BIOLOGINEN MONITOROINTI VUOSITILASTO 21 Toimittanut Mirja Kiilunen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 65
Kansi Arja Tarvainen Kannen kuva Mirja Kiilunen TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen Kemikaaliturvallisuus Topeliuksenkatu 41 a A 25 HELSINKI Edita Prima Oy, 211 Helsinki ISBN 978-952-261-136-9 (nid.) ISSN-L 1458-9311 ISSN 1458-9311 ISBN 978-952-261-137-6 (pdf) ISSN-L 1458-9311 ISSN 1799-447
Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Taulukko 1. Biomonitorointianalyysit v. 21 21... 7 Taulukko 2. Biomonitorointianalyysit Työterveyslaitoksessa v. 21... 8 Taulukko 3. Toimenpiderajojen ylitykset ja niihin liittyvät työtehtävät v. 21... 13 Analyysikohtaiset yhteenvedot... 15 Alumiini... 15 Virtsan alumiini, U-Al... 15 Arseeni... 17 Virtsan epäorgaaninen arseeni, U-As-i... 17 Bentseeni... 19 Virtsan trans,trans-mukonihappo, U-Mukon... 19 Elohopea... 21 Veren epäorgaaninen elohopea, B-Hg-i... 21 Elohopea... 23 Virtsan elohopea, U-Hg... 23 Fenoli... 25 Virtsan fenoli, U-Fenol... 25 Hiilimonoksidi (häkä), dikloorimetaani, metyleenijodidi... 27 Hemoglobiinin häkähemoglobiini, B-Hb-CO... 27 Kadmium... 29 Veren kadmium, B-Cd... 29 Kadmium... 31 Virtsan kadmium, U-Cd... 31 Kadmium... 33 Veren kadmium, B-Cd ja virtsan kadmium, U-Cd... 33 Koboltti... 35 Virtsan koboltti, U-Co... 35 Kromi... 37 Virtsan kromi, U-Cr... 37 Ksyleeni... 39 Virtsan metyylihippuurihappo, U-MetHipp... 39 Lyijy... 41 Veren lyijy, B-Pb... 41 Lyijy... 43 Virtsan lyijy, U-Pb... 43 Mangaani... 45 Virtsan mangaani, U-Mn... 45 Metanoli... 47 Virtsan muurahaishappo, U-Formia... 47 Naftaleeni ja naftaleenia sisältävät PAH-seokset... 49 Virtsan naftoli, U-Naftol... 49 Nikkeli... 51 Virtsan nikkeli, U-Ni... 51 Polyklooratut bifenyylit (PCB)... 53 Seerumin polyklooratut bifenyylit, fs-pcb... 53 Pyreeni, pyreeniä sisältävät PAH-seokset... 55 Virtsan 1-pyrenoli, U-Pyr... 55 Pyretroidit... 57 Virtsan fenoksibentsoehappo, U-PBA... 57 Rikkihiili... 59 Virtsan 2-tiotiatsolidiini-4-karboksyylihappo, U-TTCA... 59 Styreeni... 61 Virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihappo, U-MaPGa... 61 Tetrakloorieteeni (Perkloorietyleeni)... 63 Veren tetrakloorieteeni, B-PerklEt... 63
Tolueeni... 65 Veren tolueeni, B-Tolu... 65 Metallimiehen altistumisselvitys... 67 Virtsan kromi ja nikkeli, U-METSUP... 67 Pintakäsittelijän altistumisselvitys... 69 Virtsan kromi ja nikkeli, U-PINTSU... 69 Ruostumattoman teräksen hitsaajat... 71 Virtsan kromi ja nikkeli, U-RSTSUP... 71 Taulukko 4. Palveluanalytiikan biomonitorointianalyysit, joita oli alle 5 vuonna 21 73 Taulukko 5. Viite- ja toimenpiderajat analyyseille, joita oli alle 5 työperäistä altistumismittausta vuonna 21... 75 Taulukko 6. Biomonitorointianalyysien analyysivastaavat ja analyysit vuonna 21... 77 Työympäristötutkimuksen raporttisarjassa ilmestyneet:... 78 19. Alanko T, Hietanen M, von Nandelstadh P: Työntekijöiden altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille. Työterveyslaitos, Helsinki 26.... 78 4
Esipuhe Kemikaalialtistumista voidaan arvioida työhygieenisillä mittauksilla tai biologisella monitoroinnilla. Biologisessa monitoroinnissa työntekijältä kerätään yleisimmin veri- tai virtsanäyte, josta määritetään altistavaa ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai fysiologista vastetta. Biologinen monitorointi huomioi yksilöiden väliset erot altistumisessa sekä imeytymisen kaikkia kolmea reittiä pitkin: ihon läpi, hengitysteitse ja ruoansulatuskanavasta, sekä aineen kertymisen elimistöön pitkäaikaisessa ja toistuvassa altistumisessa. Kokonaisaltistuminen on erityisen tärkeä arvioitaessa altistumista ja altistumisen aiheuttamaa terveysriskiä aineille, jotka imeytyvät merkittävissä määrin ihon läpi tai jotka kertyvät elimistöön jatkuvassa ja toistuvassa altistumisessa. Biomonitorointiin tarkoitettuja analyysimenetelmiä on käytettävissä kuitenkin vain harvoille kemikaaleille. Lisäksi aineilla, joiden vaikutus on paikallinen, saman alkuaineen eri yhdisteiden vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia. Aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi iholla tai suoraan keuhkokudokseen. Tällöin työhygieenisillä mittauksilla saadaan todellinen kuva altistumisesta. Paras kuva kokonaisaltistumisesta saadaan, jos yhdistetään biologisella monitoroinnilla ja työhygieenisillä mittauksilla saadut tulokset. Biomonitorointitulosten tulkinta tapahtuu yksinkertaisimmillaan vertaamalla niitä altistumattomien viiterajaan ja toimenpiderajaan. Altistumattomien viiteraja on tavallisesti Työterveyslaitoksen tutkimuksiin perustuva pitoisuus, jota 95 % työssä altistumattomista suomalaisista ei ylitä. Joidenkin kemikaalien kohdalla se on sama kuin biomonitorointimenetelmän määritysraja, mikäli kemikaali on sellainen, jolle ei ympäristöperäisesti altistuta. Altistumattomien viiterajan ylitys kertoo henkilön altistuneen kyseiselle aineelle. Toimenpideraja on pitoisuus, jonka alapuolella pysyminen yleensä tarkoittaa, että vakavia terveyshaittoja ei ole odotettavissa. Tämä ei poissulje sitä, että toimenpideraja-arvon alapuolellakin voi esiintyä herkillä henkilöillä todettavia terveyshaittoja ja eriasteisia viihtyvyyshaittoja. Toimenpiderajaa ei kuitenkaan pitäisi ylittää toistuvasti. Toisaalta kertaluonteinen toimenpiderajan ylittäminen ei tarkoita sitä, että sairastumista olisi odotettavissa, koska raja-arvot on asetettu ajatellen työuran pituista altistumista ja niihin liittyy jonkinasteinen turvamarginaali. Tavoitetasoksi kutsutaan pitoisuutta, johonka hyvissä työskentelyolosuhteissa tulisi pyrkiä. Tällaisia tasoja on asetettu erityisesti syöpävaarallisille aineille, joille ei voida asettaa täysin turvallista tasoa. Näistä esimerkkejä ovat virtsan kromi- ja nikkelimittaus (U-Cr, U-Ni) sekä veren tetrakloorieteenimittaus (B-PerklEt). Saamme jatkuvasti uutta tutkimustietoa aineiden haitoista ja sen myötä raja-arvotkin muuttuvat. Vuonna 29 sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asetuksellaan haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista (557/29) vahvistanut biologisten altistumisindikaattorien viiteraja-arvot työturvallisuuslain(738/22) nojalla. Näitä viiteraja-arvoja on asetettu arseenille ja sen epäorgaanisille yhdisteille, elohopealle ja sen epäorgaanisille yhdisteille, etyylibentseenille, fenolille, lyijylle ja sen epäorgaanisille yhdisteille, metyleenibis(2-kloorianiliinille) (MOCA), rikkihiilelle, styreenille, tolueenille