628, 557/ 05.00.00, 00.01.00/2014 Muistio 9.12.2015 / Hka (Päijät Hämeen) Perussopimusmuutoksen/ uuden perussopimuksen arviointia Maakunnallinen valmistelun tavoitteena oli uuden hyvinvointiyhtymän perustaminen. Kevään ja kesän aikana uuden perustaminen on jäänyt taka alalle ja tilalle on tullut nykyisen kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen tavoitteena uudistaa Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päijät Hämeen hyvinvointikuntayhtymäksi. 1. Onko kyseessä uusi perussopimus vai perussopimuksen muutos? Jos kyseessä uusi perussopimus niin silloin tarvitaan kuntien yhtäpitävät päätökset. Muutoksessa riittää enemmistöpäätös KuntaL 57 (Jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.) Mikä tai kuka toteaa onko perussopimuksen muutokset/uusi perussopimus tullut voimaan? Kuntayhtymää koskevat kuntalain (410/2015)säännökset: 8. luvussa on säännökset yhteistoiminnasta siirtymäsäännöksen (145 ) mukaan Yhteistoimintaa koskevan 8 luvun säännöksistä 59 (yhtymävaltuusto), 60.2 Yhtymäkokoukselle kuuluvat asiat) ja 64.4 Yhtymän johtavan viranhaltijan irtisanominen) tulevat voimaan 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta eli 1.6.2017 perussopimusta sisältöä käsittelee 56 ja 145.5 :n mukaan kuntien yhteistoimintasopimukset on saatettava 8 luvussa säädetyn mukaisiksi viimeistään vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta. Kuntalain (365/1995) luottamushenkilön erottamista koskevat säännökset ovat voimassa 31.5.2017 saakka edellyttää valiokuntamenettelyä 2. Vastaako perussopimuksen sisältö lain minimisisältöä? Kuntalain 56 :n mukaan perussopimuksessa on sovittava ainakin: 1. kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista; 2. kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 :ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä; 3. yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista; 4. kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta; 5. siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, sekä siitä, millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen päätetään; 6. jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista; 7. kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta; 8. kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta; 9. kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta;
10. menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 :n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta; 11. talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Ainakin kohdat 10 ja 11 puuttuvat ehdotuksesta. Ne tulee kuitenkin lisättävä ja kuntien käsiteltävä perussopimuksen muutoksina 31.5.2017 mennessä. Myös kohta 4 on vajavaisesti käsitelty ehdotuksessa. 3. Yhtymävaltuusto yhtymäkokoukseksi 1.1.2016 alkaen Kuntalaki lähtee siitä, että nykyiset luottamushenkilötoimielimet jatkavat 31.5.2017 saakka. Yksittäinen luottamushenkilö voi halutessaan saada eron toimestaan vuoden 2016 lopussa. Ehdotuksen mukaan yhtymäkokouksen kokoonpano voisi olla sama kuin nykyisen yhtymävaltuuston. Yhtymäkokouksen käsiteltävät asiat ovat samat kuin nykyisen yhtymävaltuuston. Kuntalain 60.2 :n mukaan yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin. Hallituksen esityksessä todetaan, että lähtökohtana on, että yhtymäkokousedustajia olisi kustakin kunnasta yksi mutta perussopimuksessa voidaan sopia asiasta myös toisin. 