Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyön työryhmä Suomen kasvukäytävän ajantasakuulumiset Hämeenlinnassa 23.9.2015 Anna-Mari Ahonen, projektijohtaja
Aluekehittämispolitiikan kansallisessa keskustelussa kaupunkiseuduista kasvukäytävään! Tampere Väestönkasvu Pendelöinti Junaliikenteen matkustajat Helsinki Suuret taajamat Asukasluku, työpaikat, BKT, liikkuminen ja logistiikka, yritysten synty, kasvu ja liikevaihto, vientiyritykset, innovaatiot, koulutustarjonta jne jne
Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä (väestö, palvelut, sosioekonominen rakenne) ja valtakunnan tärkein kasvun alue. Suomen bkt:sta 45 % tuotetaan tämän valtasuonen varrella, yritysten liikevaihdosta 50 %. Työpaikoista n. 40 % sijaitsee kasvukäytävällä. Väestöstä n. joka kolmas asuu kasvukäytävän varressa (sis. pk-seutu). HHT on pääkaupunkiseudun kasvun tärkein purkautumiskanava, alueensa kuntien kasvuautomaatti, joka logistisesti ruokkii myös suurta osaa pohjoispuolelleen jäävästä Suomesta. Saavutettavuus on erinomaista, pendelöinti poikeuksellisen yleistä (yli 300 000 henkeä) ja pendelöintimatkat pitkiä > kasvukäytävä muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen ja Suomen suurimman työvoimapoolin. Pendelöivien tulotaso keskimäärin lähes 30 % keskivertoa kovempi. Keskeisimmät tunnusluvut
Kuvan kuntaryhmät on muodostettu toiminnallisen harkinnan perusteella. Ryhmät eivät noudata seuturajoja. Työmatkat v 2010 kuntaryhmien välillä (SYKE). Mukana vain alle 200 km matkat. 1 2 1: Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi 100 1 000 5 000 4 3 2: Akaa, Pälkäne, Valkeakoski 3: Hattula, Hämeenlinna, Janakkala 4: Loppi, Hausjärvi, Hyvinkää, Riihimäki 5: Espoo, Helsinki, Vantaa, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula 10 000 5 Pendelöinti
ASUMINEN on erityisroolissa koko kasvukäytävän syntymekanismin takana. Taustalla asumisen elämyksellisyys, laatu ja hinta sekä Suomen suurimman työmarkkinan (vrt. vaikka Oulu) helppo saavutettavuus. Kasvukäytävä on arjen kuhinan alusta! Tärkeitä tekijöitä kasvukäytäväilmiön takana: ASUMINEN
Vaikuttaa kiistattomalta, että aluerakenteen tasolla Suomi tiivistyy. Syntyykö Suomeen neljä liikkumismahdollisuuksiin ja saavutettavuuteen perustuvaa työssäkäynnin suuraluetta? (Juha Kostiainen / YIT) - Vai ennemmin kolme. Jyväskylä saattaa jatkossa suuntautua vaihtoehtoisesti Tampereelle ja liittyä satelliittina Suomen kasvukäytävään. (Vrt: työssäkäyntialue ja toiminnallinen alue) Lähde: Timo Aro, Oulun yliopiston maantieteen laitos, SYKE/YKR. Suomen aluekehityksen ja aluerakenteen Big Picture
MISTÄ LÄHDETTIIN? tiedostettiin kasvukäytävän merkitys aluetaloudelle ja kansantaloudelle nähtiin, että kasvu jatkuu, mutta miten ottaa se kestävästi vastaan? oltiin yhtä mieltä myös kasvun edellytysten vahvistamistarpeesta maakuntaliitot ja kaupungit/kunnat tarttuivat aiheeseen samaan aikaan voimat päätettiin yhdistää, mukaan kauppakamarit ja ministeriöt ymmärrettiin, että aluekehittäminen on otettava alueella omiin käsiin
Akaa, Hattula, Hausjärvi, Helsinki, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Janakkala, Lempäälä, Loppi, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Pälkäne, Riihimäki, Ministeriöt: Tampere, TEM Valkeakoski, LVM Vesilahti, YM Ylöjärvi, OKM Hämeen liitto, Espoo Pirkanmaan liitto, Seinäjoki Uudenmaan liitto, Helsingin kauppakamari, Hämeen kauppakamari, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari ja Tampereen kauppakamari. Keitä verkostossa on jäseninä?
