SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1136 1146 SISÄLLYS N:o Sivu 1136 Laki julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiöstä... 3341 1137 Laki julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta... 3343 1138 Laki ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta... 3345 1139 Laki ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta... 3347 1140 Laki ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain muuttamisesta... 3348 1141 Laki oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta... 3350 1142 Asetus ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta... 3351 1143 Asetus ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta... 3352 1144 Valtioneuvoston päätös kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta... 3354 1145 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös mittatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista... 3355 1146 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös geologian tutkimuskeskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista... 3356 N:o 1136 Laki julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiöstä Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Toimiala ja tehtävät Julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiön, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on toimia Suomesta tapahtuvan viennin rahoituksen edistämiseksi ja kehittämiseksi hallinnoimalla ensisijaisesti julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää korontasausjärjestelmää siten kuin tässä laissa säädetään. Yhtiön tehtävänä on tehdä julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvät korontasaussopimukset luottolaitosten kanssa ja välittää valtion varoista maksettava korkotuki ja valtiolle maksettava korkohyvitys valtiokonttorin ja luottolaitosten välillä sekä hoitaa korontasausjärjestelmän hallinnointiin liittyvät muut tehtävät. Lisäksi yhtiön tehtävänä on osallistua julkisesti tuetun viennin rahoitusta koskeviin kansainvälisiin neuvottelutehtäviin sekä viennin rahoituksen kehittämis- ja neuvontatehtäviin. 2 Hallinto Yhtiö kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan. Valtio merkitsee kaikki yhtiön osakkeet. Yhtiön tulee antaa kauppa- ja teollisuusministeriölle sen pyytämiä tietoja, jotka ovat tarpeen käsiteltäessä julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausta ja korkotuen myöntämistä koskevissa laeissa tarkoitettuja korontasaus- ja korkotukihakemuksia sekä muita HE 164/1996 TaVM 18/1996 EV 164/1996 156 1996 460301A
3342 N:o 1136 yhtiön toimialaan kuuluvia selvityksiä ja tietoja. Samoin yhtiön tulee antaa valtiokonttorille korkotuen tai -hyvityksen maksatukseen tarpeellisia tietoja ja selvityksiä. 3 Maksut Yhtiön suoritteista voidaan periä maksuja. Yhtiön hallitus määrää maksujen suuruuden ottaen huomioon mitä 4 :ssä säädetään. Maksujen laskentaperusteen tulee olla sama kaikille yhtiön palvelujen käyttäjille. 4 Taloudelliset toimintaperiaatteet Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajalle. Yhtiön toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiön oman pääoman tuotolla, yhtiön perimillä maksuilla ja valtion korontasaussopimuksen nimellisarvon perusteella maksamalla hallinnointipalkkiolla. Yhtiö voi tehdä kauppa- ja teollisuusministeriön luvalla korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavia toimenpiteitä. 5 Valtion vastuu Valtio vastaa yhtiön luottolaitosten kanssa tekemien korontasaussopimusten nojalla luottolaitoksille maksettavasta korkotuesta. 6 Salassapitovelvollisuus Yhtiön palveluksessa oleviin henkilöihin sekä yhtiön toimielinten jäseniin ja varajäseniin sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93) 94 :ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta. Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä yhtiön palveluksessa oleva henkilö on oikeutettu edellä 1 momentissa sanotun estämättä antamaan kauppa- ja teollisuusministeriölle ja valtiokonttorille tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen, korkotuen tai -hyvityksen maksatuksen tai muun vastaavan syyn kannalta tarpeellista. 7 Tarkemmat määräykset Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston päätöksellä. 8 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
