PARIVARTIO No: 5 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 53. vuosikerta 23.10.2014 Uusi SRA-sukupolvi noussut Loimaalla s. 8 Viikonloppu meni metsään s. 3 Prikaatikenraali Laatikainen MPK:n johtoon s. 9 Pihlus 2014 testasi kolmatta sektoria s. 4 Maanpuolustus kiinnosti Sinua varten -messuilla s. 11 Wanaja 2014 kertautti Varsinais-Suomessakin s. 7 Torin kirkko Viron sotasankarien pyhäkkö s. 12
2 PARIVARTIO 2014 Paikallista turvaa Toissa viikolla pidettiin vuoden suurin kertausharjoitus WANAJA 14 paikallispuolustusharjoitus. Harjoituksessa testattiin paikallisjoukkojen sodan ajan paikallisia suojaus- ja taistelutehtäviä. Harjoituksessa oli noin 1300 reserviläistä. Varsinais-Suomessakin reserviläiset pääsivät osallistumaan Wanajaan. Paikallisjoukot perustetaan osana puolustusvoimauudistusta operatiivisten, alueellisten ja erikseen perustettavien joukkojen rinnalle. Paikallisjoukot ovat paikallisiin taistelu- ja puolustustehtäviin käytettäviä sodan ajan joukkoja. Poikkeusoloissa paikallisjoukot organisoidaan paikallispataljooniksi. Paikallisjoukkojen tehtäviä ovat mm. joukkojen perustaminen, alueen valvonta, kohteiden suojaaminen, erikoisjoukkojen vastainen toiminta, yhteistoiminta siviiliviranomaisten kanssa sekä muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto. Poikkeusoloissa paikallispuolustuksen johtaa Maavoimien komentaja johtoesikuntanaan Maavoimien esikunta. Paikallisjoukkoja voidaan käyttää normaalioloissa rajoitetusti muiden viranomaisten tukemiseen. Paikallisjoukkoihin sijoitetaan toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä. Paikallisjoukkojen kouluttamisessa hyödynnetään laajasti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen resursseja. Ensi vuonna puolustusvoimien on tarkoitus järjestää kertausharjoituksia 18 000 reserviläiselle, joista maavoimien osuus on noin 12 000 reserviläiselle. Puolustusvoimauudistuksen myötä reservin kertausharjoitukset, varusmiesten maastovuorokaudet, ampuma- ja taisteluharjoitukset, merivoimien alusvuorokaudet sekä ilmavoimien lentotunnit lisääntyvät merkittävästi palauttaen toiminnan ja harjoittelun tason noin vuoden 2010 tasolle. Toivottavasti mainituista kertausharjoitusvuorokausista riittää vuorokausia myös Varsinais-Suomessa perustettavien joukkojen ja sitä kautta maakuntamme osaaville ja halukkaille reserviläisille. Sen saamme nähdä lähiaikoina! Syksyn tultua olemme saaneet lähes kaikki kilpailukalenterin mukaiset kilpailutapahtumat pidettyä. Osallistujia on ollut suunnilleen saman verran kuin aikaisempinakin vuosina. Toivottavasti ensi vuonna näemme kuitenkin enemmän nuoria kilpailijoita mukana matkassa. Toisaalta talven huonon lumitilanteen ja vähäisen osanoton vuoksi kilpailuja jouduttiin myös peruttamaan. Ensi vuonna onnistumme paremmin. Nyt on sitten aika yhdistysten, piirien ja liittojen syyskokouksiin. On tärkeää, että otamme osaa kokouksiin ja tuomme mielipiteemme aidosti esiin. Toivon mukaan uudet hallitukset ja johtokunnat saavat kokoonpanoihin riittävästi myös uusia henkilöitä tuomaan uutta tuoretta voimaa ja kehittäviä ajatuksia toiminnan saattamiseksi vieläkin parempaan asentoon. Piirien toimikuntiin valitaan jäsenet ensi vuoden ensimmäisessä hallituksien kokouksissa tammikuussa. Toimikuntiin tarvitaan uusia henkilöitä täydentämään vanhaa runkoa. Jäsenyyteen ei ole este ikä, sukupuoli tai mikään muukaan syy. Kaikki asiansa osaavat ja toiminnan kehittämiseen sekä uudistamiseen sitoutuvat ovat sopivia. Miettikää jokainen itse henkilökohtaisesti Näkyvyyttä liikenteeseen Nyt kun syksy alkaa olla kauneimmillaan ja illat pimenevät yhä aikaisemmin, on taas aika kaivaa heijastimet lipaston pohjalta ja kiinnittää ne näkyvään paikkaan ulkovaatteisiin. Heijastimen käyttö takaa näkyvyyden pimeissä syysilloissa ja antaa näin myös pelivaraa liikenteessä oleville ajoneuvon kuljettajille. Myös yhdistyksillä on vielä mahdollisuus parantaa paikallista näkyvyyttään ennen hallitusvuoden loppua. Viimeistään nyt alkaa olla myös aika pohtia ensi vuoden näkyvyyttä vaikkapa seuraavan toimintasuunnitelman muodossa. Mahdollisia toiminnan muotoja ovat mm. kunniavartiot, vierailut ja ekskursiot, kirjoitukset paikallislehtiin, urheilutoiminta ja osallistuminen MPK:n kursseille. Esimerkiksi Liedossa lisäsimme näkyvyyttämme lainaamalla piiriltä messupaketin ja järjestämällä lokakuun alussa Mikkelinmarkkinoilla Eko-ase ammuntaa. Yleisön kiinnostus oli valtava ja saimme paljon positiivista palautetta ja kiitosta ammunnasta. Samalla pystyimme kertomaan yhdistyksemme toiminnasta ja saimme muutaman uuden jäsenenkin yhdistyksen listoille. Toimintamme huomioitiin myös pakallislehden kirjoittamassa artikkelissa. Näkyvyyttä pystyy parantamaan myös yksilötasolla. Haluaisinkin kehottaa kaikkien ja yhdistyksissä yhteisesti hyviä tekijöitä toimikuntiin. easiointi; Jäsenrekisterissä on jokaisella jäsenellä mahdollisuus tarkastaa ja tarvittaessa korjata sekä täydentää omia tietojaan. Reserviläisliiton Internet-sivujen etusivulta pääset kohdasta tarkasta ja muuta JÄ- SENTIETOJASI ja Reserviupseeriliiton Internet-sivujen etusivun kohdasta liity jäseneksi easiointiin. Ensimmäisen kerran kirjautuessasi tarvitset jäsen numeron ja kotiosoitteesi mukaisen postinumeron. Käykää jokainen tarkastamassa omat tietonne ja tarvittaessa ajantasaistakaa ne. Yhdistyksien hallitukset avustakaa niitä jäseniä, joilla ei ole Internetiä käytössä. Viestin kulkemisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että osoite, sähköpostiosoite ja puhelin numero ovat oikein. Tarkastakaa erityisesti myös syntymäaika ja sotilasarvo. Pieni vaiva suuri hyöty! Oikein miellyttävää syksyn jatkoa ja talven odottelua! Erkki Lehmus päätoimittaja yhdistysten jäsenistöä aktivoitumaan: jo pelkästään syyskokoukseen osallistuminen riittää. Saapumalla paikalle oman yhdistyksen kokoukseen saat mahdollisuuden kuulla paikallisesta reserviläistoiminnasta ja pääset tutustumaan paikallisiin toimijoihin. Tämän jälkeen muuhun toimintaan osallistumisen kynnys on jo paljon matalampi. Erityisesti toivon nuoria upseereita lisäämään rohkeasti näkyvyyttään paikallisten yhdistysten toiminnassa. Minulla on ollut kunnia toimia Reserviupseeripiirin 2. varapuheenjohtajana jo kohta vuoden ajan, ja tänä lyhyenä aikana olen saanut kokea ja nähdä paljon. Kohokohtina voidaan mainita ystävyysammuntakilpailu Virossa ja nuorten reserviupseerien konferenssi Saksassa. Eikä missään nimessä saa unohtaa niitä lukuisia mukavia toimijoita, joihin olen saanut tutustua kuluvan vuoden aikana. Myös meille nuorille siis löytyy varmasti mieluisia ja tärkeitä tehtäviä niin yhdistysten kuin piirinkin tasolla. Loppuun haluan toivottaa kaikille jäsenille hyvää syksyä ja talven odotusta. Muistakaa näkyä niin liikenteessä kuin yhdistystoiminnassakin! Johannes Kossila Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 2. varapuheenjohtaja Hengenravintoa Yhteistä hyvää Tunnen suurta nöyryyttää yrittäessäni kirjoittaa tällä osastolla. Pitäisi antaa lukijalle virkistystä ja voimaa elämän varalle. Mikä minä olen sitä antamaan? Olenko tullut vanhaksi, kun tällaisia ajattelen? Ainakin vanhuus on tuonut mukanaan enemmän ymmärrystä elämälle. Toivoa sopisi, että olisi tullut myös ymmärrystä sille, miten tässä maailmassa tulisi elää. Olin äskettäin Satakuntalaisten kokouksessa, kun sellainen olen. Sinänsä hauska tilaisuus, missä oppineet arvioivat minkälaisia satakuntalaiset ovat ja miten he muihin suhtautuvat. Ymmärsimme kaikki kuinka arvokkaita ja tärkeitä satakuntalaiset ovat olleet koko Suomelle. Satakunnastahan kaikki on alkanut. Onhan Kokemäenjoki ollut aikoinaan länsirannikon valtaväylä. Älkää pelästykö, kyllä keskustelu oli varsin huumoripitoista ja hyväksyvää, ei siis ole odotettavissa vallankumousta, vaikka savolaiset kuulemma ovat jo valloittaneetkin Helsingin. Jäin kuitenkin miettimään, miksi syntymäkunta on niin merkityksellinen, ainakin minulle. Olen lähtenyt sieltä jo yli 60 vuotta sitten, eikä sieltä ole sen jälkeen ollut paljon muuta kuin muistoja. Ehkä oma vaikutuksensa tähän kiintymykseen oli sota-ajalla, joka sattui lapsuusvuosiini. Ilmapiiri kaikkialla oli silloin paljon yhteisöllisempi kuin nykyään. Tunnettiin huolta toinen toisistamme. Toisenlaiseen yhteisöllisyyteen törmäsin tarttuessani kirjaan nimeltä Tuhat loistavaa aurinkoa. Se on väkevä ja riipaiseva kuvaus Afganistanista, kertomus kahden vahvan naisen elämästä ja toivosta. Vaikka jatkuvasti kuulemme uutisista tietoja Lähi-idästä ja Afganistanistakin, olemme varsin tietämättömiä tavallisten ihmisten elämästä siellä. Kaikesta huolimatta kotiseutu oli heillekin arvokas. Yhdyn täydellisesti kirja-arvostelun mielipiteeseen Tämän jälkeen eivät uutisotsikot koskaan enää näytä samalta. Tällä palstalla on usein pohdittu elämän perusarvoja. Ne ovat ihmisillä enemmän tai vähemmän tiedostettuina. Meidän suomalaisten perusarvot ovat saaneet paljolti muotonsa kristinuskon opeista. Varmasti niitä on ollut ennen kristinuskon tuloakin, mutta voisi kuvitella, että esimerkiksi rehellisyys, rohkeus, avuliaisuus, ahkeruus jne. ovat ohjanneet ihmisten kanssakäymistä jo menneinä aikoina. Meidän aikamme sukupolvia on muokattu koululaitoksessa, jonka syntyyn on ollut suuri vaikutus kirkolla ja sen muokkaamalla uskonnonopetuksella. Kun toisaalta puhutaan moraalin löyhtymisestä, niin miksi samalla pyritään torjumaan kouluista uskonnonopetus, joka sisältää arvokkaimman mahdollisen ohjeen ihmisen moraalille? Ihmisten yhteiselo edellyttää mitä suurimmassa määrin yhteisiä pelisääntöjä, joiden tarkoitus on luoda oikeudenmukainen yhteiskunta. Ympäri maailmaa voimme parhaillaan nähdä kamppailua yhteiskuntajärjestyksien muuttamisesta. Halutaan jyrkkiä yhden oikean mielivaltaisia järjestelmiä ja toisaalla halutaan henkilökohtaista vapautta. Jeesuksen tärkein ohje on meille Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Kun tätä ohjetta pitää ylimpänä, joutuu toteamaan, että molemmat yllä mainitut ovat mahdottomia toiveita. Vain yhteiseen hyvään tähtäävät tavoitteet luovat onnellisen yhteisön. Surullista, että synti niin usein särkee tämän idyllin. Ahneus ja kateus tunkeutuvat joukkoon. Taistelkaamme siis niitä vastaan. Antti Yli-Paunu kapteeni V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RY V-S RESERVILÄISPIIRI RY Toiminnanjohtaja Erkki Lehmus 040 160 8001 vsres@co.inet.fi TOIMISTO Rykmentintie 15, 20810 TURKU Juhani Pulkkinen 040 410 2394 sähköposti vsres.toimisto@co.inet.fi KOTISIVUT www.rul.fi/varsinais-suomi www.reservilaisliitto.fi/varsinais-suomi RUL:n TOIMISTO Puh. 09-4056 2050 Res:n TOIMISTO Puh. 09-4056 2040 RESERVILÄISURHEILULIITTO Puh. 09-4056 2060 Osoite kaikilla: Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN Tarvittaessa voit toimittaa kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI toimisto@ maanpuolustusyhtio.fi. Muutoksia ja liittymisiä myös liittojen kotisivuilla PARIVARTIO Rykmentintie 15, 20810 TURKU, matkapuh. 