ja trikloorieteenille. Lisäksi on olemassa Valtioneuvoston päätökseen lyijytyöstä 1154/1993 perustuvat veren lyijypitoisuuden toimenpiderajat. Nämä löytyvät vuoden 29 HTP-arvot julkaisusta (HTP-arvot 29, STM julkaisuja, 29:11). Näitä STM:n asetuksella vahvistettuja viiteraja-arvoja lukuun ottamatta muut Työterveyslaitoksen toimenpideraja-arvot ovat Työterveyslaitoksen antamia suosituksia, jotka on asetettu perustuen joko STM:n julkaisemiin haitallisiksi tunnettuihin pitoisuuksiin (HTP) ja tietoon HTParvoa vastaavan ilmapitoisuuden ja biologisessa näytteessä havaitun pitoisuuden välillä, tai suoraan toksikologis-epidemiologiseen tietoon aineen terveydellisten haittavaikutusten annosvastesuhteista. Vuodesta 27 alkaen Työterveyslaitos on aktiivisesti arvioinut uudelleen useiden altisteiden toimenpideraja-arvoja uusimman olemassa olevan haittavaikutustiedon pohjalta. Vuonna 21 ei kuitenkaan muutettu yhtään viiteraja-arvoa, vaikka uudelleen tarkasteluja tehtiin. Vuoden 211 aikana muutoksia on tapahtunut veren lyijyn normaaliarvossa, joka laski,3 µmol/l arvosta,9 µmol/l arvoon. Tässä tilastossa on kuitenkin lyijyn altistumistietoa käsitelty vanhan silloin voimassa olleen raja-arvon pohjalta. Pyreenialtistuksen arviointiin käytettävälle virtsan 1-pyrenolille asetettiin kuluvana vuonna toimenpideraja 12 nmol/l. Pyrenolitulokset on käsitelty tämän rajan mukaisesti, koska aiemmin meillä ei ollut käytössä minkään- 5
laista toimenpiderajaa. Perustelut raja-arvojen asettamiselle ja muutoksille löytyvät Työterveyslaitoksen biomonitoroinnin internetsivuilta, www.ttl.fi/biomonitorointi. Vuonna 21 biomonitorointianalyyseistä valtaosa suoritettiin Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteessä. Turun toimipisteessä tutkittiin altistumista isosyanaateille. Kuopiossa keskityttiin homepölyn ja punkkien aiheuttaman altistumisen arviointiin. Työterveyslaitoksen Työympäristön osaamiskeskuksen laboratoriot ovat Mittatekniikan keskuksen akkreditoimia testauslaboratorioita (T13). Luettelo akkreditoiduista analyyseistä ja muuntuvasta testausalueesta löytyvät Mittatekniikan keskuksen kotisivuilta www.mikes.fi. Vuonna 21 analysoitiin yhteensä 14294 näytettä. Näistä palvelunäytteitä oli 13498 kappaletta. Määrällisesti tärkeimpiä kemiallisen altistumisen biomonitorointianalyysejä ovat virtsan kromin ja nikkelin määritykset, veren lyijymääritys, virtsan epäorgaanisen arseenin ja alumiinimääritys sekä orgaanisista aineista styreenialtistumisen arvioinnissa käytettävä virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihapon määritys. Kuluvan vuonna asiakkaille tarjottiin myös useamman altisteen analyysipaketteja helpottamaan tiettyjen työtehtävien altistumisen arviointia. Näitä olivat mm. kadmiumaltistumisen arvioinnissa yhdistetty veren ja virtsan kadmiumanalyysi, erilaissa metallitöissä altistuminen kromille ja nikkelille, polyaromaattisille hiilivedyille altistuminen U-PAH ja eri työaloilla tapahtuvien kokonaisaltistumisten seurantaan tarkoitetut ongelmajätteiden työskentelyssä tapahtuvat altistumiset ja lasiteollisuuden altistumiseen tehtävät seurannat. Kolmesta viimeksi mainitusta ei ole tässä yhteenvedossa omaa kappaletta johtuen erityyppisen altistumisen vertaamisen vaikeudesta, näytteiden vähyydestä tai niiden kohdistumisesta yksittäisiin tunnistettaviin työpaikkoihin. Näiden analyysien tulokset on käsitelty osamääritysten mukana. Suomessa altistutaan edelleen merkittävissä määrin haitallisille kemiallisille altisteille. Vuonna 21 voimassa olleiden tavoitetasojen ylityksiä mitattiin erityisen runsaasti kromin ja nikkelin kohdalla. Pyreenialtistuksen kohdalla todettiin uuden raja-arvon, 12 nmol/l, käytteenoton myötä suhteessa eniten toimenpiderajan ylityksiä. Näiden määrä oli 2 % (57 kappaletta). Merkittävimmät PAH-altistumiset tapahtuivat kyllästettäessä puuta kreosootilla, verkostoasentajien työssä sekä rata- ja vaihdetöissä. Tutkittujen styreenilaminaatin ruiskuttajien määrä on pysynyt ennallaan viime vuodesta. Styreenin kohdalla mitattiin toimenpiderajan ylityksiä edelleen runsaasti: 12 % (45 kappaletta) analysoiduista näytteistä ylitti toimenpiderajan. Ylitysten määrässä on edelleen laskeva suuntaus: vuonna 29 17 %, vuonna 21 12 %. Tämä kertoo parantuneesta työhygieniasta teollisuuden alalla. Muita toimenpiderajan ylityksiä todettiin alumiinihitsauksessa ja asennustöissä, hiilimonoksidialtistuksessa valimossa ja lujitemuovitöissä, kadmiumin kovajuotoksessa, koboltin puhdistuksessa ja kobolttikemikaalien valmistuksessa, mangaanin kohdalla työtehtävät olivat tuntemattomat. Lyijylle altistuttiin erityisesti sisärata-ammunnassa, hitsaus-, koneistus-, sorvaus ja valutöissä. Orgaanisista kemikaaleista ksyleenialtistuksen mittarin virtsan metyylihippuurihappopitoisuuden toimenpiderajat ylittyivät maalauksessa ja ruiskumaalauksessa. Kirjan tilastot osoittavat, että kemikaalialtistumisen biomonitoroinnin tarve on edelleen kiistaton. Se on usein myös ainoa tapa arvioida altistumista kemikaaleille. Vuosiraportin taulukot 1 ja 2 sisältävät tiedot Työterveyslaitoksen biomonitorointianalyysien määristä ja niiden jakautumisesta palvelun, tutkimuksen ja laaduntarkkailun kesken. Taulukkoon 3 on koottu tietoa toimenpiderajojen ylityksistä työperäisessä altistumisessa vuonna 21. Analyysikohtaiseen osioon on koottu altisteen mukaisessa aakkosjärjestyksessä määrällisesti merkittävimpien (noin 5 työperäistä mittausta vuosittain) työperäisten altistumismittausten vuotuiset pitoisuusjakaumat ja analyysimäärät. Kunkin altisteen kohdalla kerrotaan vuoden 21 aikana tehtyjen altistumismittausten tärkeimmät tilastoarvot sekä altistumattomien viiterajan ja toimenpiderajan ylittäneiden henkilöiden lukumäärät ja työtehtävät. Pitoisuusjakaumakuvissa on käytetty jakovälien keskikohtaa ilmaisemaan analyytin pitoisuutta. Taulukossa 4 on esitetty tilastotietoja työperäisistä altistumismittauksista, joita on tehty alle 5 kappaletta vuoden 21 aikana, taulukossa 5 on niihin liittyvät viitearvot ja taulukossa 6 kunkin analyysin vastuuhenkilöt. Helsingissä 27.9.211 Mirja Kiilunen 6
Taulukko 1. Biomonitorointianalyysit v. 21 21 Vuosi Palvelu Tutkimus Laatu Yhteensä 21 18839 2386 6678 27783 22 1744 3435 8811 2965 23 16172 2372 7422 25966 24 14866 6154 6281 2731 25* 12322 2773 95 16 26 12142 1171 539 13852 27 1319 693 1236 14952 28 13197 192 96 1421 29 1569 492 1153 12164 21 13498 1 879 14294 *vuodesta 25 alkaen laatuanalyysilukumäärissä huomioidaan vain ulkoiset laadunvarmistusanalyysit Kuva 1. Biomonitorointianalyysit v. 21 Tutkimus 1 % Laatu 6 % Palvelu 93 % 7
