ma 8-11, 12-15 pe 8-11, 12-14 Joensuu Kontiosuon jätekeskus Kontiosuontie 11 ma 8-19 kuukauden viim. arki-la 10-13 ti-pe 8-17 Rakennus- ja uusiotori Teollisuuskatu 5-7 ma-pe 9-17 Eno, kunnanvarasto Kauppatie 21 ma-to 7-15 ja pe 7-13.45 lisäksi ke 16-18 ja la 10-12 Hammaslahti, Hoviahon jäteasema Hoviahontie 1 ma-pe Kiihtelysvaara, Suojapirtin P-alue Tulrompsuntie 2 ma-pe 7-16 Tuupovaara, paloasema Virastotie 26 B ma-pe 9-16 Kontiolahti St-1 -huoltoasema Huoltamotie 10 aseman aukioloaika (ma-su väh. 9-21) Liperi St-1 -huoltoasema Kuusikkolantie 1 ma-pe 6.30-20 la-su 9-16 Polvijärvi Kaukolämpölaitos Vasarakankaantie 1 ma ja pe 12-14 4.4.2 Palvelutarpeiden muutokset ja kehittämisehdotukset Polvijärvellä vaarallisen jätteen vastaanottopaikka siirtyi joulukuussa 2013 avatun jäteaseman yhteyteen (Ahertajantie 2). Enon vastaanottopisteen ilta- ja lauantaiaukiolo päättyy vuoden 2013 lopussa. Kolme Kontiolahden ja Liperin ekopisteiden yhteydessä sijaitsevaa jäteöljyn keräyspistettä on poistettu vuonna 2013 turvallisuusriskien ja väärinkäytön vuoksi. 4.5 Jätekeskus ja jäteasemat Kontiosuon jätekeskus Joensuussa palvelee toimialueen kaikkien kuntien asukkaita. Jätekeskukseen jätettä voi tuoda henkilö- tai pakettiautolla ja peräkärryllä. Hyödynnettävät jätteet lajitellaan erilleen sekajätteestä tarvittaessa henkilökunnan opastuksella. Kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon sekajäte koko toimialueelta toimitetaan loppukäsiteltäväksi Kontiosuon kaatopaikalle. Kuhunkin kuntaan on suunnitteilla jäteasema yhtenäisemmän palvelutason tarjoamiseksi. Jäte-erät, jotka eivät sovellu kiinteistöittäiseen keräykseen tai aluekeräykseen, voidaan toimittaa jäteasemalle. Jätteen tuojalle kuljetusmatka lyhenee, kun jäte-erää ei tarvitse kuljettaa Joensuuhun Kontiosuon jätekeskukseen saakka. Asemia perustetaan vuosittain ja ensimmäinen jäteasema valmistui joulukuussa vuonna 2013 Polvijärvelle. Jäteasemilla pyritään tarjoamaan kotitalouksille samat palvelut kuin Kontiosuon jätekeskuksessa ja niihin otetaan vastaan maksimissaan 2 m 3 :n pienkuormia jätettä. Jätekeskukseen ja jatkossa jäteasemille tuotavasta jätteestä veloitetaan jätetaksan mukainen käsittelymaksu.
