Matkaraportti Magdeburg kevät/kesä 2014 Eveliina Olkinuora
Contents 1. Johdanto... 1 2. Kohde-esittely... 1 3. Alkuvalmistelut ja saapuminen Magdeburgiin... 2 4. Asunto... 4 5. Opiskelu... 5 6. Vapaa-aika... 7 7. Lähtö... 10 8. Muita yleisiä asioita... 10
1 1. Johdanto Tämä raportti käsittelee vaihto-opiskeluaikaani Magdeburgissa, Saksassa keväällä ja kesällä 2014. Opiskelin Magdeburgissa Otto von Guericke-yliopistossa. Kerron raportissa Magdeburgista yleisesti, alkuvalmisteluista ja saapumisesta, asunnosta, opiskelusta, vapaaajasta ja vaihdon loppumisesta eli lähdöstä. 2. Kohde-esittely Magdeburg on Saksi-Anhaltin pääkaupunki ja siellä on noin 230 000 asukasta. Magdeburg sijaitsee Elbe-joen rannalla ja on hyvän etäisyyden päässä mielenkiintoisista kaupungeista, kuten Berliinistä, Bremenistä ja Hannoverista. Magdeburg on tunnettu erityisesti Otto von Guericke-nimisestä tiedemiehestä, jonka mukaan Magdeburgin yliopisto on nimetty. Magdeburg on selkeästi ylpeä kyseisestä tiedemiehestä, sillä Otto-kylttejä ja mainoksia on kaupunki täynnä. Magdeburg on osa vanhaa Itä-Saksaa, joten hintataso on todella edullinen. Suomalaiselle maistuvat edullinen ja laadukas saksalainen olut ja makkara. Kampusalue Magdeburgissa oli mielestäni sopivan kokoinen. Keskustaan pääsi kävellen varttitunnissa tai ottamalla ratikan. Magdeburgissa bussien käyttö on harvinaisempaa, ratikalla kuljimme lähes kaikki matkat. Magdeburg on melko rauhallinen kaupunki, joten suurenkaupungin elämää ei todennäköisesti siellä voi kokea. Itselleni se oli juuri sopivan kokoinen kaupunki. Magdeburgissa on kuitenkin puistoja, järviä ja Elbe-joki. Magdeburgin keskustassa sijaitsee iso ostoskeskus, Allee Center, josta löytyy kaikki tarpeellinen. Ydinkeskustasta hieman eteenpäin kuljettaessa, vastaan tulee Hasselbachplatz, jolla sijaitsee useampia ravintoloita, pubeja ja baareja. Hasselbachplatzin rakennukset muistuttavat hyvin paljon Helsingin vanhoja rakennuksia, joten itselleni tuli ainakin hyvin kodikas olo siellä, jopa hieman koti-ikäväkin.