040 160 8001, sähköposti vsres@co.inet.fi Päätoimittaja Erkki Lehmus 040 160 8001 vsres@co.inet.fi Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola parivartio@gmail.com Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry Toimitusneuvosto Marko Silvander Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Sivunvalmistus Salon Seudun Sanomat Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2014 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori FI68 5710 0420 0801 37 Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5700 kpl Seuraava numero ilmestyy 18.12.2014 Aineisto toimitukseen 28.11.2014
PARIVARTIO 2014 3 Naisten sotilaallisten maastotaitojen kurssilla haisteltiin sissihenkeä Viikonloppu meni metsään Tommi Wallin Asetan barettia paremmin päähäni hieman jännityksestä tärisevin käsin. Olen lähdössä Säkylän Huovinrinteelle kouluttajaksi viikonlopuksi. Naisten sotilaalliset maastotaidot -kurssilla tarkoituksena on opettaa sotilaallinen kanta huomioiden metsässä selviytymistä. 12. 14. syyskuuta pidettävällä kurssilla on yksitoista kurssilaista, neljä kouluttajaa ja vetovastuussa kurssinjohtaja vääpelinsä kera. Lisävärinä on samanaikaisesti ja osin yhdessäkin pidettävä nuorten kurssi tuplavahvuudellaan. Jo ennen virallista h-hetkeä saamme tiedon, että kokoontumis- ja varusteidenjakopaikka on vaihtunut alueella havaitun vihollistoiminnan vuoksi (lue: toinen harjoitus varasti päämajamme). Siirrymme moottorimarssilla uuteen kokoontumispisteeseen ja järjestämme varusteiden jakolinjan valmiiksi pääjoukkoa varten. Samoin järjestämme siirtokuljetukset alkuperäisen kokoontumispisteen läheisyydestä, jottemme kadota yhtään kallisarvoista jäsentämme vihollisvaikutukselle (eksymiselle). Pikaisten varusteiden luovutusten ja vaatteiden vaihdon jälkeen kokoamme joukkomme ja siirrymme etukäteen tiedustellulle yöpymisalueellemme ja pystytämme meille luovutetut kaksi puolijoukkuetelttaa. Pikaisen iltapalan jälkeen siirryimme telttojen suojiin ja sukelsimme puolustusvoimien lämpimiin makuupusseihin. Rynkky tuli vessaankin Aamutuimaan herääminen kylmänkosteasta teltasta ja lämpimän makuupussin vetoketjun avaaminen antaa jo pientä sissihengen tuntua. Vihollisen läheisyyden vuoksi emme olleet halunneet paljastaa sijaintiamme kamiinan käytöllä (halusimme kaikki nukkua koko yön). Reippaaseen tahtiin tehtyjen pukeutumis- ja aamutoimien jälkeen ei vilu enää ollut vieraanamme ja pääsimme itse asiaan. Yhteishengen nostamiseksi ja helpomman liikkumisen vuoksi, aloitimme sulkeisharjoituksilla. Yllättävän helposti laumasta tuli särmä ja samanaikaisesti liikkuva tyylikäs osasto. Ja mikä hienointa, niin meillä kaikilla täyskäännös vasempaan päin tarkoitti samaa vasenta:) Yhteishengen kohotuksen jälkeen saimme jokainen uuden kumppanin, johon saimme myös nopean, mutta tiukanpuoleisen käyttöohjeistuksen. Tiukkuuden ymmärsi osin, olihan kyseessä suomalaisen sotilaan tärkein työkalu, rynnäkkökivääri mallia 62 (7.62 Rk 62). Uusi kumppani oli hyvinkin tungetteleva, kun jopa vessakäynnille tahtoi aina mukaan. Myöhemmin päivällä tuli huomatuksi, että vain neljän kilon painoinen kumppani osasi Trangialla kokkaus tuli niin ikään tutuksi. Yhteishenki oli hyvä ja reipas sissihenki näkyi kaikkien kasvoilta. heittäytyä huomattavasti raskaammaksi. Raitis ja aurinkoinen ilma teki nälkäiseksi ja vuoroon tuli Trangia-koulutus, jotta pääsimme tekemään ruokamme. En muista, koska olisi niinkin yksinkertainen kuin keitetty makaroni ja tonnikala, maistunut niin hyvältä. Ruuan sulamisen helpottamiseksi meille oli keksitty pientä puuhastelua, eli käsimerkkien käytön opettelua. Tuntuu että vieläkin, viikkojen päästä, jos joku nostaa käden nyrkissä ylös, niin oma käsi tekee saman ihan omatoimisesti (huomio-merkki, mikä piti aina toistaa ja jota seurasivat varsinaiset ohjeistusmerkit). Yllätyshyökkäys vihollisen selustaan Pienenä päiväreippailuna käväisimme noin seitsemän kilometrin tiedustelumarssin halki hiljenneen taistelualueen. Ennen marssia jaetut uudet taisteluliivit eivät olleet kaikkein hengittävintä mallia ja hiki pukkasikin pintaan yhdellä jos toisella. Asiaan saattoi myös vaikuttaa melkein kahdenkymmenen asteen lämpötila ja suora auringonpaiste kulkiessamme upottavassa hiekkamaastossa tai kiipeäminen pitkiä ja kivikkoisia rinteitä. Tommi Wallin Pikkuisen oli voittajatunnelmat, kun perille päästyämme olimme edelleen kaikki mukana ja ehjinä. Pienen palautumisen jälkeen oli vuorossa moottoroitu siirtyminen ruokailemaan ja Sotkuun jälkiruokakahville. Pulleiden vatsojen kera siirryimme takaisin komentopaikalle ja kävimme läpi havaittavuuden ja naamiointiin liittyviä asioita. Naamat vihreinä (naamiointiväreistä johtuen) kävimme vielä läpi ensiavun antamiseen liittyviä vinkkejä ja tilapäismajoitteiden mahdollisuuksia sivistyksen ulkopuolella. Pikaisella gallupilla huomattiin, että tuskin kukaan Aseenkäsittelyharjoitus alkamassa. oli aikaisemmin varautunut mitenkään eksymismahdollisuuteen sienestys- tai marjastusretkillään. Pimeän jo tultua saimme käskyn siirtyä etulinjan huoltopisteeseen tiedustellen. Mahdollisen vihollistoiminnan vuoksi käsky oli äänettä ja valotta. Pimeämarssi pimeässä ei ollutkaan niin pimeä ajatus, kun taivas oli täynnä tähtiä ja jopa täysikuu tuli avuksemme. Laakson pohjaa pitkin upottavassa hiekassa marssiessa ja kuun valaistessa aavemaisesti maisemia, tuli hakematta mieleen laulun sanat, jotka vapaasti suomennettuna kuuluivat: kuoleman laaksossa kuljet aina yksin Oli helppo samaistua edellisten sukupolvien kulkemisiin, jotka mahdollistivat meidän kommunikoivan edelleen suomenkielellä nöyrä kiitos heille. Lähestyessämme määränpäätämme saimme hajuhavainnon savusta vihollisen läheisyys sähköisti ja terävöitti aisteja entisestään. Vaihdoimme etenemissuunnan koukkaukseksi ja varovaisen lähestymisen jälkeen havaitsimme vihollisen heittäytyneen varomattomaksi käyttäessään sekä autonvaloja, että taskulamppuja. Kokoonnuimme käskynjakoon ja pikaisen ohjeistuksen jälkeen hiivimme lähemmäs suorittaen lopuksi onnistuneen rynnäkön yllättyneen vihollisen kimppuun. Täytenä yllätyksen tullut rynnäkkömme vei meidät vahingoittumattomina voittoon. Saimme alueen hallintaamme ja vihollinen perääntyi häntä koipien välissä nuolemaan haavojaan. Käytimme tilannetta hyväksemme ja otimme haltuun viholliselta jääneen kenttäkeittiön nauttien sen antimista voittoisin mielin. Tiedotimme päämajaan alueen olevan hallussamme ja saimmekin sen johdosta tiedon, että saamme vahvistuksia ja pääsemme paluukuormana takaisin omalle majoitusalueellemme. Voi kuinka hyvältä tuntuikaan saada omassa teltassa riisua saappaat jalasta ja sukeltaa makuupussiin. On huonompiakin viikonloppuja Aamu alkoi käskyllä purkaa majoitus ja valmistautua moottoroituun tiedustelumarssiin Pasien kyydillä. Joinakin aamuina allekirjoittanut on hieman hitaampi heräämään ja nyt meinasin jäädä ripeästi toimivien taistelutoverieni toimesta purettavan teltan sisälle. Armeijan täsmällisyydellä Pasit ilmestyivät juuri sopivasti, kun olimme saaneet ryhmämme marssivalmiiksi. Ripeästi liikkuvien vaunujen kyydissä tiedustelu tuli tehtyä huomattavasti mukavammin ja nopeammin, kuin edellisen päivän jalkamarssina suoritettu. Marssin jälkeen harjoittelimme vielä etsintää suorittaen majoitusalueen haravoinnin mahdollisten paljastavien esineiden keräämisen pois vihollisen ulottuvilta. Komentopaikalla saimme käskyn siirtyä selustaan suorittamaan henkilökohtaista huoltoa (suihku, sauna ja varusteiden luovutus, palautteet ja kurssitodistukset sekä ruokailu). Poistuessamme varuskuntaalueelta jälleen siviileinä moikkaisimme porttivahtia hymyillen olisi sitä voinut huonomminkin viettää viikonlopun. Loppumietteitä ja kurssilaisia kuunneltuani voin todeta, että sanonta: armeija marssii vatsallaan, pitää täysin paikkansa. Ruokaa oli ja sai riittävästi, nälkä ei ollut missään vaiheessa. Kurssin yhteishenki oli todella hyvä ja kaikki olivat täysillä mukana toiminnassa. Pakko sanoa, että tällä porukalla olisi ollut todella potentiaalia käydä kilvoittelemaan vaikka minkälaista varusmiesporukkaa vastaan. Sen minkä ehkä kunnossa häviäisimme, sen yhteishengessä ja tekemisen meiningillä voittaisimme. Hyvä me! Ja iso kiitos kurssin johtajalle esikuntineen hyvin järjestetystä kurssista sekä puolustusvoimille puitteiden ja varustuksen tarjoamisesta.
