Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö



Samankaltaiset tiedostot
Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö

Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Tieliikenteen polttoaineet

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Millä Suomi liikkuu tulevaisuuden polttoaineet puntarissa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Pelletti Euroopan energialähteenä

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Öljy. Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto. MAOL ry:n talvipäivät Lappeenrannassa

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Jyväskylän energiatase 2014

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Jyväskylän energiatase 2014

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutos

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Maatalouden energiapotentiaali

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Bioenergia ry

Energian tuotanto ja käyttö

Keski-Suomen energiatase 2014

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, Toimialapäällikkö Markku Alm

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Keski-Suomen energiatase 2016

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

ENERGIA- JA ILMASTO- STRATEGIAN PÄÄPILARIT. Rakennusten energiaseminaari 2017 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Keinot pääp. Kolme skenaariota

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Transkriptio:

Energia ja kemianteollisuus Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemian- ja energiateollisuudessa Kimmo Klemola 16.01.2012 ja 23.01.2012 Teknillisen kemian laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lähteet: BP Statistical Review of World Energy, June 2011 BP Amoco Statistical Review of World Energy, June 2000 Weissermel and Arpe, Industrial Organic Chemistry ASPO Association for the study of peak oil Farrell and Brandt, Risks of the oil transition Ja muita 1 Yhden ihmisen koko elämän energiankulutus laskettuna raakaöljyksi 2 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 1

Yhden ihmisen koko elämän energiankulutus laskettuna puun energiaksi puumäärä joka saadaan avohakkaamalla metsää 0,7 hehtaaria 5 hehtaaria 20 hehtaaria 30 hehtaaria 3 Ilmastonmuutos 4 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 2

Hiilidioksidipäästöt henkeä kohti vuodessa 20.00 18.00 Tonnia CO2 asukasta kohti 16.00 14.00 12.00 10.00 8.00 6.00 4.00 2.00 2003 2009 2010 0.00 USA Saksa Suomi Kenia Intia Kiina 5 Raaka-ainevarojen teoreettinen potentiaali korvaamaan raakaöljyä tieliikenteessä, miljardia öljybarrelia = 387 vuodeksi 3500 3163 3000 2500 2486 2174 2000 1500 1201 1215 1152 1000 500 596 0 Raakaöljy Öljyhiekka Öljyliuske Maakaasu Kivihiili Turve Puut ja sadot Vuonna 2006 raakaöljynkulutus oli noin 31 miljardia barrelia. 6 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 3

Raaka-ainevarojen teoreettinen potentiaali nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 400 350 300 250 232 317 334 200 150 134 177 100 50 63 49 0 Raakaöljy Öljyhiekka Öljyliuske Maakaasu Kivihiili Turve Puut ja sadot Vuonna 2006 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 385 ppm. 7 Eri raaka-aineista voidaan valmistaa samoja liikenteen polttoaineita Kivihiili Öljyhiekka Maakaasu Biomassa Bensiini Diesel Vety Metanoli Dimetyylieetteri Sähkö Metaani (maa/biokaasu) Etanoli 8 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 4

9 Primäärienergian käyttö Primäärienergia tarkoittaa ihmiskunnan käytössä olevia energiamääriä mitattuna siinä muodossa kuin ne ovat ennen muunnosprosessia käyttökelpoiseksi energiaksi. (Wikipedia) Primäärienergiatilastoissa biomassaa ei ole usein luettu mukaan: raakaöljy kivihiili maakaasu vesivoima ydinvoima 10 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 5

