1 LUPAPÄÄTÖS Nro 59/05/1 Dnro PSY-2005-Y-13 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2005 ASIA LUVAN HAKIJAT Koneellinen kullankaivu Moberginojan varressa kaivospiirillä 3975/1a, Inari Moberginojan kaivospiiri/vesa Luhta PL 115, 99801 Ivalo
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 3 Kuvaus toiminnasta...3 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminnan lopettaminen... 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Alueen luonto ja suojelukohteet... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Hakijan vastine... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 9 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 9 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 9 Tarkkailu- ja raportointi... 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 10 Luvan myöntämisen edellytykset... 11 Lupamääräysten perustelut... 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 12 Päätöksen voimassaolo... 12 Lupamääräysten tarkistaminen... 12 Korvattavat päätökset... 12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 12 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 13 KÄSITTELYMAKSU... 13 Ratkaisu... 13 Perusteet... 13 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vesa Luhta on 21.1.2005 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa valtion maalla Sotajokeen laskevan Moberginojan varressa olevalla kaivospiirillä 3975/1a, jonka pinta-ala on 43,515 ha. Kaivospiiri sijaitsee Kutturantiestä pohjoiseen lähtevän Pahaojan tien varressa. Matka 4-tieltä Pahaojan tien liittymään on 16 km ja matka Pahaojan tietä kaivospiirille on 6 km. Alue kuuluu Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVA LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 13.12.1994 myöntänyt Moberginojan kaivospiirille kaivoskirjan n:o 3975/1a. Kaivosoikeuden haltijoina ovat: Vesa Luhta, Inari, Usko Kopra, Inari, Timo Luolamo, Inari, Göran Backman, Helsinki, Jukka Salonen, Kaarina, Juhani Salonen, Inari, Jouko Heikkinen, Jyväskylä, Ismo Pitkälä, Lahti, Jussi Jauhiainen, Sipoo ja Pertti Vihavainen, Pori. Kaivoskirja on voimassa toistaiseksi. Lapin ympäristökeskuksen päätös (nro 1/10) ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisesta lupahakemuksesta 3.7.1995. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Pohjois-Lapin maakuntakaavan laatiminen on aloitettu ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna 2006. TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Moberginojalla on kaivettu kultaa vuodesta 1889 lähtien. Toiminta on ollut lähes keskeytymätöntä näihin päiviin saakka. Toiminta on ollut lapiokaivua.
Viimeiset 20 vuotta lähes koko Moberginoja on ollut vallattu. Moberginojan kaivospiiri perustettiin vuonna 1994. Toiminnassa etsitään vedellä huuhtomalla maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa. Kullanhuuhdonta tapahtuu pääasiassa perinteisin lapiomenetelmin. Yhdellä osakkaalla on tarkoitus harjoittaa pienimuotoista koneellista kullanhuuhdontaa. Sitä varten kaivu tapahtuu kuivalla kangasmaalla erillään Moberginojan vesiuomasta. Yksi osakas käyttää työssään apuna ns. Topi-lapiokaivuria. Kaivospiirin lapiokaivua harjoittavien osakkaiden on tarkoitus nostaa Luhtaa lukuunottamatta muutamia kuutioita kerrallaan kaivinkoneella sora- ja turvemaita kasaan tarpeen mukaan, ei kuitenkaan joka vuosi. Maita ei nosteta Moberginojan äärellä, jolloin irtomaita ei pääse valumaan ojaan. Kullanhuuhdonta tapahtuu perinteisin lapiomenetelmin. Käsitelty maamäärä koko kaivospiirin alueella jäänee vuosittain alle 300 kuutiometrin, mutta voi poikkeustapauksessa olla suurempikin, kuitenkin alle 1000 kuutiometriä vuodessa. Toimintaa harjoitetaan kesäaikana satunnaisesti. 4 Polttoaineet ja jätehuolto Polttoainetta arvioidaan käytettävän alle 1000 litraa vuodessa. Kerrallaan sitä varastoidaan alueella noin 400 litraa. Polttoaineelle on katettu ja maasta eristetty varasto. Öljyjä kuluu muutama litra vuodessa. Talousjäte viedään alueen jätemolokeihin. Toiminnan lopettaminen Kaivettujen monttujen syvyys on korkeintaan 3 metriä, yleensä vähemmän. Ennen tasaamista montut merkitään sekä aidataan. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnasta ei tule haittavaikutuksia vesistöön, pohjaveteen, ilmaan tai maaperään. Konekaivuun tarvittava vesi otetaan pumppaamalla saostusaltaista kiertovesiperiaatteella. Tätä varten on kuusi peräkkäistä allasta, jotka on tehty patoamalla vanhoista lapiokaivumontuista ja ovat tilavuudeltaan yli 1000 kuutiometriä. Vettä ei ole tarkoitus ohjata varsinaiseen Moberginojaan, eikä tähän ole vaaraa edes tulva-aikana, sillä altaista on matkaa Moberginojaan yli 250 metriä ja Moberginojan näkyvään uomaan yli 600 metriä. Konelapiokaivupaikan alapuolella on kaksiosainen noin 50 kuutiometrin saostusallas, josta poistuva vesi imeytyy suoturpeeseen. Imeytyspaikalta on matkaa Moberginojan näkyvään uomaan yli kilometri. Kunkin lapiokaivupaikan alapuolelle on rakennettu saostussysteemit, eikä maita rännitetä suoraan Moberginojaan. Varsinaista koneellista kullanpesua ei harjoiteta. Lapiokaivussa käytetyistä altaista valuu jonkin verran niinsanottua värivettä Moberginojaan.
