ORTODOKSINEN ITÄ-SUOMI PYHÄN GEORGIOS VOITTAJAN KIRKKO VALAMON LUOSTARI RIISA KULTTUURIARTOS
PYHÄN GEORGIOS VOITTAJAN KIRKKO Georgios Voittajan tie 49 (Kaitaistentie 345) 79690 Kaitainen www.stgeorge.fi VALAMO Valamontie 42 79850 Uusi-Valamo www.valamo.fi RIISA Karjalankatu 1 70110 Kuopio www.ortodoksinenkirkkomuseo.fi KULTTUURIARTOS Kirkkopuistonkatu 28 74100 Iisalmi www.matkatoimistoartos.fi RIISA PYHÄN GEORGIOS VOITTAJAN KIRKKO KULTTUURIARTOS VALAMON LUOSTARI Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO TERVETULOA MATKALLE ORTODOKSISEEN ITÄ-SUOMEEN ST. GEORGE VALAMO RIISA ARTOS
VALAMON LUOSTARI PYHÄN GEORGIOS VOITTAJAN KIRKKO RIISA SUOMEN ORTODOKSINEN KIRKKOMUSEO KULTTUURI ARTOS
Tervetuloa matkalle ortodoksiseen Itä-Suomeen Ortodoksinen usko saapui Suomeen, Karjalaan, perimätiedon mukaan noin 950 vuotta sitten ja pyhittäjä isä Sergei perusti luostarin Valamon saarelle. Ensimmäiset vuosisadat Valamo oli pieni kilvoittelijain yhteisö ja 1500- luvulla Valamo tunnettiin jo kaikkialla Karjalassa, ja uusia luostareita perustettiin Karjalaan. 1600- luvun alkupuolella Karjala liitettiin osaksi Ruotsia 100 vuodeksi ja tuona aikana ortodoksinen usko hävisi Karjalassa lähes olemattomiin. Ortodoksisuus alkoi voimistua Karjalassa jälleen 1700-luvun alusta ja alueelle muodostui vahva ortodoksinen asutus. Venäjän vallankumouksen jälkeen yhteys Suomen ja Venäjän ortodoksien kesken katkesi ja Suomeen muodostettiin oma Suomen ortodoksinen kirkko. Vuonna 1923 Suomen ortodoksit liittyivät Konstantinopolin yhteyteen. Toisen maailmansodan jälkeen Karjalan ortodoksit muuttivat asumaan eri puolille Suomea ja nykyisin Suomessa asuu noin 75 000 ortodoksisen kirkon jäsentä. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Suomeen on muuttanut paljon ortodokseja Venäjältä. Tässä esitteessä kerromme neljästä ortodoksisesta keskuksesta, joiden välityksellä pyhiinvaeltajalla ja kulttuurimatkailijalla on mahdollisuus tutustua lähemmin ortodoksisuuteen ja karjalaisuuteen nyky-suomessa. Nämä neljä kohdetta ovat Pyhän Georgioksen kirkko Joroisissa Uuden Valamon luostari Heinävedellä Kirkkomuseo RIISA Kuopiossa KulttuuriArtos, Hotel Artos ja Pr. Elian kirkko Iisalmessa Nämä kohteet avaavat kulkijalle ikkunan ortodoksiseen Suomeen, sen historiaan ja nykypäivään. Suomi on pienuudestaan huolimatta moni-ilmeinen kulttuurimaa. Ortodoksisuus ja karjalaisuus ovat hyvin näkyvä osa suomalaista yhteiskuntaa.