Primäärienergian käyttö Vuonna 2007 primäärienergian käyttö kasvoi 2,4 %: Tällä vauhdilla maapallon primäärienergiankäyttö kaksinkertaistuisi vuoteen 2036 mennessä. Vuonna 2008 primäärienergian käyttö kasvoi 1,4 %: Kiina +7,2 % USA -2,8 % Suomi -3,0 % Vuonna 2009 primäärienergian käyttö pieneni -1,1 %: Kiina +8,2 % USA -5,0 % Suomi -6,5 % Vuonna 2010 primäärienergian käyttö kasvoi 5,6 %: Kiina +11,2 % USA +3.7 % Suomi +7,6 % 11 Maailman energiankulutus Maailman primäärienergian kulutus 2004, 2009 ja 2010 [BP Statistical Review of World Energy June 2005/2010/2011] 35 30 25 % 20 15 2004 2009 2010 10 5 0 Öljy Maakaasu Kivihiili Ydinvoima Vesivoima Biomassa Biomassan energiakäyttö lisätty BP:n dataan 12 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 6

Primäärienergia 2010 Biomassalla tuotetaan ihmiskunnan käyttämästä energiasta noin 10,5 %. Jäljelle jäävä 89,5 % jakautuu seuraavasti: öljy 30 % kivihiili 27 % maakaasu 22 % ydinvoima 4,5 % vesivoima (ja muut uusiutuvat energiamuodot) 6 % Uusiutuvalla energialla tuotetaan siis vain noin 17 % käyttämästämme energiasta. Osuus on ollut laskussa, kuten ydinvoimankin osuus. Energiankulutuksen kasvusta suurin osa tulee fossiilisista polttoaineista: öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä. Jos biomassaenergiaa ei oteta huomioon (jätetään usein pois tilastoista), fossiiliset raaka-aineet tuottavat 88 % maailman primäärienergiasta. Lisäksi ne ovat tärkein 13 raaka-aineen lähde kemianteollisuudelle. Primäärienergia 2010 Raakaöljy: +3,1 % vuodesta 2009, +6,9 % vuodesta 2004 Maakaasu +7,4 % vuodesta 2009 +18,1 % vuodesta 2004 Kivihiili +7,6 % vuodesta 2009 +28,0 % vuodesta 2004 Ydinvoima +2,0 % vuodesta 2009 +0,3 % vuodesta 2004 Vesivoima +8,7 % vuodesta 2009 +22,3 % vuodesta 2004 14 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 7

Fossiiliset polttoaineet Maakaasu, raakaöljy, kivihiili + öljyhiekka, liuskeöljy, palavakivi, metaanihydraatit. Tärkein energianlähde tällä hetkellä. Kemianteollisuuden raaka-aineita. Maakaasu ja öljy parhaat raaka-aineet kemianteollisuuteen. Jotta kemianteollisuudelle riittäisi raaka-ainetta mahdollisimman pitkään, tulisi energiantuotannossa suosia muita energianlähteitä ja kivihiiltä. Todetut raakaöljyvarat riittävät noin 40 vuodeksi. Todennäköiset raakaöljyvarat riittävät yli sadaksi vuodeksi (mukana öljyhiekka, liuskeöljy eli ns. eitavanomaiset öljyvarat). 15 Fossiiliset polttoaineet Todetut maakaasuvarat riittävät yli 50 vuodeksi. Maakaasuvarat energiasisällöltään öljyvaroja suuremmat. Kivihiilivarat riittävät ehkä tuhansiksi vuosiksi. Maakaasulla logistiikkaongelmat. Kivihiilellä kaivosongelmat (suurin osa kivihiilestä vaikeasti louhittavissa paikoissa). Ilmasto-ongelmat, hiilidioksidipäästöt. 16 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 8