Taulukko 2. Biomonitorointianalyysit Työterveyslaitoksessa v. 21 Analyysi Palvelu Tutkimus Laadun- Yhteensä tarkkailu KUDOS tallium (kuiva- ja märkäpainoa 2 2 kohti) NIVELNESTE Koboltti 3 3 Kromi 3 3 PLASMA kupari 31 31 sinkki 1 1 SEERUMI alumiini 1 5 15 antimoni 1 1 arseeni 1 1 barium 1 1 beryllium 1 1 elohopea 1 1 homepölyvasta-aineet 21 1 5 26 hopea 1 1 kadmium 1 1 kromi 5 5 koboltti 5 5 kupari 5 5 lyijy 1 1 mangaani 5 5 molybdeeni 1 1 nikkeli 5 5 platina 4 4 polyklooratut bifenyylit 163 24 187 punkkivasta-aineet 33 2 53 seleeni 1 5 6 sinkki 1 5 6 tallium 1 1 telluuri 1 1 torium 1 1 tina 1 1 tiosyanaatti 27 uraani 1 1 8
SEERUMI Analyysi Palvelu Tutkimus Laaduntarkkailu Biologinen monitorointi Yhteensä vanadiini 1 1 vismutti 1 1 VERI elohopea 128 8 136 hemoglobiinin häkähemoglobiini 28 28 kadmium 375 11 386 koboltti 124 3 127 kromi 1316 3 1319 koliiniesteraasit 88 12 1 lyijy 764 11 775 lyijy (rotta) 112 112 mangaani 6 7 13 molybdeeni 186 3 189 tetrakloorieteeni 54 2 56 titaani 211 211 tolueeni 56 2 58 VIRTSA alumiini 435 7 442 arseeni 69 11 71 arseeni +3 4 4 arseeni +5 4 4 arseeni MMA 4 4 arseeni DMA 4 4 antimoni 3 7 37 beryllium 4 7 47 barium 3 4 butoksietikkahappo 46 46 elohopea 152 9 179 etoksietikkahappo 3 3 fenoli 81 4 85 fenoksibentsoehappo 39 39 fluoridi 16 4 2 heksaanidioni 6 6 hopea 1 3 4 hydroksi-n-metyyli-2-pyrrolidoni 5 5 isosyanaattimetaboliitit 13 13 kadmium 218 11 229 koboltti 238 7 245 9
VIRTSA Analyysi Palvelu Tutkimus Laaduntarkkailu Biologinen monitorointi Yhteensä kromi 1366 11 1377 kupari 52 7 59 lyijy 51 11 62 mangaani 88 3 91 2-(2-metoksietoksi)etikkahappo 5 5 metyleenidianiliini 6 6 metyylietyyliketoni 12 12 metyylihippuurihappo 16 4 164 molybdeeni 141 3 144 mukonihappo 28 4 212 muurahaishappo 72 72 1-naftoli 231 2 233 2-naftoli 2 2 nikkeli 914 11 925 palladium 12 12 platina 11 4 15 1-pyrenoli 41 4 45 rhodium 3 3 seleeni 6 7 13 sevofluraani 18 18 sinkki 16 7 2 tallium 3 3 telluuri 4 3 7 tert. butyylialkoholi 6 6 torium 21 3 24 tina 3 3 titaani 133 133 tiosyanaatti 8 8 manteli- ja fenyyliglyoksyylihappo 38 6 386 mantelihappo 28 2 3 2-tiotiatsolidiini-4-85 4 89 karboksyylihappo trikloorietikkahappo 17 4 21 typpioksiduuli 2 2 uraani 7 3 1 vanadiini 17 7 24 vismutti 3 3 volframi 3 3 1
Analyysi Palvelu Tutkimus Laaduntarkkailu VUOROKAUSIVIRTSA Biologinen monitorointi Yhteensä hopea 1 1 kupari 23 23 oksaalihappo 3 3 MUUT vesi-al 2 2 YHTEENSÄ 1445 2 1184 1576 Virtsan korjausanalyysejä tehtiin 5392 (kreatiniini 27 ja ominaispainomittaus 5122 ). 11
Kuva 2. Yleisimpien biomonitorointianalyysien lukumäärät ja altistumattomien viiterajojen ylitykset vuonna 21. Kromi, U-Cr Nikkeli, U-Ni Lyijy, B-Pb Arseeni, U-As-i Alumiini, U-Al Styreeni, U-MAPGA 1-Pyrenoli, U-Pyr Kadmium, B-Cd Kadmium, U-Cd Koboltti, U-Co Bentseeni, U-Mukon Ksyleeni, U-MetHipp Polyklooratut bifenyylit, fs-pcb Elohopea, U-Hg Naftoli, U-Naftol Elohopea, B-Hg-i Mangaani, U-Mn Rikkihiili, U-TTCA Fenoli, U-Fenol Metanoli, Muurahaishappo, U-Formia Seleeni, U-Se Tolueeni, B-Tolu Tetrakloorietyleeni, B-PerklEt Lyijy, U-Pb Beryllium, U-Be Pyretroidit, U-PBA Antimoni, U-Sb 2 4 6 8 1 12 14 yhtäsuuri tai alle altistuneiden viiterajan yli altistumattomien viiterajan 12
Taulukko 3. Toimenpiderajojen ylitykset ja niihin liittyvät työtehtävät v. 21 Altiste / Analyytti Palvelunäytteet Toimenpideraja Tavoitetaso Ylitykset henk. lkm Työtehtävä, ammatti alumiini U-Al arseeni U-As-i bentseeni U-Mukon 412 6, µmol/l 6 asentaja, hitsaaja, levyseppähitsaaja 69 7 nmol/l 19 asennus-, prosessi-, huolto-, sulatus- ja korjaustyö metallien (Cu, Ni) tuotannossa, malmikiven murskauksessa, teollisuuskattiloiden muurauksessa ja rikkihapon valmistuksessa. 172 14 µmol/l 12 asennustyö, operaattori, sähköasentaja, tuotantomestari hiilimonoksidi B-Hb-CO 26,5 (=5, %) 6 kaavaaja, valaja, valimotyö, lujitemuovityö kadmium U-Cd 218 4 nmol/l 2 kovajuotos koboltti U-Co 25 6 nmol/l 12 kromi U-Cr 127 ksyleeni U-MetHipp,1 µmol/l Tavoitetaso 685 koboltin puhdistuksessa ja kobolttituotteiden valmistuksessa Tavoitetaso ylittyivät metalliteollisuuden eri tehtävissä mm. erilaisissa asennustöissä, hitsauksessa, hionnassa, levysepän, koneistajan, korjaajan, metalliruiskuttajan, laitosmiehen, laborantin, lämpökäsittelijän, pintakäsittelijän, pinnoittajan, poraajan, valajan, putkiasentajan, sorvaajan, siivoojan ja valajan töissä sekä työnjohdollisissa tehtävissä. 16 5 mmol/l 4 maalaus, ruiskumaalaus lyijy B-Pb 754 1,4 µmol/l 13 ammunnassa, hitsaajilla, koneistajilla, sorvaajilla, valimotöissä mangaani U-Mn 86 5 nmol/l 2 työtehtävä tuntematon 13
Altiste / Analyytti Palvelunäytteet Toimenpideraja Tavoitetaso Ylitykset henk. lkm Työtehtävä, ammatti nikkeli U-Ni 896,5 µmol/l 25 asentajilla, elektrolyysityöntekijöillä, hitsauksessa, korjauksessa, kromauksessa, niklauksessa ja ripustuksessa, kunnossapidossa, laboratoriotyössä, metallipinnoituksessa ja ruiskutuksessa, nikkelisuolojen valmistuksessa, plasma- ja polttoleikkauksessa, sorvauksessa, valimotöissä ja työnjohdossa styreeni U-MaPGa 376 1,2 mmol/l 45 koneenhoitaja, laitosmies, laminointi, lujitemuovityö, maalaus, ruiskulaminointi, telaus pyreeni U-Pyr 286 12 nmol/l* 57 kreosoottialtistuminen: verkostoasennus, rata- ja vaihdetyö, kyllästämötyö *Voimassa vuoden 211 alusta. 14
Analyysikohtaiset yhteenvedot Alumiini Mirja Kiilunen Virtsan alumiini, U-Al Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja,6 µmol/l 6, µmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 174. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. asennus-, sähköasennus-, hitsaus-, hiontatyössä, huoltotöissä, levysepän työssä, levyseppähitsaajilla, alumiinin sulatuksessa (valimotyö) sekä erilaisissa työnjohto ja viimeistelytöissä. Toimenpideraja ylittyi 6 henkilöllä asennuksessa, hitsauksessa ja levysepän työssä. Palvelu 424 Henkilöiden lukumäärä 411 naiset 1 miehet 41 Työpaikkojen lukumäärä 19 Työpaikkatieto puuttuu 59 Alumiinille on arvioitu altistuvan Suomessa yli 5 työntekijää, pääasiassa hitsaus-, levysepän-, hionta- ja valimotyössä. Voimakkaimmin altistuneita olivat alumiinihitsaajat ja levysepät, jotka tekevät myös asennustöitä. Kaikki vuonna 21 mitatut toimenpiderajan ylittävät alumiinipitoisuudet 6,9 11,7 µmol/l olivat asentajalla, hitsaajilla ja levyseppähitsaajilla. Viimeisen vuosikymmenen aikana alumiinille altistuvien työntekijöiden määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Korkeimmat mitatut pitoisuudet ovat pysytelleet viime vuosina 12 µmol/l tasolla. 15