4. Nykyisen yhtymähallituksen erottaminen/toimikauden päättäminen Yhtymävaltuuston muuttaminen yhtymäkokoukseksi ja sitten yhtymäkokouksen päätöksellä uuden yhtymähallituksen asettaminen ei liene laillista. Yhtymävaltuuston on asettanut yhtymähallituksen kahdeksi vuodeksi. Luottamustoimielinten toimikausi jatkuu vuoden 2017 toukokuun loppuun saakka. Luottamustoimielimen erottaminen edellyttää valiokuntamenettelyä. Yhtymissä, missä on yhtymäkokous, voi valiokuntamenettely käynnistyä myös jäsenkunnan esityksestä. 5. Koska yhtymän toimintaa, taloutta ja hallintoa uudistetaan merkittävällä tavalla Perussopimuksessa hallinnon uudistaminen näkyy siinä, että yhtymävaltuusto muutetaan yhtymäkokoukseksi. Talouden osalta ei olennaisia muutoksia nykyiseen tapaan. Talousarvion pitäisi perustua tehtyihin palvelusopimuksiin. Palvelusopimukset on tehty vasta yhtymän hyväksyttyä talousarvion. Peruskunnalla ei ole mitään mahdollisuutta saada näkemyksiään palvelusopimukseen tai sen muutokseen. Jotta ehdotuksen mukaan voitaisiin toimia, niin yhtymäkokouksen tulisi jo keväällä määrittää hinnoitteluperusteet, yhtymähallituksen vahvistaa hinnat ja yhtymän ja kuntien tulisi yhdessä sopia palvelusopimuksilla kuntakohtaisesti, mitä yhtymä tuottaa ja mitä kunnat maksat siitä. Näistä palvelusopimuksista muodostuisi suurin osa yhtymän talousarvion tulopuolesta. Näinhän perussopimusehdotukseen on kirjoitettu. Ehdotuksessa puhutaan ennakkomaksuista mutta ei mitään miten lopulliset maksut muodostuvat. Todennäköisesti tarkoitetaan, että lopullinen maksu on todelliset suoritteet kertaa hinta. Jos käytetään ennakkoon vahvistettua hintaa, niin yhtymälle tulee joko voittoa tai tappiota. Tämä otetaan huomioon päätettäessä tulevista hinnoista. Jos taasen hinta määritellään toteutuneiden kustannusten perusteella, niin yhtymän tulos on +/ 0. Tällöin peruskunnan tilinpäätöksessä on joko plussaa tai miinusta. Ensiksi mainittu tapa on suositeltava, koska silloin palvelun tuottajan tilinpäätös kertoo onnistumisesta. Jälkimmäisessä tavassa palveluntuottajalla ei ole mitään taloudellista riskiä toiminnassaan. Aina voi laittaa laskun edelleen peruskuntaa.
Asiakaspalvelujen ostot muilta tuottajilta pitäisi sisällyttää osaksi normaalia palvelusopimusta ja ns. ostopalveluista, joita ei ole mitenkään määritelty, pitäisi luopua kokonaan. Investointirahoittamisen nykysäännökset ovat riittävät. Toiminnan ja ohjauksen osalta ehdotus tuo kunnanjohtajista muodostuvan työvaliokunnan yhtymäkokous määrittelee vastuualueet. Toisaalta sopimusehdotuksessa puhutaan siellä täällä toimialoista mutta niitäkään ei ole määritelty tarkasti. Sopimusehdotuksesta puuttuu kokonaan toiminnan ja talouden seuranatajärjestelmä ja raportointi peruskunnille. 6. Lopuksi Perussopimusehdotus on vielä raakile. Se kaipaa huolellisempaan kirjoittamista ja syvempää keskustelua peruskuntien kanssa, esim. taloudesta, talousarvio ja palvelusopimusprosesseista, toiminnan ja talouden seurantajärjestelmistä ja raportoinnista. Valmistelua on syytä jatkaa ja valmistelussa tulisi ottaa huomioon tuleva lainsäädäntö, kuntaliiton malli perussopimukseksi. Uudistettu perussopimus voisi tulla voimaan 1.6.2017. Mikäli nykyinen yhtymähallitus pitää vaihtaa, niin siihen on oma prosessi. Asia esille yhtymävaltuustossa ja valiokunta pystyyn.