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 13 4.6 Muut kuin jätehuoltoyhtiön järjestämät palvelut kotitalouksille Puhas Oy:n ylläpitämien ekopisteiden lisäksi alueella on muutamia kierrätyspisteitä päivittäistavarakauppojen yhteydessä. Ilomantsin, Kontiolahden ja Liperin kunnat ovat järjestäneet kuntalaisille risujen ja puutarhajätteen vastaanottopaikat. 4.7 Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto Asumisessa muodostuvien sako- ja umpikaivolietteiden sekä pienpuhdistamojen lietteiden jätehuollosta vastaa jätelain mukaan kunta. Myös muiden kuntajätehuollon piiriin kuuluvien toimijoiden, esimerkiksi seurakuntien leirikeskusten, lietteet tulee toimittaa kunnan määräämään käsittelypaikkaan. Toimialueella lietteiden käsittelypaikkoja ovat Kuhasalon jätevedenpuhdistamo Joensuussa, Enocell Oy:n puhdistamo Uimaharjussa ja Ilomantsin jätevedenpuhdistamo. Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesien vastaanottopaikka on jokaisessa kunnassa ja Joensuussa Kuhasalon lisäksi Uimaharjussa ja Hammaslahdessa. Tieto niiden kiinteistöjen määrästä, joilla sijaitsee sakokaivoja, umpisäiliöitä ja pienpuhdistamoita, tulee tarkentumaan lähivuosina. Määräksi on arvioitu 10 000 15 000 kiinteistöä. Kiinteistöjen määrä- ja sijaintitiedon tarkentuessa on tarpeellista arvioida lietteiden vastaanottoverkoston riittävyyttä. 5 Yhteinen palvelutaso vuosille 2014 2015 5.1 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Koko alueella on kiinteistöittäinen jätteenkuljetus sekajätteelle, lukuun ottamatta saaria. Taajamissa/asemakaava-alueella sijaitsevien asuinkiinteistöjen tulee liittyä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Haja-asutusalueella kiinteistöittäistä keräystä suositellaan ensisijaisena vaihtoehtona kaikille niille kiinteistöille, jotka sijaitsevat jäteautolla turvallisesti ympäri vuoden liikennöitävän tien varressa. Biojätteen kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään taajamissa/asemakaava-alueilla, ja haja-asutusalueen kiinteistöt voivat liittyä biojätteen keräyksen piiriin silloin kun kiinteistö on biojätteen kuljetusreitin varrella. Jätteen keräysvälineiden sijoittamisesta kiinteistöllä ja keräyspaikan ylläpidosta on annettu ohjeet jätehuoltomääräyksissä, ja ohjeita tarkennetaan määräysten uudistamisen yhteydessä. Pienimmät, jätteenkuljetuskalustolle soveltumattomat, tiet rajataan kuljetusalueen ulkopuolelle. Tarkka rajaus ja/tai toimintaohjeet laaditaan jätehuoltoviranomaisen, Puhas Oy:n, kuljetusurakoitsijoiden ja kuntien edustajien yhteistyönä. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella sekajätteen keräys on järjestetty alueesta riippuen vähintään kahden tai neljän viikon välein. Biojätteen keräys on järjestetty kesäaikaan viikoittain ja talviaikaan alueesta riippuen joko viikoittain tai kahden viikon välein. Hyödynnettävien jätteiden (lasi, pienmetalli, kartonki) kiinteistöittäisen keräyksen järjestämisestä päätetään erikseen. Kiinteistöittäisen paperinkeräyksen järjestävät tuottajayhteisöt jätelain mukaisesti. 5.2 Alueellinen sekajätteen keräys (aluekeräyspisteet) Sekajätteen aluekeräyspisteverkko on tarkoitettu vain haja-asutusalueen kiinteistöille, jotka eivät pysty liittymään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kiinteistön sijainnin tai olosuhteiden takia (esim. sijainti saaressa tai huonot tieolosuhteet). Lisäksi ne kiinteistöt, jotka jätehuoltomääräysten vastaisesti eivät ole järjestäneet jätehuoltoa ja joilta laskutetaan aluekeräyspisteen käyttömaksu, voivat käyttää pisteitä kiinteistön sijainnista riippumatta.