3343 N:o 1137 Laki julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiölle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luottolaitosten kanssa julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina 1997 1999 enintään 6 000 miljoonan markan arvosta. Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen korontasaussopimusten yhteismäärää kunkin ulkomaan rahan määräisen luoton vasta-arvo Suomen markoissa lasketaan luoton myöntämispäivänä voimassa olleen Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan. 2 Tässä laissa tarkoitetaan: 1) julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottokonsensusehdoin myönnettyä vientiluottoa; 2) luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/93) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta, taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt korontasausyhtiön kanssa yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä; 3) korontasaussopimuksella korontasausyhtiön ja luottolaitoksen välillä solmittavaa tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luottolaitos maksaa korontasausyhtiölle kysymyksessä olevan julkisesti tuetun vientiluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista viitekorkoa (CIRR) ja korontasausyhtiö maksaa luottolaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä enintään 0,25 prosenttiyksiköllä; 4) korontasausluotolla julkisesti tuettua vientiluottoa, jonka koron tasauksesta korontasausyhtiö ja luottolaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen, 5) korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luottolaitokselle maksamaa 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta; ja 6) korkohyvityksellä luottolaitoksen korontasaussopimuksen nojalla valtiolle maksamaa edellä 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta. 3 Valtiokonttori maksaa korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen korontasausyhtiölle, joka maksaa sen luottolaitokselle. Vastaavasti luottolaitos maksaa korontasaussopimukseen perustuvan korkohyvityksen korontasausyhtiölle, joka maksaa sen valtiokonttorille. Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään luottokohtaisesti koron erääntymispäivinä. Ulkomaan rahan määräisen luoton osalta korkotuki ja korkohyvitys lasketaan kaksi pankkipäivää ennen koron erääntymispäivää voimassa olleen Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan. 4 Valtio maksaa korontasausyhtiölle hallin- HE 165/1996 TaVM 19/1996 EV 165/1996
3344 N:o 1137 nointipalkkiona 0,10 prosentin vuotuista korkoa kunkin korontasaussopimuksen nimellisarvosta. 5 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja korontasausyhtiön on valvottava korontasausluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä korontasausluottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä tai tämän edustajalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luottolaitokselta ja korontasausluoton saajalta tarkastettavakseen kaikki valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet sekä oikeus päästä tarkastusta varten luottolaitoksen ja korontasausluoton saajan toimitiloihin. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai tämän määräämälle tarkastajalle tämän pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. 6 Joka korontasauksen valvontaan liittyvää tarkastus- tai muuta tehtävää suorittaessaan on saanut tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa ilman asianomaisen suostumusta ilmaista sivulliselle tai käyttää yksityisesti hyödykseen näin saamiaan tietoja. 7 Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston päätöksellä. 8 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
3345 N:o 1138 Laki ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Lain tarkoitus ja soveltamisala Tämän lain tarkoituksena on parantaa aikuisväestön ammatillista osaamista sekä tukea elinikäistä oppimista. Tarkoituksen toteuttamiseksi suunnataan oppilaitosten ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa rahoittamalla sitä siten kuin tässä laissa säädetään. 2 Määritelmä Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan tässä laissa ammatillisen peruskoulutuksen jälkeistä työelämän tehtäviin liittyvää koulutusta sekä niihin liittyvien tutkintojen järjestämistä. 3 Rahoituksen periaatteet Ammatillista lisäkoulutusta rahoitetaan koulutuksen hankkimista varten valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetulla määrärahalla. Lisäkoulutuksen rahoitus voi sisältää opetuksen lisäksi muita koulutukseen välittömästi liittyviä kustannuksia. Hankittaessa koulutusta määrätyn yrityksen, säätiön tai muun yhteisön tarpeisiin asianomainen yritys, säätiö tai yhteisö osallistuu hankinnan kustannuksiin. Lisäkoulutuksen rahoitus tulee järjestää niin, että koulutuksesta opiskelijalle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina. 4 Hankintajärjestelmä Tässä laissa tarkoitetusta lisäkoulutuksen hankintatoiminnasta huolehtivat lääninhallitukset. Asianomainen ministeriö määrää vuosittain ammatillisen lisäkoulutuksen hankintatoiminnan yleiset suuntaviivat sekä sopii tarkemmin hankintatoiminnasta vastaavan lääninhallituksen kanssa hankintatoiminnan toteuttamisesta kyseessä olevan alueen sekä valtakunnallisten tarpeiden mukaisesti. 