628, 557/ 05.00.00, 00.01.00/2014 Saap. 9.12.2015 Perussopimus (Päijät Häme) Voimassa oleva (Uusi/ muutettu) ehdotus Muutos 1.1.2011, 3 Jäsenkunnat Muutos 1.1.2013, 10 2 mom., kohta 6 Muutos 1.1.2011, 3 Jäsenkunnat Muutos 1.1.2013, 10 2 mom., kohta 6 Muutos 1.1.2016, luonnos Täsmennykset/stilisoinnit 16.9.2015 Muutokset 27.10.2016 Esitys 3.11.2015 Johdanto Johdanto Allekirjoittaneet Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävällä päätöksellä päättäneet kuntayh kunnanvaltuustojen yhtäpitävällä päätöksellä päättäneet kuntayhtymän perussopi Allekirjoittaneet Päijät Hämeen hyvinvoinninkuntayhtymän jäsenkunnat ovat tymän perussopimuksen muuttamisesta ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä seuraavasti misestä seuraavasti muksen muuttamisesta ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestä 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä, josta käytetään nimeä Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Lahden kaupunki. 2 Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito (erikoissairaanhoidon toimiala). Lisäksi kuntayhtymä hoitaa sosiaali ja perusterveydenhuollon palvelut (sosiaalija perusterveydenhuollon toimiala) sekä ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut (ympäristöterveydenhuollon toimiala) jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisia palveluja ja voi sopia näiden palvelujen toteuttamisesta ko. palveluja tuottavan kuntayhtymän kanssa. Kuntayhtymä laatii alueellisen sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman yhteistyössä jäsenkuntien ja perusturvapiirien kanssa. Alueellisella järjestämissuunnitelmalla sovitetaan yhteen sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisen periaatteet sosiaali ja terveysyhtymän toimialueella. Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita palveluita tuottavia toimintayksiköitä ja lisäksi se voi hankkia palveluita muilta palvelujentuottajilta. Kuntayhtymä voi hoitaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, hallita toimialaansa koskevia kehittämishankkeita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä ja säätiöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja. 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Päijät Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, josta käytetään nimeä PäijätHämeen hyvinvointiyhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Lahden kaupunki. 2 Tehtävät Kuntayhtymä järjestää jäljempänä mainitut palvelut Kuntalain 8 :n mukaisesti. Kuntayhtymän tehtävänä on: 1. Järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti erikoissairaanhoitolaissa ( 1062/89) tarkoitettu erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettu erityishuolto sekä 2. järjestää jäsenkuntien puolesta kansanterveyslaissa (66/72) tarkoitettu kansanterveystyö ja sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) tarkoitettu sosiaalihuolto kokonaisuudessaan lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa niiden jäsenkuntien puolesta, jotka ovat erikseen päättäneet antaa nämä Päijät Hämeen hyvinvointikuntayhtymän järjestettäväksi. Yhtymä järjestää ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut (ympäristöterveydenhuollon toimiala) jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Yhtymä voi järjestää työterveyshuollon palveluja. Yhtymä laatii alueellisen sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Kunnat ja yhtymä sitoutuvat tukemaan palvelujärjestelmän tehostumista.
3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja ero Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. 5 Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien oman pääoman ehtoisista pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa ja alentaa oman pääoman muuta erää vastaan. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää valtuusto. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää valtuusto. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin voidaan valtuuston päätöksellä tarkistaa kuntayhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden johdosta. Jäsenkuntaosuudet ja niiden muutokset peruspääomaan eritellään kuntayhtymän toimialojen mukaisesti. 6 Jäsenkuntien osuudet varoihin ja vastuu veloista Kuntayhtymän varat sekä velat ja velvoitteet eritellään kuntayhtymän toimialojen mukaisesti. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa toimialoittain. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista. Yhtymä voi omistaa ja hallita palveluita tuottavia toimintayksiköitä ja lisäksi se voi hankkia palveluita muilta palvelujentuottajilta. Yhtymä voi hoitaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, hallita toimialaansa koskevia kehittämishankkeita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä ja säätiöissä, jotka toteuttavat yhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja. 3 Jäsenkunnat Yhtymän jäsenkunnat ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja ero Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota yhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus yhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. 5 Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien oman pääoman ehtoisista pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa ja alentaa oman pääoman muuta erää vastaan. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymäkokous. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin voidaan yhtymäkokouksen päätöksellä tarkistaa yhtymän perustamishankkeeseensa saaman valtionosuuden johdosta. 6 Jäsenkuntien osuudet varoihin ja vastuu veloista Jäsenkunnan osuus yhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa toimialoittain. Yhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista. 2. LUKU TOIMIELIMET 2. LUKU TOIMIELIMET Valtuusto 7 Kokoonpano Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäseniä seuraavasti: Yhtymäkokous 7 Kokoonpano Yhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, johon jäsenkunnat kunnanhallitukset valitsevat vähintään yhden edustajan ja korkeintaan edustajansa seuraavasti: Kunnan asukasluku edellisen vuoden alussa Jäsenten lukumäärä 2 000 tai vähemmän 1