PYHÄN GEORGIOS VOITTAJAN Pyhän Georgios Voittajan kirkko rakenne- KIRKKO tiin yhden perheen voimin vuonna 2013, vanhoja arvokkaita rakennusmenetelmiä ja ikonimaalausperinteitä hyödyntäen. Kirkon arkkitehtuuri edustaa karjalaista ja pohjoisvenäläistä kirkonrakennusperinnettä, ja siitä on syrjäisestä sijainnistaan huolimatta nopeasti tullut pyhiinvaelluskohde ja nähtävyys. Pyhän Georgios Voittajan kirkon sisätilat ovat todellinen käsityön taidenäyte: upeat maalatut ikonit, Keski-Venäjällä suunniteltu ja käsin veistetty, ainutlaatuinen ikonostaasi, hienot yksityiskohdat sekäviimeistelty ulkomuoto saavat
ihmiset huokailemaan hämmästyksestä. Jumalanpalvelukset toimitetaan säännöllisesti Varkauden ortodoksisen seurakunnan papiston ja kirkonväen voimin. Erilaiset papin johdolla kulkevat pyhiinvaeltajaryhmät saavat myös toimittaa palvelu- ja rukoushetkiä kirkon tiloissa. Kahvila trapesa Kirkon kupeeseen rakennettiin vuonna 2014 kahvila, joka on auki läpi kesän ja talvella tilauskahvilana tai -ravintolana ryhmille. Tarjolla on perinteistä lähiruokaa, kotileivonnaisia, oman tilan luomuhunajaa ja mahdolli-
suuksien mukaan myös vihannekset suoraan kotitilalta. Kahvilassa myydään myös ortodoksisia kirkollisesineitä: hopeisia ristejä, matkaikoneita ja hienoja villasilkkihuiveja. Pyhän Georgios Voittajan kirkko tarjoaa ravintoa sielulle perinteisen savolaisen metsämaiseman rauhassa. Retken Kaitaisiin täydentää kirkko-kahvilan jykevien hirsien alla nautitut luomuviljelyn antimet.
Valamon munkkiluostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus. Luonnonkauniilla Heinävedellä sijaitseva luostari ottaa vieraita vastaan ympäri vuoden. Nykypäivän ihmiselle luostarin levollinen ilmapiiri ja ympäröivä luonto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden rauhoittumiseen kaukana kaikesta kiireestä. Voit osallistua jumalanpalveluksiin, tutustua luostarikirkkojen ikoneihin ja luostarin omiin ja vieraileviin näyttelyihin. Ravintola Trapesa ravitsee kävijän monipuolisella noutopöydällään ja myymälästä voi käydä ostamassa tuliaisostokset. Jo päivävierailu luostarissa on elämys, mutta yhä useampi haluaa syventää kokemustaan yöpymällä luostarin rauhassa.
Valamon luostarin ihmeitä tekevät ikonit Monet ihmiset ovat kokeneet saaneensa aivan erityisen vastauksen rukouksiinsa rukoiltuaan tietyn ikonin edessä: he ovat esimerkiksi parantuneet sairauksistaan. Ikonin kunnioittamiseen ei liity taikuutta, sillä ikoni ei itsessään tee ihmeitä, vaan se on jostain syystä Jumalan erityisen armon välikappaleena ja siksi uskovaisten hartaan kunnioituksen kohteena. Valamon luostarin tunnetuimpia ihmeitätekeviä ikoneita ovat pääkirkossa sijaitsevat Konevitsalainen Jumalanäidin ikoni ja Valamolainen Jumalanäidin ikoni.
Historiallinen näyttely Valamossa esillä oleva näyttely esittelee läpileikkauksen luostarielämän arkisesta työnteosta sekä kirkollisesta elämästä 1700-luvulta nykypäivään. Näyttely ilmentää hyvin luostarin nopean nousun tuhkasta arvostetuksi suurluostariksi monine työverstaineen ja arvokkaine lahjoituksineen. Liturgiset esineet; ikonit ja kirkkotekstiilit, osoittavat venäläisen käsi- ja taideteollisuuden teknisen ja taiteellisen korkean tason. Näyttelyssä esitellään luostarin uudelleen rakentamista Heinävedelle ja sen kirkollisia ja yhteiskunnallisia suhteita sekä julkaisutoimintaa.