U-Al, pitoisuusmittausten jakaumat 21 14 12 1 8 n 424 keskiarvo 1, µmol/l mediaani,5 µmol/l 95% piste 3,9 µmol/l maksimi 12 µmol/l 6 4 2 <,3,5 1 2 3 4 5 6 8 1 12 µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-Al, µmol/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 8 6 4 2 vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 519 642 61 548 649 489 57 528 395 424 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 16
Arseeni Mirja Kiilunen Virtsan epäorgaaninen arseeni, U-As-i Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua arseenille 3 nmol/l 7 nmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 95. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. kuparin ja nikkelin sekä muiden metallien tuotannossa, malmikiven murskauksessa, koneiden korjauksessa, teollisuuskattiloiden muurauksessa ja korjauksessa, ongelmajätteiden käsittelyssä, laboratorio- ja siivoustöissä, viherrakentamisessa ja puistotöissä. Toimenpideraja ylittyi 19 näytteessä: asennus-, prosessi-, huolto-, sulatus- ja korjaustyö metallien (Cu, Ni) tuotannossa, malmikiven murskauksessa, teollisuuskattiloiden muurauksessa ja rikkihapon valmistuksessa. Palvelu 617 Henkilöiden lukumäärä 514 naiset 44 miehet 47 Työpaikkojen lukumäärä 55 Työpaikkatieto puuttuu 57 Arseenille altistuu Suomessa noin 16 työntekijää. Työn ulkopuolella altistumista epäorgaaniselle arseenille voi tapahtua arseenipitoisesta kaivo- ja porakaivovedestä, mutta ei ilmeisesti merkittävästi muusta ravinnosta. Arseenialtistumisen taso on ollut vakaata viime vuosina. Vuoden 21 aikana suurin mitattu yksittäinen arseenipitoisuus oli 1467 nmol/l metallien tuotantotilojen puhdistus ja huoltotöissä. Suurin osa toimenpiderajan ylityksistä todettiin henkilöillä, jotka työskentelivät korjaus ja huoltotöissä. Vaikuttaakin siltä, että suojautuminen laiminlyödään helpommin ei-tavanomaisessa altistumistilanteessa. Tämä näkyy korkeina virtsan epäorgaanisen arseenin pitoisuuksina. Virtsan epäorgaanisen arseenipitoisuuden viiteraja-arvo (toimenpideraja) työvuoron päätyttyä työviikon tai altistumisjakson lopussa on sosiaali- ja terveysministeriön asettama (STM asetus 557/29). 17
U-As-i, pitoisuusmittausten jakaumat 21 225 2 175 15 125 n 617 keskiarvo 25 nmol/l mediaani 17 nmol/l 95% piste 54 nmol/l maksimi 1467 nmol/l 1 75 5 25 Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-As-i, nmol/l 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 12 1 8 6 4 2 vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 141 949 97 771 74 761 83 817 592 617 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 18
Bentseeni Jouni Mikkola Virtsan trans,trans-mukonihappo, U-Mukon Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua bentseenille 2 µmol/l 14 µmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 69. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. autonkuljettajilla, kone- ja sähköasentajilla, laboratoriohoitajilla, kemian teollisuuden prosessinhoito- ja huoltotyössä ja, polttoainemittareita huollettaessa. Toimenpideraja ylittyi 12 henkilöllä bentseenivuodon yhteydessä. Palvelu 172 Henkilöiden lukumäärä 139 naiset 17 miehet 122 Tupakointi + 39-99 ei tietoa 34 Työpaikkojen lukumäärä 31 Työpaikkatieto puuttuu 16 Moottoripolttoaineiden jakeluketjussa bensiinihöyryille altistuu noin 2 3 työntekijää. Huoltokorjaamoissa työskentelee noin 8 henkilöä, joista osa voi altistua bentseenille. Moottoribensiinille altistuttaessa suurin terveysriski on bentseeni. Moottoribensiini saa sisältää enintään 1 tilavuusprosenttia bentseeniä valtioneuvoston päätöksen 1271/2 mukaan. Bentseenille voi altistua myös ongelmajätteiden käsittelyssä ja saastuneen maan puhdistuksessa. Kivihiiliterva sisältää bentseeniä ja muita aromaattisia hiilivetyjä. ASA-rekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 16 bentseenille altistunutta. 19
U-Mukon, pitoisuusmittausten jakaumat 21 7 6 5 µmol/l kaikki tup.- tup.+ n 172 99 39 keskiarvo 3,5 3,9 3,9 mediaani 1,6 1,7 1,6 95% piste 16 2 26 maksimi 34 34 26 4 3 2 1 <,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 µmol/l tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-MUKON, µmol/l 3 25 2 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 2 175 15 125 15 1 1 75 5 5 25 vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 35 57 38 18 155 11 14 199 9 172 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 2
Elohopea Mirja Kiilunen Veren epäorgaaninen elohopea, B-Hg-i Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule ylittää viiterajaa 1 nmol/l 5 nmol/l 1 nmol/l Altistumattomien viiterajan 1 nmol/l ylityksiä oli 6 työntekijällä, joista kolme työskenteli ympäristö- ja ongelmajätteiden kanssa. Toimenpiderajan 5 nmol/l ylityksiä ei todettu. Palvelu 12 Henkilöiden lukumäärä 117 naiset 18 miehet 99 Työpaikkojen lukumäärä 21 Työpaikkatieto puuttuu 39 Elohopealle voi altistua jatkuvasti Suomessa noin 2 työntekijää, lähinnä kloorialkaliteollisuudessa. Elohopeaa sisältävien lamppujen ja laitteiden romutuksessa ja elohopean talteenotossa altistuminen voi olla enemmän ajoittaista. Myös teollisuuslaitosten purkutyössä sekä mittarien valmistuksessa ja huollossa voi altistua elohopealle. Muissa töissä altistuminen on vähäistä, mutta laitteiden rikkoutuminen ja vahinkotapaukset voivat aiheuttaa satunnaisesti altistumista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana elohopealle altistuneiden työntekijöiden määrä on vähentynyt selvästi. Myös altistumistaso on laskenut lukuun ottamatta yksittäisiä korkeita altistumisia. Altistuneiden määrä on vähentynyt kloorialkaliteollisuudessa, mutta energiasäästölamppujen kierrätys lisää altistuvien määriä lappujen kokoamisessa ja hävittämisessä. Veren epäorgaanisen elohopeapitoisuuden viiteraja-arvo (toimenpideraja) työviikon lopulla on sosiaali- ja terveysministeriön asettama (STM asetus 557/29). 21
B-Hg-i, pitoisuusmittausten jakaumat 21 1 9 8 7 6 n 12 Keskiarvo 3, nmol/l Mediaani 2,1 nmol/l 95% piste 9,4 nmol/l Maksimi 3 nmol/l 5 4 3 2 1 <1 5 1 15 2 25 3 5 nmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 B-Hg-i, nmol/l 1 5 9 8 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 4 7 6 3 5 4 2 3 2 1 1 vuosi näytteet, lkm viiterajat 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 162 188 159 13 122 132 115 68 9 12 altistumattomien viiteraja toimenpideraja 22