2 001 8 000 2 8 001 25 000 3 25 001 50 000 4 50 001 tai enemmän 7 Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. 8 Äänivalta Jäsenkuntien edustajilla on yhteensä kaksi sataa (200) ääntä. Äänimäärä jakautuu jäsenkuntien kesken edellisen hyväksytyn ja lainvoiman saavuttaneen tilinpäätöksen mukaisten peruspääoman pääomaosuuksien suhteessa. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä ilmaistaan kokonaislukuna ja se jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Käsiteltäessä sosiaali ja perusterveydenhuollon toimialaan tai ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvia tehtäviä päätöksentekoon osallistuvat edustajat vain niistä kunnista, jotka ovat antaneet sosiaali ja perusterveydenhuollon tai ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisen sosiaali ja terveysyhtymälle. 9 Päätösvaltaisuus Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenkunnista on kokouksessa edustettuina ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Käsiteltäessä sosiaali ja perusterveydenhuollon tai ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvia tehtäviä, valtuusto on päätösvaltainen kun vähintään puolet (1/2) niistä jäsenkunnista, jotka ovat antaneet sosiaali ja perusterveydenhuollon palveluiden tai ympäristöterveydenhuollon palveluiden hoitamisen sosiaali ja terveysyhtymälle, on kokouksessa edustettuna ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) näiden kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Kunnan asukasluku edellisen vuoden alussa edustajien enimmäismäärä 8 000 tai vähemmän 2 8 001 25 000 3 25 001 50 000 4 50 001 tai enemmän 7 8 Äänivalta Jäsenkuntien edustajilla on yhteensä kaksi sataa (200) ääntä. Äänimäärä jakautuu jäsenkuntien kesken edellisen hyväksytyn ja lainvoiman saavuttaneen tilinpäätöksen mukaisten peruspääoman pääomaosuuksien suhteessa. Kunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä ilmaistaan kokonaislukuna ja se jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Tullakseen hyväksytyksi päätös edellyttää, että sitä kannattaa yhtymäkokouksessa tämän asian käsittelyssä saatavilla olevista äänistä vähintään puolet ja vähintään kolmasosan asian käsittelyyn osallistuvista kunnista tulee kannattaa esitystä. Tässä tilanteessa kunnan kannaksi katsotaan kuntaa kokouksessa edustavien henkilöiden enemmistön kanta. Mikäli kaikki jäsenkunnat eivät ole päättäneet antaa perussopimuksen 2 kohdassa 2 tarkoitettuja kansanterveystyön ja sosiaalihuollon palveluita yhtymän järjestettäväksi, näitä asioita koskevaan päätöksentekoon osallistuvat edustajat vain niistä kunnista, jotka ovat antaneet nämä palvelut yhtymän järjestettäväksi. Käsiteltäessä ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon toimialaan kuuluvia tehtäviä päätöksentekoon osallistuvat edustajat vain niistä kunnista, jotka ovat antaneet ympäristöterveydenhuollon tai eläinlääkintähuollon tehtävien hoitamisen yhtymälle. 9 Päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenkunnista on kokouksessa edustettuina ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Käsiteltäessä perussopimuksen 2 kohdassa 2 tarkoitettuja kansanterveystyön ja sosiaalihuollon palveluita, yhtymäkokous on päätösvaltainen kun vähintään puolet (1/2) niistä jäsenkunnista, jotka ovat antaneet nämä palvelut yhtymän järjestettäväksi, on kokouksessa edustettuna ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) näiden kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Käsiteltäessä ympäristöterveydenhuollon tai eläinlääkintähuollon toimialaan kuuluvia tehtäviä, yhtymäkokous on päätösvaltainen kun vähintään puolet (1/2) niistä jäsenkunnista, jotka ovat antaneet ympäristöterveydenhuollon tai eläinlää
10 Valtuuston tehtävät Valtuuston tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain valtuustoa koskevien säännösten mukaan. Valtuusto 1 valitsee kuntayhtymän valtuuston puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan 2 valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi 3 valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi 4 valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Tilintarkastajana voi olla henkilö tai yhteisö. 5 valitsee kielellisen vähemmistön lautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. 