5 Koulutuksen tuottajat ja niiden tehtävät Ammatillista lisäkoulutusta voidaan hankkia kaikilta julkisen valvonnan alaisilta oppilaitoksilta sekä erityisestä syystä muilta soveltuvilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Opetushallitus tekee tarvittaessa arvion koulutuksen tuottajan edellytyksistä järjestää tutkintoon liittyvää koulutusta. Koulutuksen tuottaja vastaa koulutuksen sisällöstä ja toteuttamisesta sekä opiskelijavalinnoista. 6 Koulutuksen hankinta Koulutuksen hankkimisesta sovitaan lää- HE 186/1996 SiVM 18/1996 EV 207/1996
3346 N:o 1138 ninhallituksen ja koulutuspalvelujen tuottajan välisellä kirjallisella sopimuksella. Hankintasopimuksessa sovitaan toteutettavasta koulutuksesta ja hankintahinnasta. Yrityksen, säätiön tai yhteisön maksuosuus sekä opiskelijamaksut on määriteltävä sopimuksessa. Hankintasopimuksesta säädetään tarkemmin asetuksella. Asianomainen ministeriö voi antaa hankinnoista tarkempia määräyksiä. Koulutus voidaan sopia aloitettavaksi joko sopimuksentekovuonna tai sitä seuraavana kalenterivuonna valtion talousarvion rajoissa. Asianomaisella ministeriöllä ja lääninhallituksilla on oikeus saada koulutuspalvelujen tuottajalta hankintatoiminnan kannalta tarpeelliset tiedot tämän toiminnasta ja taloudesta. 7 Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. 8 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 9 Rahoitusta koskevat siirtymäsäännökset Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettu ammatillinen lisäkoulutus rahoitetaan tämän lain mukaisella hankintamäärärahalla. Lääninhallitus maksaa tästä määrärahasta koulutusta järjestävän oppilaitoksen ylläpitäjälle korvauksen, joka määräytyy sekä valtionosuuden että koulutukseen liittyvän kotikunnan maksuosuuden osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. 10 Opiskelijoita koskevat siirtymäsäännökset Opiskelijoilla, jotka ennen tämän lain voimaantuloa ovat aloittaneet ammatillisen lisäkoulutuksen, on oikeus saattaa koulutus loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Opiskelijoille, jotka ennen tämän lain voimaantuloa ovat aloittaneet sellaisen ammatillisen lisäkoulutuksen, jossa opiskelijoille kuuluvat ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain (498/1983) mukaiset opintososiaaliset edut, myönnetään koulutuksen aikana nämä edut tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisina. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3347 N:o 1139 Laki ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (487/1987) 18 :n 3 momentti ja 31 d, näistä 31 d sellaisena kuin se on 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (717/1992), sekä muutetaan 1 :n 5 momentti ja 20 :n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 :n 5 momentti 31 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa (764/1990) ja 20 :n 3 momentti 29 päivänä huhtikuuta 1994 annetussa laissa (307/1994), seuraavasti: Lain soveltamisala Ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja valtakunnallisista erikoisoppilaitoksista säädetään erikseen. 20 Opetussuunnitelmat Ammattitutkintolaissa tarkoitettuun ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä aikuis-ten ammatillisessa peruskoulutuksessa opetuksesta päättää tutkinnon perusteiden mukaisesti oppilaitos. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen HE 186/1996 SiVM 18/1996 EV 207/1996
3348 N:o 1140 Laki ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista 31 päivänä elokuuta 1990 annetun lain (760/1990) nimike, 1, 2 :n 1 ja 3 momentti, 5 ja 15, seuraavasti: Laki ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja valtakunnallisista erikoisoppilaitoksista Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ja valtakunnallinen erikoisoppilaitos Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, jäljempänä aikuiskoulutuskeskus, ja valtakunnallinen erikoisoppilaitos ovat ammatillisia oppilaitoksia. Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja valtakunnallisen erikoisoppilaitoksen tehtävänä on tarjota ja järjestää ammatillista aikuiskoulutusta ja sitä tukevaa muuta koulutusta. Niissä voidaan järjestää myös ammatillista aikuiskoulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää palvelu-, tutkimus- ja työtoimintaa. Mitä tässä laissa säädetään aikuiskoulutuskeskuksesta, koskee myös valtakunnallisia erikoisoppilaitoksia, ellei toisin säädetä. 