4 PARIVARTIO 2014 Leikkaukset huolettavat reserviläisiä Reserviläisliitto on huolissaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja -koulutukseen tarkoitettujen määrärahojen leikkaussuunnitelmista. Parhaillaan Eduskunnan käsittelyssä olevassa valtion talousarvioesityksessä rahoitusta on laskettu viidennes. Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola ei ymmärrä tätä. Samaan aikaan kun määrärahojamme leikataan, meille suunnitellaan aiempaa suurempaa roolia puolustusjärjestelmässämme. Parhaillaan perustettavien, uusien paikallisjoukkojen toiminta rakentuu pitkälti meidän reserviläisten varaan. Eduskunnan onkin jämerästi päätettävä määrärahatason pitämisestä viime vuoden tasolla, Savola sanoo. Reserviläisjärjestöillä sekä erityisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on iso rooli Puolustusvoimien uusien paikallispataljoonien kouluttamisessa ja niihin sijoitettujen reserviläisten kenttäkelpoisuuden ylläpitämisessä. Myös sopivien reserviläisten etsiminen on ollut osaksi reserviläis- ja muiden maanpuolustusjärjestöjen vastuulla. Sotilasmaastohiihdosta uusi laji Reserviläisurheiluliiton hallitus on hyväksynyt syyskuisessa kokouksessaan sotilasmaastohiihdon liiton uudeksi lajiksi. Ensimmäiset SM-kilpailut järjestetään 7. maaliskuuta 2015 Mäntsälässä Uudellamaalla. Lajin sääntöihin pääsee tutustumaan osoitteessa www. resul.fi/index.phtml?s=16. Oikaisuja Viime lehdessä (Parivartio 4/2014) sivulla 8 olleessa, sotilaspoikien Latvian-matkaa käsitelleessä jutussa oli virhe. Oikea muistomerkki oli Konstantin Pätsin muistomerkki. Sivulla 15 olleessa vapaussoturien muistolaattoja käsitelleessä jutussa oli virheellinen otsikko. Laattoja paljastettiin Kauhavalla, ei Pomarkussa ja Kankaanpäässä. Pihlus 2014 -öljyntorjuntaharjoitus näytti suuntaa Kolmas sektori valmiina Herkko Vähämäki Selkämerellä pidetty Pihlus 2014 -öljyntorjuntaharjoitus Raumalla elokuussa testasi johtamista, huoltoa ja logistiikkaa. Harjoituksen johtanut kapteeniluutnantti res. Kai Tuominen ja Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Ari Joelsson ovat tyytyväisiä 15. 17. elokuuta pidetyn harjoituksen tuloksiin. Selkeä tarve, täsmällinen tehtävänanto, tavoitteellinen vapaaehtoisorganisaatio ja innostunut tekemisen meininki. Siinä ovat ydinkohdat ns. kolmannen sektorin toimintakyvystä viranomaisten apuna. Viranomaiset ovat yksimielisesti huolissaan siitä, että Suomi elää merialueiden öljyturvallisuuden suhteen jo yliajalla. Suunnitelmia ison öljyonnettomuuden varalta on tehty, mutta varautumisen valmisteluissa ja harjoittelussa on vielä pahoja puutteita. Esimerkiksi Rauman merialueen ja rantaviivan osalta ei ollut valmiina BORIS2-järjestelmän mukaisia karttoja. Ne piti tehdä. Tähän työhön osallistuivat kiitettävästi mm. Rauman reserviläiset MPK:n Meripuolustustuspiirin organisaation riveissä, kertoo Kai Tuominen. Pihlus 2014 harjoitusviikonvaihteen huipentumaa Raumalla edelsi kahden vuoden suunnittelu ja valmistavat kurssit sekä sektoriharjoitukset. Tulokset ylittivät odotukset. Huolto pelasi Pihlus 2014-harjoituksessa keskityttiin erityisesti joukkojen kuljetuksiin ja huoltoon ja vapaaehtoisten väliseen yhteistyöhön. Tilannekuvan ylläpito johtokeskuksessa toteutettiin paikantavin Virve-puhelimin ja BORIS2- järjestelmän mukaisella vahinkokartoituksella. Kuljetukset mantereelta Nurmesluotoon ja takaisin tapahtuivat henkilöstön osalta pääosin D-luokan aluksilla, joiden liikkeet näkyivät koko ajan Rauman seurakunnan Meriristin toimintakeskukseen sijoitetun harjoitusesikunnan (TASO) tilannekuvassa. Alukset olivat Rauman, Luvian ja Merikarvian VPK:den kalustoa ja operoimia. Aluksia kuljettivat myös MPK:n kouluttamat vene- ja kansimiehet. Öljyntorjuntakaluston kuljetukset Rauman Nurmesluotoon hoidettiin yksityiseltä vuokratulla työlautalla. Myös huolto toimi D-luokan alusten voimin. Harjoitusta varten oli Saaristomeren Merivartioston kilta merkinnyt ja poijuttanut useita reittejä sekä maalle että merelle. VAPEPA:n partiot tiedustelivat vahinkoalueen ensimmäisenä harjoitusiltana. Suunnistajat osoittivat taas kykynsä, sanoo Kai Tuominen. Pihlus 2014 harjoituksen huolto toimi hyvin. Ruokahuollosta vastasi sopimuksella Rauman seurakunta, ensiavusta Rauman seudulta koottu SPR:n ea-ryhmä, autokuljetuksista sekä Länsi-Euran että Rauman VPK:n ryhmät. Maanpuolustuskoulutuksen eli MPK:n Meripuolustuspiirin Rauman meriosaston henkilöstö hoiti mönkijäkuljetukset Nurmesluodossa. Reitit oli valittu siten, että suojelualueen luonto ei vahingoitu, ja kaupungilta oli haettu asiaankuuluvat luvat. Rahkeet riittävät tuhanteen henkilöön Pihlus 2014 harjoitukseen osallistui WWF:n vapaaehtoiset demonstroivat harjoituslauantaina öljyn keräämistä Nurmesluodon Lemmenpuhtista rakkolevän eli raumalaisittain haurun avulla. Käytössä oli skimmereitä ja manuaalisia harjakeräimiä. nyt vähän yli sata henkeä, mukaan luettuna 32 hengen WWF:n kokoama rantapuhdistajien joukkue kenttäkoordinaattori Teemu Niinimäen johdolla. Tarpeen vaatiessa organisaatio olisi johtamisen ja huollon puolesta kasvattaa jopa tuhanteen henkeen. MPK:n Meripuolustuspiirin piiripäällikkö Henrik Nystenin mukaan MPK:n rahkeet yhteistyössä muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa riittävät tähän. Harjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa vahvaa roolia vetäneen Saaristomeren Merivartioston killan jäsenet vahvistavat myös vapaaehtoisten innostuksen. Harjoitukseen valmistautuminen sisälsi yhteistyössä eri viranomaisten kanssa MPK:n Meripuolustuspiirin paikallisvoimin toteuttamia kursseja. Tuula Rahkonen Harjoituksen johtaja, kapteeniluutnantti res. Kai Tuominen (oik.) ja MPK:n Meripuolustuspiirin piiripäällikkö Henrik Nysten olivat tyytyväisiä näkemäänsä. MPK koulutti tehtävää varten vuonna 2013 hieman yli sata henkeä 20 kurssilla. Kurssit sisälsivät esikuntatyöskentelyä, harjoitusjoukkojen perustamista, saastuneen alueen tiedustelua, veneenkuljetuskoulusta, vartiointia ja kohteensuojausta, ensiapua, joukkomuonitusta, mönkijän käsittelyä, Virve- ja muuta viestikoulutusta, kaaritelttojen pystytystä jne. Samalla testattiin palomestari Ari Joelssonin mukaan, minkä tyyppisistä koulutuksista ja kursseista saadaan paras hyöty mahdollista tosi tilannetta varten. Satakunnan pelastuslaitokselle on annettu tehtäväksi varautua 5000 tonnin öljyvahingon torjuntaan ja sen mukaisesti noin 50 kilometrin mittaiseen rantojen puhdistukseen. Esa Urhonen Kahden viikon armonaika Vertailun vuoksi: Pihlus 2014 harjoituksen kuvitteellinen lähtötilanne oli aluksen ajaminen karikolle Rauman edustalla, jolloin sen polttoainetankeista pääsi karkaamaan 50 tonnia raskasöljyä. Se ajautui sitten Nurmesluodon rantaan Rauman pohjoispuolelle saastuttaen kahdeksan kilometriä rantaviivaa. Kuvitteellinen öljyonnettomuus kuvattiin raumalaisittain haurulla, joka on rannoilla yleistä rakkolevää. Skimmereillä ja käsiharjoilla koottiin useita säkillisiä haurua ja vettä, joka sitten lajiteltiin ja kuljetettiin mönkijöillä harjoitussuunnitelman mukaisesti edelleen käsiteltäväksi. Tositilanteessa jätteen kuljetukseen voisi olla käytettävissä myös helikopteri. Palomestari Ari Joelsson muistuttaa, että merellä tapahtuvan öljyvahingon hoitamisessa ei rantojen puhdistuksella ole tulenpalavaa kiirettä. Jossain vaiheessa öljy kuitenkin ajautuu rantaan, ja se on sieltä kerättävä asianmukaisesti pois. Kyse voi olla jopa kahden viikon armonajasta, jolloin vapaaehtoiset saadaan käskytettyä, kalusto koottua ja henkilöstö pikaisesti kertausharjoitettua. Ydinjoukko Rauman seudulla on nyt kuitenkin koossa ja peruskoulutettuna. Ja MPK:n huoltoviirikkö on valmiina johtamaan, kuljettamaan ja huoltamaan yhteistyökykyisiä vapaaehtoisia. Suunnitelmissa on pitää kari kertaa vuodessa Rauman huoltoviirikön syventävä kurssi teemoina öljyn ja palontorjunnat. Toimintavalmiuden on jatkuttava, Kai Tuominen ja Ari Joelsson toteavat.