Valamon kauppa Tuohus Valamon kauppa tunnetaan nimellä Tuohus ja se palvelee vieraita päivittäin. Myymälässä on kattava valikoima ortodoksiseen elämäntapaan liittyviä tuotteita: käsin maalattuja ikoneita, painokuvaikoneita, lampukoita, rukousnauhoja, postikortteja, kaularistejä ja -ikoneita, Valamossa valmistettuja mehiläisvahatuohuksia, luostariteetä ja paljon muuta. Valikoimassa on myös paljon erilaisia lahja- ja koriste-esineitä, makeisia ja tuomisia. Tuohus on samalla yksi maan parhaiten varustetuista ortodoksisista kirjakaupoista. Valamon luostarin omien julkaisujen lisäksi saatavilla on laaja kirjo ortodoksista uskoa ja sen eri aspekteja käsittelevää kirjallisuutta. Myös ortodoksisesta kirkkomusiikista kiinnostuneet ilahtuvat Tuohuksen laajasta valikoimasta.
Kahvila-Ravintola Trapesa Yksi luostarin tärkeimmistä kohtaamispaikoista on sen viihtyisä 260-paikkainen A-oikeuksin varustettu Kahvila-Ravintola Trapesa, joka on saanut nimensä kreikankielen pöytää tai luostarin ruokasalia tarkoittavasta sanasta. Päivittäiset ateriat aamiaiset, lounaat ja päivälliset kootaan kotiruokatyyppisestä noutopöydästä. Sekä lounaan että päivällisen lämminruokavaihtoehtoja täydentää salaattipöytä, josta löytyy aina myös luostarin omaa hapankaalia. Monet leivonnaisista ovat pappismunkki Aleksanterin leipomia. Ruokaa on tarjolla kello yhdestätoista viiteen, kesällä jopa seitsemään asti. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa on tarjolla koko päivän. Luostarin munkkikahvit ovat jo käsite. Heinäkuussa Trapesan tunnelmaa täydentää Valamolainen teepöytä, joka katetaan joka ilta klo 18-21. Kasvisruoalla on ollut perinteisesti tärkeä asema luostarin keittiössä. Paastoaminen on luostarissa mahdollista, vaikka tarjolla on läpi vuoden niin kalaa, lihaa, kananmunia kuin maitotuotteitakin.
Majoittuminen luostarissa Luostari kutsuu vieraita myös yöpymään. Tarjolla on läpi vuoden useita eritasoisia vaihtoehtoja: luostarihotellin ja opistohotellin huonevalikoimaa täydentävät askeettiset vierasmajat, joista toinen on palvellut aiemmin munkkien asuinrakennuksena ja toinen kartanon kärryliiterinä sekä vanhan munkkilan huoneet. Kaikki Valamon majoitustilat ovat savuttomia, eikä niissä ole televisiota tai radiota. Iltaisin ulkovalot himmennetään klo 21, ympäristö virittäytyy lepoon ja uneen, jota ulkomaailman hälinä ei häiritse. Luostarissa on tilaa ajatuksille.
RIISA Suomen ortodoksinen kirkkomuseo on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä erikoismuseo, joka sijaitsee Kuopiossa. Ortodoksista kulttuuriperintöä tallettavan museon perusta on Laatokan Valamon muinaismuistokokoelmassa vuodelta 1911. Ainutlaatuiset kokoelmat koostuvat luovutetun Karjalan ja Petsamon luostareista ja seurakunnista evakuoidusta aineistosta ja lahjoituksista. Kirkkomuseossa kohtaavat vuosituhantinen bysanttilainen traditio ja karjalais-ortodoksinen kulttuuriperintö. Liturgisesti ja taidehistoriallisesti arvokkaat ikonit, sakraaliesineet, tekstiilit, käsikirjoitukset ja keisareiden luostareille tekemät lahjoitukset kertovat ortodoksisuudesta myös elämäntapana ja osana kirkkovuoden kulkua. Elämyksellistä museokokemusta täydentävät Museokauppa Pikku-Bysantin ja Monitoimitila Mosaiikin palvelut.