Fossiilienergia Hyvinvointimme on riippuvainen rajallisista fossiilisista energiavaroista. Toisaalta fossiilisia energiavaroja on liikaa, koska niiden polttaminen voi jo sadassa vuodessa tehdä maapallomme suurelta osin asuinkelvottomaksi. Varsinkin öljystä ja kaasusta tulee pula ja mikäli emme keksi uusia tekniikoita niiden korvaamiseksi tai muuta elintapojamme radikaalisti kestävämpään suuntaan (ei todennäköistä), ihmiskuntaa uhkaavat tuhoisat sodat jäljellä olevista resursseista. Jumala ei katsonut tarpeelliseksi sijoittaa öljyä ja kaasua vain demokraattisiin maihin, joiden hallitukset ovat suopeita Yhdysvalloille. [Michael Moore 2003] EU:n öljynsaanti on riippuvainen USA:n sotilaallisesta läsnäolosta Lähi-idässä ja maakaasun toimituksissa olemme yhä riippuvaisempia Venäjästä. Kivihiilen suhteen EU on omavarainen. 17 Fossiilienergia Fossiilienergian käyttömme on valtavaa ja sillä on kauaskantoiset ja laajat ympäristövaikutukset, mutta aurinkoenergiaan nähden fossiilienergiakin kalpenee. Maailman keskimäärin saama aurinkosäteilyn teho on 174,26 PW (0.00000000045 % auringon kokonaissäteilystä) eli vuoden energiasaannoksi laskettuna 5,495 YJ. Maailman fossiilienergian kulutus on noin 10 TW eli vain(?) 0,006 % saamastamme aurinkokylvystä. Fossiiliset, lähinnä hiiltä ja vetyä sisältävät, raaka-aineet ovat syntyneet satojen miljoonien vuosien aikana eloperäisestä aineesta. On tosin osoitettu, että kaikki hiilivedyt eivät ole eloperäisiä. Sopivissa olosuhteissa (korkea lämpö ja ph) maaperän karbonaateista peräisin oleva epäorgaaninen hiili ja vety voivat Fischer Tropsch-tyyppisissä reaktioissa synnyttää kevyitä hiilivetyjä. 18 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 9

1850 2012 Ihmisten määrä 1,3 miljardia => 7,0 miljardia 6799190971 ihmistä (U.S. Census Bureau, the total population of the World, projected to 28.01.2010 klo 11:15) http://www.census.gov/main/www/popclock.html 6894682520 ihmistä (U.S. Census Bureau, the total population of the World, projected to 20.01.2011 klo 12:52) 6987560969 ihmistä (U.S. Census Bureau, the total population of the World, projected to 13.01.2011 klo 16:53) Bioenergia kolminkertaistunut Fossiilienergia 170-kertaistunut 1850: 2,5 EJ 1900: 22 EJ 2010: 423 EJ Autot 0 => 800 miljoonaa 19 Fossiilienergia 2010 International Energy Agencyn (IEA) World Energy Outlook 2004 -raportti ennustaa maailman primäärienergian kulutuksen kasvavan 59 % vuoteen 2030 mennessä ja fossiilienergian osuuden säilyvän nykyisessä >85 %:ssa. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvihuonekaasuongelman pahenemista dramaattisesti. Öljynkäytön IEA ennustaa kasvavan 50 % ja maakaasunkäytön 100 %. Kivihiilen osuus tulee ennusteen mukaan hieman laskemaan, mutta absoluuttinen käyttö kasvaa. Myöhemmissä ennusteissa IEA on jatkuvasti vähentänyt öljynkäytön ennustetta. Viime vuosina trendi on ollut, että fossiilisista energianlähteistä nopeimmin on kasvanut kivihiilen käyttö. 20 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 10

Fossiilienergian kulutus ja muodostumisnopeus Nykyinen raakaöljyn kulutus on 300 000 kertaa nopeampaa kuin raakaöljyn huippumuodostumisnopeus myöhäisellä tertiäärikaudella. Maakaasun kulutus on 1,4 miljoonaa kertaa nopeampaa kuin huippumuodostumisnopeus myöhäisellä tertiäärikaudella. Kivihiilen kulutus on 60 000 kertaa nopeampaa kuin hiilen huippumuodostumisnopeus myöhäisellä hiilikaudella. 21 Fossiilienergia 2011 Fossiilienergian käytöllä tulee olemaan kaksi ylipääsemätöntä rajoitetta: Öljyntuotanto tulee saavuttamaan lähivuosina (tai on jo saavuttanut) huipputasonsa, jonka jälkeen maailman on sopeuduttava laskevan öljyntuotannon ja -käytön aikaan. Toinen rajoite on, että riippuvuutemme fossiilienergiasta johtaa ennen pitkää suurella todennäköisyydellä katastrofaaliseen ilmaston lämpenemiseen. Jälkimmäinen rajoite tulee olemaan este ensimmäisen rajoitteen aiheuttamien ongelmien ratkaisuun eli suuret hiilidioksidipäästöt estävät raakaöljyn korvaamisen esimerkiksi kivihiiltä nesteyttämällä, vaikka kivihiiltä, öljyliusketta ja - hiekkaa olisi runsaasti käytettävissä. 22 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 11