6 valitsee jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajat lauta ja johtokuntiin, ellei johtokunnan osalta ole johtosäännössä tai muutoin toisin päätetty 7 päättää liikelaitosten ja osakeyhtiöiden perustamisesta yhtymän toimintojen hoitamiseen 8 hyväksyy tilinpäätöksen, päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille ja toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta 9 hyväksyy talousarvion ja suunnitelman 10 valitsee kuntayhtymän johtajan 11 hyväksyy oman työjärjestyksensä 12 hyväksyy johtosäännöt ja tarkastussäännön 13 hyväksyy alueellisen sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman. Menettelystä valtuuston kokouksessa ja kokouskutsusta määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Asiat valmistelee, esittelee ja panee täytäntöön hallitus. Valtuustossa käsiteltäväksi tulevien jäsenkuntien kannalta merkittävien asioiden valmisteluun osallistuvat myös jäsenkunnat jäsenkuntien ja kuntayhtymän keskenään sopimalla tavalla. Hallitus 11 Kokoonpano, valinta ja toimikausi kintähuollon palveluiden yhtymälle, on kokouksessa edustettuna ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) näiden kuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. 10 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain yhtymäkokousta koskevien säännösten mukaan. Yhtymäkokous 1 valitsee yhtymäkokouksen puheenjohtajan 2 valitsee yhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi 3 valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi 4 valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Tilintarkastajana voi olla henkilö tai yhteisö. 5 valitsee kielellisen vähemmistön lautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. 6 valitsee jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajat lauta ja johtokuntiin, ellei johtokunnan osalta ole johtosäännössä tai muutoin toisin päätetty 7 päättää liikelaitosten ja osakeyhtiöiden perustamisesta yhtymän toimintojen hoitamiseen 8 hyväksyy tilinpäätöksen, päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille ja toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta 9 hyväksyy talousarvion ja suunnitelman 10 valitsee yhtymän toimitusjohtajan 11 hyväksyy oman työjärjestyksensä 12 hyväksyy johtosäännöt ja tarkastussäännön 13 hyväksyy alueellisen sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman. Menettelystä yhtymäkokouksessa ja kokouskutsusta määrätään yhtymäkokouksen työjärjestyksessä. Asiat valmistelee, esittelee ja panee täytäntöön hallitus. Yhtymäkokouksessa käsiteltäväksi tulevien jäsenkuntien kannalta merkittävien asioiden valmisteluun osallistuvat myös jäsenkunnat jäsenkuntien ja yhtymän keskenään sopimalla tavalla. Hallitus 11 Kokoonpano, valinta ja toimikausi
Kuntayhtymässä on valtuuston valitsema hallitus, johon kuuluu yksitoista (11) jäsentä sekä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. 12 Hallituksen tehtävät Sen lisäksi mitä kuntalaissa on säädetty, hallituksen tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset hallintosäännön mukaisesti. Kuntayhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. Hallituksen jaosto vastaa laissa sosiaali ja terveyslautakunnalle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle määrätyistä tehtävistä siltä osin kuin kunnat ovat antaneet sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon tai ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisen kuntayhtymälle. 13 Esittely Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä. Esittelijästä määrätään hallintosäännössä. Yhtymässä on yhtymäkokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu yksitoista (11) jäsentä sekä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. 12 Hallituksen tehtävät Sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisvastuusta vastaa yhtymän hallitus. Sen lisäksi mitä kuntalaissa on säädetty, hallituksen tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset hallintosäännön mukaisesti. Yhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. Hallituksen alainen toimielin vastaa laissa määrätyistä yksilöasioista sekä muista laissa sosiaali ja terveyslautakunnalle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle määrätyistä tehtävistä. 13 Esittely Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä. Esittelijästä määrätään hallintosäännössä. 3. LUKU ORGANISAATIO, PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ 14 Vastuualueet Yhtymän palvelutuotannon organisaatio jakautuu vastuualueisiin sen mukaan kuin yhtymäkokous päättää. 15 Yhtymän johtaminen Yhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa yhtymäkokouksen valitsema yhtymän toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti yhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa toimii jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva työvaliokunta. 16 Palvelusopimukset Palvelut ovat jäsenkuntien kesken perustasoltaan yhtäläiset ja ne laskutetaan yhtenäisillä suoritehinnoilla. Kunta voi halutessaan sopia yhtymän kanssa peruslaatua korkeammasta laatutasosta, jolloin myös kunnan 21 :n mukainen maksuosuus vastaa syntyneitä lisäkustannuksia. 3. LUKU SUUNNITTELU JA TALOUS 4. LUKU SUUNNITTELU JA TALOUS 14 Talousarvio ja suunnitelma 17 Talousarvio ja suunnitelma Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään yhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio perustuu jäsenkuntien kanssa tehtyihin palvelusopi taloudelliset tavoitteet. Talousarvio perustuu jäsenkuntien ja perusturvapiirien kanssa tehtyihin palvelusopimuksiin. muksiin. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille ja perusturvapiireille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan tavoitteista ja rahoi tekemiseen yhtymän toiminnan tavoitteista ja rahoituksesta. Hallituksen hyväksyt Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tuksesta. tyä ehdotuksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja suunnitelmaksi tai sen muuttamiseksi se on lähetettävä viivytyksettä jäsenkunnille tiedoksi.