2 Kuva 1. Hasselbachplatz. 3. Alkuvalmistelut ja saapuminen Magdeburgiin Matkustimme Saksaan ystäväni Oonan kanssa samalla lennolla. Lensimme Helsinki-Vantaan lentokentältä Berliiniin ja otimme Berliinistä junan Magdeburgiin. Lento kesti vain noin kaksi tuntia samoin kuin junamatka. Tämä voi olla kallein vaihtoehto matkustaa Magdeburgiin, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla asuville kätevin. Saksan junissa ei ole erityisiä opiskelijaalennuksia, joten lippujen hinnat ovat melko korkeat. Junat kuitenkin kulkevat saksalaisittain pääosin ajallaan. Magdeburgin päärautatieasemalla (Hauptbahnhof) meitä oli vastassa paikallisen kvkoordinaattorin assistentti ja poika, joka teki työelämään tutustumista yliopistolla. Tällä kokoonpanolla menimme lunastamaan asuntomme ja pääsimme alkuun. Saimme kassit, joissa oli esitteitä ja ohjeita tulevaan. Opastusta ensimmäisinä päivänä olisi kaivannut enemmän, sillä ensimmäisen päivän ja asuntojen saamisen jälkeen olimme käytännössä omillamme. Kaiken sai hoidettua kuitenkin. Kurssien valitsemisessa ja ilmoittautumisasioissa olisi kaivannut
3 tuutorointia, ja siihen liittyviä asioita joutuikin kyselemään henkilöiltä, jotka olivat jo opiskelleet Magdeburgissa. Lensimme Magdeburgiin tarkoituksella sellaiseen aikaan, että olimme päiväsaikaan perillä, jotta toimistoissa ehdi vielä käydä samana päivänä hoitamassa asioita. Saimmekin asunnot itsellemme jo samana päivänä ja pystyimme asettumaan taloksi. Ystäväni asunto oli samassa talossa kuin minun. Suuntasimme ensiksi paikalliseen NP-nimiseen supermarkettiin. Suomalaiselle edullinen hintataso oli todella positiivinen yllätys ja mukaan sattui kaikenlaista ruuista ja juomista kahvinkeittimiin. Ensimmäiset päivät Saksassa sujuivat kierrellen erinäisiä toimistoja, sillä alkuvalmisteluihin kuuluivat muun muassa lukukausimaksun maksaminen, opiskelijakortin hankkiminen ja kaupungin asukkaaksi rekisteröityminen. Lukukausi maksoi noin 93 euroa. Muuttaessamme Saksaan elimme siinä uskossa että paikallinen pankkitili on kaikkien hankittava vuokranmaksua varten. Tämä ei ollut kuitenkaan tarpeellista, vaan vuokran saattoi maksaa suomalaiselta pankkitililtä. Suoraveloitussopimusta emme tehneet, mutta se olisi ollut mahdollista ainakin saksalaiselta pankkitililtä. Kuva 2. Alkupäivinä otetussa kuvassa en osannut vielä aavistaa kuinka tulisin kokemaan yhden tähänastisen elämäni suurimmasta kokemuksesta.
4 4. Asunto Tein asuntohakemuksen jokseenkin samalla tyylillä kuin Lappeenrannassakin, eli hakemukseen sai laittaa useampia kohteita. Hain asuntoa paikalliselta LOAS:lta, eli Studentwerk-nimiseltä järjestöltä. Loppupeleissä toiveilla ei ilmeisesti vaihto-opiskelijoiden osalta ollut merkitystä, sillä päädyin (kuten lähes kaikki muutkin) vaihto-opiskelijat asumaan isoon taloon, jossa oli tietääkseni vain pelkkiä yksiöitä. Taloa kutsuttiin IKUS-taloksi, sillä IKUS (Interkulturelle Studenten Magdeburg) sijaitsi siinä. Kerron myöhemmin raportissa enemmän kyseisestä järjestöstä. Yksiöt olivat kalustettuja, ja kaikissa oli oma vessa ja suihku. Kaikissa yksiöissä oli jääkaappi, mutta suurimmassa osassa ei ollut omaa keittiötä. Tässä tapauksessa ruuat valmistettiin yhteiskeittiössä, jotka olivat kylläkin hieman alkeellisia ja missään yhteiskeittiössä ei ollut uunia. Vapaa-aika-osiossa kerron mahdollisuudesta lainata astioita ja muita keittiössä tarvittavia välineitä. Suomeen paluussa yksi ihana asia muiden joukossa oli oma uuni ja keittiö. Yhteiskeittiöissä oli kuitenkin se hyvä puoli, että siellä tutustui moniin ihmisiin. Asuntoni oli kalustettu sisältäen sängyn, kirjoituspöydän, tuolin, kirjahyllyn ja kaapin ja yöpöytäkaapiston. Asuntoni sijaitsi kampuksella, koulumatka oli siis hyvin lyhyt. Kielten tunneille piti kävellä jonkin matkaa, sillä se sijaitsi eri suunnassa kampusta kuin asuntoni. Kampuksella aivan taloni läheisyydessä oli tenniskenttiä ja kuntosali. Yliopiston ruokala, Mensa, sijaitsi myös ihan taloni välittömässä läheisyydessä. Talo, jossa asuin, oli hyvin suuri. Ongelmia ilmeni, kun talossa oli vain yksi pyykkitupa, jonka kahteen pyykkikoneeseen ei ollut edes varauslistaa. Onni onnettomuudessa, pyykkitupa oli juuri siinä päässä taloa, jossa itse asuin ja vain kaksi kerrosta alempana, joten pyykkituvan tilanne oli helppo käydä tarkistamassa. Pyykkiä sai pestä lataamalla opiskelijakortille rahaa, ja kaksi koneellista (peräjälkeen pestynä) maksoi kaksi euroa. Laite, johon opiskelijakortti laitettiin, oli myös valitettavan usein rikki. Näissä olosuhteissa, kun pyykit sai pestyä, osasi oikeasti arvostaa puhdasta pyykkiä.
