28. HELMIKUUTA NUMERO 2/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE 10 KYSYMYSTÄ METSÄ- VAKUUTUKSISTA LAKIUUDISTUS OLLAANKO MUUTOKSEEN VALMIITA? PUUNKORJUU Yövuorossa Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää Metsän vakuusarvo romahtaa Koivuntaimet loppuivat Talitinttejä erämetsässä
Uppoudu tarinaan ja arjen elämään Eräretkiä Pohjolassa Ax. Fr. Londen Suomennos Kalle Väänänen ja Oskari Väänänen Eräretkiä Pohjolassa on yksi suomalaisen eräkirjallisuuden klassikoita, jonka ainutlaatuisen rehelliset ja monipuoliset metsästystarinat sekä kiinnostava, yksityiskohtainen ajankuva ovat saaneet lukijoita yhä uusista sukupolvista. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1923 nimellä Kertomuksia ja kokemuksia eräretkiltä pohjolassa. Uusintapainokseen on koottu kaksiosaisen alkuteoksen parhaat kertomukset. Jo pikkupoikana metsästyskipinän saanut kirjailija kertoo jännittävistä hetkistä suurriistajahdeissa, ihailee luonnon kauneutta ja kuvailee lämpimästi lukuisia viisaita koiriaan. Kustantajan ovh. 42 euroa Saatavana myös e-kirjana Elisa Kirjasta Suurteos upeassa tuotelaatikossa Ihminen ja metsä kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Metsien hoidon, käytön ja merkityksen kehittymistä valottava historiateos tarkastelee metsiä samanaikaisesti kansallisen luonnonvaran, suomalaisen elinympäristön ja muuttuvan yhteiskunnan kannalta. Kirjahankkeesta on vastannut Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos. Runsaasti kuvitetun teoksen lähestymistapa on kokemushistoriallinen: kuinka ihminen on eri aikakausina ja erilaisissa tilanteissa kokenut metsän, millaiseksi hän on sen mielessään jäsentänyt ja miten elänyt sen kanssa. Kirjan osat: Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuun otto (1500 1850) Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsä talouteen (1850 1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950 2000) Kustantajan ovh. 120 euroa Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.fi
SISÄLLYS ARI KOMULAINEN MIKKO RIIKILÄ 42 SEPPO SAMULI 52 20 METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 2/ 4 28.2.2013 4 PÄÄKIRJOITUS: Kantohinnat joustivat jo 6 METSÄNOMISTAJA: Pentti Rytikoski uskoo yhdistysten pärjäävän 12 UUTISET: Metsien vakuusarvo romahtaa 14 Koivuntaimet loppuivat tarhoilta 15 METSÄTYYPPI: Kuka sopii metsuriksi? 16 MARKKINAT: Viimeisiä viedään OMA METSÄ 32 METSÄNHOITO: 10 kysymystä metsävakuutuksista 35 MOOTTORISAHAKOULU: Älä tingi turvallisuudesta 36 METSÄPERINTÖ: Testamentin uudet mahdollisuudet 38 KYSY POIS: Miksi ei Tilhi laula? 40 TUTKIMUS: 20 miljoonaa kiloa nokittavaa 50 RAHAPUU: Yksi totuus 51 ENNEN & NYT: Pellosta mäntymetsäksi 52 LAKIUUDISTUS: SE KAUAN ODOTETTU MUUTOS Professori Pasi Puttonen pohtii, onko metsäala valmis metsälakiuudistukseen. 58 LUHTA: Metsätiaiset talvipuuhissa 62 KOLUMNI: Tsunami vai loiva laine puumarkkinoille? 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Erämaaleimikot yhteismyyntiin 19 VERKOSSA: Tuleeko pinta-alavero? TEEMA: PUUNKORJUU 20 YKSIN YÖSSÄ Korjuuyrittäjä tekee talvella pitkää päivää. 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Ei ikinä 42 VARUSTEET: KÄSINEET OVAT PÄÄASIA Pystykarsija, metsuri, luontokuvaaja ja kelkkailija kertovat, millaisilla käsineillä pakkasella pärjää. 46 HALPAKIN HANSKA TOIMII 64 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Juhlahetkiin 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Kasvua talvella 74 TUOTE & TEKIJÄ: Vanhan pelastaja MAKASIINI 2 2013 3