PARIVARTIO 2014 5 Mietteitä MPK:sta Synkät pilvet maailman turvallisuustilanteen yllä Kun kuluvasta vuodesta on nyt takana kolme neljäsosaa ja tarkastelemme turvallisuusasioiden kehitystä maailmassa, voimme ikäväksemme todeta, että kehitys ei ole ollut positiivista. Yhdeksän kuukauden aikana on moni vanha kriisipesäke jatkanut kytemistään, jokunen pesäke on saanut uuden kipinän ja roihu on alkanut uudelleen, kuten on käynyt Lähiidässä Gazan alueella, mutta myös aivan uusienkin pesäkkeiden syttymisiä on tapahtunut. Yksi tällainen uusi pesäke on pelottavan ja pahamaineisen ISIS -järjestön toiminta Irakin ja Syyrian alueilla. ISIS on Irakissa syntynyt sunnimuslimien ääriliike, joka alun alkaen on ollut osa al-qaida-järjestöä mutta on sittemmin irtautunut emojärjestöstä. Kansainvälinen yhteisö pitää ISISiä terrorijärjestönä ja sen riveissä kerrotaan taistelevan jopa yli 20 000 taistelijaa. Järjestön toiminnan laajenemisen on mahdollistanut vuodesta 2011 alkaen vallinnut sekasortoinen tilanne Syyriassa ja Irakissa. Kesäkuussa ISIS julisti valtaamilleen alueille islamilaisen kalifaatin, jossa noudatetaan Sharia-lakia sekä sunnaa. Sunna on Koraanin ohella toinen islamilaisen lain lähde. Arabiankielen sana sunna tarkoittaa profeetta Muhammedin elämäntapaa. ISIS on ilmoittanut halunsa laajentaa kalifaattiaan koko islaminuskoiseen maailmaan ja lopulta koko maailmaan. Tällä hetkellä ISIS hallitsee suuria alueita Irakista ja Syyriasta. Järjestö kylvää pelkoa ympärilleen tekemällä mielivaltaisia mestauksia ja teloituksia, jotka se kuvaa videolle ja julkaisee ne internetissä. ISIS on rahoittanut toimintaansa muun muassa myymällä öljyä valtaamiltaan öljykentiltä. ISIS ja taifuunit Yhdysvallat aloitti ilmaiskut ISISiä vastaan Irakissa elokuun alkupuolella Irakin pyydettyä apua. Syyskuussa Yhdysvaltojen johtamaan liittoumaan on liittynyt useita valtioita, mukana joukossa myös arabivaltioita, ja iskut on laajennettu nyt myös Syyrian puolelle. Syyriassa kohteina ovat olleet erityisesti ISISin valtaamat öljykentät. Näillä Yhdysvaltojen johtamilla iskuilla ei ole ollut YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta. Yhdysvallat ei ole sitä edes hakenut, koska tiedossa on, että Venäjä estäisi sen vetooikeudellaan. YK:n turvallisuusneuvoston kyvyttömyys toimia myös muiden kriisien osalta on tullut useasti esiin. Tähän epäkohtaan otti rohkeasti kantaa myös tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö YK:n yleiskokouksessa 24. syyskuuta, todetessaan puheessaan, että turvallisuusneuvostoa on uudistettava ja että Suomi tukee pyrkimyksiä rajoittaa vetooikeuden käyttöä. Myös luonnonkatastrofit ovat olleet ihmiskunnan kiusana tänäkin vuonna, joskaan onneksemme yhtään megaluokan katastrofia ei ole sattunut. Mutta valitettavasti eräät maapallon alueet joutuvat toistuvasti näiden katastrofien kohteiksi. Näin on käynyt viimeksi Filippiinien kohdalla, jota viime vuoden marraskuussa koetteli taifuuni Haiyan. Myrskyssä sai surmansa yli 6000 henkilöä ja pakolaisiksi kodeistaan joutui lähtemään yli neljä miljoonaa ihmistä. Nyt tämän vuoden syyskuussa Filippiineillä alkoi purkautua tulivuori Mayon ja taas kymmeniätuhansia ihmisiä jouduttiin evakuoimaan. Omalta osaltaan nämä suuret luonnonkatastrofit lisäävät maailman pakolaisongelmaa entisestään. Norjan pakolaisneuvoston alaisuudessa toimivan IDMC-keskuksen raportin mukaan viime vuonna joutui noin 22 miljoonaa ihmistä pakenemaan kodeistaan luonnonkatastrofien vuoksi. Pakolaisongelma paisuu Kaiken kaikkiaan maailman pakolaistilanne on paisumassa megaluokan ongelmaksi. YK:n pakolaistoimiston UNCHR:n 20. päivä kesäkuuta julkaiseman raportin mukaan pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja sisäisten pakolaisten määrä ylitti 50 miljoonaa ihmistä ensimmäisen kerran sitten toisen maailmansodan. UNCHR:n avun piirissä olevista pakolaisista, kansallisuuden mukaan tarkasteltuna suurimmat pakolaisryhmät muodostuvat afgaaneista, syyrialaisista ja somaleista. Eniten pakolaisia on sijoittunut Pakistanin, Iranin ja Libanonin valtioiden alueille. Viime ajat ovat osoittaneet, että maailman turvallisuustilanne ei ole kehittynyt suotuisasti ja että tilanteessa voi syntyä äkillisiä muutoksia. Pitäisikö meidän suomalaistenkin varautua paremmin siihen, että jonain päivänä meidän rajoillamme on tuhansia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Toivottavasti vuoden viimeisen neljänneksen aikana turvallisuusasioiden kehitys maailmassa kääntyy parempaan suuntaan, säästyisimme suurilta luonnonkatastrofeilta ja kriisipesäkkeiden taistelevat osapuolet löytäisivät ongelmilleen rauhanomaiset ratkaisut. Tämä on ehkä vain toiveajattelua, mutta huolehtikaamme me jokainen omasta ja lähimmäistemme turvallisuusasioista nyt kun on alkamassa vuoden pimein aika. Turvallista syksyä kaikille! Markku Laine Piiripäällikkö SILIKONITUOTTEET MUOTONAUHAT MUOTTITUOTTEET SILIKONILETKUT NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, 20380 Turku, puh. 010 617 620, fax 010 617 621 Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, 20100 Turku Puh. (02) 251 1004 Fax (02) 251 4106 e-mail: aatsto@lindell.inet.fi www.asianajotoimistolindell.fi www.pwc.fi Yrittäjien tukena jo 60 vuotta Läntinen Rantakatu 7 20100 TURKU puh. 020 787 7160 WWW.LEHTITEHDAS.COM Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. KOTIKENTTÄETU Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Lounaismaan Osuuspankki Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle
6 PARIVARTIO 2014 Upseerit voittivat reserviläiset Raisiossa Varsinais-Suomessa vaalittu jääkäriperinteitä vuodesta 1977 Kunniaa jääkäreille Kullervo Hantula Hannu Oivanen Sunnuntaina 28.9. käytiin perinteinen ampumaottelu Raision Reserviläiset vs. Raision Reserviupseerit Mynämäellä Roukkulin radalla. Tällä kertaa aseena oli pienoiskivääri ja kilpailussa ammuttiin10 laukausta makuulta. Keväisin ottelussa ammutaan pienoispistoolilla. Ammunnan johtajana toimi Mika Suovanen reserviläisistä. Kilpailu oli saanut liikkeelle kymmenkunta ampujaa. Joukkuetuloksissa voiton vei reserviupseerien joukkue pistein 280, reserviläisten tulos oli 265 pistettä. Henkilökohtaisesti parhaan tuloksen ampui reserviupseerien Mikko Hautala 89 pistettä. Autojoukkojen kilta opetti varusmiehille liikenneturvallisuutta Autojoukkojen Turun killan seitsemän aktiivia saapuivat Pansioon opettamaan jälleen uutta saapumiserää. Olemme harrastaneet tätä jo 10 vuotta. Säkylässä ja Niinisalossa pidämme koulutuksen alokkaille, täällä Pansiossa koulutus on aina vähän myöhemmin, kertoo killan edustaja Antti Aho Puolustusvoimien verkkosivuilla. Turvavyökelkassa pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu törmätä 7 kilometrin tuntivauhdilla kiviseinään. Kännilasien kanssa pääsi kokeilemaan reaktiokykyään, kun ajaa 1,5 promillen humalassa. Törmäysvaaka-pisteellä pääsee kokeilemaan, mikä on massan voima törmäystilanteessa. Paino lisääntyy nelikymmenkertaiseksi. Satakiloinen mies muuttuu 4000 kilon massavoimaksi, tiivistää Aho. Pansion tukikohta 75 vuotta Pansion laivastotukikohdassa vietettiin 10.10. tukikohdan 75-vuotisjuhlaa. Juhlapäivänä saatiin ensin kuulla evp komentaja Visa Auvisen mielenkiintoinen luento tukikohdan historiasta. Luentoa seurasi reilun 300 vieraan kutsuvierasjuhla. Kaikille osallistujille jaettiin myös uunituore historiikki, Pansion tukikohta - merellistä toimintaa 75 vuotta. Teoksen ensimmäiset 50 vuotta ovat komentaja evp, FT Eero Auvisen ja viimeiset 25 vuotta kirjailija Johanna Pakolan käsialaa. Suunnitelmallinen jääkäriperinteen vaaliminen Varsinais-Suomessa aloitettiin siten, että Paraisilta syntyisin oleva jääkärivääpeli Artturi Suomen poika Pentti Suomi kutsui asiasta kiinnostuneita tulemaan Hamburger Börsin kabinettiin 13.4.1977. Näin tapahtui. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pentti Suomi ja sihteeriksi Liisa Mäntylä. Kokous päätti perustaa osaston, jonka tarkoituksena oli järjestää sääntöjen mukaista toimintaa Turun alueella. Läsnäolijat halusivat erikoisesti korostaa jääkäriaatteen henkisen perinteen välittämistä seuraaville ikäpolville. Turun Osastosta tuli toiseksi vanhin Vaasan Osaston Jälkeen. Tuolloin elettiin vielä jatkosodan jälkeisiä hiljaisuuden vuosikymmeniä. Toimintaohjeena oli, että piti toimia matalalla profiililla ja että ei saanut herättää huomiota. Kanssakäymistä muiden vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen kanssa ei juuri ollut. Toiminta jatkui perhepiirissä eli lähes kaikilla osaston jäsenillä oli läheinen sukulaisuussuhde jääkäreihin. Ilmapiiri muuttui vasta 1980-luvun loppupuolella ja vapautui täysin neuvostoliiton kadottua 1991. Vuonna 1995 Turun Osaston nimi muutettiin Varsinais-Suomen Osastoksi, koska se vastasi paremmin jäsenistön maantieteellistä jakautumista. Pyrkiessään toteuttamaan sääntöjen mukaiset tavoitteet osasto on kokouksien lisäksi järjestänyt retkiä, juhlia, esitelmiä ja osallistunut yhteistyöhön sekä Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen että monien muiden maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen kanssa. Suhteet puolustusvoimiin ovat aina olleet läheiset. Toimintavuosien varrelle on kertynyt monia kohokohtia. Oma lippu ja standaari Koska Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksellä jo oli oma lippu, oli johdonmukaista, että osaston lippu noudattaisi sen hahmoa. Paikallisvärin antaa oman maakuntamme vaakuna. Hankkeen toteuttamiseksi asetettiin lipputoimikunta ja hallitus valtuutti puheenjohtajan kehittelemään asiaa eteenpäin. Varsinais-Suomen Osaston lipun hahmoa oli luontevaa käyttää myös pöytästandaarin toteutuksessa. Varsinais-Suomen osaston järjestämistä näyttelyistä laajin ja suurimmalle kävijämäärälle tarkoitettu oli se, joka toteutettiin Turun linnassa vuosien 1993 1994 vaihteessa yhdessä Maija- Liisa Nikkasen ja amanuenssi Tom Bergrothin kanssa. Toista maailmansotaa seuranneina vuosikymmeninä puhuttiin erittäin vähän jääkäriliikkeestä ja Jääkäripataljoona 27:stä. Tuona aikana kasvoi kaksikin sukupolvea, joiden tiedot jääkäreistä olivat sangen puutteelliset. Näyttelyn tarkoituksena oli korjata tätä vajetta. Näyttelyn vieraskirja osoittaa, että kävijöitä oli ollut runsaasti. Avajaisissa mukana olleiden mieleen jäi erityisesti jääkärikenraali Väinö Valveen lähettämä tervehdyssähke. Vuosikokoukset vuoden huipentumana Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen vuosikokoukset järjestetään vuosittain eri puolilla valtakuntaa. Ne Aarre Auranen, Kullervo Hantula ja Kyösti Vuontela laskivat seppeleen jääkärieversti Heikki Nurmion patsaalle 25. helmikuuta 2014. Nurmio muistetaan myös Jääkärimarssin sanoittajana. ovat aina arvokkaita, isänmaallisia tilaisuuksia ja tarjoavat runsaasti jääkäriaiheista ohjelmaa. Vuonna 2000 vuosikokouksen järjestäminen tarjottiin Varsinais-Suomen Osastolle. Haaste otettiin vastaan ja kokouspäiväksi sovittiin 26.2.2000. Kokous- ja juhlapaikaksi valittiin yksi Turun edustavimmista rakennuksista, perinteikäs VPK:n talo. Erityistä hohtoa päivän tapahtumille antoi se, että vuosijuhlassa naulattiin ja siunattiin Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen lippu. Lippupuheen piti kenraalimajuri Hannu Särkiö. Naulauksen aloitti puolustusvoimien komentaja, kenraali Gustav Hägglund. Toinen naula eli sotiemme veteraanin naula oli varattu perinneyhdistyksen kunniajäsenelle, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothille. Lipun siunauksen suoritti kenttäpiispa Hannu Niskanen. Juhla oli vaikuttava perinnetapahtuma. Perinneyhdistyksen järjestyksessä viidennen kesäretken suunnittelu ja toteutus elokuussa 2003 annettiin Varsinais-Suomen Osaston tehtäväksi. Ensimmäisen retkipäivän ohjelmaan kuului tutustuminen Saaristomeren meripuolustusalueen aluksiin Pansion satamassa sekä perehtyminen Turun Vartiolentolaivueen Super Puma helikopteriin Turun lentokentällä. Toisen retkipäivän aloitti kunniakäynti jääkärieverstiluutnantti Heikki Nurmion patsaalla Vartiovuorenmäellä. Jääkärimarssin sanat ovat Heikki Nurmion kirjoittamat. Sieltä retki jatkui Paimioon pyhän Jaakobin kirkolle, jossa laskettiin seppele Jääkäriliiton kunniajäsenen Herman Gummeruksen hautapaadelle. Satavuotisjuhlia kulman takana Heli Jukala Osaston johtokunnassa istuvat Tapani Havia (vas.), Raimo Rosendahl, pj. Kyösti Vuontela, siht. Marjo Tuomaranta, kunniapj. Kullervo Hantula, rahastonhoitaja Anja Reunanen. Vpj Jouni Tuomaranta puuttuu kuvasta. Aloite matrikkelin tekemiseksi Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle haudattujen jääkärien haudoista viritettiin jo 1980-luvulla. Aineiston kokoaminen ja työstäminen kohtasi vaikeuksia, joten hankkeen toteutus viivästyi. Nyt kuvat ja tekstit ovat valmiina ja teoksen julkaisuhetkeksi on päätetty helmikuu 2015. Näin matrikkelin julkaisu liittyy jääkärihistorian satavuotistapahtumiin. Varsinais- Suomen Osaston puheenjohtajana on vuodesta 2013 alkaen toiminut jääkärimajuri Aku Vuontelan poika Kyösti Vuontela Paimiosta. Hänen johdollaan Varsinais-Suomen Osasto järjesti harrastunnelmaisen muistotilaisuuden Herman Gummeruksen haudalla Paimiossa. Gummerus, joka oli kuulunut jo ensimmäisen sortokauden aktivisteihin, laati joulukuussa 1914 ylioppilaiden Walter Hornin ja Bertel Pauligin kanssa Tukholmassa kirjelmän Saksan sotilasviranomaisille. Se avasi suomalaisille miehille mahdollisuuden saada sotilaskoulutusta Saksassa. Seuraava mielenkiintoinen tapahtuma on perinneyhdistyksen järjestämä jääkäriliikkeen satavuotisjuhlakonsertti Helsingissä Finlandia-talolla marraskuussa. Ryhmä Varsinais-Suomen osaston jäseniä on mukana tapahtumassa. Lähivuosina on tulossa lukuisia jääkärihistorian satavuotismerkkipäiviä, joten osaston jäsenillä tulee olemaan mielenkiintoisia tehtäviä. Kirjoittaja on jääkäriluutnantti Johan Hantulan poika ja Varsinais- Suomen osaston kunniapuheenjohtaja.