2 Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan tässä laissa aikuiskoulutuksena annettavaa ammatillista peruskoulutusta sekä ammatillista lisäkoulutusta. Ammatillinen lisäkoulutus rakentuu ammatilliselle peruskoulutukselle tai työssä hankitulle ammattitaidolle. 5 Johtosääntö Tässä laissa tarkoitetulla oppilaitoksella on johtosääntö. Johtosäännössä määrätään toiminnan yleisistä perusteista, hallinnosta ja muista asioista siten kuin asetuksella säädetään. Johtosäännön hyväksyy johtokunta. 15 Opiskelijoiden opintososiaaliset edut Opetustoimen viranomaisen ostamaan ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvalle opiskelijalle oppilaitos antaa samat opintososiaaliset edut kuin vastaavaan aikuiskoulutukseen osallistuvalle opiskelijalle annetaan ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain (498/1983) mukaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ammattienedistämislaitos AEL, Markkinointi-instituutti, MJK-instituutti, Kiinteistöalan koulutussäätiön ammatillinen erikoisoppilaitos, Suomen Yrittäjäopisto, Pohjois-Suomen Teollisuusopisto, Johtamis- HE 186/1996 SiVM 18/1996 EV 207/1996
N:o 1140 3349 taidon Opisto JTO ja Tietomies muuttuvat tämän lain voimaan tullessa tämän lain 1 :ssä tarkoitetuiksi valtakunnallisiksi erikoisoppilaitoksiksi. Oppilaitosten ylläpitämisluvat ovat muilta osin voimassa edelleen. Tämän lain voimaan tullessa 3 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa käynnissä olevaa koulutusta on jatkettava opetussuunnitelman mukaisesti niin, että opiskelijalla on mahdollisuus saada se päätökseen. Myönnettäessä 3 momentissa mainituille oppilaitoksille tämän lain 12 :n mukaista toiminta-avustusta sen määräämisen pohjana pidetään mainittujen oppilaitosten vuonna 1996 saamaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan määrättyä valtionosuutta, jonka määrää muutetaan asteittain tämän lain voimaantulosta kolmen seuraavan vuoden aikana siten, että toimintaavustuksen määrä vuonna 1999 saavuttaa saman tason kuin ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 2 460301A/156
3350 N:o 1141 Laki oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään oppisopimuskoulutuksesta 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1605/1992) 1 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: Oppisopimuskoulutus Ammattitutkintolain (306/1994) mukaiseen ammattitutkintoon valmentava lisäkoulutus rinnastetaan ammatilliseen peruskoulutukseen koulutuksen järjestämisessä, yksikköhinnan määräämisessä ja koulutuksen mitoittamisessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen HE 186/1996 SiVM 18/1996 EV 207/1996
3351 N:o 1142 Asetus ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1138/1996) nojalla: Lääninhallituksen ja koulutuksen tuottajan välillä solmittavasta lisäkoulutuksen hankintasopimuksesta tulee ilmetä seuraavat asiat: 1) koulutuksen tuottajan velvollisuudet; 2) koulutuksen hinta ja sen maksaminen; 3) lääninhallituksen oikeudet koulutuksen valvonnassa ja arvioinnissa; sekä 4) ehdot, joilla sopimus voidaan purkaa ja purkamismenettely. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3352 N:o 1143 Asetus ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Opetusministerin esittelystä muutetaan ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista 31 päivänä elokuuta 1990 annetun asetuksen (762/1990) nimike ja 1 :n 1 momentti, sekä lisätään 1 :ään uusi 3 momentti ja 4 :ään uusi 2 momentti, seuraavasti: Asetus ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja valtakunnallisista erikoisoppilaitoksista Ylläpitämisluvan hakeminen Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen, jäljempänä aikuiskoulutuskeskus, ylläpitämislupaa haettaessa on selvitettävä: 1) ylläpitäjän nimi ja kotipaikka; 2) oppilaitoksen nimi ja kotipaikka; 3) oppilaitoksen perustamisen tarpeellisuus; 4) opetus- ja muut tilat sekä arvio perustamis- ja käyttökustannuksista ja rahoitussuunnitelma; sekä 5) oppilaitoksen toiminnan aloittamisaika. Mitä tässä asetuksessa säädetään aikuiskoulutuskeskuksesta, koskee myös valtakunnallisia erikoisoppilaitoksia, ellei toisin säädetä. 4 Johtokunnan asettaminen Mitä 1 momentissa säädetään työmarkkinajärjestöjen ehdottamista jäsenistä, ei sovelleta valtakunnallisiin erikoisoppilaitoksiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Valtakunnallisen erikoisoppilaitoksen rehtori tai opettaja, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa saanut erivapauden tai aikaisempien säännösten mukaisen kelpoisuuden ammatillisen erikoisoppilaitoksen rehtorin tai opettajan toimeen, on edelleen kelpoinen tähän toimeen.