Mitä olemme: Olemme Suomen kasvukäytävän yhteistyöelin, jonka tehtävänä on vahvistaa maakuntakaavojen ja muiden maakunnallisten suunnitelmien yhteensopivuutta, yhdessä maakuntaliittojen ja ympäristöministeriön kanssa. Olemme mukana kehittämässä alueemme elinympäristöjä, sujuvaa liikkumista ja tähän liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä yritysten että yksilöiden näkökulmasta. Huolehdimme toimivan työmarkkina-alueemme vahvistamisesta edelleen. Huomiomme keskipisteessä ovat pääväylien lisäksi niiden tärkeimmät solmukohdat: asemanseudut, pääväylien risteykset ja liittymät. Tavoitteemme on varmistaa pääväyliemme, lentokenttiemme ja satamamme investoinnit, joita vientiteollisuus tarvitsee. Tavoitteidemme saavuttamiseksi ja rahoituspohjan laajentamiseksi voimme olla myös hanketoimija. Kasvukäytäväverkoston nykyinen olemus
KUINKA TYÖSTETTIIN? työpajoihin laaja joukko asiantuntijoita koolle kasvukäytävän luonnetta ja laajuutta hahmotettiin tilastoaineistojen avulla kasvukäytävä vietiin kansallisen aluekehittämisen keskustelun keskiöön sidosryhmäverkoston räjähdysmäinen kasvu Suomen kasvukäytävä tarjottiin alustaksi monenlaiseen kehittämiseen
- Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laadittiin Kasvukäytävän Elinvoimakartasto: kasvukäytävän elinvoimaisuuden Iso Kuva monen eri indikaattorin näkökulmasta havainnollisesti esitettynä kuntakohtaisena tietona, laajassa karttasarjassa. - Kartasto vapaasti hyödynnettävissä osoitteessa www.suomenkasvukaytava.fi Elinvoimakartasto
- Aiesopimuksen toteuttamiseksi kevään 2014 kestänyt työpajatyöskentelyvaihe > kasvukäytävän oma VISIO 2020. - Visiota kokoavissa laajoissa työpajoissa (5 kpl + paikalliset ja alueelliset työpajat) panoksensa kasvukäytävätyöhön antoi yli 150 eri alojen asiantuntijaa. - Visiotyöskentelyn aikana HHT-kasvukäytävälle vakiintui uusi nimi Suomen kasvukäytävä. - Visio-asiakirjaa käsiteltiin ohjausryhmässä ja lopuksi se hyväksyttiin neuvottelukunnan toimesta 20.1.2015. - Älykäs liikenne ja sujuvan liikkuvuuden edistäminen, digitalisaation mahdollisuudet, uuden ajan energiantuotanto, julkisen ja yksityisen tehokkaampi kasvuyhteistyö, brändin rakentaminen VISIO 2020
MISSÄ OLLAAN NYT? edessä hallitusohjelman toteuttamissuunnitelma ja täytäntöönpano kasvukäytävät ensimmäistä kertaa mukana kaupunkiseutujen rinnalla yhteinen edunvalvonta ollut onnistunutta kasvukäytäväpolitiikan mahdollisuudet järjestelmämuutoksessa: Millainen on tulevaisuuden kuntalaitos? Miten ratkeaa SOTE? Kunnat palvelukunnista elinvoimakunniksi, käytävien merkitys korostuu asiantuntijatasolla HHT tunnistettu erinomaiseksi pilottialustaksi liikkumisen digitalisaatiosta infrainvestointeihin ja kaikkea siltä väliltä ministeriöt hienosti tukena kaupallisten toimijoiden kiinnostus herää
! Kasvukäytävät nyt hallitusohjelmassa, tukee elinvoimayhteistyötä!