Elohopea Mirja Kiilunen Virtsan elohopea, U-Hg Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule ylittää viiterajaa 2 nmol/l 14 nmol/l 2 nmol/l Altistumattomien viiterajan 2 nmol/l ylityksiä mitattiin 29. Altistumattomien viiteraja ylittyi kloorialkaliteollisuuden asennus-, huolto- ja erilaisissa prosessitöissä ja kaivosteollisuuden valutöissä. Toimenpiderajan 14 nmol/l ylityksiä oli 2 henkilöillä, jotka tekivät korjaustöitä kloorialkaliteollisuudessa. Palvelu 144 Henkilöiden lukumäärä 125 naiset 15 miehet 11 Työpaikkojen lukumäärä 21 Työpaikkatieto puuttuu 2 Elohopealle voi altistua jatkuvasti Suomessa noin 2 työntekijää, lähinnä kloorialkaliteollisuudessa ja elohopeaa sisältävien lamppujen ja laitteiden romutuksessa sekä elohopean talteenotossa. Ajoittaista altistumista voi tapahtua myös teollisuuslaitosten purkutyössä sekä mittarien valmistuksessa ja huollossa. Kasvavassa kaivosteollisuudessa on myös havaittavissa altistumista elohopealle. Muissa töissä altistuminen on vähäistä, mutta laitteiden rikkoutuminen ja vahinkotapaukset voivat aiheuttaa satunnaisesti altistumista. Virtsan elohopeamittauksissa pitoisuustasot ovat keskimäärin muuttuneet samansuuntaisesti kuin veren elohopeamittausten pitoisuustasot. Viimeisen kolmen vuoden aikana 95 % pitoisuuksista on pysynyt toimenpiderajan alapuolella. Virtsan elohopeapitoisuuden viiteraja-arvo (toimenpideraja) työpäivän jälkeisenä aamuna on sosiaali- ja terveysministeriön asettama (STM asetus 557/29). 23
U-Hg, pitoisuusmittausten jakaumat 21 8 7 6 5 4 n 144 Keskiarvo 22 nmol/l Mediaani 8 nmol/l 95% piste 74 nmol/l Maksimi 766 nmol/l 3 2 1 Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-Hg, nmol/l 3 25 () mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 3 2 2 15 1 1 5 vuosi näytteet, lkm viiterajat 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 114 123 136 138 149 213 152 18 162 144 altistumattomien viiteraja toimenpideraja 24
Fenoli Jouni Mikkola Virtsan fenoli, U-Fenol Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Toimenpideraja raskauden aikana,15 mmol/l 1,3 mmol/l,15 mmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 26. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. asentajilla, kunnossapitotyössä, impregnoinnissa, koneenhoitajilla ja latojilla kalusteteollisuudessa. Toimenpiderajan ylityksiä ei ollut. Palvelu 76 Henkilöiden lukumäärä 68 naiset 25 miehet 43 Työpaikkojen lukumäärä 1 Työpaikkatieto puuttuu 9 Korkeimmat fenolipitoisuudet mitataan yleensä ihoaltistumisessa. Virtsan fenolipitoisuuden viiteraja-arvo (toimenpideraja) työvuoron päätyttyä on sosiaali- ja terveysministeriön asettama (STM asetus 557/29). 25
U-Fenol, pitoisuusmittausten jakaumat 21 4 35 3 25 2 n 76 keskiarvo,17 mmol/l mediaani,11 mmol/l 95% piste,58 mmol/l maksimi 1,29 mmol/l 15 1 5 <,1,15,2,25,3,35,4,45,5 1, 1,5 mmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-Fenol, mmol/l 1,5 1,25 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 12 1 1, 8,75 6,5 4,25 2, vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 49 48 76 99 37 29 67 32 4 76 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 26
Hiilimonoksidi (häkä), dikloorimetaani, metyleenijodidi Jouni Mikkola Hemoglobiinin häkähemoglobiini, B-Hb-CO Altistumattomien viiteraja,15 (=1,5 %) Toimenpideraja,5 (=5, %) Toimenpideraja raskauden aikana,2 häkäaltistumisessa,15 dikloorimetaanialtistumisessa Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 12. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. autokatsastuksessa, lujitemuovityössä ja valimotyössä. Toimenpideraja ylittyi 6 henkilöllä lujitemuovityössä ja valimoissa (kaavaaja, valaja). Palvelu 26 Henkilöiden lukumäärä 26 naiset 5 miehet 21 Tupakointi + 3-19 ei tietoa 4 Työpaikkojen lukumäärä 7 Työpaikkatieto puuttuu 7 27
B-HbCO, pitoisuusmittausten jakaumat 21 1 9 8 7 kaikki tup.- tup.+ N 26 19 3 Keskiarvo,26,24,34 Mediaani,15,14,23 95% piste,8,81,62 Maksimi,81,81,62 6 5 4 3 2 1 <,1,1,15,2,3,4,6,8,1 tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21,15,14,13,12,11,1,9,8,7,6,5,4,3,2,1, vuosi näytteet, lkm B-Hb-CO 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 92 128 111 71 48 61 54 48 68 26 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 2 15 1 5 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 28
Kadmium Mirja Kiilunen Veren kadmium, B-Cd Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua kadmiumille 5 nmol/l tupakoimattomat 18 nmol/l tupakoivat 5 nmol/l Altistumattomien viiterajan 5 nmol/l ylityksiä mitattiin 125, joista 22 oli tupakoimattomilta ja 37 tupakointitieto puutui. Tupakoijien viiterajan 18 nmol/l ylityksiä oli 39 ja näistä 5 oli tupakoimattomilta ja 26 tupakoivilta. Puuttuva tupakointitieto oli 8 näytteessä. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. automaalauksessa, auton ja koneenkuljettajilla, hiekkapuhalluksessa, hionnassa, hitsauksessa, huoltotöissä, jätevoimalassa ja elektroniikka-, ongelma- ja kemikaalijätteiden käsittelyssä, koneasennuksessa ja huollossa, korjaus- ja kunnostustöissä, laboranteilla, lasinpuhaltajilla ja mänkimiehillä, saastuneen maan käsittelyssä, sorvaajilla, sulattajilla/valajilla, juottajilla ja erilaisissa puhdistus ja prosessitöissä. Toimenpideraja ylityksiä ei ollut. Palvelu 258 Henkilöiden lukumäärä 255 naiset 34 miehet 221 Tupakointi + 79-95 ei tietoa 84 Työpaikkojen lukumäärä 28 Työpaikkatieto puuttuu 38 Kadmiumille altistuu Suomessa noin 12 henkilöä. Altistuneista tupakoijilla oli selkeästi korkeimmat pitoisuudet. Keskimääräinen altistumistaso on pysynyt vakaana viime vuosina, vaikka yksittäiset korkeat altistumiset ovat lisääntyneet. 29
B-Cd, pitoisuusmittausten jakaumat 21 1 8 6 nmol/l kaikki tup.- tup.+ n 258 95 79 keskiarvo 8,7 4,6 15 mediaani 4,6 2,2 13 95% piste 31 19 34 maksimi 42 39 42 4 2 <2,5 5 1 15 2 25 3 35 4 45 nmol/l tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 B-Cd, nmol/l 5 45 4 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 4 35 3 tupakointi + tupakointi - 25 2 15 1 5 2 vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 256 242 276 235 26 199 266 289 244 258 viiterajat altistumattomien viiterajat toimenpideraja 3