PEFC/02-31-162 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kantohinnat joustivat jo Metsässä ryskätään taas yötä päivää, kuten tämän lehden kansikuvasta näkyy. Puukauppavuodet vaihtelevat, mutta maaliskuu on yleensä aina kaikkein vilkkain korjuukuukausi. Kahtena edellisenä vuotena puuta on silloin hakattu kumpanakin kuusi miljoonaa kuutiometriä. Joka päivä pinoon on kertynyt keskimäärin liki 200 000 kuutiometriä. Niin varmaan käy tänäkin vuonna. Taantumasta ja tehtaiden lakkauttamisista huolimatta metsäteollisuuden puuntarve pysyy viime vuoden lukemissa. Korjattavaa riittää, sillä puukauppa on käynyt vuodenvaihteen pientä hengähdystaukoa lukuun ottamatta tasaisesti koko syksyn ja alkuvuoden. Puuta on tarjottu myyntiin yllättävän paljon siihen nähden, että hinnat ovat laskeneet. Juuri valmistunut Metsäntutkimuslaitoksen tilasto kertoo, että reaalinen kantohintataso oli viime vuonna seitsemän prosenttia matalampi kuin vuonna 2011. Näin halpaa puu ei ole ollut sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Runsaan vuoden takaiset myrskytuhot selittävät hintojen laskua, mutta eivät kokonaan. Puun reaalihinta on pudonnut koko maassa. Siitä huolimatta raaka-ainetta ostettiin yksityismetsistä viime vuonna 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ainakaan puupulalla ei voi perustella vaatimuksia metsien kiinteistöverosta tai metsätilamaksusta, jotka taas viime viikkoina ovat nousseet puheenaiheiksi. Metsäteollisuuden päämarkkinoilla taantuma hidastaa kaupankäyntiä, joten puukaupan 4 MAKASIINI 2 2013 vauhdittamistoimet olisivat tässä tilanteessa outoja. Valtio tarvitsee rahaa, ja puun ostajat näkisivät mielellään, että tarjonnan kasvu pitäisi kantohinnat kurissa. Vaikka tukin hinta on laskenut, sahoilla sitä pidetään edelleen kalliina verrattuna lopputuotteiden hintoihin. Kepin käyttö on silti tähän hätään liioittelua. Markkinoihin puuttumiseen liittyy aina riskejä, joten siihen ei pidä ryhtyä kevyin perustein. Meneillään on monia hankkeita, kuten metsälain uudistaminen, joiden on arvioitu helpottavan puun tuloa markkinoille. Niiden vaikutusta odotellessa kannattaa turvautua kaupankäynnin perinteisiin menetelmiin, esimerkiksi puukaupan markkinointiin metsänomistajille. TÄMÄN NUMERON teemajutussa Mikko Riikilä esittelee puunkorjuuta, joka kymmenen viime vuoden aikana on muuttunut melkoisesti. Koneet ovat nykyään tehokkaita, mutta itse työ on tullut entistä vaativammaksi. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja ILMOITUSMYYNTI Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset Markkinointiassistentti ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15 16.00 Palvelupäällikkö Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315 49 808 0400 581 108 Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Helena Ågren p. 09 315 49 849 040 835 6479 Puhelin 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 844 Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. 09 315 49 842 045 130 0211 Metsätaloudellinen ammatti - -lehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 38 242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2013 Kannen kuvitus ARI KOMULAINEN
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. HELMIKUUSSA Nyt on aika laittaa lumikengät jalkaan, isosompaiset sauvat käteen ja mennä tutustumaan talviseen metsään. Kuva Ylläkseltä 20. helmikuuta. Kuva Veikko Hamara
METSÄNOMISTAJA Metsänhoitoyhdistyksille riittää tehtävää, vaikka laki muuttuukin, metsänomistaja Pentti Rytisalo tuumaa. Neuvonnan tarve ei mihinkään katoa. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA TÄMÄ ON HYVÄ HERÄTYS 6 MAKASIINI 2 2013
Hirvet olivat käyneet napsimassa pihlajanoksia Rytisalon piilopirtin pihamaalta. MAKASIINI 2 2013 7