KOKOELMIEN AARTEET RIISA on yksi Euroopan huomattavimmista ortodoksisista kirkkomuseoista. Kirkkomuseon vahvuutena ovat mittaamattoman arvokkaat ja monipuoliset kokoelmat. Kokoelmilla on kansainvälisesti tarkasteltuna keskeinen asema ortodoksisen kulttuuriperinnön näyteikkunana. Kokoelmiin kuuluu liturgisesti ja taidehistoriallisesti arvokkaita ikoneita, sakraaliesineitä, tekstiilejä, käsikirjoituksia, vanhoja kirjoja, keisareiden luostareille tekemiä lahjoituksia, muistoesineitä, mitaleja ja kunniamerkkejä. Vanhimmat esineet ajoittuvat 1100-luvulle. Museon peruskokoelma on peräisin Karjalan ortodoksisista seurakunnista sekä Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostareista. Luostareista ja seurakunnista evakuoitu sineistö muodostaa länsimaiden merkittävimpiin kuuluvan ikonien, kirkollisten esineiden ja tekstiilien kokoelman. HELMIÄ JA HARVINAISUUKSIA Ortodoksisuus tunnetaan maailmanlaajuisesti pitkälti loistokkaan kauniista ja arvokkaista ikoneistaan ja niitä museon kokoelmissa onkin lähes 800. Vanhimmat ikonit ajoittuvat 1600-luvulle. Ehjimmät ikonikokonaisuudet ovat Laatokan Valamon ja Konevitsan luostareista. Kokoelmaan kuuluvat esimerkiksi Valamosta peräisin olevat Vasili Peshehonovin työpajassa kultapohjalle maalatut ikonit ja Konevitsan luostarista evakuoidut Jumalanäidin ikonit. Niiden hopeariisat on koristeltu aidoin helmin ja jalokivin. Ihmeitä tekevän Konevitsan Jumalanäidin ikonin riisa Museokävijöiden näkökulmasta vaikuttavimpia esineitä ovat Laatokan Valamon ja Konevitsan luostareiden perustajien taidokkaasti tehdyt kenotafit eli hopeiset muistoarkut. Niiden lisäksi arvokkaimpiin sakraaliesineisiin kuuluu Ihmeitä tekevän Konevitsan Jumalanäidin ikonin riisa. Se on kullattua hopeaa ja koristeltu miniatyyrein, aidoin helmin ja jalokivin. Riisa on valmistettu Pietarissa 1893 Konevitsan luostarin täyttäessä viisisataa vuotta.
Jumalanäidin ylistys Akatistos Viipurin ja Käkisalmen kirkoista on useita arvokkaita ikoneja. Käkisalmesta evakuoitu Jumalanäidin ylistys -ikoni herättää huomiota paitsi koollaan, myös harvinaisella ikonografiallaan. Jumalanäidin ylistys -ikonia kunnioitetaan ihmeitä tekevänä, sillä perimätiedon mukaan juuri ikonin ansiosta Käkisalmen kaupunkilaiset säästyivät Venäjän Karjalassa riehuneelta koleraepidemialta v. 1831. Jumalanäiti Ennusmerkki RIISAn näyttävimpiin ikoneihin kuuluu myös loistelias Jumalanäiti Ennusmerkki (Orantti, Znamenie). Ikonia peittää kullattu hopeariisa, joka on rikkaasti rokokooaihein koristeltu. Jumalanäidin ja Kristus-Immanuelin puvut ovat saaneet kauniin helmiverhoilun. Jumalanäidin otsalla välkkyy sininen kiillotettu safiiri.