Kaivinkoneen meluhaitta on paikallinen ja sitä aiheutuu vain päiväaikaan. Kaivinkoneen ja pumppujen käytössä syntyy vuosittain muutama litra jäteöljyä, joka kuljetetaan ilman välivarastointia Ivaloon ongelmajätepisteeseen. 5 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivospiiri on Ivalojoen vesistöön kuuluvan Sotajoen (71.46) valumaalueella. Moberginojan laaksossa olevan kaivospiirin pituus on noin 1,5 km. Matkaa sen alapäästä Sotajokeen on noin 0,5 kilometriä. Moberginoja on pieni puro tai noro. Se on näkyvissä maanpäällisenä vain alle puolet kaivospiirin alueesta. Näkyvä uoma on noin 0,1 0,2 m syvä ja 0,2 1,2 m leveä. Uoman kaltevuus on kaivospiirin alueella 17 m/km ja se on suurinta kaivospiirin alaosassa. Koko kaivospiirin alueen pohjavedet virtaavat Moberginojaan. Moberginojan arvioitu keskivirtaama on kesällä kaivospiirin alapäässä noin 20 l/s ja yläpäässä noin 5-10 l/s. Virtaamat vaihtelevat normaalisti. Keväällä lumensulamisen aikaan virtaama on yli 10-kertainen kesäajan virtaamaan verrattuna. Suuri virtaama kestää vain pari päivää. Alueelta ei ole käytettävissä virtaama- tai valumatietoja. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmien mukaan lähin seurannassa oleva pieni valuma-alue on Laanioja Inarin Laanilan alueella. Laaniojan vuosien 1977 2000 keskivalumat ovat olleet toukokuussa 44,8 l/s km 2, kesäkuussa 38 l/s km 2, heinäkuussa 17 l/s km 2, elokuussa 14,5 l/s km 2 ja syyskuussa 14,6 l/s km 2. Moberginojan vedenlaatu on hyvä ja vesi normaalisti kelpaa juomavedeksi koko kaivospiirin alueella. Kaivospiirin alueella ei kalasteta, vaikka Moberginojan alaosassa on luonnontilainen purotaimenkanta. Alueelle on kulkuyhteys Kutturantieltä Pahaojantietä pitkin. Kaivospiiri ja sen ympäristö kuuluu Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen. Kaivospiiri kuuluu Hammastunturin ja Ivalon paliskuntaan. Metsähallituksella on alueen vieressä Moberginojan vuokratupa ja autiotupa. Alue ja sen ympäristö on metsä- ja joutomaata, joka on hakattu viimeksi vuonna 1992. Kaivospiirin läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Moberginojan vesistöalueella on lisäksi yksi valtaus. Alueen luonto ja suojelukohteet Alueen maaperä on valtaosin moreenia, paikoittain Moberginojan reunoilla on hienoja maa-aineksia. Kaivospiirialue on tasaista ja siellä on runsaasti soita. Huomattavimmat korkeuserot ovat 1 3 metriä syvät lieveuomat, joita on useita. Kaivospiirin alarajalla Moberginoja virtaa syvässä kanjonissa. Suoalueilla ja niiden reunoilla pohjavesi nousee melkein pintaan, muualla se on melko syvällä. Kauttaaltaan koko Sotajoen alueen maaperäkerrostumat ovat ohuita, paksuimmillaankin vain noin 2,5 metriä. Moberginojan alue kuuluu pohjoisboreaaliseen lumimetsäilmastoon, jossa ei esiinny kuivia kausia. Talvisin lunta on paksuimmillaan 0,7 1 metriä. Maaperä sulaa roudasta keskimäärin kesäkuun toisella viikolla ja jäätyy noin 10. päivä lokakuuta. Korkeampi kasvillisuus on melko niukkaa. Mielenkiintoisin laji on villiviinimarja, jonka lähimmät tunnetut muut esiintymät ovat Sotajokivarressa usean kilometrin päässä. Kaivospiiri on sopinut, ettei viinimarjan kasvupaikkaan kajota. Eläimistö on tyypillistä keskilappilaista
erämaalajistoa. Uhanalaislajeja ei alueella ole havaittu. Lähin tunnettu uhanalaislaji, tunturihaukka, pesii yli 10 kilometrin päässä. Kaivospiiri ei sijaitse suojelualueella. Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa osa Hammastunturin erämaasta (FI1300203) on lähimmillään noin 5 km etäisyydellä. 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Moberginojasta ei oteta vettä, vaan se otetaan pumppaamalla saostusaltaista kiertovesiperiaatteella. Otettava vesi kiertää huuhdontavetenä ja osin suotautuu maaperään. Toiminnasta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat kaivospiirin välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella muuta vakiintunutta maankäyttöä. Kaivutoiminta muuttaa valtausalueen luonnonolosuhteita ja maisemaa. Kaivualueen tasaamisella ja maisemoinnilla nopeutetaan alueen palaamista mahdollisimman lähelle luonnontilaa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Moberginojan vesimäärä on pieni, joten vesinäyte voidaan ottaa suoraan koneella kaivettavien kohteiden alapuolelta. Oja tosin kulkee näillä kohdin jängässä ja on näkyvissä hetteinä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Inarin kunnan ja ympäristölupaviraston ilmoitustaululla 24.3. 