5 Asunnon kunto kannattaa itse tarkistaa heti, jottei joudu vastuuseen mahdollisista vioista asuntoa luovutettaessa. Lopputarkastus oli todella tarkka, joten kannattaa siivota asunto hyvin perusteellisesti kun kotiinlähtöpäivä koittaa. Kuva 3. Minun asuntoni osoitteessa Walther-Rathenau 19, Wohnheim 9, Zimmer 231. 5. Opiskelu Vaihdon aikana opintopisteitä tuli saada vähintään 20 kappaletta. Tämä on Lappeenrannan yliopiston vaatimus, mutta tulee huomioida, että vaihtokohteiden yliopistoilla voi olla omat vaatimuksensa. Kurssit valittiin alustavasti heti, kun tieto tulevasta vaihtokohteesta tuli. Tähän liittyi Learning Agreement, joka oli ikään kuin sitoumus käydä tietyt kurssit saavuttaakseen vaaditun opintopistemäärän. Oma Learning Agreementini meni loppujen lopuksi lähestulkoon täysin uusiksi, johtuen lähinnä siitä, etten löytänyt kurssitarjonnasta enää samoja kursseja. Kursseille ilmoittautuminen tuotti ongelmia, sillä osasta kursseista oli vaikeaa selvittää, tuleeko kyseiselle kurssille ilmoittautua netissä erikseen vai ei. Asia selviää laittamalla sähköpostia opettajille.
6 Tenttiin ilmoittautuminen saattoi olla kesken lukukautta ja se tehtiin paperilla paikallisessa opintotoimistossa. Kannattaa selvittää ajoissa, milloin tentteihin tulee ilmoittautua. Verkossa ilmoittautuminen ei ollut mahdollista. Tenttikäytännöistä Magdeburgissa huomioitavaa on se, että paikat tenttisalissa oli määritelty yleensä etukäteen, joten oman opiskelijanumeron löytäminen vei välillä aikaa. Tenttisaleissa ei siis ollut näkyvillä erityistä karttaa, josta olisi voinut hahmottaa oman paikkansa sijainnin. Kannattaa myös varautua siihen, että jotkin tentit järjestetään paikallisessa messukeskuksessa, mutta sinne pääsee hyvin ratikalla kampukselta, eikä matka ole pitkä. Tenteistä suurin osa oli vain tunnin pituisia, erityisesti kauppatieteiden kursseilla. Ajankäytön hallinta osoittautui tärkeäksi taidoksi. Ennen varsinaista lukukauden alkamista oli mahdollisuus osallistua viikon kestävälle saksan intensiivikurssille, joka oli hyvä startti vaihdolle ja myös hyvä mahdollisuus tutustua muihin vaihto-opiskelijoihin. Tämän lisäksi ilmoittauduin kymmenen opintopisteen saksan kurssille, joka kesti koko lukukauden (Deutsch als Fremdsprache). Kurssi jakautui siten, että yksi kerta viikossa oli pelkästään kielioppia ja muut kolme kertaa muita osa-alueita. Kurssilta sai olla poissa vain noin 20-25 % tunneista, joten mahdolliset poissaolot tuli minimoida. Oma kokemukseni kurssista oli yleisesti ottaen positiivinen, mutta johtuen siitä, että kurssia oli neljä kertaa viikossa koko lukukauden ajan, motivaation ylläpitäminen oli välillä haastavaa. Tenttiin kannattaa valmistautua hyvin, sillä se on moniosainen ja saadakseen kaikki kymmenen opintopistettä, jokainen osa tentistä tulee suorittaa hyväksytysti