Älyliikenne ja MaaS (Mobility as a Service): Liikkuminen on oleellinen osa kasvukäytävämekanismia. Arjen liikkumisen kehittämiseksi verkostossa tehty paljon pohjatyötä. VISIO 2020: Suomen kasvukäytävästä Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. Kasvukäytävä on nyt tunnistettu asiantuntijoiden toimesta liikkumisen palveluistamisen ja digitalisaation suhteen maan parhaaksi testbediksi. Suomessa alan johtavaa osaamista (Tre ja Hki) Aikaa ei hukattavaksi, käytännön kokeiluja saatava vauhtiin > palveluvienti! Kuntien henkilöliikenteen ostoissa paljon tehostamista. Liikenteen digitalisaation mahdollisuudet kansallisesti ja alueellisesti
Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta. Aluksi: paras tilannekuva + palveluiden yhdistäminen + ostaminen + maksaminen mobiilisti. Myöhemmin: myös optimaaliset logistiset ketjut. Rajattomia mahdollisuuksia alueen yrityksille - mitä kaikkea!? 4/5 Kuvalähde: Idean Oy
Energiaomavarainen kasvukäytävä: Energiaomavaraisen kasvukäytävän tavoite mukana verkoston järjestäytymisestä lähtien, Helsingin kaupungin toivomuksesta Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimia sekä liikenteen energiamuotojen että paikallisen energiankulutuksen ja tuotannon suhteen Hallitusohjelmassa nämä molemmat vahvasti mukana. Energiapolitiikkaa voitaisiin ohjata valtion ja kasvukäytävän välisellä kasvukäytäväsopimuksella. Biotalous, kiertotalous, paikallinen energiantuotanto ja vaihtoehtoiset energiamuodot
Energiaomavarainen kasvukäytävä. Mitenkäs tämä temppu tehdään? Ja miten tästä saadaan uutta liiketoimintaa alueelle? 3/5
SEURAAVAT ASKELEET? kasvukäytävien vahvistuvaa roolia aluekehittämispolitiikassa selkeytettävä Suomen kasvukäytävän kehittämistyölle aiempaa vahvempi valtion status sopimusperusteisen valtio-kunta yhteistyön uusia muotoja kehitetään Kamarien ja Yrittäjien avulla kasvukäytävästä yritysten elävä yhteisöalusta kasvukäytävästä näyteikkuna maailmalle käytävän kasvukuntien verkoston uusi keskinäinen elinvoimayhteistyö liikkumisen digitalisaation kautta yrityksille palveluvientimahdollisuuksia vientiteollisuuden tarvitsema saavutettavuus kuntoon
Tekemisen kolme eri tasoa: 1.Politiikka- ja strategiataso 2.Hanketaso (lisää voimavaroja ulkopuolisella rahoituksella, vivuttaminen) 3.Toimenpidetaso: yksityisten toimijoiden auttaminen yhteyteen kuntien ja alueiden kanssa > nopeita kokeiluja, esikaupallisesta kaupalliseen Politiikkatasosta toimeenpanpoon kaikkia näitä tarvitaan
Myös kuntien omaa työtä tarvitaan Kasvukäytävällä yli 300 000 pendelöijää, määrä kasvaa. Kasvukäytävä on Suomen suurin työvoimapooli ja Suomen suurin työmarkkina-alue, toimintaympäristönä osittain kuin suuri kaupunki mutta ei suunniteltu sellaiseksi -Kuntien palvelutuotannon ja fyysisen ympäristön palveltava liikkuvan arjen vaatimuksia, kaikki keinot käyttöön! -Asumisen laatu ja arjen elämykset, kunnissa pystyttävä tarjoamaan! -Osallistuminen yhteisen kasvukäytäväbrändin luomiseen! Liikkuvan modernin arjen helpottaminen