PARIVARTIO 2014 7 Ajankohtaista aluetoimistosta Paikallispuolustusharjoitus WANAJA14 Varsinais-Suomessa Maavoimat toimeenpani paikallispuolustusharjoitus WANAJA14:n 6. 10.10.2014 Länsi-Suomen alueella. Harjoituksen johtovastuu oli Panssariprikaatilla ja siihen osallistui vuoden 2015 joukkorakenteen mukaisia johtoportaita ja joukkoja mm Panssariprikaatista, Porin prikaatista sekä aluetoimistoista. Harjoituksen päätavoitteina oli testata maavoimien paikallispuolustuskonseptia sekä kehittää viranomaisyhteistyötä. Kokemuksia haettiin myös maavoimien tilannekuvajärjestelyistä, viranomaisten yhteisestä tilannekuvasta sekä puolustusvoimien virka-apukyvyistä muille viranomaisille. Varsinais-Suomen aluetoimisto osallistui harjoitukseen koko palkatulla sotilashenkilöstöllään sekä noin 80 reserviläisen vahvuudella. Harjoitusjoukko toimi paikallispuolustuskonseptin mukaisesti paikallispataljoonan kehyksessä. Poikkeusoloihin varaudutaan laajalla rintamalla Harjoituksessa kehitettiin paikallispataljoonan valmiuteen ja varautumiseen liittyviä osakokonaisuuksia neljällä voimalinjalla ; 1) pataljoonan esikunnan taistelujohtokeskus harjoitteli runkohenkilöstöllään johtamis- ja tilannekuvajärjestelmiä sekä tilannekuvan ylläpitoa 2) pataljoonan yksiköiden johtajat käynnistivät yksiköidensä taistelusuunnitelmien laatimisen 3) maakuntakomppanian virka-apukykyä poliisille ja pelastuslaitokselle testattiin noin 30 henkilön vahvuisella osastolla neljässä eri tehtävässä 4) paikallisten viranomaisten kesken haettiin ratkaisuja yhteisen tilannetietoisuuden kehittämiseen sekä yhteistyön laajentamiseen. Lisäksi harjoituksen aikana informoitiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien johtoa, luottamushenkilöitä sekä varautumisesta vastaavia henkilöitä paikallispuolustuksen järjestelyistä sekä puolustusvoimauudistuksesta ja sen vaikutuksista yhteistoimintaan. Vahvuuksia ja kehitettävää Kaikki harjoituksen voimalinjat johtavat viime kädessä operatiiviseen suunnitteluun, joka on yksi aluetoimiston keskeisistä, ja juuri nyt ajankohtaisista tehtävistä. Harjoitus oli jokaiselta osa-alueeltaan tuloksellinen ja onnistunut, joskin toiminnasta on aina kyettävä ulosmittaamaan myös kehitettäviä asioita. Ohessa eräitä harjoituksesta esiin nousseita havaintoja; Paikallispuolustustaktiikan vahvuuksia ovat paikallistuntemus ja mahdollisuus yhteistoiminnan harjoitteluun jo normaalioloissa. Olemme kyenneet rakentamaan vahvan perustan tehtäviemme toteuttamiseen yhdessä viranomaisten ja eri osapuolten kesken. Yhdessä harjoittelua on edelleen jatkettava ja syvennettävä - mitään osaa kokonaisuudesta ei tule jättää harjoittelun ulkopuolelle. Paikallistasolla viranomaisten yhteistoiminta on mutkatonta ja rutiininomaista. Jokaisella viranomaisella / toimijalla on tehtäviensä kannalta riittävä tilannekuva, mutta yhteinen tilannekuva ja tilannetietoisuus kuitenkin puuttuvat. Kahden - kolmen toimijan kesken tilanteen jakaminen ja yhteistoiminta on useasti koeponnistettu, mutta laajempien moniviranomaisharjoitusten määrää tulee lisätä. Laajentuvat uhkakuvat edellyttävät viranomaisten lisäksi yhteiskunnan kaikkien toimijoiden varautumista ja ainoastaan yhdessä harjoittelemalla kyetään rakentamaan valmiutta kokonaisvaltaisesti. Yhteistoiminnan kehittäminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Vuoden - kahden vuoden suunnittelujakso on riittämätön. Aikajänteen tulee ulottua pidemmälle, jotta kehitys olisi riittävän nousujohteista ja tavoitteellista sekä resursointi kyetään varmistamaan kaikkien osapuolien toimintasuunnitelmiin. Puolustusratkaisumme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Voimavaramme on sitoutunut ja osaava reservi, josta tässäkin harjoituksessa saatiin erittäin vahva signaali. Haasteena on edelleen varsin rajalliset kertausharjoitusmäärät - paikallisjoukkojen kokonaisten yksiköiden harjoituttaminen ei näytä lähivuosinakaan valoisalta. Joukon suorituskyky rakennetaan harjoittelemalla - toivottavasti se ei jää liian suuressa määrin valmiuden kohottamiseen aikaisen koulutuksen varaan. Elina Kivilä/Turku Energia Kertausharjoitusten kohdentuessa myös lähivuosina rajatulle osalle joukkojamme, toivon reserviläisten osallistuvan aktiivisesti vapaaehtoisiin harjoituksiin, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan sekä reserviläisjärjestöjen toimintaan. Henkilökohtaista osaamista on mahdollista kehittää ja testata myös verkko-oppimisympäristössä (PV- MOODLE - https://www.pvmoodle. fi), jossa koulutustarjonta kasvaa jatkuvasti. WANAJA14 harjoitus osoitti, että niin reserviläisillä kuin viranomaisillakin on tahtoa ja osaamista - ammattilaisten kanssa yhdessä tekemällä tehtävistä selvitään varmasti. Maanpuolustusterveisin, Aluetoimiston päällikkö komentaja Sami Iso-Lauri Kun tarvitset monipuolista palvelua! Turuntie 8 Puh. 727 6600 24100 Salo fax 727 6611 sähköposti: tuomo.erkkola@ salonhmlkeskus.inet.fi Paino- ja tulostuspalvelut Asiakasviestinnän palvelut Suurkuvapalvelut Teknisen alan palvelut Tallenne- ja arkistopalvelut Käännöspalvelut Multiprint Turku, puh. 0207 767 200, turku@multiprint.fi www.multiprint.fi If Loistokuskin bonus on VAHINGON JÄLKEENKIN 75 % Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet loistokuski.fi ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Satakunnantie 164, Turku Puh. (02) 338 3000, www.atvturku.fi
8 PARIVARTIO 2014 Aseet ja ammunta Uusi SRA-polvi noussut Loimaalla Marko Silvander Toiminnallisen ammunnan Loimaan mestaruuskilpailut pidettiin maanantaina 8. syyskuuta Loimaan Laukojien ampumaradalla. Kilpailussa hyödynnettiin osin aikaisemmin pidettyjen haulikkokilpailujen rakenteita, joten rakentamisessa päästiin helpolla. Kilpailussa ammuttiin kolme rastia. Kaksi kiväärillä ja yksi haulikolla. Rasti 1 oli pidempi rasti, jossa ammuttiin 20-50 metrin etäisyyksiltä kiväärillä pahvitauluihin. Rastilla 2 ammuttiin haulikolla metalleja ja kiekkoja heilurista yhteensä kahdeksan kappaletta. Rastilla 3 ammuttiin kiväärillä lähellä olevia tauluja eri asemista. Kilpailu ei siis ollut SRA- tai Practical-kilpailu vaikka kilpailtiinkin SRA-säännöillä. Kilpailuun otettiin SRA-statuksen omaavien lisäksi osallistujiksi kesän harjoituksiin osallistuneita ampujia. Näin madalsimme osallistumiskynnystä ja ehkä herätimme myös muutamille ampujille kipinän lähteä SRAkurssille. Kesän harjoituksissa oli kaikille opetettu turvallista asekäsittelyä ja ratakäyttäytymistä eri ammunnan muodoissa. Tämän takia uskalsimme ottaa heidät mukaan. Kilpailu oli Loimaan mestaruuskilpailu, mutta saimme Henri Hagströmin mukaan kilpailuun näyttämään loimaalaisille mallia miten kuuluu ampua. Osa kilpailijoista kärsi pahoista ongelmista, mikä johtui halpojen patruunoiden toimintahäiriöistä. Vanhatkin vielä mukana Kilpailussa oli sarjoina avoin ja vakio. Avoimen luokan parhaan tuloksen ampui Henri Hagström 240,0000. Tuloksiin luetti kuitenkin vain Loimaan ampujat. 1 Jani Salo 182,8219. 2. Sami Mattila 111,0189. 3. Seppo Yli-Nissilä 53,2616. 4. Tauno Rohkimainen 46,8971. 5. Miia Salmi 19,5370. Vakioluokassa 1. Jukka Salonen 111,3556. 2. Marko Silvander 108,6973. 3. Heidi Bengström 82,3262. 4. Teuvo Kauppi 72,8024. 5. Valtteri Arra 64,5921. 6. Marja Leskelä 58,6790. 7. Taru Kauppinen 50,4567. 8. Petri Saarinen 44,3887. 9. Marko Mikkonen 37,1996. SRA-ammunnassa osallistujissa enemmistö on jo uutta sukupolvea, vanhojen ampujien lopetettua harrastuksen tai heidän siirryttyä muiden lajien pariin. Loimaan Seudun Reserviläisten uusia SRA-ampujia onkin mukana enemmän kuin vanhoja, jotka iloksemme osallistuvat kuitenkin satunnaisesti harjoituksiin ja kilpailuihin. Jani Salo ja Heidi Bengström ovat suorittaneet SRA-kurssin muutaman vuoden sisällä ja ovat siitä lähtien olleet mukana aktiivisesti. Loimaan laukojien rata soveltuu ihanteellisesti toiminnalliseen ammuntaan. Jani Salo ja Heidi Bengström ovat suorittaneet SRA-kurssin muutaman vuosi sitten. Innostus on tarttunut. Mikä herätti kiinnostuksen SRA-ammuntaan? Jani Salo: Yhdistyksen vanhemmat jäsenet kannustivat lähtemään SRA-kurssille. Lajin monimuotoisuus kiinnosti. Heidi Bengström: Ammunta on kiinnostanut aina. Pienestä pitäen olen ampunut ilmapistoolilla. Loimaan Seudun Reserviläisten kaikille avoin ampumakoulutus sai tulemaan ensimmäisen kerran katsastamaan toimintaa. Siitä heräsi kipinä liittyä reserviläisiin ja osallistua ampumaharjoituksiin. Ampumaharjoituksissa muut osallistujat kannustivat lähtemään SRA-kurssille. Millaiset ovat mahdollisuudet harrastaa lajia alueellasi? Jani: Hyvät. Keskivertoa paremmat valtakunnan tasollakin. Heidi: Yhdistyksen kautta on pääsy lähellä oleville ampumaradoille ja yhdistyksen ohjaamiin ammuntoihin. Loimaalla on ammattitaitoiset ammunnan vetäjät ja he kannustavat aina lähtemään mukaan. Mitä koulutusta olet saanut harrastukseesi? Jani: SRA-kurssi, Practicalkurssi. Lisäksi