läpi. Saksan kielikurssi vei huomattavan osan vaihtoaikani opiskelusta, joten päädyin loppujen lopuksi ottamaan vain kaksi kauppatieteiden kurssia: Human Resource Management ja Introduction to International Management. Ensiksi mainittu kurssi sisälsi myös laskuharjoituksia, jotka olivat erikseen määrättyinä päivinä. Kummallakin kurssilla luennoille ja harjoituksiin osallistuminen oli vapaaehtoista mutta luonnollisesti suositeltavaa. Kyseiset kurssit eivät sisältäneet ryhmätöitä, joten opiskelu oli melko itsenäistä. Human Resource Management-kurssilla järjestettiin vapaaehtoinen välikoe, josta oli mahdollisuus saada lisäpisteitä lopputenttiin. Näiden kurssien lisäksi kävin kuitenkin English in Economics and Management kurssin, josta tosin selvisi myöhemmin että opintopisteiden saaminen kyseisestä kurssista olisi edellyttänyt kurssin käymistä myös toisella periodilla, jolloin olin jo
7 muuttanut Suomeen. Asia oli myös ollut epäselvä Taiwanilaiselle ystävälleni, jonka kanssa olimme yhdessä kurssilla ainoina vaihto-opiskelijoina. Kurssi oli kuitenkin mukava ja opettavainen sisältäen muun muassa Academic paper:in kirjoittamisen kurssin lopussa ja esitelmän jostakin kauppatieteiden tiedemiehestä. Kielikurssit olivat pääosin maksullisia, ja hinta riippui useammista seikoista, kuten siitä, oliko Erasmus-vaihto-opiskelija vai ei. 6. Vapaa-aika Vaihto-opiskelujeni ajoittuminen keväälle ja kesälle mahdollisti huomattavasti monipuolisemman vapaa-ajan aktiviteettien kirjon. Asuntoni vieressä, aivan kampuksella, oli monia urheilumahdollisuuksia tenniksestä kuntosaliin ja jalkapalloon. Itse kävin lenkkeilemässä Elbe-joen varrella, sillä siihen oli lyhyt matka asunnoltani. Pelasin myös lempilajiani tennistä muutamaan otteeseen. Urheilun lisäksi vapaa-aikaan kuului luonnollisesti kavereiden näkeminen ja erinäiset juhlat. Torstaisin talossamme järjestettiin Kickus, jossa sai pelata pöytäjalkapalloa sekä biljardia, jutella ihmisten kanssa ja vaikka nauttia hyvää saksalaista olutta. Kickus-tapahtuman järjestää IKUS (Interkulturelle Studenten)-niminen järjestö, joka järjestää vaihto-opiskelijoille erilaisia tapahtumia Kickusista kulttuurifestivaaleihin ja kaupunkimatkoihin. IKUS:in tilat ja toimisto sijaitsivat samassa talossa kuin missä asuin, jo aiemmin tässä raportissa mainitussa IKUStalossa. Näissä tiloissa oli huone, jossa oli paljon astioita ja ruuanlaittovälineitä, joita sai ottaa lainaan siksi ajaksi, kun asui talossa. Astiat tuli palauttaa takaisin kyseiseen huoneeseen vaihdon lopussa. Vaihtoaikamme lopussa kävimme Magdeburgissa saamamme suomalais-saksalaisen ystävämme kanssa vaeltamassa Brocken-nimiselle vuorelle, johon reitti lähtee Harz-nimisestä kaupungista. Matka Magdeburgista Harziin ei ollut pitkä, vaan juuri sopiva päiväretkelle. Luonto