Hallituksen hyväksyttyä ehdotuksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja suunnitelmaksi tai sen muuttamiseksi se on lähetettävä viivytyksettä jäsenkunnille tiedoksi. Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia. Muutokset on viipymättä vietävä valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttävä talousarviovuoden aikana 15 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Hallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. 16 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto 17 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säädöksiä ja kuntayhtymän tarkastussäännön määräyksiä. Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia. Muutokset on viipymättä vietävä yhtymäkokouksen käsiteltäväksi ja hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. 18 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Hallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja yhtymän toimitusjohtaja. 19 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous. 20 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. 4. LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS 5. LUKU YHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS 18 Jäsenkunnilta perittävät palvelumaksut 21 Palvelusopimusten mukaiset maksut Jäsenkunta on velvollinen maksamaan asukkaidensa kuntayhtymältä saamista Yhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuosuuksilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tu palveluista palvelumaksut. Kunnalta perittävät maksut voivat perustua myös jäsenkuntien asukasmäärään tai muuhun kokonaislaskutusperusteeseen. Maksut määrätään kaikille jäsenkunnille yhdenmukaisin perustein. Jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut yhtenäisillä suoritehinloilla. Jäsenkunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain (201/94) noilla. Jäsenkunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain mukainen kotipaikka jäsenkunnassa. (201/94) mukainen kotipaikka jäsenkunnassa. Valtuusto määrää talousarvion hyväksymisen yhteydessä asukasmääriin perustuvien maksujen tai muun kokonaislaskutuksen perusteet ja ne palvelut, joista peritoja. Yhteisten palveluiden kustannukset vyörytetään osaksi palvelujen suoritehintään palvelumaksut ja vahvistaa palvelumaksujen yleiset perusteet. Jäsenkunta maksaa asukkaidensa käyttämät palvelut kuitenkin siten, että erityisen suurten kustannusten tasaamiseksi sovelletaan kulloinkin voimassaolevia sään Palvelujen jäsenkuntalaskutus perustuu kuntayhtymän ja jäsenkunnan tai perusturvapiirin kanssa vuosittain laadittavaan palvelusopimukseen, jolla jäsenkunnat nöksiä kustannusten tasausjärjestelmästä. ja perusturvapiirit tilaavat palveluja kuntayhtymältä. Palvelusopimusten teon yhteydessä sovitaan palvelujen hinnoittelusta, minkä kuntayhtymän puolesta vahvis asukkaiden ennakoidut palvelujen käytöstä aiheutuvat suoritteet. Palvelusopimuksiin perustuvien ennakkomaksujen perusteena ovat kunnan taa kuntayhtymän hallitus, joka vahvistaa myös palvelumaksujen laskutusajat. Toiminnassa ja palvelutarpeessa tapahtuvien olennaisten muutosten johdosta palvemusten mukaiset palvelujen hinnoitteluperusteet ja siten talousarviovuonna yhty Yhtymäkokous hyväksyy talousarvion hyväksymisen yhteydessä palvelusopilusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana molempien osapuolten hyväksymiä muutoksia. mäkokouksen hyväksymien hinnoitteluperusteiden mukaisesti määräytyvät hinnat. män käytettävissä olevat tulot. Hallitus vahvistaa vuosittain käytössä olevat yhty Jos palvelusopimuksen toteuttamisessa on nähtävissä, että on syntymässä merkittävää poikkeamaa hyväksyttyyn palvelusopimukseen nähden, on kuntayhtymän rusteella talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittä Yhtymän tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut sopimusten pevien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita.