Fossiilienergia: talous, hyvinvointi ja ympäristö Maailman ja ihmisen historian varsin lyhyellä aikaperspektiivillä suuret fossiilisten raakaaineiden varat ovat talouden kannalta hyvä, jopa välttämätön, asia. Ympäristön kannalta tilanne on toinen. Maankuoressa on liikaa fossiilisia raaka-aineita. 23 Fossiilienergia: ympäristö Fossiilisten aineiden reagoidessa kemiallisessa reaktiossa ilman hapen kanssa haluttu tuote ei ole hiilen C hapetustuote CO 2 tai vedyn H hapetustuote H 2 O vaan reaktiossa syntynyt lämpö. Näistä fossiilisen hiilen palamistuote CO 2 on suurin ihmistoiminnasta johtuva ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Hiilidioksidipäästöjen kannalta maakaasu on fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisin ja kivihiili haitallisin. Hiilen ja vedyn suhde (C:H) on maakaasulle 1:4, öljylle 1:2 ja kivihiilelle 2:1. Vastaavasti tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat alhaisimmat (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC): Maakaasu: 56,2 gco2/mj Raakaöljy 73,4 gco2/mj Kivihiili 94,7 gco2/mj 24 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 12

Fossiilienergia: ympäristö Kivihiili ja öljy ovat maakaasua haitallisempia myös raskasmetallipäästöjen (elohopea, kadmium, nikkeli, arseeni, lyijy), rikki- ja typpidioksidipäästöjen ja hiukkaspäästöjen kannalta. Noin 250 vuoden aikana fossiilisten polttoaineiden käyttö on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden 280 ppm:stä 390 ppm:ään. Tällä vuosisadalla pitoisuus noussee 550 ppm:ään. 25 Saudi-Arabian Ghawar on maailman suurin öljykenttä Raakaöljy 26 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 13

Maakaasu Nesteytetyn maakaasun merkitys on kasvamassa 27 Kivihiili Kivihiiltä riittää mutta sen käytön ympäristövaikutukset ovat mittavia 28 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 14

Ydinvoima Hiilidioksidipäästöjen suhteen hyvä, muita ongelmia riittää 29 Vesivoima Hiilidioksidipäästöjen suhteen hyvä ja uusiutuva, muita ongelmia 30 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 15

Biomassa Hiilidioksidipäästöjen suhteen hyvä tai ongelmallinen, uusiutuva, monia ongelmia 31 Maailman tunnetut raakaöljyvarat 2007 32 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 16

Maailman tunnetut raakaöljyvarat 1990, 2000, 2010 33 Raakaöljyn tuotanto ja kulutus 1985 2010 34 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 17

Raakaöljyvarojen ja tuotannon suhde (R/P ratio) R/P suhde tarkoittaa sitä kuinka monta vuotta raakaöljyvaroja riittää nykytuotannolla 35 Peak oil 2010 X 36 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 18

Raakaöljynkulutus yksityisautoiluun Tynnyriä raakaöljyä/henkilö/vuosi 16.00 14.00 12.00 10.00 8.00 6.00 4.00 2.00 0.00 EU-15 USA Finland 37 Kulutustottumukset menivät väärään suuntaan USA:n autokanta (henkilöautot, maasturit, pickupit) 1987 2005 Kulutus, L/100 km 10,65 11,20 Paino, kg 1325 1719 Hevosvoimia 118 212 Moottoritilavuus, L 2,87 3,43 Kiihtyvyys, 0 100, s 13,1 9,9 Maasturien ja pickupien osuus, % 28 50 Myytyjä autoja, miljoonaa 14,87 17,15 38 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 19

