Tehtäväpaketti Viimeinen tuomio - Ikoneita Itä-Karjalasta" -näyttelyyn

Transkriptio

1 Tehtäväpaketti Viimeinen tuomio - Ikoneita Itä-Karjalasta" -näyttelyyn Historia 1. Jatkosodan aikana ikoneiden tutkimisen ja siirtämisen taustalla oli halu suojella näitä taideteoksia, mutta se oli myös osa laajempaa valtiollista hanketta, jolla Suomi pyrki vahvistamaan alueen yhteyttä Suomeen. Pohdi, miksi Suomi käytti huomattavia resursseja itä-karjalaisen kulttuurin tutkimiseen jatkosodan aikana. 2. Tammikuussa 1944 oli määrä pitää Helsingissä näyttely, jossa olisi ollut esillä 152 Karjalasta tuotua ikonia. Näyttelyllä oli tarkoitus kerätä varoja ikonien restaurointiin. Näyttelyn nimi oli Taiteensuojelua sodan aikana Itä-Karjalaisia ikonimaalauksia. Mannerheim päätti viime hetkillä, ettei näyttelyä pidetä. o Minkä takia luulet Mannerheimin päätyneen tähän ratkaisuun? Urho Kekkonen kirjoitti päiväkirjaansa: Luonani Turun linnan museovirkailija, amanuenssi Koivunen, joka kertoi, että Turun linnassa on ollut kymmenkunta sodan aikana Itä- Karjalasta evakuoitua ikonia. Kukaan ei tiedä, mitä niille tehdään. Ne ovat salaisia ja nyt K:n autotallissa. Keskustelin Vilkunan kanssa ja kehoitin Koivusta esittämään, että op.miö luovuttaisi ne Nliittoon. Sanoin K:lle: ei tämä minulle kuulu, mutta suosittelen, kun [alleviivattu] ei kukaan päätä. K. kertoi, että ilmeisesti tietää 5 á 6 henkilöä. Yksi oli suositellut ikonien polttamista. o Pohdi, miksi Kekkonen halusi luovuttaa ikonit Neuvostoliittoon? Entä miksi joku halusi polttaa ikonit? o Miten ikonien alkuperä ja päiväkirjamerkinnän aikainen maailmanpoliittinen tilanne ovat vaikuttaneet näihin mielipiteisiin ja asian salailuun? o Mitä itse olisit tehnyt ikoneille? 4. Turun maakuntamuseon tuolloisen johtajan Knut Draken mukaan ikonien palauttamisesta keskusteltiin Neuvostoliiton suurlähetystön kanssa 1970-luvulla. Draken mukaan tarjouksesta ei oltu kuitenkaan kiinnostuneita vaan epävirallisesti sanottiin, että pitäkää koko roska. Ikonikokoelma tuli julkisuuteen vasta 2000-luvun alussa Urho Kekkosen päiväkirjamerkintöjä tutkittaessa. o Pohdi, miksi Neuvostoliitto ei ollut kiinnostunut ikoneista? Entä miksi ikoneita ei enää luvulla tarvinnut piilotella. Miten maailmanpoliittinen tilanne oli muuttunut Kekkosen ajoista? Kansallismuseo, Jyrki Nissi 2014.

2 Uskonto 1. Ikoneihin on liittynyt vahva rituaalinen käyttö ja kehollisuus: niitä on kosketeltu, suudeltu, niille on puhuttu ja niiden kautta on rukoiltu. Miten ikonien rooli muuttuu, kun ne tuodaan museon vitriineihin? 2. Ikonien kautta on rukoiltu pyhimysten apua. Ortodoksisen opin mukaisesti pyhimykset tai ikonit eivät kuitenkaan suorita ihmeitä, vaan ne toimivat Jumalan armon välikappaleina. Perehdy näyttelyn ikoneissa kuvattuihin pyhimyksiin ja valitse heistä yksi. Mitä tietoa löydät pyhimyksestäsi, miten hänet on kuvattu ja onko hänellä joitakin symboleja, joista hänet tunnistaa. 3. Vuoden 843 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa julistettiin, että ikonien tulee herättää halu rukoilla ja opettaa lukutaidotonta kansaa. Miten tämä näkyy mielestäsi näyttelyn ikoneissa? 4. Miksi ikoneja ei ole signeerattu? 5. Ikonin maalaamista edelsi aiheeseen perehtyminen pyhimyselämäkerran tai Raamatun ja jumalanpalvelustekstien kautta. Pohdi, miten hengellinen valmistautuminen on vaikuttanut ikonimaalarin työhön ja miten ikonimaalaus eroaa maallisten aiheiden maalauksesta. 6. Ikonit kuuluvat ortodoksien arkeen ja juhlaan. Kirkoissa ikonit asetetaan kunniapaikoille ja myös kotona ikoni saattaa olla ensimmäinen asia, minkä taloon astuva näkee, sillä kuvia ripustetaan eteisen oven päälle. Onko sinulla tai lähipiirissäsi esineitä, joiden käyttö muistuttaa ikonien asemaa ortodoksisessa elämässä. Kansallismuseo, Jyrki Nissi 2014.