Kadmium Mirja Kiilunen Virtsan kadmium, U-Cd Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua kadmiumille 5 nmol/l tupakoimattomat 1 nmol/l tupakoivat 4 nmol/l Altistumattomien viiterajan 5 nmol/l (tupakoimattomat) ylityksiä mitattiin 54, joista 24 oli tupakoimattomilta ja 26 tupakoivilta. Tupakoivien viiteraja 1 nmol/l ylittyi 14 näytteessä, joista oli 7 tupakoimattomilta ja 6 tupakoivilta henkilöiltä. Yhden henkilön tupakointitieto puuttui. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. erilaissa huoltotöissä, hionta-, hitsaus- ja juotostöissä, metallien valussa ja puhdistuksessa, kadmiumin pintakäsittelyssä, ongelmajätteiden lajittelussa ja hävityksessä, hiekkapuhalluksessa, saastuneen maan käsittelyssä ja kuormauksessa, toimisto- ja varastotöissä. Toimenpideraja ylittyi kahdella henkilöllä, joista toinen teki kova juotosta ja toinen oli eläkkeellä ko. tehtävästä.. Palvelu 214 Henkilöiden lukumäärä 211 naiset 18 miehet 193 Tupakointi + 82-14 ei tietoa 28 Työpaikkojen lukumäärä 31 Työpaikkatieto puuttuu 37 Kadmiumille altistuu Suomessa noin 13 henkilöä. Tupakoivilla työntekijöillä oli keskimäärin korkeimmat virtsan kadmiumpitoisuudet. Keskimääräinen altistumistaso on pysynyt vakaana alle 2 nmol/l tason viime vuosina, vaikka yksittäiset korkeat altistumiset ovat lisääntyneet. 31
U-Cd, pitoisuusmittausten jakaumat 21 12 1 8 nmol/l kaikki tup.- tup.+ n 214 12 83 keskiarvo 4,9 4,9 4,8 mediaani 3,3 3,3 3,4 95% piste 11 11 11 maksimi 75 75 4 6 4 2 1 2,5 5 7,5 1 12,5 15 17,5 2 25 3 4 5 75 nmol/l Tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-Cd, nmol/l 4 6 35 3 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 5 25 4 2 3 tupakointi + tupakointi - 15 1 5 2 1 vuosi näytteet,lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 274 419 315 35 283 265 242 191 216 214 viiterajat altistumattomien viiterajat toimenpideraja 32
Kadmium Mirja Kiilunen Veren kadmium, B-Cd ja virtsan kadmium, U-Cd Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua kadmiumille Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua kadmiumille 5 nmol/l tupakoimattomat 18 nmol/l tupakoivat 5 nmol/l 5 nmol/l tupakoimattomat 1 nmol/l tupakoivat 4 nmol/l Veren ja virtsan kadmiummittaus suoritettiin samanaikaisesti 49 henkilöstä. Taulukkoon on koottu näiden henkilöiden keskimääräiset kadmiumpitoisuudet veressä ja virtsassa. Keskimääräisesti kadmiumpitoisuudet tässä ryhmässä olivat korkeammat kuin kaikkien kadmiumaltistumisen suhteen tutkittujen henkilöiden, mutta jakauma on pienempi. Kuitenkaan veren kadmiumpitoisuudella ei voida varmasti arvioida virtsan kadmiumpitoisuutta. Veren kadmium kuvaa lähiaikoina tapahtunutta altistumista enemmän ja virtsan kadmiumpitoisuus kertoon munuaisten kadmiumkuormasta. Veren kadmiumpitoisuudet vaihtelivat aina kymmenkertaisiin asti virtsan kadmiumpitoisuuksiin verrattuna. N mediaani keskiarvo 95 piste maksimi B-Cd 49 7.3 9.9 29.4 35 Tup- 24 3. 4.5 1.2 22 Tup+ 22 14.3 15. 29.4 35 U-Cd 49 4.7 5.2 11. 14 Tup- 24 4.2 4.8 8.1 11 Tup+ 22 5.5 5.9 11.4 14 33
Veren ja virtsan kadmiumpitoisuuksien välinen yhteys samaan aikaan otetuissa näytteissä. 14 U-Cd =,17 * B-Cd + 3,5 r =,51, N = 49 p=,2 12 1 U-Cd nmol/l 8 6 4 2 5 1 15 2 25 3 35 B-Cd nmol/l B-Cd ja U-Cd, pitoisuusmittausten jakaumat 21. B-Cd U-Cd 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 15 2 25 3 nmol/l 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 15 2 25 3 nmol/l tupakointi tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ ei tietoa tup.- tup.+ 34
Koboltti Mirja Kiilunen Virtsan koboltti, U-Co Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua koboltille 4 nmol/ 6 nmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 15. Näistä oli 62 tupakoimatonta ja 33 tupakoivia. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. asentajilla, hiojilla, hitsaajilla, juottajilla, laitos- ja kunnossapitomiehillä, koneistajilla, eri työtehtävissä koboltin puhdistuksessa ja kobolttituotteiden valmistuksessa, pinnoittajilla, terämiehillä ja työnjohdossa. Toimenpideraja ylittyi 12 näytteessä 11 henkilöllä eri tehtävissä koboltin puhdistuksessa ja kobolttituotteiden valmistuksessa. Palvelu 24 Henkilöiden lukumäärä 191 naiset 15 miehet 176 Tupakointi + 64-125 ei tietoa 15 Työpaikkojen lukumäärä 47 Työpaikkatieto puuttuu 8 Koboltille altistuu Suomessa noin 15 henkilöä. Suuria kobolttialtistumisia esiintyy edelleen koboltin ja sen suolojen kanssa työskentelevillä. Vaikka yksittäisiä korkeita pitoisuuksia esiintyy, on kokonaisaltistuminen laskusuunnassa. Tekonivelistä vapautuvan koboltin määritykseen käytetään ensisijaisesti verta. Myös virtsanäytteessä voidaan havaita koholla olevia arvoja. 35
U-Co, pitoisuusmittausten jakaumat 21 6 5 4 nmol/l kaikki tup.- tup.+ n 24 125 64 keskiarvo 166 171 152 mediaani 41 38 46 95% piste 699 816 382 maksimi 291 291 2316 3 2 1 <5 2 4 1 2 3 4 5 6 1 15 2 3 nmol/l tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-Co, nmol/l 18 16 14 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 4 3 12 1 8 2 6 4 1 2 vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 243 126 165 163 175 188 175 2 194 24 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 36
Kromi Mirja Kiilunen Virtsan kromi, U-Cr Altistumattomien viiteraja Tavoitetaso Raskauden aikana ei tule altistua kromille,1 µmol/l,1 µmol/l Altistumattomien viiterajan ja tavoitetason ylityksiä mitattiin 685. Tavoitetason ylityksiä havaittiin useilla eri toimialoilla metalliteollisuuden eri tehtävissä: asennus, autojen pellitys, eristys, hiillostus, hionta, hitsaus, huolto, kokoonpano, koneenhoito, koneistus, kromaus ja pintakäsittely, laitoshuolto ja kunnossapito, laitossiivous, laserleikkaus, levysepän työt, lämpökäsittely, metallityöt, metalliruiskutus ja sulatus, muotinvalu, nosturinkuljetus, pinnoitus, plasma- ja polttoleikkaus, putkiasennus, ripustus, romunkäsittely, sepän ja sorvaajan työt, sulatus ja valimotyöt, työnjohdon työt. Korkein mitattu pitoisuus oli,87 µmol/l, jonka työtehtävä oli tuntematon. Seuraavaksi korkein pitoisuus oli pinnoittajalla,75 µmol/l. Palvelu 127 Henkilöiden lukumäärä 1155 naiset 77 miehet 178 Työpaikkojen lukumäärä 278 Työpaikkatieto puuttuu 16 Kromille altistuu Suomessa noin 27 henkilöä. Keskimääräiset pitoisuudet ovat jonkin verran laskeneet edellisvuosiin. Samanaikaisesti monitoroinnin piiriin on tullut useampia henkilöitä. Tavoitetason asettaminen on myös ohjannut tarkempaan altistumisen seurantaan. 37