25.4.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 23. 3. 2005. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Moberginojan kaivospiiri on vanhaa kullankaivualuetta. Lapin ympäristökeskuksella ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelullisia esteitä hakemuksen mukaisen toiminnan harjoittamiseen. Ylä-Lapin luontopalvelut on ilmoittanut inventoivansa jokihelmisimpukoita ko. alueelta kesällä 2005. Mikäli tässä yhteydessä havaitaan jotain uusia esiintymiä, tulee hakijan esittää Lapin ympäristökeskukselle tarkemmat suunnitelmat ja selvitykset mahdollisen uhanalaisen lajin huomioimisesta toiminnassa. Lapin ympäristökeskuksen mielestä koneellista kullankaivua voidaan suorittaa Moberginojan kaivospiirillä seuraavien lupaehtojen mukaan.
1. Kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa koneellisesti hakemuksen mukaisesti. Kaivukausi on 15.5.-15.10. 2. Valtauksille tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. 4. Syksyisin kaivun päätyttyä on altaat, joihin hienojakoinen maa-aines on kerääntynyt, peitettävä karkeammalla maa-aineksella niillä alueilla mihin tulva voi nousta. 5. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. 6. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. 7. Kaivukoneiden hydrauliikkaöljynä tulee käyttää biohajoavaa öljyä. 8. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös Ivalon pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi. Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. 9. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy. Suunnitelma on esitettävä Lapin ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kuusi kuukautta ennen töiden lopettamista. 10. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia valtauksen halki virtaavasta purosta. Vaikutustarkkailu suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, joka toinen vuosi ottamalla vesinäytteet valtauksen ylä- ja alapuolelta. Vesinäytteistä tulee analysoida ainakin seuraavat fysikaalis-kemialliset suureet: sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori ja COD mn. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tai tarkentaa ohjelmaa. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. 12. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 7
13. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti. 14. Vahingonkärsijä voi hakea luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaus hakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. 2. Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaivospiiri on asumattomalla seudulla, jossa välitöntä terveyden vaaraa aiheuttava ympäristön pilaantuminen ei ole todennäköistä. Kaivualueen ja sivukiven läjitysalueen maisemointi on tehtävä ympäristön topografiaan sopeutuvaan tasoon ja verhoilu pintamailla on tehtävä vuosittain kaivukauden loppuun mennessä käsiteltyjen alueiden osalta. Polttonesteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai vesistön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Maansiirtokoneiden hydrauliikka- ja voiteluöljynä on suositeltavaa käyttää biohajoavia öljyjä. Mahdollisten vahinkojen varalle tulee alueella olla imeyttämiseen soveltuvaa materiaalia. Polttoainevarastoille on oltava kolme metriä suojaavaa maakerrosta pohjavesipinnan yläpuolella, 20 metrin suojaetäisyys vesistöön ja kaksinkertaiset suoja-altaat tai vaipat. Öljy- ja muiden ongelmajätteiden varastoinnista on pidettävä kirjaa siten, että toimintaa voidaan valvoa. Jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa Inarin kunnan jätehuoltomääräyksiä ja jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. 8 Hakijan vastine Hakijalta on pyydetty vastinetta 13.5.2005 mennessä. Puhelimitse 20.5.2005 saadun tiedon mukaan hakijalla ei ole annettuihin lausuntoihin huomautettavaa. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Moberginojan kaivospiirille/vesa Luhta ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen kullan koneelliseen kaivuun Moberginojan kaivospiirillä (3975/1a) Inarin kunnassa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus.