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 14 Aluekeräyspisteverkkoa uudistetaan yhtenäisemmäksi toimialuetta kokonaisuutena tarkastellen. Tämä tarkoittaa sekä olemassa olevien pisteiden poistamista että uusien pisteiden perustamista. Poistettavista ja perustettavista pisteistä pyritään päättämään vuoden 2013 loppuun mennessä kuntien tekemien esitysten pohjalta. Aluekeräyspisteiden käytön seurantaa kehitetään Puhaksen ja jätelautakunnan yhteistyönä (mm. jätemäärät, käyttömaksun maksavien kiinteistöjen määrät, ylimääräisten tyhjennysten ja siivouksen kustannukset, tyhjennysvälien optimointi). Tarvittaessa voidaan päättää pisteiden perustamisesta, poistamisesta tai uudelleen sijoittamisesta myös palvelutasokauden 2014 2015 aikana. Jätetaksan valmistelussa voidaan tarpeen mukaan ottaa huomioon kuntien väliset erot aluekeräysverkostossa ja sen kustannuksissa. Aluekeräyspisteet ovat hyvin saavutettavissa asiointireittien varrella. Sijoituspaikan valinnassa pyritään pisteiden väärinkäytön minimointiin. Aluekeräyspisteet on merkitty selvästi ja yhtenäisesti. Kylteissä kerrotaan pisteiden käyttöoikeudesta sekä oikeasta käyttötavasta ja niissä on yhteystiedot jätehuoltoyhtiöön. Pisteet ovat siistejä ja niiden kapasiteetti ja tyhjennysvälit mitoitetaan käyttäjämäärän muutosten mukaisesti (esim. kesä talvi-vaihtelu). 5.3 Hyödynnettävien jätteiden vastaanotto (ekopisteet) Ekopisteverkostoon ei tehdä merkittäviä muutoksia ennen pakkausjätteen tuottajavastuusääntelyn tarkentumista (esim. tuottajayhteisöjen järjestämän keräysverkoston kattavuus). Mikäli täysinäisen tuottajavastuun voimaantulo siirtyy vuoden 2016 alkuun asti, ei keräyspisteverkostoa ainakaan supisteta sitä ennen. Jätelautakunta tekee tarvittaessa päätöksen täydentävän keräyksen järjestämisestä. Verkoston uudistamistarvetta ja riittävyyttä arvioidaan kokonaisuutena, ottaen huomioon jätelainsäädännöstä ja sekajätteen polttoon siirtymisestä seuraavat kierrätystavoitteet. Puhas Oy täydentää tarvittaessa tuottajayhteisöjen järjestämää keräystä. Keräysverkoston suunnittelussa (pisteiden sijainti, ylläpito, ulkoasu jne.) Puhas Oy ja jätelautakunta tekevät yhteistyötä tuottajayhteisöjen kanssa. Mahdolliset päätökset täydentävien pisteiden sijainnista tekee jätelautakunta kuntien tekemien esitysten pohjalta. Ekopisteet ovat hyvin saavutettavissa asiointireittien varrella. Pisteet ovat siistejä ja niiden kapasiteetti ja tyhjennysvälit mitoitetaan käyttäjämäärän muutosten mukaisesti. Pisteissä on mahdollisuuksien mukaan yhtenäinen ulkoasu. Lajitteluohjeistus ja pisteen ylläpitäjän yhteystiedot on merkitty selkeästi. 5.4 Vaarallisen jätteen vastaanotto Vaarallisen jätteen valvottuja vastaanottopisteitä on vähintään yksi jokaisessa kunnassa ja Joensuussa kantakaupungissa sekä kullakin sen ulkopuolisella palvelualueella (Eno, Tuupovaara, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä). Kukin piste on auki vähintään kahtena päivänä viikossa. Vaarallisen jätteen kiertävä keräyspalvelu tai keräystempaus järjestetään kussakin kunnassa ja palvelualueella tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi. Kiertävästä keräyksestä tiedotetaan tehokkaasti etukäteen. Palvelun tarpeellisuutta arvioidaan mm. syksyllä 2013 järjestettävän keräyskokeilun ja asiakaspalautteen perusteella. Vaaralliset jätteet otetaan vastaan maksutta kotitalouksilta ja kohtuullisessa määrin maa- ja metsätalousyrityksiltä. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikoissa on riittävä opastus: kyltit, ohjeet ja tarvittaessa henkilökohtainen opastus.
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 15 Jokaisessa kunnassa on järjestetty lääkejätteiden vastaanotto sopimusapteekkien kanssa. Vaarallisista jätteistä paristot, akut ja loisteputki- ja energiansäästölamput ovat tuottajavastuun piiriin kuuluvia jätteitä, joiden keräys on järjestetty niitä myyvissä kaupoissa. Kotitaloudet voivat maksutta palauttaa em. tuotteita myös kauppojen keräykseen. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuolto Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajat ja jakelijat vastaavat laitteiden jätehuollosta. Laitteiden myyjät ottavat vastaan kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joiden tilalle ostetaan uusi vastaava laite. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden täydentävä keräys järjestetään Puhas Oy:n vaarallisen jätteen vastaanottopaikoissa ja tarvittaessa kiertävän keräyksen tempauksissa. 