Mitä tästä saavat Yritykset -Kasvukäytävästä erityisesti hyötyviä toimialoja ovat mm: liikkumiseen ja logistiikkaan kytköksissä olevat alat, palvelualat (väestön keskittymisen välitön vaikutus), rakentaminen ja muut kiinteistöihin ja infraan liittyvät alat, rahoittaminen (arvo ja arvostukset keskittyvät kasvualueille), henkilöstörekrytointi ja matkailu. -Vähintään mainituilla aloilla toimivien yritysten tulisi ymmärtää kasvukäytävämekanismia ja sen lainalaisuuksia. > Oman toimintaympäristön hyvä tuntemus auttaa tekemään liiketoiminnan kannalta oikeita strategisia valintoja. -Ainakin joillakin aloilla jatkossa mahdollista verkottaa käytävän yrityksiä keskenään (arvoketjujen tietoinen vahvistaminen). -Kasvukäytäväverkosto muodostaa yrityksille mahdollisuuden rakentaa kontakteja käytävän laajuiseen julkisten organisaatioiden ryhmään. Kohti fiksumpia julkisia hankintoja. -Jatkossa tavoitteeksi yhteisöalusta: digitaalisten välineiden mahdollistama alueellinen verkottuminen! Kasvukäytävätyön mahdollisuudet toimijoiden kannalta
Mitä tästä saavat Kunnat ja maakuntaliitot -Kasvukäytäväyhteistyö tehostaa omaa edunvalvontaa ja pohjustaa pidemmällä aikajänteellä myös investointeja alueelle. -Kasvukäytäväverkosto tarjoaa harvinaisen kanavan keskustelulle ja kehittämiselle alueet ylittävissä teemoissa suoraan valtio-osapuolen kanssa. -Verkoston kautta pääsee mukaan valmistelemaan hallitusohjelmassa mainittuja sopimuksellisia instrumentteja oman alueen kehittämiseksi. -Verkoston kautta saa käyttöön kansallista huippuosaamista vision sisältämissä teemoissa. -Verkoston kautta voi vahvistaa yhteistyötä käytävän muiden organisaatioiden kanssa. Verkottuminen on kustannustehokas keino tehostaa omaa kehittämisresurssia. -Kasvukäytävämekanismin perusteellinen ymmärtäminen muodostaa pohjan kunnan tai liiton kaikille strategisille tavoitteille. > Kunnat ja liitot ovat alueet ylittävän toiminnallisen kokonaisuuden osia. -Tukea myös päätöksentekoon, tietoa suoraan ministeriöistä. -Tukea pilotointien järjestämiseen (tavoitteina arjen helpottaminen, kuntatalouden säästöt jne) -Edunvalvontatuki, Seinäjoki osana Suomen elinvoimaisinta toiminta-aluetta Kasvukäytävätyön mahdollisuudet toimijoiden kannalta
Mitä tästä saa Valtio-osapuoli (ministeriöt) -Kansallinen kasvu tehdään suurelta osin kasvukäytävän alueella. Kasvukäytäväyhteistyö kokoaa voimat kansallisen kasvun kiihdyttämiseksi. -Kasvukäytäväverkostosta löytyy mahdollisuuksia kansainväliseen markkinointiin (kansallinen brändi) ja viennin edistämiseen. -Kasvukäytävä on luonteva kokeilualusta monen teeman osalta ja mahdollistaa pilotointipohjaista kehittämistä ja lainsäädännönkin kokeiluja, hallitusohjelmassa kuvatulla tavalla. -Kasvukäytäväyhteistyö auttaa valtio-osapuolta yhdessä alueiden kanssa muodostamaan kansallista tavoitekuvaa aluerakenteen lisäksi laajemminkin aluekehittämiseen. -Kasvukäytäväverkoston järjestäytyminen mahdollistaa yhden luukun periaatteella toimivan jatkuvan asiantuntijayhteyden kasvukäytävän kanssa. Kasvukäytävätyön mahdollisuudet toimijoiden kannalta
Mitä tästä saa Tavallinen ihminen, kuntalainen ja kansalainen -Kasvukäytävätyö on aluekehittämisen väline, mutta viime kädessä yhteistyö tuottaa hyötyä myös suoraan alueen asukkaille ja alueella toimiville ihmisille. -Moderni, liikkuva arki muuttuu sujuvammaksi ja mukavammaksi uusien liikkumisen palveluiden ja parantuneen informaation myötä. -Kasvukäytäväalueen työpaikkatarjonta vahvistuu. -Palveluvalikoima kasvaa väestönkasvun myötä. -Julkisten palveluiden ylikunnallinen yhteensovittaminen helpottuu. -Mahdollisuudet kestävään elämäntapaan ja ekologisiin valintoihin lisääntyvät. -Yhteisöllisyyden edellytykset vahvistuvat. Kasvukäytävätyön mahdollisuudet toimijoiden kannalta