N:o 1143 3353 Ne valtakunnalliset erikoisoppilaitokset, joille ylläpitämisluvassa on myönnetty oikeus järjestää ammatillista peruskoulutusta, säilyttävät siihen liittyvän todistuksenanto-oikeuden sen estämättä, mitä 9 :ssä säädetään. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3354 N:o 1144 Valtioneuvoston päätös kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996 Valtioneuvosto on kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain (954/1981) 1 :n nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 9 päivänä elokuuta 1996 annetulla lailla (613/1996), kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt: Suomessa suoritettavissa tavarankuljetuksissa voidaan maksaa valtion varoista kuljetustukea silloin, kun kuljetukset alkavat seuraavien kuntien alueelta: Mikkeli, Mikkelin mlk, Anttola, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Juva, Puumala, Rantasalmi, Sulkava, Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Joroinen, Heinävesi, Kangaslampi, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Haukivuori, Jäppilä, Virtasalmi. Outokumpu, Polvijärvi, Joensuu, Eno, Kiihtelysvaara, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä, Ilomantsi, Tuupovaara, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi, Värtsilä, Lieksa, Juuka, Nurmes, Valtimo. Kuhmo, Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi, Vaala, Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vuolijoki. Oulu, Hailuoto, Haukipudas, Kiiminki, Kempele, Muhos, Oulunsalo, Liminka, Lumijoki, Rantsila, Temmes, Tyrnävä, Ii, Kuivaniemi, Utajärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki, Raahe, Pattijoki, Pyhäjoki, Ruukki, Siikajoki, Vihanti, Pyhäntä, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäsalmi, Reisjärvi, Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski. Rovaniemi, Rovaniemen mlk, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Ranua, Posio, Kittilä, Enontekiö, Kolari, Muonio, Sodankylä, Inari, Utsjoki. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Päätöstä sovelletaan kuljetuksiin, jotka alkavat päätöksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Ylitarkastaja Raimo Puhto
3355 N:o 1145 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös mittatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö on mittatekniikan keskuksesta 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1149/1990) 4 :n ja 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994, päättänyt: Soveltamisala Tässä päätöksessä määrätään mittatekniikan keskuksen maksullisista suoritteista sekä niiden maksuperusteista. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Mittatekniikan keskuksen maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, jotka hinnoitellaan suoritteen omakustannusarvon mukaan, ovat: 1) arviointi- ja valvontatoiminta; 2) päätökset ja niiden muutokset; sekä 3) kansallisena mittanormaalilaboratoriona annetut asiantuntijapalvelut. 3 Muut maksulliset suoritteet Seuraavat suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein: 1) asiantuntija- ja muut palvelut; 2) julkaisut; sekä 3) koulutustoiminta. 4 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva
3356 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1146 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös geologian tutkimuskeskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö on geologian tutkimuskeskuksesta 16 päivänä joulukuuta 1983 annetun lain (995/1983) 5 :n ja 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994, päättänyt: Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka geologian tutkimuskeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) toimeksiantoon perustuvat tutkimukset, selvitykset ja muut vastaavat palvelut sekä asiakkaan pyynnöstä tehtävät asiantuntija-, koulutus-, laboratorio- ja mittauspalvelut; 2) asiakkaan pyyntöön perustuvat tutkimusaineistot ja tietokannan käyttöoikeudet; 3) kirjasto- ja tietopalvelut lukuun ottamatta maksutonta yleishyödyllistä valistusja tiedotustoimintaa sekä kokoelmien ja luetteloiden paikalliskäyttöä; 4) ohjelmistot ja niiden käyttöoikeudet; sekä 5) muut tilaukseen tai toimeksiantoon perustuvat palvelut tai suoritteet. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva N:o 1136 1146, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996