Keisarillisia lahjoja Sakraaliesineiden joukossa on lukuisia Venäjän keisariperheiden ja kauppiaiden luostareille tekemiä lahjoituksia. Näitä ovat mm. keisarinna Maria Aleksandrovnan igumeni Damaskinille lahjoittama rukousnauha sekä keisari Aleksanteri I:n Valamon luostarille lahjoittamat ehtoollismalja, diskos ja tähti. Kauppias Tjumenevin Valamon luostarille lahjoittamat kultaiset sakraaliesineet on koristeltu smaragdein ja rubiinein. Idän eksotiikkaa Bysantin eli muinaisen Itä-Rooman valtakunnan perintö elää yhä RIISAn kokoelmien esineistössä, joka edustaa korkealaatuisen käsityön upeimpia taidonnäytteitä eri vuosisadoilta. Näin ortodoksisuuden historia linkittyy kokoelmien kautta osaksi Suomen ja koko maailmanhistoriaa. RIISAn kokoelmat kertovat jännittäviä tarinoita - yhteistä ihmiskunnan historiaa, jonka haluamme jakaa kanssasi. Tule vieraaksemme ja lähde kiehtovalle aikamatkalle Bysantin perintöön! Museokaupan tuotteissa panostetaan laatuun Tunnelmallisen Museokauppa Pikku-Bysantin laadukkaat tuotteet on valittu paikallisuutta ja tuotteen tarinaa arvostaen. Valikoimissa on mm. ortodoksiseen elämäntapaan liittyviä tuotteita, ikoneita, kirjoja, tuohuksia, kortteja, taidetta, musiikkia, koruja ja koriste-esineitä sekä muita lahjatavaroita. RIISA toivottaa sinut tervetulleeksi ostoksille!
ARTOS
Pr. Elian kirkko Iisalmessa sijaitsee aivan Artoksen vieressä ja ne yhdessä muodostavat moninaisen ortodoksisen kirkkotaiteen kokonaisuuden. Pr Elian nimelle pyhitetty kirkko rakennettiin 1950-luvulla Karjalasta Iisalmen alueelle muuttaneiden ortodoksien hengelliseksi keskukseksi Kirkon pyhän osan ja alttarin seinä-ja kattomaalaukset ovat maalanneet venäläiset taiteilijat Vladimir Lupanov, Vasili Feodorov ja Vladimir Zapocnik. Maalaukset edustavat slaavilaista ikonimaalausperinnettä 1100-1400-luvuilta. Seinä-kakattomaalaukset valmistuivat 1990-luvun loppupuolella. Samaan aikaan bulgarialainen taiteilija Jordan Ivanov veisti suomalaisesta koivusta kirkkoon ainutlaatuisen ikonostaasikokonaisuuden. Ikonostaasin degoratiivit edustavat bulgaarialaista tyylisuuntausta 1500-luvulta. Jordan Ivanovin taidetyö on lajissaan ainutlaatuinen Pohjois Euroopassa. Pr. Elian kirkon ikkunalasimaalaukset ovat pietarilaisen taiteilijan Viktor Nikitenkon valmistamat. Ne edustavat slaavilaista 1500-1700-luvun tyylisuuntausta.
Ikonostaasin Pyhäportti Pr. Elian kirkon ikonostaasin ja sen Pyhän Portin kultaamisen suoritti pietarilainen kultaajamestari Olga Koslova. Ikonostaasin ikonit ovat alkuaan 150 vuotta sitten valmistuneen Suistamon kirkon ikonostaasin ikonit. Suistamon karjalaiset asutettiin II maailmansodan jälkeen Iisalmen alueelle. Pyhäinjäännökset Suomen ortodoksisissa kirkoissa on vähän pyhäinjäännöksiä. Tämä johtunee siitä, että Suomen nuorella Ortodoksisella kirkolla ei juurikaan ole sen historian aikana ollut omia pyhiksi julistettuja ihmisiä. Iisalmen Pr. Elian kirkkoon on parin viimeisen vuosikymmemen aikana satu vastaanottaa viiden pyhän pyhäinjäännökset. Pyhittäjäisä Eythimios Ivironilainen, 900-luvun lopun Athoksen Ivironin luostarin perustaja Pyhittäjäisä Antonie Dymskiläinen, 1200-luvun Antonien Dymskiläisen luostarin perustaja Tihvinän alueelta Pyhittäjäisä Aleksanteri Syväriläinen, 1500-luvun Aleksanteri Syväriläisen luostarin perustaja Pyhittäjäisä Marttiiri Zelenetskiläinen, 1600-luvun Zelenetskin luostarin perustaja Pyhä Luukas Krimiläinen, 1900-luvun Krimiläinen pyhä Pyhäinjäännökset ovat tuoneet Iisalmen Pr. Elian kirkkoon valtavan pyhyyden läsnäolon kokemisen tunnelman. Samalla kirkko on liittynyt konkreettisesti ortodoksisen maailman historian pyhään yhteyteen.