METSÄNOMISTAJA Metsänhoitoyhdistysten rooli muuttuu lakiuudistusten myötä entistä tärkeämmäksi, sanoo Sodankylän Kelujärvellä maa- ja metsätaloutta harjoittava Pentti Rytisalo. Rytisalo on seurannut tarkkaan keskustelua metsälain ja ennen kaikkea metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Yhdistyksen tulevaisuus kiinnostaa virankin puolesta Rytisalo on Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Vaikka lopputulos kummankaan lain osalta ei ole vielä selvillä, yksi asia on Rytisalon mielestä selvä: Metsänomistajan edunvalvontaa sekä neuvontaa tarvitaan entistä enemmän. Vaikka pieni joukko kaikkitietäviä metsänomistajia voi pärjätä omillaan, suuri enemmistö on yhä ammattiavun varassa metsätalouden päätöksiä tehdessään. Yhdistysten onkin nyt tehostettava toimintaansa. Uudistus on hyvä herätys yhdistyskentälle. Yhdistysten on omalta osaltaan pystyttävä vastaamaan uusiin haasteisiin. Näitä asioita olisi ehkä pitänyt pohtia jo aikaisemmin. Jäsenistä huolehdittava Lakiuudistuksen myötä nykyisestä pakollisesta metsänhoitomaksusta todennäköisesti luovutaan. Yhdis- Sodankylässä metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenilleen muun muassa ilmaisen metsäsuunnitelman. Rytisalo selailee omien metsiensä tietoja usein netin kautta. 8 MAKASIINI 2 2013 Metsän merkitys kasvaa Pentti Rytisalon tila sijaitsee Kelujärvellä parikymmentä kilometriä Sotysten jäsenmäärät saattavat laskea jonkin verran. Osin sen vuoksi, että osa metsänomistajista ei ole kiinnostunut metsätaloudesta. Osa taas hoitaa jo nykyisinkin metsäasioita muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistysten on omalla toiminnallaan kuitenkin saatava metsänomistajat pysymään jäseninään, Rytisalo korostaa. Sodankylässä yhdistys tarjonnut jäsenilleen muun muassa ilmaisen metsäsuunnitelman, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Yhdistys päivittää sinne kaikki toteuttamansa hankkeet. Metsänomistaja voi itse kirjata suunnitelmaan netin kautta esimerkiksi taimikon varhaishoitoja tehdyksi. Rytisalon omien kokemusten mukaan metsäsuunnitelma on toimiva kokonaisuus. Tarvetta ostaa suunnitelmatietoja muualta ei ole. Uusi metsälaki puolestaan on tuomassa uusia vapauksia metsienkäyttöön. Niinpä metsänhoidossa tarvitaan aikaisempaa enemmän ohjeita erilaisten hakkuutapojen ja metsänhoitomenetelmien käyttöön. Yhdistysten pitää olla tässä mukana. Uuden lain tuomat metsänkäsittelyvaihtoehdot on esiteltävä metsänomistajille puolueettomasti. Samalla pitää tietysti kertoa ne riskit, jotka toimenpiteisiin liittyvät. Omaisuuden hoitajaksi Rytisalon mielestä yhdistyksen on tarjottava palveluita koko metsäomaisuuden hoitoon. Osin tätä on jo tehtykin, on esimerkiksi ryhdytty metsätilojen välitykseen. Se on Rytisalon mukaan ollut kaikkein etu. Metsätilojen hinnoittelu on nyt käyvällä tasolla. Kenenkään metsä ei vaihda omistajaa 60 70-lukujen tyyliin, jolloin tiloja myytiin vähän kuin häpeillen ja salassa. Ostajina olivat lähinnä metsäyhtiöt, ja hintataso oli sen mukainen. Rytisalo pitää myös tärkeänä, että yhdistyksen rooli puukaupassa säilyy merkittävänä. Yhteistoimintaa kuitenkin tarvitaan alan toimijoiden kesken. Puun ostajat ovat tärkei- Sodankylä Pentti Rytisalo näkee metsänhoito yhdistyslain muutoksen haasteena, mutta uskoo yhdistysten pärjäävän monipuolisia palveluja tarjoamalla. tä yhteistyökumppaneita, eikä yhdistyksen kannata tavoitella esimerkiksi puunkorjuun herruutta. Ensiharvennuksissa ja nuorten metsien kunnostuksissa riittää työsarkaa. Rytisalo haluaisi yhdistyksen ja maakunnallisen metsänomistajien liiton roolin korostuvan maankäytön suunnittelussa. Kaivokset, tuulimyllyt ja matkailu kaventavat koko ajan metsänomistajien mahdollisuuksia metsätalouden harjoittamiseen.