8 vaellusreitillä muistutti todella paljon sitä suomalaista luontoa, kun ajetaan suomalaiselle kesämökille pitkin hiekkatietä. Kuva 4 ja 5. Viimein perillä! Brocken-vuoren huippu saavutettu. Magdeburg tarjoaa joitakin nähtävyyksiä kierreltäviksi vapaa-ajalla, sekä muun muassa elokuvateatterin ja oopperatalon, jossa voi oopperan lisäksi käydä katsomassa esimerkiksi musikaalin. Tarkoituksenamme oli käydä katsomassa erästä musikaalia, mutta harkittuamme asiaa liian pitkään, liput olivat myyty jo loppuun. Nähtävyyksistä yksi tärkeimmistä on mielestäni ainakin The Green Citadel, satumainen rakennus, jossa on asuintaloja ja sisäpihalla erilaisia putiikkeja. Rakennus muistuttaa tyyliltään espanjalaisen taiteilijan, Antoni Gaudin, suunnittelemia rakennuksia Barcelonassa. Tämän lisäksi muita suositeltavia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Magdeburgin katedraali, Millennium-torni ja miksei vaikkapa paikallinen eläintarha, jossa itsekin kävimme.
9 Kuva 6. Tapasin vuohen eläintarhassa. Kuva 7. The Green Citadel.
10 Ensimmäisellä viikolla järjestettiin epävirallinen kaupunkikierros jordanialaisen opiskelijan toimesta. Kiersimme kaikki olennaiset paikat kaupungissa. Myös ensimmäisen viikon saksan intensiivikurssilla kävimme opettajan kanssa lyhyellä kaupunkikierroksella. 7. Lähtö Tentit loppuivat jo heinäkuussa, mutta halusimme jäädä viettämään lomaa Magdeburgiin vielä kahdeksi viikoksi sen jälkeen, joten palasimme Suomeen vasta 6.elokuuta. Ennen lähtöä oli hoidettava joitakin asioita, mutta tällä kertaa niitä ei ollut niin monta kuin saapumisessa Magdeburgiin. Vaihdon loputtua tulee muun muassa irtisanoa asunto, sopia asunnon tarkastus (mieluiten lähtöpäivälle), ilmoittaa kaupunginvirastoon lähtemisestä ja pyytää todistus vaihdossa olemisesta paikallisen yliopiston kv-koordinaattorilta. Jos sattuu asumaan samassa asunnossa kuin minä, tulee myös IKUS:lta lainatut astiat ja muut tavarat palauttaa niille tarkoitettuun huoneeseen. Itse olin ostanut omaan asuntooni verhon ja ylimääräiset lakanat, joten lahjoitin nämä ystävilleni. Jouduin lahjoittamaan jopa vaatteita pois johtuen siitä, että koko 5 kuukautta piti yrittää pakata matkalaukkuun. Matkustimme takaisin Suomeen samalla tavalla kuin Saksaan mennessämme, eli otimme Magdeburgista junan Berliiniin ja lesimme Suomeen Berliinin Tegel-lentokentältä. Tämä on ehdottomasti nopein ja kätevin tapa matkustaa Helsingin ja Magdeburgin väliä, mutta valitettavasti myös kallein. Ryanair lentää Lappeenrannasta Düsseldorfiin Weeze-lentokentälle hyvinkin edullisesti, mutta tämän päälle tulee junaliput ja todella monia tunteja matkustamista. Junalippujen hinnoissa on huomattavia vaihteluita riippuen matkustuspäivästä ja siitä, kuinka aikasin liput ostaa. Opiskelijat saavat matkustaa Magdeburgin ratikoissa ilmaiseksi opiskelijakortilla. Pitkän matkan junissa ei valitettavasti ole opiskelija-alennuksia. Pitkän matkan junissa voi tosin määrättyinä päivinä hyödyntää Schönes Wochenende-lippua, jossa voi ryhmässä matkustaa edullisemmin. 8. Muita asioita ja loppusanat