osallistuin Loimaan Seudun Reserviläisten järjestämään ammunnanvalvojakoulutukseen. Muiden toimitsijoiden ja kilpailijoiden neuvot ovat myös olleet suureksi avuksi. Heidi: Koulutusta SRA-kurssin lisäksi olen saanut Loimaan Seudun Reserviläisiltä, joka järjestää ampumakoulutuksen lisäksi myös koulutusta omille ammunnanjohtajille ja toimitsijoille. Ammunnanjohtajakoulutus avasi silmiä lajin sisällölle ja opetti ottamaan huomioon eri asioita. Tämä pienryhmäkoulutus oli tehokasta ja se avasi myös tien päästä yhdistyksen ammuntojen toimitsijatehtäviin. Kenelle suosittelisit lajia? Jani: Laji sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Yhdistyksen tukemana pääsee pienillä kustannuksilla alkuun. Uusia ampujia kaivataankin mukaan reilusti lisää. Heidi: Lajia voin suositella kaikille. Lajin pariin voi lähteä ilman ennakkotietoja tai -taitoja. Kaikki ovat tasavertaisesti mukana. Etenkin naisia kaivataan mukaan lisää. Mikä on parasta lajissa? Jani: Rentoutuminen. Vastapainoa arjen haasteille. Toiminnallisuus ja aina oppii uutta. Heidi: Parasta lajissa on sen monimuotoisuus. Lajia harrastetaan mukavassa porukassa ja saa vielä nauttia ulkoilmastakin. Onko sinulla omia aseita? Marko Silvander Jani: Kyllä on. Lajin harrastaminen on mahdollistanut aselupien saannin ja aseiden hankinnan. Heidi: Ei ole. Yhdistyksen aseilla olen pärjännyt hyvin, mutta tulen hankkimaan myös omia aseita tulevaisuudessa. LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n. 1000 laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, 20101 Turku Puh. (02) 275 1500, Avoinna ma pe klo 8.00 16.00 www.suomenlaatuasunnot.fi Tapaturman tai sairauden yllättäessä apu on lähellä Meillä pääset joustavasti ja nopeasti lääkäriin. Päivystys joka päivä Terveystalo Pulssissa Humalistonkatu 9-11. Ajanvaraus puhelimitse ma pe klo 7 21, la su klo 8 20 030 6000 * tai terveystalo.com *Puhelun hinta 030 6000 lankaliittymästä 8,28 snt/puh.+ 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. Bonusta pankkiasioinnista. Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus Etua elämään. OP-Pohjolasta.
Kentän kuulumisia PARIVARTIO 2014 9 Prikaatikenraali Laatikainen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtajaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) hallitus on valinnut prikaatikenraali Pertti Laatikaisen MPK:n toiminnanjohtajaksi seuraavalle viisivuotiskaudelle, joka alkaa 1.1.2015. Puolustusvoimien arkisto Katrina Carlson Tämän hetkisessä työssään Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana Laatikainen on johtanut puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa Uudellamaalla ja kehittänyt uusia toimintatapoja kokonaisturvallisuuden toimijoiden kanssa. Laatikainen vastaa Etelä-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävistä vuoden 2014 loppuun, kunnes sotilaslääni lakkautetaan puolustusvoimauudistukseen liittyen. Tulevalla toiminnanjohtajalla on sotilasuraltaan vankka kenttäkokemus sekä kouluttajana että erilaisissa komentajatehtävissä. Hänellä on sen lisäksi kokemusta vapaaehtoistyöstä ja sen johtamisesta paitsi maanpuolustuksen, myös liikunnan ja urheilun saralta. Laatikainen on juuri satavuotisjuhliinsa valmistautuvan, jääkäreiden perintöä vaalivan Jääkäripataljoona 27 hallituksen puheenjohtaja. Hän on myös ollut jäsenenä Reserviläinen lehden toimituskunnassa. Laatikainen on toiminut tiiviissä yhteistyössä MPK:n kanssa erityisesti ollessaan Pääesikunnassa puolustusvoimien koulutuspäällikkönä ja samalla vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana. Jo sitä ennen joukko-osaston komentajana Kaartin Jääkärirykmentissä ja Reserviupseerikoulussa hän teki monin tavoin yhteistyötä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kanssa. Laatikainen on ollut mukana luomassa uutta puolustusvoimien paikallispuolustusmallia, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. MPK:lla tulee olemaan uudessa mallissa merkittävä rooli kouluttajana ja paikallistoimijana. Haluan jatkaa edeltäjäni Pekka Tuunasen työtä sen eteen, että MPK:sta tulee puolustusvoimien strateginen kumppani, Laatikainen linjaa. Yhteistyöhankkeet Pääesikunnan kanssa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseksi tulevat olemaan yksi toiminnanjohtajakauteni keskeisistä tehtävistä. Myös MPK:n poikkeusolojen tehtävät ja organisaatio kaipaavat selkeyttämistä, hän jatkaa. Laatikainen kertoo haluavansa vaikuttaa siihen, että vapaaehtoistoimijoiden arvostus maanpuolustuksen piirissä jatkuu. Ottaessaan MPK:n toiminnanjohtajan tehtävät vastaan vuoden 2015 alussa hän palaa linjauksiinsa tarkemmin. Tuleva työsarka on hänelle mieluinen, sillä siinä hän saa käyttää karttunutta kokemustaan ja osaamistaan maanpuolustuksen kannalta merkittävässä tehtävässä. Jukka Liukas Jorma Ake Paraisten Reserviupseereiden ja seurakunnan järjestämässä metsäkirkko kenttähartaudessa puhui kirkkoherra Juho Kopperoinen. Läsnäolijat nauttivat pimenevässä illassa kirkkokahvit nuotion äärellä. Seppeleenlaskijoina Riitta Nikkonen, Jyrki Siura, Erkki Lehmus ja Henri Jaatinen. Jatkosodan muistoissa Raisiossa Tuula Rahkonen Jatkosodan päättymistä muistettiin 4.9. kaikkialla Suomessa laskemalla sankarihaudoille seppeleet. Raisiossa tilaisuus alkoi kirkossa pidetyllä muistohartaudella. Puheessaan kirkkoherra Pertti Ruotsalo käsitteli Vanhan testamentin profeetta Miikan sanojen pohjalta päivän merkitystä sodan päättymispäivänä ja tänään sekä lähetti seppelepartion sankarihaudalle sanoen: Päivälleen 70 vuotta on kulunut jatkosodan päättymisestä ja tänään me kunnioitamme sankarivainajia laskemalla seppeleen sankarihaudalle. Kiitämme veteraanien työstä ja kaikista heistä, jotka ovat maallemme itsenäisyyden hankkineet, sitä puolustaneet ja maatamme rakentaneet. Kiitämme myös itsenäisestä isänmaasta ja siitä, että saamme elää rauhassa. Seppeleen laskivat Raision Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Jyrki Siura, Sotainvalidien Raisio-Maskun osaston puheenjohtaja Riitta Nikkonen sekä Raision reserviupseerien puheenjohtaja Erkki Lehmus ja Raision reserviläisten puheenjohtaja Henri Jaatinen. Turvallisuus tuntuu sisimmässä Tapahtuma jatkui kahvitilaisuudella Raision seurakuntatalossa. Tilaisuudessa esiintyi Raision sotaveteraanien perinnekuoro Korsulaulajat Leo Salosen johdolla. Juhlapuheen piti Jari Piili. Puheessaan Piili kuvaili jatkosodan päättymiseen liittyviä tapahtumia. Rauhaan kuuluu turvallisuus saa elää mitään pelkäämättä. Se turvallisuus tunnetaan omassa sisimmässä, se tunnetaan ihmisten keskinäisissä suhteissa ja se tunnetaan kansojen keskuudessa. Tällaisesta rauhasta me kiitämme ja tällaista rauhaa rukoilemme maailmalle, päätti Piili puheensa. Juhlapuheessaan Piili totesi, että me suomalaiset olemme saaneet elää rauhassa 70 vuotta. Sodan käynyt sukupolvi on saanut rauhassa rakentaa uudet kodit. Sodan jälkeen veteraanit ja sodan jälkeiset sukupolvet ovat luoneet Suomenniemelle yhteiskunnan, missä voi vapaasti elää ja tehdä työtä. Vain pysyvä rauha mahdollistaa tällaisen vapauden. Viime kuukaudet Ukrainassa ovat osoittaneet, että rauha ei ole mikään itsestään selvä olotila, mikä pysyy olemassa ilman tekoja. Rauha pidetään yllä osoittamalla, että tahtoa ja voimaa tarpeen vaatiessa löytyy. Tahto tarkoittaa, että olemme valmiit yhteistuumin pistämään hanttiin, jos meitä uhataan. Voima tarkoittaa, että meillä on riittävästi tehokkaita aseita ja koulutettuja reserviläisiä niitä käyttämään. Kirkkokahvit nuotiolla Veijo Räsänen Paraisten Reservinupseerit järjesti yhdessä Paraisten seurakunnan kanssa illalla 25.9.2014 kenttähartauden Paraisilla leirintäalue Solliden Campingilla. Leirintäalue sijaitsee korkealla männikkömäellä Vapparin ulapan rannalla ja Paraista halkovan suntin suulla. Kenttähartauteen kutsu oli käynyt koko varsinais-suomalaisen maanpuolustusväen keskuuteen sekä yleisenä metsäkirkkokutsuna. Paraisten Reservinupseereiden puheenjohtaja kapteeni evp Jorma Ake korosti alkupuheessaan tämän kaltaisen tilaisuuden tärkeyttä nykyisinä levottomina aikoina. Ei riitä, että kriisit vellovat Lähi-Idässä, vaan ne ovat jo omilla nurkillamme Euroopassa. Rauhoittavaa on kuitenkin yhtyä Immi Hellénin Paimenpoika runon säkeeseen: Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täällä palvella Jumalaa, mun urkuni kauniit, soikaa! Mun kirkkon katto on korkealla, ja yks on ystävä seurana, Hän kyllä muistavi paimenpoikaa. Kirkkoherra Juho Kopperoinen korosti puheessaan kanssaihmisten keskinäistä rakkautta, inhimillisyyttä ja toivoa. Iltavirren kaiku pimenevään iltaa lopetti hartaushetken.tilaisuus kaiken kaikkiaan oli hyvin koskettavan tunnelmallinen. Läsnäolijat nauttivat kirkkokahvit nuotion äärellä tummenevassa hiljaisessa illassa. Haluamme, että saamme nauttia myös tulevaisuudessa metsäkirkon tunnelmasta ja lausumme järjestäjille lämpimimmät kiitoksemme.