9 LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kullan koneellista kaivua ja huuhdontaa saa suorittaa Moberginojan kaivospiirillä (3975/1a) vuosittain 15.5. 15.10. Kaivun aloittamisesta ja lopettamisesta on vuosittain ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 2. Valtausalueelle tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. 4. Kaivukoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 5. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoainetta sisältävät irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 6. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 7. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella 200 litraa imeytysturvetta. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 8. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemistöissä käyttöä varten. Moberginojan tulvarajan alapuolella olevat selkeytysaltaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. 9. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. Koko aluetta koskeva yksityiskohtainen maisemointi-
suunnitelma, joka sisältää muun ohella suunnitelman alueen kasvittamisesta ja metsittämisestä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle kuutta kuukautta ennen toiminnan lopettamista. 10 Tarkkailu- ja raportointi 10. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia Moberginojasta. Vaikutustarkkailu tehdään kaksi kertaa vuodessa joka toinen vuosi kaivutöiden ollessa käynnissä ottamalla kertanäytteet kaivualueiden yläja alapuolelta. Näytteistä on määritettävä vähintään COD Mn, kiintoaine, sameus ja kokonaisfosfori. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa ohjelmaa. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan päätöksen voimassaoloaikana. 12. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn kaivoskirjan nojalla oikeus kaivospiirin alueella olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
11 Luvan myöntämisen edellytykset Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua. Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Ilmoitusvelvollisuudella töiden aloittamisesta, lopettamisesta ja poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Määräys on tarpeen, koska alueella oletettavasti tulee liikkumaan poroja ja on siten mahdollista, että haittoja syntyy, ellei niitä pyritä estämään. Huuhdontavesien kierrättämisen Lapin ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyllä tavalla voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamisessa. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa muuta materiaalia riittävä määrä mahdollisen konerikon tai polttoainesäiliön vuodon seurauksena maaperään päässeen öljyn imeyttämiseksi. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta takaisin luonnontilaan. Maisemointisuunnitelman erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia.
12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ympäristökeskuksen ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. Mikäli jokihelmisimpukan inventoinnit siihen aihetta antavat, voi valvontaviranomainen tarvittaessa panna vireille ympäristönsuojelulain 58 :ssä tarkoitetun hakemuksen luvan ja sen määräysten muuttamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on vuoden 2015 loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä säädetään. Hakemuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tarkkailun tulosten esittämiseen ja mahdollisten ympäristövaikutuksissa ilmenneiden muutosten kuvaamiseen. Korvattavat päätökset Lapin ympäristökeskuksen 3.7.1995 antama päätös nro 1/10 ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisesta lupahakemuksesta. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava Lapin ympäristökeskuksen 3.7.1995 antamaa päätöstä nro 1/10.
13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti ja 46 1 ja 3 ja 55 2 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 980 euroa. Perusteet Koneellista kullankaivua (vuotuinen kaivumäärä enintään 1 000 m 3 ) koskevan ympäristölupa-asian käsittelymaksu on 980 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 MK/lk Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 7.7.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.