Mitä meille (kasvukäytävänä) juuri nyt tarjotaan? -Ministeriöt (LVM, TEM, YM ja OKM): käytännön tuki (hankinnat, juridiikka, sisäiset vaikuttamismahdollisuudet), pilotointialustana toimiminen (MaaS, digitalisaatio, vaihtoehtoiset polttoaineet, automatisaatio, tietoliikenne), Liikennelabra, kansainväliset kontaktit, (mm. Team Finland), sopimusinstrumentti -Tekes: My Mobility Factory, muu promotyö -Älyliikenneyhteisö (mm. asiantuntijat, suuryritykset, tiedeyliopistojen liikennetoimijat): itsestäänselvä erityisasema -Kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät: vahva sitoutuminen, halu ottaa seuraavia askelia kasvukäytävän yrityskentän auttamiseksi -Tampereen kaupunki ja kaupunkiseudun kuntayhtymä: henkilöresurssi -Maakuntaliitot: EU-rahoitusta, maakuntakaavojen ja suunnitelmien yhteensovittuminen -Hallitusohjelma: poliittinen tuki, kuntakenttä murroksessa (pilottitoiminta, biotalous, kiertotalous, cleantech) Kasvukäytävätyön mahdollisuudet koko alueen kannalta
- Kasvukäytävän muodostama ehjä toiminnallinen alue ensimmäistä kertaa sopimuksellisena kokonaisuutena siten, että sopijana on myös yhtenäinen valtio-osapuoli. - Kasvukäytäväsopimus: temaattisesti kasvua vahvistava täysin uusi sopimusinstrumentti, joka sisältää elementtejä sekä aiemmasta MAL-aiesopimusmenettelystä että kasvusopimusmenettelystä. - Mittakaava kasvukäytäväsopimuksessa erilainen kuin kaupunkiseutujen aiesopimuksissa. - Sopimus integroi Helsingin ja Tampereen seudut ja niiden sopimukset aiempaa paremmin yhteen ja huomioi uutena elementtinä myös kasvukäytävän keskiosan. - Valmistellaan sopusoinnussa alueiden kehittämislain ja maakuntakaavoituksen kanssa. Kasvukäytäväsopimus
- Suomen kasvukäytävän kasvukäytäväsopimus toimii pilottina kasvukäytäväsopimusinstrumentin kehittämisen kannalta! Teemat: - Liikkuminen: henkilöliikenne ja logistiikka kasvukäytävän muodostaman yhtenäisen liikennejärjestelmän alueella. Liikenneinnovaatiot, älyliikenne ja liikkumisen konseptointi. - Maankäyttö: yhdyskuntarakenteen tiivistäminen keskittyvän aluerakenteen sisällä. Painopiste asemanseuduilla ja nauhamaisen rakenteen ytimessä. - Asuminen: asuntorakentamisen kustannusten kasvun hillitsemismahdollisuudet. - MAL-koordinaatio: kestävä tapa vastaanottaa kasvua Suomen rakenteellisesti eheimmällä vyöhykkeellä. - Energia: tavoitteellinen energiapolitiikka: energiaomavarainen kasvukäytävä, biotalous. Kasvukäytäväsopimus
Osaavan työvoiman saatavuus, hyvä infra, laadukas elinympäristö ja kansallisesti ottaen muuta maata pienempi sijaintipaikkariski tekevät kasvukäytävästä houkuttelevan sijaintialustan vientiyritykselle. (Vuorineuvos Kari Neilimo) Talouselämä n:ro 18 / 8.5.2015 Vientivetoinen tuotanto kansantalouden vauhdittajana
Kysy lisää tai lataa aineistoja! Internet-sivut, Facebook ja Twitter www.suomenkasvukaytava.fi anna-mari.ahonen@hameenlinna.fi Kiitos tarkkaavaisuudestasi!