10 PARIVARTIO 2014 Kentän kuulumisia Sankarihautausmaidemme kertomaa Kristina Ake Veijo Räsänen Anja Kuusisto Tänä vuonna muistetaan monin tavoin eri tilaisuuksissa jatkosodan päättymistä 70 vuotta sitten aselepoon. Aselepoon päädyttiin hankalissa olosuhteissa. Eduskunta hyväksyi Neuvostoliiton ennakkoehdot rauhalle. Saksa ei olisi halunnut, että suhteet Suomen kanssa katkeavat. Sopimuksen mukaan aselepo astui voimaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4.9.1944. Suomalaiset noudattivat sopimusta, mutta puna-armeija jatkoi tulitusta. Neuvostojoukot lopettivat tulituksensa seuraavana päivänä 5.9. Suomen rintamalla. Päämaja alkoi valmistautua mahdollisiin yhteydenottoihin Pohjois-Suomessa olevien saksalaisten joukkojen kanssa. Lapin väestöä alettiin evakuoida Ruotsiin ja menetetystä Karjalasta yli neljäsataatuhantinen väestö Suomen puolelle. Saaristokuntien talvisodan ja sitä seuranneen jatkosodan ja Lapin sodan kaatuneet sotilaat on haudattu Paraisilla, Nauvos- Vasemmalla Paraisten sotaveteraanien puheenjohtaja Reino Juslin ja seppelettä kantaa Pargas Reservofficerare sihteeri Tony Lönnbäck. sa, Korppoossa, Houtskarissa ja Iniössä sankarihautausmaille. Veteraanijärjestöjen aloitteesta on paikkakunnille pystytetty veteraanimuistokiviä ja mm. perinneyhdistysten toimesta suojeluskunta-, lotta- ja sotilaspoikamuistomerkkejä. Pargas Reservofficerare rf:n puheenjohtaja kapteeni evp Jorma Ake Paraisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juho Kopperoinen puhuu päivän teemasta. kertoo, että perinteisestihän suoritamme kunniakäynnit sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä ja kaatuneitten muistopäivä. Kansallisena veteraanipäivänä käytäntö on kaupunkivetoinen ja aseveljiä muistetaan kukkaseppelein niin veteraanikivillä kuin sankarihautausmaillakin. Paraisilla on vietetty talvisodan päättymisenkin muistohetki seppeltenlaskuineen. Tänä vuonna Pargas Reservofficerare rf toimeenpani järjestelyvastuullisena yhdessä Paraisten seurakuntien, sotainvalidien, sotaveteraanien ja Paraisten Reserviläisten kanssa jatkosodan päättymisen muistohetken kunniakäynteineen Paraisten sankarihautausmaalla torstaina 4.9.2014. Kirkkoherrat Harry S Backström ja Juho Kopperoinen puhuivat tilaisuudessa. Seppeleen laskivat Paraisten Sotaveteraanien puheenjohtaja Reino Juslin ja seppeleen kantajana nuoren polven reserviupseeriyhdistyksen edustaja Tony Lönnbäck. Seurakunnat liputtivat. Turun Sotaveteraanisoittajien tulevaisuus näyttää hyvältä, vaikka yhtään veteraania orkesterissa ei enää olekaan. Turun Sotaveteraanisoittajat juhlistaa uutta levyä Heikkilässä Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika 0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Erkki Lehmus Vuosi sitten 20 vuoden ikään ehtinyt sotaveteraanimusiikin perinteitä ylläpitävä Turun Sotaveteraanisoittajat on vuoden aikana valmistellut jo kolmatta äänilevyään. Jos kaikki menee suunnitelman mukaan uusi levy, nimeltään Kultaa ja hopeaa, muistoja menneiltä vuosilta saadaan myyntiin marraskuussa. Näissä merkeissä orkesteri järjestää marraskuun 22. ja 23. päivinä konsertit Heikkilän sotilaskodilla. Kaksi edellistä Heikkilän sotilaskodilla järjestettyä konserttia ovat olleet loppuunmyytyjä. Rajoitetun tilakapasiteetin vuoksi kummallakin kerralla ei läheskään kaikkia halukkaita voitu ottaa sisään. Tästä viisastuneina päätimme varata sotilaskodista kaksi perättäistä esityspäivää, jolloin jokaisen musiikistamme kiinnostuneen on helpompi tulla paikalle, sanoo Sotaveteraanisoittajien puheenjohtaja, yeevl evp Matti Poutanen. Turun Sotaveteraanisoittajat toimii Turun Sotaveteraaniyhdistyksen alajaostona. Konsertteja ja muita esiintymisiä on vuoden mittaan ollut Turun lisäksi lukuisilla paikkakunnilla Varsinais-Suomen alueella. Orkesterin johtajana toimii dir.mus. Reijo Ahola ja soittajia on 25. Pyrimme edelleen säilyttämään veteraanimusiikin perinteitä ohjelmistovalikoimassamme. Silloin pääpaino on viime sotien ajan viihde- ja iskelmämusiikissa vakavampiakaan teemoja unohtamatta. Viime aikoina olemme yleisön väistämättä nuorentuessa kuitenkin teettäneet sovituksia myös 1950-luvun viihdemusiikin helmistä. Uudet soittajat, entinen henki Myös soittajisto muuttuu. Meillä ei enää luonnollisestikaan ole mukana yhtään sotaveteraania. Heidän puuttumisensa yritämme korvata innokkaalla ja perinteitä kunnioittavalla tavalla. Yleisön reaktioista päätellen olemme tässä ainakin jossain määrin onnistuneet. Ja mikä ilahduttavaa, soittajistoomme on tänäkin vuonna liittynyt neljä uutta jäsentä. Tällainen suunta pitää meidät elinvoimaisena ja mahdollistaa myös ohjelmistomme jatkuvan kehittämisen, toteaa Poutanen. Liput tulevat marraskuun alussa ennakkomyyntiin Turun sotaveteraaniyhdistyksen toimistoon Läntinen Pitkäkatu 37 sekä Heikkilän sotilaskotiin. Kun on ajoissa liikkeellä, voi valita itselleen parhaiten sopivan päivän. Pieni erä lippuja jätetään luonnollisesti vielä ovimyyntiinkin, toteaa puheenjohtaja Poutanen. Lipun hinta on 15 euroa, sotaveteraaneilta ja lotilta 10 euroa. Hintaan sisältyy väliajalla tarjottava kahvi ja sotilaskodin munkki. Konsertit alkavat kumpanakin päivänä kello 15.
Kentän kuulumisia PARIVARTIO 2014 11 Okrasta harrastemessuille Marko Silvander Massiivisesta maatalousnäyttelystä Okrasta kun on juuri toivuttu, niin oli vuorossa Sinua varten -messut Loimaalla, jossa vapaaehtoisjärjestöt esittelivät toimintaansa. Messut järjestettiin 12.-13. syyskuuta Loimaalla Hirvihovissa. Messuilla oli kävijöitä yli 5000, joka on seutukunnan väestöstä lähes kolmannes. Loimaan Seudun Reserviläiset olivat messuilla omalla osastollaan ja osastolla jaettiin tietoa koko vapaaehtoisen maanpuolustuksen kirjosta. Osastolla oli myös ekoase-ammuntaa, jolla oli katkeamaton jono ampujia messujen alusta loppuun. Loimaan osaston vieressä oli Turun autojoukkojen killan osasto, jolla oli vetonaulana kännilasit päässä suoritettava tehtävärata. Näiden kahden yhdistyksen Ekoase-ammunta oli Sinua varten -messuilla varma vetonaula. yhteistyö onkin saanut merkittävän piristysruiskeen kuluvan vuoden aikana. Yhteistyö on terveellä pohjalla eikä ole mitään veristä kilpailua jäsenistä ja toiminnasta. Maanpuolustuksesta piisaa puhuttavaa Molemmilla messuilla käytiin paljon keskustelua puolustusvoimien nykytilasta ja kertausharjoitusmääristä. Maanpuolustushenki tuntuu olevan hyvä ja yhä enenevässä määrin alkaa vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus kiinnostamaan reserviläisiä reservin vahvuuksien pienetessä uudistusten myötä. MPK:n kautta kun voi kuitenkin vielä pysyä mukana koulutusjärjestelmässä. Puolet osastolla olleista esittelijöistä olivat naisia ja tämä näkyikin naispuoleisten aktiivisuudessa osallistua keskusteluihin maanpuolustuksesta osastollamme. Vielä näkyy pientä arkuutta lähteä keskustelemaan kanssamme näistä asioista. Moni katseli kauempaa osastoamme Messut ovat maanpuolustusjärjestöille luonteva tapa jalkautua ihmisten pariin. ja kun heidän luo meni keskustelemaan asioista, niin ilmeni pian kiinnostus asiaa kohtaan. Näistä taustalla seuranneista Marko Silvander henkilöistä saatiin jopa uusia jäseniä. Ensimmäisenä osastolle yleensä saapuvat jo jäsenmaksun maksaneet jäsenet. Messut onkin hyvä paikka tavata myös vanhempia jäseniä ja vaihtaa heidän kanssa ajatuksia. In memoriam Heikki Valdemar Lampinen (6.8.1922 13.7.2014) Kauniina kesäisenä sunnuntaina saimme suruviestin sinivalkoisen äänen vaikenemisesta, Heikki Lampisen elämä oli päättynyt. Heikki kuului siihen ikäluokkaan, jonka kohtaloksi tuli uhrata nuoruutensa isänmaamme puolustamiseen. Talvisodassa hän oli Turun suojeluskunnan mukana linnoitus- ja huoltotehtävissä. Jatkosodassa hän osallistui taisteluihin mm. seuraavissa kohteissa: Hiisjärvi, Vuoljärvi, Krivi, Suomusjärvi, Sotjärvi ja Loimola. Hän haavoittui Loimolassa 10.7.1944. Sodan jälkeen Heikki Lampinen avioitui Marita Lehtosen kanssa. Heille syntyi kaksi lasta, Hannu Valdemar ja Marita Kristiina. Koulutukseltaan Heikki oli diplomimerkonomi ja hän toimi yrittäjänä useiden perheyritysten johtotehtävissä. Heikki oli erittäin aktiivinen yhteiskunnallisissa asioissa ja osallistui lukuisten yhdistysten toimintaan merkittävällä tavalla. Hän joutui elämään koko elämänsä sodan muistoissa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tämä vaikutti hänen harrastuksiinsa. Hän toimi monia vuosia Parivartio-lehden avustajana kirjoittaen Hessun höpinöitä. Nämä eivät olleet kuitenkaan mitään höpinöitä, vaan kannanottoja tärkeisiin ajankohtaisiin asioihin. Kirjoitukset päättyivät aina toteamukseen Uhrin ansiosta lippu liehuu. Heikki toimi monissa keskeisissä tehtävissä Turun Sotaveteraaneissa ja Turun Reserviupseereissa ja hänet valittiin molempien yhdistysten kunniajäseneksi. Toiminnasta Turun Sotaveteraaneissa mainittakoon erikoisesti hänen vuosikausia järjestämänsä sotahistorialliset ja muut matkat. Kohteet olivat mielenkiintoiset ja matkajärjestelyt olivat huolelliset. Turun Reserviupseereihin perustettiin vajaat 40 vuotta sitten perinnetoimikunta, jonka tärkein tehtävä oli sodan uhrien muiston kunnioittaminen eli Heikin sanoja käyttäen Uhrin ansiosta lippu liehuu. Heikki kuului tähän toimikuntaan runsaat 25 viimeistä elinvuottaan ollen hyvin aktiivinen ja tukien Kynttilä sankarihaudoille rahastoa. Sotilasarvoltaan Heikki oli yliluutnantti. Monien muisto- ja ansiomitalien lisäksi hänelle myönnettiin mm. 4. luokan Vapaudenristi ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki. Omaisten lisäksi Heikkiä jäi kaipaamaan laaja ystäväpiiri. Hänen elämänsä tulee säilymään kauniina muistoissamme. Aarre Auranen Heikki Lampinen oli vuosien takaa tuttu myös Parivartion lukijoille. Ajat muuttuvat ja me niiden mukana. SSPNET on nyt Lounea. Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO www.osuuspankki.fi www.lounea.fi