U-Cr, pitoisuusmittausten jakaumat 21 5 45 4 35 3 n 127 keskiarvo,3 µmol/l mediaani,1 µmol/l 95% piste,12 µmol/l maksimi,87 µmol/l 25 2 15 1 5 <,1,1,5,1,2,3,4,5,6,7,8,9 µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21,4,35,3,25 U-Cr, µmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 15 1,2,15,1 5,5, vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 1195 1155 136 128 1181 16 1139 1128 139 127 viiterajat altistumattomien viiteraja ja tavoitetaso 38
Ksyleeni Jouni Mikkola Virtsan metyylihippuurihappo, U-MetHipp Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Toimenpideraja raskauden aikana,2 mmol/l 5 mmol/l,7 mmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 44 mm. maalauksessa, ruiskumaalauksessa, hiekkapuhalluksessa ja pintakäsittelyssä. Toimenpideraja ylittyi 4 henkilöllä maalauksessa ja ruiskumaalauksessa. Palvelu 16 Henkilöiden lukumäärä 159 naiset 41 miehet 118 Työpaikkojen lukumäärä 56 Työpaikkatieto puuttuu 18 Ksyleeni on haihtuva liuotinaine, joten altistuminen tapahtuu pääsääntöisesti hengitysteitse. Siitä huolimatta, joissakin tapauksissa kuten pintakäsittelyssä ihoaltistuminen voi näytellä merkittävää osaa kokonaisaltistumisesta. 39
U-MetHipp, pitoisuusmittausten jakaumat 21 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 n 16 keskiarvo,7 mmol/l mediaani,1 mmol/l 95% piste 2,1 mmol/l maksimi 26 mmol/l,1,2,5 1 1,5 2 2,5 3 4 5 7,5 1 2 3 mmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-MetHipp, mmol/l 1 25 9 8 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 2 7 6 15 5 4 1 3 2 5 1 vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 131 84 141 136 159 14 21 172 162 16 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 4
Lyijy Mirja Kiilunen Veren lyijy, B-Pb Altistumattomien viiteraja 1,3 µmol/l Toimenpideraja 1,4 µmol/l Raskauden aikana ei tule ylittää viiterajaa 1,3 µmol/l 1 Altistumattomien viiteraja on 1.5.211 alkaen,9 µmol/l. Altistumattomien viiterajan,3 µmol/l ylityksiä mitattiin 141. Uuden altistumattomien viiterajan,9 µmol/l ylityksiä oli 376. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. ammunnassa ja ampumaradan hoidossa, asentajilla, automaalaajilla ja peltisepillä, huoltomiehillä, juottajilla, jätteen ja saastuneen maan käsittelyssä ja siirrossa, polttoleikkauksessa, putkiasennuksessa, tinanauhan valmistuksessa ja tinauksessa, valimotyöntekijöillä (valajat, sulattajat, sorvarit, muut työntekijät), puistotyöntekijöillä sekä työnjohtotehtävissä. Toimenpideraja ylittyi 13 henkilöllä ammunnassa, koneistajilla, hitsaajilla, sorvaajilla, valimotöissä. Yhden henkilön työtehtävä oli tuntematon. Palvelu 652 Henkilöiden lukumäärä 626 naiset 73 miehet 553 Työpaikkojen lukumäärä 95 Työpaikkatieto puuttuu 146 Valtioneuvoston päätöksen lyijytyöstä (1154/1993) mukaan työntekijää, jonka veren lyijypitoisuus ylittää 2,4 µmol/l, ei saa käyttää työssä, jossa altistutaan lyijylle. Jos työpaikalla yhdenkin työntekijän veren lyijypitoisuus ylittää 1,9 µmol/l, työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomiota lyijyn mahdollisesti aiheuttamiin terveyshaittoihin. Toimenpideraja perustuu sosiaali- ja terveysministeriön lyijylle ja sen epäorgaanisille yhdisteille asettamaan biologisten näytteiden viiteraja-arvoon (STM Asetus 557/29). Valtioneuvoston asetuksen 1335/24 mukaan lyijyn ja sen johdannaisten voidaan arvioida vaarantavan äidin tai sikiön terveyden. Täten niille ei tule altistua raskauden aikana eli veren lyijypitoisuus ei saa ylittää altistumattomien viiterajaa,3 µmol/l. Huomaa muutos viiterajassa 1.5.211 alkaen. Lyijylle altistuu Suomessa noin 45 työntekijää. Altistuneiden määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Voimakkaimmin altistuneita ovat sulatto- ja valimotyöntekijät sekä sisärata ampujat. 41
B-Pb, pitoisuusmittausten jakaumat 21 22 2 18 16 14 12 n 652 keskiarvo,25 µmol/l mediaani,13 µmol/l 95% piste 1, µmol/l maksimi 2, µmol/l 1 8 6 4 2,5,1,15,3,6 1,2 1,8 2,4 µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 B-Pb, µmol/l 1,8 1,6 1,4 1,2 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 15 1 1,,8,6 5,4 vuosi näytteet, lkm,2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 141 949 97 771 74 761 83 817 592 652 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 42
Lyijy Mirja Kiilunen Virtsan lyijy, U-Pb Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule ylittää viiterajaa,15 µmol/l,1 µmol/l,15 µmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 4. Altistumattomien viiteraja ylittyi biopolttolaitoksella ja bensiinisäiliön puhdistutöissä. Palvelu 45 Henkilöiden lukumäärä 39 naiset 3 miehet 36 Työpaikkojen lukumäärä 8 Työpaikkatieto puuttuu 29 Lyijylle altistuu Suomessa noin 45 työntekijää. Virtsan lyijymittaus soveltuu ensisijaisesti orgaanisten alkyylilyijy-yhdisteiden altistumisen arviointiin. Orgaanisia alkyyliyhdisteitä tavataan suuremmassa määrin vanhojen bensasäiliöiden saneerauksessa ja saastuneissa maamassoissa. Muuten lyijyaltistumisen seurantaan käytetään veren lyijytason mittausta. 43
U-Pb, pitoisuusmittausten jakaumat 21 4 35 n 45 keskiarvo,7 µmol/l 3 mediaani,4 µmol/l 95% piste,17 µmol/l 25 maksimi,28 µmol/l 2 15 1 5,5,1,15,2,25,3,4 µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 27 21 U-Pb, µmol/l,1,9,8 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 1 8,7,6 6,5,4 4,3,2 2,1 vuosi näytteet, lkm 27 28 29 21 8 66 44 45 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 44
Mangaani Mirja Kiilunen Virtsan mangaani, U-Mn Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja 4 nmol/l ei ole asetettu. Mangaaniteräksen hitsauksessa ja alkaliparistojen tuotannossa työtekijöiden keskimääräiset mangaanipitoisuudet ovat olleet alle 5 nmol/l. Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 3. Suurin mitattu pitoisuus oli 9 nmol/l henkilöltä, jonka työtehtävä ei ole tiedossa. Hitsaajalta mitattiin 46 nmol/l pitoisuus. Palvelu 86 Henkilöiden lukumäärä 78 naiset miehet 78 Työpaikkojen lukumäärä 14 Työpaikkatieto puuttuu 31 Mangaania on seosyhdisteenä erilaisissa metalliseoksissa. Virtsan mangaani on ryhmätason mittari ja sillä pystytään erottamaan altistumattomien ja altistuneiden henkilöiden ryhmä toisistaan. 45
U-Mn, pitoisuusmittausten jakaumat 21 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 n 86 keskiarvo 1 nmol/l mediaani 7 nmol/l 95% piste 26 nmol/l maksimi 9 nmol/l 5 1 15 2 25 3 4 5 6 7 8 9 1 nmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-Mn, µmol/l 45 4 35 3 25 2 15 1 5 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 9 8 7 6 5 4 3 2 1 vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 9 9 2 2 12 17 7 56 44 86 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 46
