Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi



Samankaltaiset tiedostot
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Lapinlahden Savonjärvi

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Vesien kunnostus ja käyttö

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Tausta ja tavoitteet

Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Aiemmin tehdyt toimenpiteet. Ei tiedossa olevia toimenpiteitä.

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Vesien tila ja vesiluvat

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A jolla erityisiä ympäristöarvoja.

Yhteistyömalleja vesien tilan parantamiseen

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Vesienhoitokysely. Pirkanmaan ELY-keskus

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

Transkriptio:

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus tai metsästysmahdollisuuksien parantaminen, uintimahdollisuudet virkistysrakenteet 2. Lajien palauttaminen/lisääminen. Kantojen kasvattaminen tai suojelu. Elinympäristöjen kunnostaminen tai niiden rakentaminen Vedenlaadun parantaminen tai sen heikentymisen estäminen Vaikuttaminen välillisesti (mm. ravinnon saanti) 3. Vedenlaadun parantaminen Ulkoisen tai sisäisen kuormituksen vähentäminen, happamuuden/metallien liukenemisen ehkäisy 4. Maisema Koskimaisuuden parantaminen, avovesialueiden lisääminen, ranta Alueiden avoimuuden lisääminen tai vähentäminen... 5. Yhdistelmät

Suunnittelua ja tavoitteiden asettamista varten pohjatiedot 1. Kuka omistaa ja hallinnoi? 2. Liittyminen alueelliseen vesienhoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=353454&lan=fi&clan=fi 3. Liittyykö kohdevesistöön muita tavoitteisiin vaikuttavia vanhoja/uusia/tulevia hankkeita? Tiedot vedenomistajilta, kunnasta, ELY:stä, metsä tai riistakeskukselta, maanomistajilta... 4. Onko tapahtunut todellista muutosta vedenlaadussa/kalastossa/linnustossa ym. tai onko mahdollisesti tapahtumassa?

Järjestäytyminen ja tuki Paikalliset toimijat tarvitsevat asiantuntija apua, rahallista tukea, tietoa (vesistön tila, kalaston tila) Valtion (ELY) tuen saamisen edellytyksenä järjestäytynyt ja rekisteröitynyt organisaatio. Vesienhoitoyhdistys, kalastus/osakaskunta, kyläseura tms. Toiminta alue kattaa miel. koko kunnostettavan vesialueen Aktiivisuudella on merkitystä. ELY voi antaa tukea kunnostushankkeisiin. Vesistökunnostusavustus Asiantuntija apu (esim. verkkokoekalastus/toimenpide ehdotukset, vesinäytteet ym) Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma. Virtavesien kunnostusohjelma.

Ravintoketjukunnostus järven kunnostusmenetelmänä

Milloin ravintoketjukunnostus? Järven tila ei parane vaikka ulkoinen kuormitus on vähentynyt Kalasto on runsas ja särkivaltainen Särjen, lahnan ja ahvenen koko on pienentynyt (hidas kasvu) Petokalojen osuus koeverkkosaaliista on alle 20 % Vedenlaatu Veden fosforipitoisuus nousee selvästi kesän kuluessa Klorofylli a:n taso korkea suhteessa fosforitasoon (0,3 >) Isoja vesikirppuja on hyvin vähän tai ne puuttuvat eläinplanktonista Ravintoketjukunnostuksen vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi, jos ulkoista kuormitusta ei saada vähennettyä!

Mistä aloittaa? Mahdollisimman laajapohjainen neuvonpito järjestäytyminen, sitouttaminen Kunnostusorganisaation perustaminen (vesistönhoitoyhdistys) Mahdollisimman laaja osallistujakunta Voi olla myös kalastuskunta, kylätoimikunta tms Tavoitteiden asettaminen Perusselvitykset Saalistavoite riittävän suureksi! Usein yli 50 kg/ha /vuosi (esim. 500 ha = 25 000 kg) Yhteys kuntaan / paikalliseen Ely keskukseen Arvio kunnostushankkeesta (Ely keskus) tavoitteiden tarkennus, suunnitelman laadinta (rahoitus, työnjako)

Toteutus Koekalastus Luvat kuntoon (vesialueiden omistajat) Kuka tekee? Poistokalastus Luvat ( kalastuskunta/osakaskunta, mahd.avi ) Ilmoitus ELY keskukseen ja kunnan ympäristöviranomaiselle Kuka tekee? Saaliin käsittely? Hoitokalastusvaihe Mahdolliset petokalaistutukset

Purokunnostukset

Suunnitteluvaihe Suunnitelman laatiminen Tiedustelut, historiatiedot Inventoinnit Koekalastukset, muut maastotarkkailut (kutupaikat) Toimenpiteet Suunnitelman perusteella haetaan luvat ja suostumukset

Luvat Tarvitsee aina maa ja vesialueitten omistajien luvan Ympäristöviranomaiselta voi pyytää lausunnon vesilainmukaisesta luvan tarpeesta Jos vedenpinnan nostoja, ELY keskuksesta lausunto sen vaikutuksista (Ari Selin) Jos alueella uhanalaisia lajeja (raakku) yhteys jo suunnitteluvaiheessa ELY:n

Kunnostusmenetelmät Koskia voidaan kivetä yksittäiskivityyppisesti ja kynnystäen. Koskikynnykset eivät saa olla pohjapatomaisia. Vedenpinnan nosto? Suojakivet ja kiviryhmät. Puuaineksen käyttö. Suojasyvänteet Kutualueiden kunnostus. Virtauksen ohjaaminen kuiville jääneisiin uomanosiin. Sedimentin poisto (imuruoppaus) Yläpuolisen varjostuksen merkitys! Ei liikaa raivauksia. Kunnostuksen lopputuloksen ja osittain menetelmän määrää käytettävissä olevan kivi/sora aineksen määrä, pudotuskorkeus ja virtaama. Kunnostuksilla vaikutetaan koko puroekosysteemiin.

Purokunnostusoppaat Purokunnostusopas Käsikirja metsäpurojen kunnostajille Purot elävää maaseutua Maatalousalueitten purojen kunnostukset GOOGLE:een haku purokunnostusopas