3 Kuvaamataito 1. Mitä yhteisiä piirteitä ikoneissa on? Miten esimerkiksi henkilöt ja ikonin tausta on maalattu? Mitä samoja aiheita löydät ikoneista? 2. Kun vertailet ikoneja, mitkä värit nousevat eniten esiin? Kuka henkilö on useimmin kuvattuna näyttelyn ikoneissa? 3. Valitse näyttelystä yksi ikoni, josta selvität esittelytekstien ja kuvan perusteella: o Mikä aihe tai ketkä henkilöt ovat ikonissa kuvattuina? o Miltä vuosisadalta ikoni on? o Miksi valitsit juuri tämän ikonin? 4. Ikonin maalaamista edelsi aiheeseen perehtyminen pyhimyselämäkerran tai Raamatun ja jumalanpalvelustekstien kautta. Pohdi, miten hengellinen valmistautuminen on vaikuttanut ikonimaalarin työhön ja miten ikonimaalaus eroaa maallisten aiheiden maalauksesta. Kansallismuseo Heidi Rautalahti 2009/Jyrki Nissi Piirustustehtävä Piirrä Jumalanäiti-ikoni oheiseen ruudukkoon. Hahmottele aluksi kevyesti kokonaissommitelma. Käytä ruudukkoa apunasi siten, että vertaat missä kohdassa kuvan eri osat sijaitsevat suhteessa ruudukon viivoihin. Esimerkiksi missä kaltevuusasteessa nenä on suhteessa pystysuoriin viivoihin jne. Jumalanäiti-ikoneissa Neitsyt Mariaa kunnioitetaan Kristuksen lihaksitulemisen mahdollistajana. Hänen päällysvaatteensa maalataan lähes kaikissa ikoneissa tummanpunaiseksi. Väri kertoo kilvoittelusta. Alusviitta maalataan puolestaan sinivihreäksi, joka on taivaallisen pyhyyden väri ja kertoo ihmisen sisimmässä piilevästä pyhyydestä. Jumalanäidin ikoneihin maalataan aina kolme koristeellista tähteä merkiksi hänen ainaisesta neitsyydestään. Yksi tähti on otsan päällä ja kaksi muuta hartioiden kohdalla. Tässä ikonissa toinen hartioista on Kristus-lapsen takana ja tästä syystä näkyvissä on vain kaksi tähteä. Tämä Jumalanäidin ikoni kuuluu ryhmään, jota nimitetään Hellyyden Jumalanäidin ikoneiksi. Kaikille tämän ryhmän ikoneille on tunnusomaisena piirteenä äidin ja lapsen välistä rakkautta esiintuova hellä asento. Tässä rakkauden ilmaisussa on kuvassa mukana myös Isä. Jumala on rakkaus. Lapsen poski on painautunut äidin poskea vasten. Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, Marja Louni 2009.

4 Jumalanäiti-ikoni Vanhan ikonin esikuvan mukaan luvulla maalattu Jumalanäidin ikoni. Yksityiskokoelma. Ei näyttelyssä. Kuva: Henna Hietainen

5 Piirtämisen jälkeen ikonimaalari jatkaa työskentelyään siirtämällä piirustuksensa liitujauhoseoksella pohjustetulle ikonipohjalle. Piirustuksen taustalle levitetään väripigmenttiä. Piirustus asetetaan pohjan päälle ja piirros toistetaan lyijykynällä. Väripigmentin avulla piirustus siirtyy ikonipohjalle. Tämän jälkeen ääriviivat uurretaan piikillä ja aloitetaan maalaaminen.

6 PIIRRÄ OMA PIIRROKSESI TÄHÄN RUUDUKKOON..