Raakaöljyn kulutus ihmistä kohti 2010 39 Raakaöljyn kulutus asukasta kohti ihmisen elinaikana 40 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 20

Raakaöljyn hinnan kehitys 1861 2010 Hinta Brent 13.01.2011 114 US$/barrel (1 v. sitten 98, 2 v. sitten 73, 3 v. sitten 43) Hinta Brent heinäkuu 2008 147 US$/barrel X X 41 Raakaöljyn vienti alueittain 2010 42 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 21

Maailman tunnetut maakaasuvarat 2007 43 Maailman tunnetut maakaasuvarat 1990, 2000, 2010 44 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 22

Maakaasun tuotanto ja kulutus 1985 2010 45 Maakaasuvarojen ja tuotannon suhde (R/P ratio) R/P suhde tarkoittaa sitä kuinka monta vuotta maakaasuvaroja riittää nykytuotannolla 46 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 23

Maakaasun kulutus henkeä kohti 2010 47 Maakaasun vienti alueittain 2010 48 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 24

Maailman tunnetut kivihiilivarat 2007 49 Kivihiilen tuotanto ja kulutus 1999 ja 2009 50 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 25

Kivihiilen kulutus henkeä kohti 2010 51 Ydinenergian kulutus 1985 2010 52 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 26

Vesivoiman käyttö 1985 2010 53 Biopolttoaineet 2000 2010 1,5 % öljynkulutuksesta 54 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 27

Eri energianlähteiden kulutus 1985 2010 55 Eri energianlähteiden kulutusjakauma alueittain 2010 56 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 28

Fossiilisten energianlähteiden riittävyys (vuosia) 57 Energian käyttö (henkeä kohti) alueittain 2010 58 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 29

Ei-fossiiliset energiamuodot Ydinenergia varteenotettavin keskipitkällä aikavälillä. Nykyteknologialla ydinpolttoainetta riittää kymmeniksi vuosiksi. Vaatimuksina ydinenergian käytölle luotettava raaka-aineen saanti, turvallisuus ja ydinjätteen hallinta tai uudelleenkäyttö. Fuusioreaktoreilla energiavarat rajattomat, käytössä ehkä 2100-luvulla? Muita rajattomia energiavaroja aurinkoenergia, geoterminen energia ja tuulivoima. Suurimittaisessa energiantuotannossa nämä rajattomat energiavarat tulevat kyseeseen vasta pitkän ajan päästä. Biomassan energiakäyttö ongelmallista 59 Tulevaisuus Nykyisellä energiantuotantorakenteella raakaöljy ja maakaasu käytetään loppuun ensimmäisinä. Samalla häviävät kemianteollisuuden tärkeimmät raaka-aineet. Siksi raakaöljy ja maakaasu tulisi korvata energiantuotannossa muilla energianlähteillä mahdollisimman pikaisesti. Valitettavasti ongelmaa ei ymmärretä poliittisella tasolla ja päätökset tehdään itsekkäästi vain tämän sukupolven ehdoilla. 60 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 30

Vaihtoehtojen hinta ja CO 2 - päästöt 61 Vaihtoehtojen öljynkulutus ja CO 2 - päästöt 7.00 6.00 5.00 4.00 3.00 2.00 1.00 0.00 Petroleum to gasoline Petroleum to diesel Coal to F-T liquids NG to F-T liquids EOR petroleum to gasoline EOR petroleum to diesel Tar sands to gasoline Tar sands to diesel Oil shale to gasoline Oil shale to diesel Wood to F-T liquids Peat to F-T liquids Wood to ethanol Corn to ethanol Electricity to hydrogen FCV NG to hydrogen FCV Coal to hydrogen FCV Wood to hydrogen FCV Peat to hydrogen FCV Electricity to hydrogen HCE NG to hydrogen HCE Coal to hydrogen HCE Wood to hydrogen HCE Peat to hydrogen HCE 62 Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 31

Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö 32 63