Metanoli Jouni Mikkola Virtsan muurahaishappo, U-Formia Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja 7 mmol/mol kreatiniinia 2 mmol/mol kreatiniinia Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 4. Altistumattomien viiteraja ylittyi latojan ja trukinkuljettajan työssä kalusteteollisuudessa. Toimenpiderajan ylityksiä ei ollut. Palvelu 72 Henkilöiden lukumäärä 66 naiset 28 miehet 38 Työpaikkojen lukumäärä 5 Työpaikkatieto puuttuu 1 Metanoli imeytyy erittäin hyvin ihon läpi ja ihon suojaukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Suojakäsineiden sopivuus kannattaa tarkastaa ennen metanolityöhön lähtemistä. 47
U-Formia, pitoisuusmittausten jakaumat 21 2 18 16 14 12 n 72 mmol/mol kreat. keskiarvo 34 mediaani 29 95% piste 77 maksimi 98 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 mmol/mol kreatiniinia Vuosittaiset pitoisuustasot 22 21 U-Formia, mmol/mol kreatiniinia 45 4 35 3 25 2 15 1 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 1 8 6 4 2 vuosi näytteet, lkm 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 56 5 82 52 36 55 76 32 72 viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 48
Naftaleeni ja naftaleenia sisältävät PAH-seokset Simo Porras Virtsan naftoli, U-Naftol Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua PAH-seoksille 3 nmol/l tupakoimattomat 3 nmol/l tupakoivat ei ole asetettu Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 81 mm. autonkuljettajilla, huoltomiehillä, kaivinkoneenkuljettajilla, kyllästäjillä, pelastusalan työntekijöillä, putkenlaskijoilla, siivoojilla, vaihde- ja verkostoasentajilla. Palvelu 141 Henkilöiden lukumäärä 119 naiset 5 miehet 114 Tupakointi + 39 a - 68 b ei tietoa 34 c Työpaikkojen lukumäärä 27 Työpaikkatieto puuttuu 5 a joista 3 yli viiterajan 3 nmol/l b joista 49 yli viiterajan 3 nmol/l c joista 29 yli 3 nmol/l Suurimmat yksittäiset pitoisuudet (>1 nmol/l) mitattiin pelastus- ja siivousalan työntekijöillä. Naftaleeni on merkittävä haihtuva ainesosa PAHseoksissa, mm. kivihiilitervassa, kreosoottiöljyssä ja asfalttimassoissa. 49
U-Naftol, pitoisuusmittausten jakaumat 21 35 3 25 nmol/l kaikki tup.- tup.+ n 141 66 39 keskiarvo 298 348 143 mediaani 79 63 129 95% piste 68 97 338 maksimi 843 843 417 2 15 1 5 15 3 6 12 2 3 5 1 // 2 5 85 nmol/l tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-Naftol, nmol/l 15 25 1 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 2 15 5 1 5 vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 7 64 59 * 59 * 93 * 181 * 233 * 217 * 165 * 141 * altistumattomien viiteraja tup. - tup. + toimenpiderajaa ei ole asetettu * iltanäyte 5
Nikkeli Mirja Kiilunen Virtsan nikkeli, U-Ni Altistumattomien viiteraja Tavoitetaso Raskauden aikana ei tule altistua nikkelille,5 µmol/l,5 µmol/l Altistumattomien viiterajan ja tavoitetason ylityksiä mitattiin 25. Ylityksiä havaittiin useilla eri toimialoilla metalliteollisuuden eri tehtävissä: asentajilla, elektrolyysityöntekijöillä, hitsauksessa, korjauksessa, kromauksessa, niklauksessa ja ripustuksessa, kunnossapidossa, laboratoriotyössä, metallipinnoituksessa ja ruiskutuksessa, nikkelisuolojen valmistuksessa, plasma- ja polttoleikkauksessa, sorvauksessa, valimotöissä ja työnjohdossa. Palvelu 896 Henkilöiden lukumäärä 866 naiset 77 miehet 779 Työpaikkojen lukumäärä 155 Työpaikkatieto puuttuu 58 Nikkelille altistuu Suomessa yli 3 henkilöä. Suurimmat altistumiset tapahtuvat nikkelimalmin louhinnassa ja erotuksessa, nikkelin puhdistuksessa, hitsauksessa ja erilaisissa puhdistus ja siivoustöissä. Korkeiden nikkelipitoisuuksien määrä on jälleen kasvanut lisääntyneen kontrollin myötä. 51
U-Ni, pitoisuusmittausten jakaumat 21 6 55 5 45 4 35 n 896 keskiarvo,5 µmol/l mediaani,2 µmol/l 95% piste,18 µmol/l maksimi 1, µmol/l 3 25 2 15 1 5 <,1,1,5,1,15,3,6,7,9 1,1 µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 U-Ni, µmol/l,6 1,4 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 8 6,2 4 2, vuosi näytteet, lkm 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 615 599 565 568 516 467 573 624 642 896 viiterajat altistumattomien viiteraja ja tavoitetaso 52
Polyklooratut bifenyylit (PCB) Simo Porras Seerumin polyklooratut bifenyylit, fs-pcb Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua PCB:lle PCB-yhdisteiden summa 3 µg/l ei ole asetettu Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 3. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. saastuneiden maa-alueiden puhdistuksessa. Palvelu 152 Henkilöiden lukumäärä 151 naiset 15 miehet 136 Työpaikkojen lukumäärä 7 Työpaikkatieto puuttuu 15 PCB-yhdisteet ovat kemiallisesti pysyviä, kertyvät elimistöön pitkäaikaisessa altistumisessa ja poistuvat hitaasti. Niiden käyttö on kielletty Suomessa vuodesta 199 lähtien. PCB:lle voi silti altistua mm. ongelmajätteen käsittelyssä, remontoinnissa ja saastuneiden maa-alueiden puhdistuksessa. 53
fs-pcb, pitoisuusmittausten jakaumat 21 5 6 5 4 n 152 keskiarvo,8 µg/l mediaani,6 µg/l 95% piste 1,9 µg/l maksimi 8, µg/l 3 2 1 <,5,25,5,75 1 1,5 2 2,5 3 4 5 6 8 µg/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21 fs-pcb, µg/l 4,5 4, 3,5 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 5 4 3, 2,5 3 2, 1,5 2 1,,5 1 vuosi näytteet, lkm, 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 237 282 29 257 25 196 256 213 152 altistumattomien viiteraja 54
Pyreeni, pyreeniä sisältävät PAH-seokset Sinikka Vainiotalo Virtsan 1-pyrenoli, U-Pyr Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua PAH-seoksille *Toimenpideraja on asetettu vuonna 211. 3, nmol/l 12, nmol/l* Altistumattomien viiterajan ylityksiä oli 139. Tämä viiteraja ylittyi mm. johtoasennuksessa kreosootilla kyllästettyihin pylväisiin, kreosoottikyllästyksessä, radan kunnostuksessa ja vaihdetyössä sekä nuohouksessa ja asfalttityössä. Toimenpideraja 12, nmol/l ylittyi 57 näytteessä. Nämä näytteet olivat pääosin peräisin verkostoasentajilta, kreosoottikyllästäjiltä sekä rata- ja vaihdetyöntekijöiltä. Palvelu 286 Henkilöiden lukumäärä 236 naiset 24 miehet 212 Tupakointi + 97-156 ei tietoa 33 Työpaikkojen lukumäärä 4 Työpaikkatieto puuttuu 58 Tupakointi lisää virtsan 1-pyrenolipitoisuutta noin 1-3 nmol/l. PAH-yhdisteet imeytyvät elimistöön merkittävästi myös iholta. Suurimmat altistumiset vuonna 21 aiheutuivat altistumisesta kreosootille verkostoasennuksessa. 55