järjestettävä jäsenkunnan tai perusturvapiirin kanssa viipymättä neuvottelu palvelusopimuksen mahdollisesta tarkistamisesta. Ensisijaisena tavoitteena on, että mahdolliset ylitykset ja alitukset voidaan tasata palvelusopimusvuoden aikana. Niistä asiakaspalveluista, jotka kuntayhtymä on hankkinut muilta palveluiden tuottajilta, peritään palvelumaksuna palvelun tuottajalle maksetun korvauksen määrä lisättynä kuntayhtymän niistä maksamilla sosiaalivakuutusmaksuilla, ottaen kuitenkin huomioon 19 :ssä tarkoitettu hoitokustannusten tasaus. Mikäli jäsenkunnan tai perusturvapiirin palvelujen käyttö tai kuntayhtymän menot ylittävät palvelusopimuksessa sovitun määrän, sovitaan ylityksen tasauksesta kuntayhtymän ja jäsenkunnan tai perusturvapiirin välillä niin, että ylityksen edellyttämä sopeutus toimintaan ja palvelusopimuksiin toteutetaan ylitysvuotta seuraavien kolmen vuoden aikana. Vastaavasti jos palvelujen käyttö tai kuntayhtymän menot alittavat palvelusopimuksessa määritellyn tason, sovitaan alituksen tasaamisesta niin, että alituksen edellyttämä sopeutus toimintaan ja palvelusopimuksiin toteutetaan alitusvuotta seuraavien kolmen vuoden aikana. Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen tai korvausinvestointeihin varautuminen edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa valtuuston päätöksellä. Ennen kuin päätös tehdään toimenpiteen vaikutuksesta palvelusuoritteiden yksikköhintoihin, neuvotellaan jäsenkuntien kanssa palvelusopimusten teon yhteydessä. 19 Erityisvelvoitteista ja hoitokustannusten tasauksesta johtuvat erityismaksuosuudet Potilasvakuutuksesta johtuvat varainhoitovuoden menot ja ne yksittäisen potilaan hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet palvelumaksut, jotka ylittävät valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän, katetaan jäsenkunnilta kannettavilla erityismaksuosuuksilla. Enimmäismäärässä otetaan huomioon sekä kuntayhtymän omissa toimintayksiköissä annetusta että kuntayhtymän muille palveluiden tuottajille korvaamasta hoidosta aiheutuneet palvelumaksut. Erityismaksuosuus määrätään jakamalla 1 momentissa tarkoitettu erityismaksuosuuksilla katettava määrä jäsenkuntien maksettavaksi niiden 7 :ssä tarkoitettujen asukaslukujen suhteessa. Erityismaksuosuus peritään jäsenkunnilta kuukauden kuluessa tilinpäätöksen hyväksymisestä. Siitä voidaan valtuuston päätöksellä periä ennakoita. 20 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymän investoinnit voidaan valtuuston päättämällä tavalla rahoittaa peruspää omaa korottamalla tai vieraalla pääomalla. Investointien pääomarahoitus eritellään toimialakohtaisesti. Toiminnassa ja palvelutarpeessa tapahtuvien olennaisten muutosten johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana molempien osapuolten hyväksymiä muutoksia. Jos palvelusopimuksen toteuttamisessa on nähtävissä, että on syntymässä merkittävää poikkeamaa hyväksyttyyn palvelusopimukseen nähden, on yhtymän järjestettävä jäsenkunnan kanssa viipymättä neuvottelu palvelusopimuksen mahdollisesta tarkistamisesta. Ensisijaisena tavoitteena on, että mahdolliset ylitykset ja alitukset voidaan tasata palvelusopimusvuoden aikana. Niistä asiakaspalveluista, jotka yhtymä on hankkinut muilta palveluiden tuottajilta, peritään palvelumaksuna palvelun tuottajalle maksetun korvauksen määrä lisättynä yhtymän niistä maksamilla sosiaalivakuutusmaksuilla, ottaen kuitenkin huomioon 21 :ssä tarkoitettu hoitokustannusten tasaus. Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen tai korvausinvestointeihin varautuminen edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymäkokouksen päätöksellä. Ennen kuin päätös tehdään toimenpiteen vaikutuksesta palvelusuoritteiden yksikköhintoihin, neuvotellaan jäsenkuntien kanssa palvelusopimusten teon yhteydessä. 22 Erityisvelvoitteista ja hoitokustannusten tasauksesta johtuvat erityismaksuosuudet Potilasvakuutuksesta johtuvat varainhoitovuoden menot ja ne yksittäisen potilaan hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet palvelumaksut, jotka ylittävät yhtymäkokouksen vuosittain vahvistaman enimmäismäärän, katetaan jäsenkunnilta kannettavilla erityismaksuosuuksilla. Enimmäismäärässä otetaan huomioon sekä yhtymän omissa toimintayksiköissä annetusta että kuntayhtymän muille palveluiden tuottajille korvaamasta hoidosta aiheutuneet palvelumaksut. Erityismaksuosuus määrätään jakamalla 1 momentissa tarkoitettu erityismaksuosuuksilla katettava määrä jäsenkuntien maksettavaksi niiden x :ssä tarkoitettujen asukaslukujen suhteessa. Erityismaksuosuus peritään jäsenkunnilta kuukauden kuluessa tilinpäätöksen hyväksymisestä. Siitä voidaan yhtymäkokouksen päätöksellä periä ennakoita. 23 Investointien pääomarahoitus Yhtymän investoinnit voidaan yhtymäkokouksen päättämällä tavalla rahoittaa peruspääomaa korottamalla tai vieraalla pääomalla tai investointiavustuksella. Investointien pääomarahoitus eritellään toimialakohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitus
Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää valtuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi toimialoittain. 21 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto. 22 Maksuajat ja viivästyskorko Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Palvelumaksut laskutetaan jäsenkunnilta jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa hallituksen päättämällä tavalla siten, että kunnalle jää vähintään 7 päivän maksuaika laskun saapumisesta. Kuntayhtymän hallitus voi muuttaa erääntymisaikoja. Jäsenkunta voi vastaavasti halutessaan suorittaa palvelumaksujen ennakkomaksuja. Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain säännösten mukaisesti. osuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymäkokous hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. 24 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous. 25 Maksuajat ja viivästyskorko Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Palvelumaksut laskutetaan jäsenkunnilta jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa hallituksen päättämällä tavalla siten, että kunnalle jää vähintään 14 päivän maksuaika laskun saapumisesta. Yhtymän hallitus voi muuttaa erääntymisaikoja. Jäsenkunta voi vastaavasti halutessaan suorittaa palvelumaksujen ennakkomaksuja. Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja yhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain säännösten mukaisesti. 5. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 6. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 23 Kiinteistöt 26 Kiinteistöt Kuntien omistamat kiinteistöt ja muut tilat eivät siirry kuntayhtymän omistukseen toiminnan siirtyessä kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymä vuokraa tar tarvitsemansa tilat kunnilta, kuntien tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä silloin, kun Siltä osin kuin yhtymä ei toimi yhtymän omistamissa tiloissa, yhtymä vuokraa vitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta ja kuntayhtymiltä. se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Kuntien ja muiden kuntayhtymien omistamien kiinteistöjen luovuttamisesta kuntayhtymälle ja luovutuksen ehdoista sovitaan erikseen. 24 Henkilöstön eläkevastuut Kuntayhtymän palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa 1.1.2007 alkaen työnantajana toimiva kuntayhtymä. Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta. 25 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 27 Henkilöstön eläkevastuut Yhtymän palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuosuuksista vastaa 1.1.2017 alkaen työnantajana toimiva yhtymä. Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta sovittavalla tavalla. 28 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Yhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Yhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 26 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 29 Yhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, suoritetaan jäsenkunnalle valtuuston päätöksellä jäsenkuntaosuutta vastaava osuus varojen, velkojen ja muiden vastuiden erotuksesta (nettovarallisuudesta) tai osa siitä. Jos erotus on negatiivinen, on eroavan kunnan suoritettava kuntayhtymälle jäsenosuuttaan vastaava osuus mainitusta erotuksesta tai osa siitä. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Mikäli jäsenkunta eroaa yhtymästä, suoritetaan jäsenkunnalle yhtymäkokouksen päätöksellä jäsenkuntaosuutta vastaava osuus varojen, velkojen ja muiden vastuiden erotuksesta (nettovarallisuudesta) tai osa siitä. Jos erotus on negatiivinen, on eroavan kunnan suoritettava yhtymälle jäsenosuuttaan vastaava osuus mainitusta erotuksesta tai osa siitä. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 6. LUKU VOIMAANTULO VOIMAANTULO 27 Voimaantulo 30 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2009 ja korvaa aiemman perussopimuksen. Ennen tämän perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönsen. Siirtyvien järjestämisvastuiden osalta tämä perussopimus astuu voimaan Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2016 ja korvaa aiemman perussopimukpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 1.1.2017. Jäsenkunnan tulee päättää viimeistään 28.2.2016 siitä antaako se perussopimuksen 2 :n 2 kohdassa tarkoitetut kansanterveystyön ja sosiaalihuollon palvelut yhtymän järjestettäväksi. Mikäli kunta haluaa tämän jälkeen antaa em. palvelut yhtymän järjestettäväksi, tapahtuu se yhtymän harkinnan mukaan erillisen neuvottelun, sopimuksen ja päätöksenteon perusteella. Koska yhtymän toimintaa, taloutta ja hallintoa uudistetaan merkittävällä tavalla, yhtymäkokous valitsee ensimmäisessä kokouksessaan yhtymälle uuden hallituksen. Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen toimikausi päättyy tällöin. Yhtymän hallitus asettaa suoraan hallituksen alaisen toimintojen kehittämishankkeen, joka valmistelee 1.1.2017 tapahtuvan järjestämisvastuun siirron. Ennen tämän perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.