11 Saksalainen kulttuuri on hyvin lähellä suomalaista kulttuuria, joten sen suurempaa kulttuurishokkia en ainakaan itse kokenut. Saksa on kuitenkin hyvin byrokraattinen maa, jossa lähes jokaiselle asialle löytyy täytettävä paperi. Oikeat ja tilanteeseen sopivat käytöstavat ovat hyvin tärkeitä, erityisesti teitittely. Myös se tulee huomioida, että asioita voi olla vaikeaa muuttaa jälkikäteen. Tämä ilmentää sitä kulttuurista asiaa, että säännöistä on pidettävä kiinni eikä selittelyillä pääse pitkälle. Saksassa asiat toimivat siis melko hyvin ja säännönmukaisesti. Hienoa vaihtoaikana oli se, ettei kulttuurielämys rajoittunut vain saksalaiseen kulttuuriin, vaan johtuen monikulttuurisesta vaihto-opiskelijoiden ympäristöstä, opin useita asioita eri kulttuureista Saksasta Syyriaan asti. Sain paljon uusia ystäviä ja tuttavuuksia vaihdon aikana. Kirjoittaessani tätä olen jo käynyt vaihdon jälkeen tervehtimässä ystäviäni Magdeburgissa. Matka sai minut huomaamaan, kuinka suuri ikävä minulla oli ollut vaihtokohteeseeni, erityisesti ihmisiin. Kävin vaihdon aikana Suomessa kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran kävin pääsiäisenä lähinnä sen takia, että monet matkustivat jonnekin ja ajatus kampuksella yksinolosta ei houkuttanut. Päätin siis suunnata perheeni luokse. Toisen kerran jouduin menemään Suomeen, sillä olin saanut uuden asunnon Lappeenrannasta ja oli siis tehtävä muutto. Suomessa käynti sai minut huomaamaan, kuinka iloinen olin siitä, että sain vielä palata Magdeburgiin. Kotimaassa käyminen vaihdon aikana ei ole missään nimessä välttämätöntä, mutta tarvittaessa se voi helpottaa koti-ikävää ja tuoda pienen tauon opiskelijaelämään. Joku viisas ihminen sanoi joskus, että vaihtoaika on matka omaan itseensä. Sitä se oli ainakin minulle, sillä opin hyvin paljon itsestäni ja koen kasvaneeni ihmisenä vaihdon aikana. Vaihtoaika avartaa mieltä, altistaa erilaisille tilanteille, opettaa ja antaa todella paljon, jos siitä osaa ottaa kaiken irti. Vaihdosta tulee onnistunut, kun tasapainottaa opiskelun ja vapaa-ajan, eikä epäröi liikaa kokemasta erilaisia asioita. Huomasin myös, kuinka oman kulttuurin ja oman kielen arvostus kasvaa vaihdossa. Oman äidinkielen puhuminen suomalaisten ystävieni kanssa tuntui ihanalta, ja tärkeistä asioista ja mahdollisista iloista ja suruista puhuminen suomen kielellä oli tärkeää.
12 Lopuksi suosittelen kaikille lämpimästi vaihtoon lähtemistä. Kannattaa tehdä asioita nyt, kun se on niin helposti mahdollista. Vaihtoajasta riittää muisteltavaa varmasti koko loppuelämäksi ja niitä oppeja, mitä vaihtoaikana saa, ei välttämättä kirjoissa opeteta.