5.5 Jätekeskus ja jäteasemat Kontiosuon jätekeskus Joensuussa palvelee toimialueen kuntien kotitalouksia vastaanottamalla jätteen määrän, koon tai ominaisuuksien vuoksi järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumatonta jätettä, esimerkiksi kotitalouksien rakennus- ja huonekalujätettä, puutarhajätettä ja risuja. Jätteestä veloitetaan jätetaksan mukainen käsittelymaksu. Jätteiden lajittelumahdollisuudet on järjestetty ja lajitteluun opastetaan kyltein ja tarvittaessa henkilökunnan avustuksella. Jätekeskus on avoinna vähintään yhtenä arkipäivänä pidennetysti iltaan asti ja vähintään kuutena lauantaina vuodessa. Ensimmäinen jäteasema on avattu vuonna 2013 Polvijärvelle. Jokaiseen toimialueen kuntaan on suunnitteilla jäteasema, joista vuosina 2014 2015 rakennetaan vähintään yksi asema vuodessa. Jäteasemilla pyritään tarjoamaan samat palvelut kotitalouksille kuin Kontiosuon jätekeskuksessa ja niihin otetaan vastaan maksimissaan 2 m 3 :n pienkuormia jätettä. Jätteestä veloitetaan jätetaksan mukainen käsittelymaksu. Jäteasemilla jätteiden lajittelumahdollisuudet on järjestetty ja lajitteluun opastetaan kyltein ja tarvittaessa henkilökunnan avustuksella. Päätettäessä uusien jäteasemien sijoituspaikoista niiden sijainti hyvän alueellisen saavutettavuuden näkökulmasta yli kuntarajojen tulee ottaa huomioon. Jäteasemat ovat auki kahtena arkipäivänä viikossa. Toinen aukioloaika sijoittuu aamupäivään/päivään ja toinen myöhäisiltapäivään/iltaan. Tarvittaessa kokeillaan lauantaiaukioloa. Noutopalvelut ja astiamyynti Jätehuoltoyhtiö tarjoaa tarpeen mukaan suurikokoisen jätteen (esim. huonekalujäte) noutopalvelua ja jäteastioiden myynti- ja toimituspalvelua. Palvelut rahoitetaan yksityisoikeudellisin maksuin eli niitä ei tueta jätemaksuin. Jäteastioita ja kompostoreita myydään Kontiosuon jätekeskuksessa ja jäteasemilla. 5.6 Jäteneuvonta ja tiedotus Perusneuvontaa jätehuollon järjestämisestä ja jätteiden lajittelusta antaa Puhas Oy:n asiakaspalvelu asiakaspalvelupisteessä, puhelimitse sekä sähköpostitse. Jätehuoltoyhtiö tuottaa neuvontamateriaaleja sekä järjestää ja tarjoaa maksuttomia neuvontatilaisuuksia eri kohderyhmille, esimerkiksi taloyhtiöille ja koululaisille. Neuvontaa järjestetään myös yleisötapahtumien yhteydessä. Neuvontamateriaaleja ja opastusta järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä toimialueen kuntien ja mm. yhdistysten
Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 16 kanssa sekä muiden jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Jäteneuvonnan suunnittelussa otetaan huomioon alueen jätehuoltojärjestelyjen muutoksista johtuvat tarpeet. Kotitalouksiin jaetaan vuosittain asiakaslehti ja vähintään yksi asiakastiedote. Jätehuoltoon liittyvistä poikkeuksista ja muutoksista tiedotetaan monipuolisesti ja ajantasaisesti (mm. internetsivut, asiakastiedotteet, mediatiedotteet, lehti-ilmoitukset). 5.7 Jätehuollon viranomaispalvelut Joensuun alueellisen jätelautakunnan kanssa asiointi on sujuvaa. Kotitalouksia koskevien asioiden käsittelyajat ovat kohtuullisia. 5.8 Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto Sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetus on järjestetty koko toimialueella (pois lukien saaret, jonne ei ole tieyhteyttä). Lietteiden vastaanottopaikkojen määrää ei supisteta, eli joka kunnassa on vähintään yksi lietteen vastaanottopaikka ja Joensuussa kolme. 5.9 Palvelutason toteutumisen seuranta ja palvelutason päivittäminen Palvelutason toteutumista seurataan vuosittain. Seurantaa varten kerättävistä tiedoista sovitaan erikseen jätelautakunnan ja Puhas Oy:n kesken (esim. jätemäärät jätelajeittain ja kunnittain, asiakasmäärät jätekeskuksessa ja jäteasemilla, asiakaspalaute). Seurantatiedoista raportoidaan jätelautakunnalle ja palvelutason toteutumista käsitellään myös toimialueen kuntien yhteyshenkilöiden kanssa. Palvelutasoa tarkastellaan ja päivitetään kokonaisuutena vuonna 2015. Tarvittaessa jätelautakunta voi tehdä uusia linjauksia aikaisemminkin. Jätelainsäädännön muutosten (mm. pakkausjätteen tuottajavastuu) vuoksi ja kierrätykseen soveltumattoman jätteen loppukäsittelyn muuttumisen vuoksi lähivuosina on tehtävä päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta palvelutasoon.