Suomen kasvukäytävästä Euroopan johtava älyliikenteen pilottialusta. Toimijoiden (LVM, Tekes, älyliikenneyhteisö jne.) kanssa keskusteltuja pilotointiteemoja: MaaS (Liikkumisen digitaaliset palvelut kärkihankkeena myös hallitusohjelmassa): Kasvukäytävän asema maan parhaana kokeilualustana itsestäänselvä. Avoimen liikkumisen datan tilanne ja lähitulevaisuuden tarpeet koko kasvukäytävällä juuri selvitetty (selvitys julkaistu LVM:n Liikennelabran alla). Seuraavaksi onnistuttava ministeriön tuella nousemaan Euroopan johtavaksi pilottialustaksi. Liikennelabran core-ryhmässä Bordeauxia varten kehitetty teesi: Finland - the Most Pluggable Country (käytännössä kasvukäytävä). Olemassa jatkuva tiivis keskusteluyhteys laajaan toimijajoukkoon ministeriössä ja kentällä. Valmisteilla ja suunnitteilla MaaS-pilotointeja kasvukäytäväalueella. Tekesin rahoittamia MaaS-operaattorikokeiluja käynnistymässä, julkistus lähiaikoina. Tekesin rahoittama My Mobility Factory -hanke (Tampereen yliopisto) käynnistetty tukemaan syntyviä operaattoreita (A-MA ohry:n pj), tärkeimpänä toiminta-alustana kasvukäytävä. Suuri määrä erikokoisia yrityksiä liikkeellä etsimässä kokeilumahdollisuuksia!! Käytännön apua toimijoiden ja kuntien yhteensaattamiseen tarvitaan (saadaankin, välineenä mm. LVM:n Liikennelabra 2.0). Automatisaatio ja robotisaatio: MaaS:n looginen jatko ja seuraava välttämätön kehitysvaihe. Ideatason keskusteluja käyty LVM:n kanssa. Juuri nyt tekeillä: pilotoinnit
Muita liikkumiseen ja tietoliikenteeseen liittyviä pilotointiteemoja: Tietoliikenneyhteydet: Automatisaation edellyttämät tietoliikenneyhteydet saatava Suomessa edes tällä yhdellä kokeilualueella riittävälle tasolle. Kasvukäytävä voisi toimia kokeilualueena myös 5G:n suhteen. Käytävästä olisi tarpeen rakentaa kotimaisen kehitystyön lisäksi kansainvälisten toimijoiden testialusta. Alustavia keskusteluja LVM:n virkamiesten kanssa tästä käyty. Testialusta-aiheena voisi olla myös junakuuluvuus: mobiilityön tulisi kasvukäytävän muodostamalla työmarkkina-alueella olla mahdollista! Aiheen ensimmäisessä yhteistyökeskustelussa kasvukäytäväkin mukana. Sähköautojen laatukäytävä: Osa kaupungeista tekee jo tavoitteellista työtä sähköautojen määrän kasvattamiseksi. Työtavat eivät ole rinnasteisia keskenään, yhteensovittava ja kokoava näkemys tarvitaan. Kasvukäytävä soveltuisi erinomaisesti EU komission tarkoittamaksi laatukäytäväksi. Alustavia keskusteluja käyty (Tekes, LVM). Vähäinen määrä selvittämisresurssia tarvitaan. Työhön pitäisi tarttua nopeasti. Muut vaihtoehtoiset liikennepolttoaineet: Energiaomavaraisuuden tavoite vahvasti mukana kasvukäytävän omassa visiossa. Kattaa kaikkien vähähiilisten liikennepolttoaineiden saatavuuden parantamisen, tärkeimpiin solmukohtiin monipuolinen hubi. Alustavia keskusteluja käyty yksityisten toimijoiden kanssa. Kiinnostus suurta. Käytännön apua toimijoiden ja kuntien yhteensaattamiseen tarvitaan. Juuri nyt tekeillä: pilotoinnit
Muita käytössä olevia työvälineitä: Kasvukäytäväsopimus: Kilpailukyky-kärkihankkeen alla (Olli Rehn / TEM) on myös uusi kasvukäytäväsopimusinstrumentti. Teemat ovat koko kasvukäytäväalueen laajuisia ja liittyvät esimerkiksi älyliikenteeseen, tulevaan energiaomavaraisuustavoitteeseen, kehittyvien asemanseutujen ketjun muodostamaan kokonaisuuteen, asumisen hintakehityksen hillitsemiseen (sääntelyn helpottaminen), elinvoimakaavoituksen kokeilun mahdollistamiseen (YM) jne. Tekes oletettavasti sopimuksessa mukana. Kasvukäytävä saamassa erilaista tukea ja rahoitusta Tekesiltä myös Liikennelabra 2.0 testialueena. TEM:n valmistelu vielä kesken, kasvukytäväalue käynnistelee omaansa. Hankkeet: Kasvukäytäväteemojen asiantuntijatyön toteuttamiseksi käynnissä on joukko hankkeita. Edellä mainittujen lisäksi mm: -NSB CoRe (North Sea Baltic Connecting Regions), Rail Baltican jatkohanke, Kasvukäytävä mukana lähinnä Berliinin ja Tallinnan kaupunkien kumppanina älyliikenneteemoilla -Smart Commuting (Aalto-yliopisto, ERANET-ohjelma), mobiilityö, liikkumisesta lisäarvoa -Ketterä ja kestävä liikkuminen (EAKR / Pirkanmaan ja Hämeen liitot), Asemanseutujen rooli liikkumisen sujuvuuden edistämisessä Juuri nyt tekeillä: hankkeet ja kasvukäytäväsopimus