TAIMIKONHOIDOSSA OLEN MONEN MUUN METSÄNOMISTAJAN KANSSA PÄÄTYNYT SIIHEN, ETTÄ HOITOTYÖT ON TEHTÄVÄ HYVISSÄ AJOIN. YLEENSÄ JO SILLOIN, KUN KOHTEILLE EI SAA KEMERATUKEA. dankylästä Lokkaan päin. Vanhan perintötilan hoidosta vastaa nyt kolmas sukupolvi. Jatkon suhteen Rytisalo on mietteliäs. Maataloutta on vielä pellonviljellyn verran. Se loppuu kuitenkin ensi vuonna, kun isäntä tulee eläkeikään. Tilan noin 600 hehtaarin metsäomaisuuden hoidosta Rytisalo toivoo kahden muualla asuvan tyttärensä joskus kiinnostuvan. Pelloille on täällä kysyntää, joten viljelys jatkunee niiltä osin toisten toimesta. Pellonviljelyn lisäksi Rytisalo tekee metsätöitä. Hankintapuuta hän on korjannut jonkin verran myytäväksi polttopuuksi, mutta viime vuosina aika on kulunut etenkin taimikonhoitoon. Taimikonhoidossa olen monen muun metsänomistajan kanssa päätynyt siihen, että hoitotyöt on tehtävä hyvissä ajoin. Yleensä jo silloin, kun kohteille ei saa kemeratukea. On turha odottaa taimikoiden kasvavan läpipääsemättömiksi pöheiköiksi, ennen kuin sinne mennään raivaussahan kanssa, mies korostaa. Ajallaan tehty työ on helpompaa ja uusi taimikko pääsee nopeasti kasvuun. MAKASIINI 2 2013 9
METSÄNOMISTAJA Savotalta laivoja hitsaamaan Rytisalo on sitä sukupolvea, joka on aloittanut metsätyöt isän matkassa hevossavotalla. Puolipuhtaan pöllin parkkuussa kului moni nuoruuden kesä. Sen jälkeen Rytisalon tie vei etelään ja 60-luku meni muun muassa laivoja hitsaillessa. Vuonna 1975 hän palasi isännäksi kotitilalle. Yhdessä vaimon kanssa hoidetusta lypsykarjasta luovuttiin kahdeksan vuotta sitten. Nyt elanto hankitaan erilaisista maa- ja metsätalouden töistä. Rytisalolle on kertynyt lukuisa joukko erilaisia kunnallispoliittisia sekä maakuntatason luottamustehtäviä. Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajuuden lisäksi hän hoitaa paikallisen kyläpäällikön tehtäviä. Luottamustöiden hoitoon menee hyvinkin kaksi päivää viikossa. Ammattiliitot ovat työtehtävien myötä vaihtuneet Metallin ja AKT:n kautta nykyiseen eli MTK:hon. Yhdistys konsulttina Puukauppoja Rytisalo tekee melko säännöllisesti. Omatoimisesti korjatun puun hän myy enimmäkseen polttopuuna. Pystykaupat hän jättää metsänhoitoyhdistyksen kilpailutettavaksi. Vaikka itsellä olisi kohtuullinen asiantuntemus puunmyynnistä, yhdistyksessä on vielä parempaa osaamista tässä suhteessa. Puukaupan vauhdittamiseksi kaavailtu metsätilamaksu ei miestä innosta. Lappilaisittain ongelmana on enemmänkin riittämätön puun kysyntä kuin se, että sitä ei olisi myytävänä. Rytisalon mielestä metsänhoitomaksun tilalle tuleva uusi maksu olisi turha ja menisi valtion pohjattomaan kassaan. Enemmän huolta pitäisi kantaa siitä, että puulle saataisiin lisää käyttöä. Valtio ja yksityiset metsänomistajat ovat satsanneet melkoiset määrät rahaa, jotta vajaatuottoiset metsät on saatu tuottaviksi taimikoiksi ja nuoriksi metsiksi. Nyt puut uhkaavat jäädä metsiin. Rytisalon myymät polttopuut pysyvät kuivina sisävarastossa. Uudet biojalostuslaitokset sekä energiapuuta käyttävät voimalaitokset olisivat erittäin tervetulleita metsänomistajien kannalta. Paikallistuntumaa seuroista Hirvi on Rytisalolle tuttu monessa suhteessa. Hirvituhoja on aika ajoin omissa taimikoissa ja syksyllä osallistutaan Mosku-koiran kanssa paikallisen seuran hirvijahtiin. MINUSTA ON TÄRKEÄÄ MYÖS SE, ETTÄ MUUALTA TULEVAT METSÄN OMISTAJAT PÄÄSEVÄT SEUROJEN JÄSENIKSI. NÄIN HE SAAVAT TUNTUMAA PAIKALLISEEN ELÄMÄN MENOON. Rytisalo pitäisi hirvikannan kohtuullisena, mutta jonkinmoisia hirvituhoja pitäisi metsänomistajien varautua sietämään. Lapissa ja Sodankylässä hirviä on pyydetty viime vuodet urakalla, mutta eivät ne ole loppumassa. Tuoreimmat hirvenjäljet Rytisalo löytää Kelujärven takana oleva piilopirttinsä pihamaalta. Pihlajanoksat ovat vieraille maistuneet, mökkitien varrelta on emä taitellut nuoria mäntyä vasalleen. Kolmaskin hirvi näkyy porukassa olleen. Metsästyksessä Rytisalo näkee tärkeänä paikallisten metsästysseurojen toiminnan. Ne ovat pian ainoita tahoja, jotka järjestävät edes jonkinlaista yhteistoimintaa hiipuvilla syrjäkylillä. Minusta on tärkeää myös se, että muualta tulevat metsänomistajat pääsevät seurojen jäseniksi. Näin he saavat tuntumaa paikalliseen elämänmenoon. 10 MAKASIINI 2 2013