KulttuuriArtos Iisalmen alueelle asutettiin II maailmansodan jälkeen runsaasti rajakarjalaisia ortodokseja. Rajakarjalan alueen muodostivat ennen sotia Laatokan pohjoispuolen alueen seurakunnat.. Heidän keskuudessaan 1980-luvulla nousi halu vaalia omaa rajakarjalais-ortodoksista 1000-vuotista kulttuuria. Iisalmeen rakennettiin tuolloin kulttuurikeskus toteuttamaan rajakarjalais-ortodoksista kulttuuria vaaliva keskus. Vuonna 2013 keskus rakennettiin uudestaan ja sen uudeksi nimeksi tuli KulttuuriArtos. KulttuuriArtoksen näyttelyt Karjalan ortodoksiset kirkot Näyttelyssä on esillä yksityiskohtaiset pienoismallit 80 Karjalan kirkosta ja tsasounasta. KulttuuriArtoksessa on myös pyhäköistä kertova 3d-ohjelma, jossa esitetään 3d-kuvaus 120 Karjalan kirkosta ja tsasounasta. Ikonigalleria Ikonigalleriassa on esillä noin 100 kulttiesinettä, jotka ovat säilyneet sodan tuhoilta Karjalasta. Vanhimmat ikonit ovat peräisin 1600-luvun loppupuolelta, mutta pääosin esineistö on 1800-luvulta eri puolilta Karjalaa. Vaihtuvat näyttelyt KulttuuriArtoksessa järjestetään myös vaihtuvia taidenäyttelyjä. Kulttuuritilaisuudet KulttuuriArtoksessa järjestetään vuosittain paljon konsertteja, konferensseja ja juhlia. Ryhmille järjestetään erikseen suunniteltuja musiikkiesityksiä.
Hotel Artos 8,5 Hotel Artos Iisalmessa toimii seurakunnan kulttuurikeskuksessa. Nimi Artos tarkoittaa pyhitettyä leipää, jota jaetaan kansalle liturgiapalveluksen jälkeen. Hotel Artos rakennettiin uudelleen vuonna 2013. Nykyään hotellivieraat antavat arvionsa hotelleista ja niiden palveluista. Hotel Artos on asiakasarvioinneissa saanut 8,5 arvioin. Hotel Artos on tällä hetkellä ihmisten arvioiden mukaan paras hotelli Itä-Suomessa. Hotel Artos tunnetaan sen rauhallisuudesta, hiljaisuudesta, aistikkaasta sisustuksesta ja viihtyvyydestä. Ihmiset arvostavat erityisesti myös sitä, että ortodoksisuus on näkyvästi läsnä hotellin olemuksessa. 36 boutique huonetta 150 paikkaa trabezassa ainutlaatuinen kulttuurimiljöö ryhmille erikoishinnat Hotel Artoksen trabezan seinämaalaukset on maalannut kreikkalainen ikonimaalari Demetrios Andonopoulos. Trabezan Pyhän kolminaisuuden ikkunalasimaalauksen on valmistanut pietarilainen Viktor Nikitenko
PYHÄN GEORGIOS VOITTAJAN KIRKKO Georgios Voittajan tie 49 (Kaitaistentie 345) 79690 Kaitainen www.stgeorge.fi VALAMO Valamontie 42 79850 Uusi-Valamo www.valamo.fi RIISA Karjalankatu 1 70110 Kuopio www.ortodoksinenkirkkomuseo.fi KULTTUURIARTOS Kirkkopuistonkatu 28 74100 Iisalmi www.matkatoimistoartos.fi