12 PARIVARTIO 2014 Ainutlaatuinen sotasankarien pyhäkkö Eero Hankala Pienestä Torin kylästä Pärnun läheltä löytyy Viron sotilaiden muistokirkko. Vuosikymmeniä raunioina ollut, sodassa tuhoutunut, kirkko jälleenrakennettiin miehitysvallan kielloista ja asevoimilla uhkailusta huolimatta. Torin kirkko ja seurakunta ovat olleet yhteiset koko Torin kihlakunnalle, josta ensi maininta on jo vuodelta 1544. Nykyinen Torin kirkko valmistui alkuaan 1854 ja toimi vielä toisen maailmansodan aikana. Kun neuvostoarmeija valloitti Viroa syyskuussa 1944, perääntyvän Saksan armeijayksikön sotilaat räjäyttivät Pärnujoen ylittävän sillan ja sytyttivät sillan vieressä olleen kirkon palamaan. Sodan jälkeen paikallinen väestö halusi jälleenrakentaa kirkon, mutta neuvostovalta kielsi entisöinnin ja päinvastoin käski tuhota kirkon rauniot. Siihen paikallinen väestö ei ryhtynyt. Sitten kirkon raunioihin sijoitettiin ampumarata: alttariseinään puhkaistiin iso aukko ja takana olevaan sakastiin kaivettiin näyttösuoja, ammunta tapahtui kirkon ovelta. Kun ampumarata hylättiin vuonna 1977, kirkkosaliin kasvoi suuria puita. Kirkko pysyi raunioina 1980-luvun loppuun, jolloin perustettiin Torin kihlakunnan muinaismuistoyhdistys. Yhdistyksen voimin siivottiin jo hieman rämettynyt hautausmaa ja pystytettiin uudelleen vapaussodassa kaatuneitten sankarivainajien muistomerkki. Kirkko, joka myös itse oli sodan uhri, päätettiin entisöidä kaikkien toisen maailmansodan uhrien muistomerkiksi ja siksi keväällä 1990 järjestettiin ensimmäiset suuret talkoot. Neuvostoliitto esti restauroinnin sotavoimin Rakennustyötä vauhdittamaan suunniteltiin ensimmäinen sodan jälkeinen Viron sotaveteraanien kokoontuminen Toriin 7.-8.7.1990. Päivät oli valittu siksi, että juuri edellisenä viikonloppuna oli Tallinnassa laulujuhlat, jonne oli tulossa paljon ulkomaisia vieraita. Kutsu sotaveteraanitapaamiseen oli lähetetty myös ulkomailla eläville veteraaneille. Kutsussa mainittiin, että tervetulleita ovat kaikki, jotka pitävät pyhänä Viron tasavallan edestä kaatuneitten muistoa. Tilaisuuteen odotettiin useita satoja osanottajia aina Kanadaa ja Australiaa myöten. Moskova kuitenkin tuomitsi heti ennalta tällaisen tilaisuuden järjestämisen. Neuvostovalta hyväksyi sotaveteraaneiksi vain puna-armeijassa taistelleet. Muita, niin Saksan kuin Suomen armeijan riveissä taistelleita, nimitettiin valkoisiksi bandiiteiksi ja fasisteiksi. Viron itsenäisyyttä ajavan virolaisen Kansanrintaman vastavoimaksi oli synnytetty neuvostomielinen Interrintama, joka kovaäänisesti vaati Toriin suunnitellun veteraanitapaamisen kieltämistä. Moskovasta välitettiin ulkomaisille medioille uutista, että Toriin ovat kokoontumassa SS-miehet ja fasistit. Tässä muodossa Suomenkin lehdistö aina Kansan Uutisista Helsingin Sanomiin nieli uutisen tarkistamatta asioiden todellista laitaa. Torissa jatkettiin kuitenkin tapahtuman järjestelyitä kaikesta uhkailusta huolimatta. Niinpä neuvostovalta lähetti paikalle, juuri ennen suunniteltua veteraanikokoontumista, pelätyt Pihkovan desanttijoukot. Samat sotilaat, jotka olivat aiemmin Vilnassa ja Riiassa puuttuneet verisesti itsenäisyyshankkeisiin. Toriin saapui 13 panssaroitua kuljetusajoneuvoa, 28 rynnäkköpanssarivaunua, 11 miehistönkuljetusautoa ja Riiasta lensi Pärnun lentokentälle 9 taisteluhelikopteria. Lisäksi koko ajan Torin yläpuolella oli ilmassa vakoilulentokone. Varmuuden vuoksi Riiasta oli tuotu bussilastillinen puna-armeijan veteraaneja, jotta voidaan tarvittaessa järjestää heidän veteraanitilaisuutensa. Sotilaat määrättiin puhdistamaan Torissa oleva, jo sammaloitunut, puna-armeijan muistomerkki ja repimään lähitalojen puutarhoista kukkia muistokiven juurelle. Torin muinaismuistoyhdistys päätti tässä tilanteessa luopua tilaisuuden järjestämisestä ja niin hälytystilanne purettiin. Suomen media uutisoi, että muinaismuistoyhdistys peruutti Viron SS-miesten tapaamisen. Kyseessähän eivät toki olleet SS-miehet, vaikka Saksan univormussa taistelivatkin, kuten eivät myöskään ne JR 200:ssa Suomen armeijassa taistelleet. Lievästi sanottuna ylimitoitettu voimannäyttökään ei auttanut enää liitoksissaan natissutta suurvaltaa, Neuvostoliitto hajosi Vuonna 1989 kirkko oli vielä puuston hallitsemaa rauniota. jo vuoden kuluttua. Suomalaisetkin osallistuneet Saman vuoden syyskuun lopulla sitten paljastettiin vaatimattomammin menoin kirkon seinälle muistolaatta niille II maailmansodan uhreille, jotka pitivät pyhänä Viron tasavallan hyväksi kaatuneitten muistoa ja samalla Torin jälleenrakennettava kirkko nimettiin Toisen maailmansodan uhrien muistokirkoksi. Laatan paljasti silloinen Pärnun lääninrovasti, nykyinen Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa, Andres Põder. Kirkon jälleenrakentamisen myötä myös pysähdyksissä ollut seurakunnan toiminta alkoi uudelleen. Muutaman vuoden ajan kokoonnuttiin Torin lastentarhan tiloissa ja kirkon saatua katon jumalanpalveluksia pidettiin sakaristossa, joka oli silloin rakennuksen ainoa lämmitettävä tila. Syksyllä 1994 vietettiin kirkon 140-vuotisjuhlia ja tuolloin sisätilojen symbolisena peruskivenä vihittiin käyttöön myllynkivistä tehty alttari. Yrjönpäivänä 2001 seurakunta nimettiin Torin Pyhän Yrjön (Püha Jüri) seurakunnaksi ja Torin kirkko Viron sotilaiden muistokirkoksi. Kirkon 150- ja seurakunnan 460-vuotisjuhliin vuonna 2004 oli kirkkosali saanut jo valaistuksen ja kivilattian, jonka alla on maalämmöllä toimiva lämmitys. Kirkon rakennus- ja kunnostustyöt jatkuvat edelleen sitä mukaa kuin avustuksia saadaan. Kirkon sisustuksesta löytyy runsaasti kiinnostavia yksityiskohtia: alttari, kolumbaario, muistopatsaita ja -laattoja ym. Muistolaatat ovat mm. niille vapaudenristin saaneille virolaisille, jotka menehtyivät Neuvostoliiton vankileireillä. Suomalaisten toimesta paljastettiin Yrjön päivänä 2009 juhlallisesti muistolaatta Viron vapaussodassa kaatuneille suomalaisille, ns. Pohjan pojille, ja samoin kahta vuotta myöhemmin muistolaatta jatkosodassa Suomen armeijassa kaatuneille virolaisille, ns. Suomen pojille. Suomalaiset ystävät ovat monin eri tavoin olleet avustamassa kirkon jälleenrakennustyötä vuosien kuluessa. Jo heti kirkon edessä tervehtii tulijaa komea lipputankorivistö, jonka hankinnan ovat mahdollistaneet varsinaissuomalaiset reserviläiset. Kirkon vieressä on kuvanveistäjä Mati Karmisen vuonna 2003 luoma monumentti kirkon nimikkopyhimyksestä, Pyhä Yrjö taistelee lohikäärmeen kanssa. Patsasta oli rahoittamassa myös suomalaisia partiolaisia. Paitsi pyhäkkö, on Torin kirkko myös suosittu konserttipaikka. Muistokirkkona se täyttää samalla monia tehtäviä - Viron poliisit ja upseerit vannovat siellä ammattivalansa ja siellä vietetään Viron historiallisia merkkipäiviä. Torin kirkon rakennusaineina on käytetty tiiliä ja peltokiviä. Kirkossa järjestetään valtaosa Viron sotilaallisista kirkkomenoista. Suomen lippu Torin kirkkoon Juhani Pulkkinen Suomalaiset reserviläiset lahjoittivat Suomen lipun sotilaiden muistokirkkoon Torissa. Luovutustilaisuudessa 12.10.2014 lippua kantoi piirimme toimistonhoitaja Juhani Pulkkinen ja lippuupseerina olivat piirimme Viro-yhteyshenkilö Harri Nurmi ja Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Luovutuspuheen piti Eero Hankala Lahdesta. Luovutuspuheessaan Hankala totesi mm, että Suomen ja Viron ystävyyssiteet ovat kestäneet vuosisatoja. Kun maamme itsenäisyys on ollut uhattuna, niin olemme aina tulleet toistemme avuksi. Siitä osoituksena on tämän pyhätön seinillä olevat Eero Hankalan arkisto muistotaulut. Haluamme lahjoittaa teille tämän Suomen lipun, jonka tangon päässä on Suomen vaakunaleijona. Muistuttakoon se teitä siitä, että Suomenlahden toisella rannalla on ystäviä, jotka aina ajattelevat teitä. Suomen lippu siunattiin tilaisuudessa ja se saa pysyvän paikan kirkon alttarin viereltä.
PARIVARTIO 2014 13 Arvostelijalta Jotoksien jotos Parivartion palstoilta olen mielenkiinnolla lukenut selostuksia reserviläisten jotostapahtumista. Kunnioitan ihmisiä, jotka jaksavat harrastaa luonnossa liikkumista raskaat kantamukset selässä ja kilpailla vielä keskenään paremmuudesta erämies- ja sotilastaidoissa sekä vaikeuksien voittamisessa. Se on mielestäni maanpuolustustyötä parhaimmillaan. Sain syntymäpäivälahjaksi (76v) kauniisti kuvitetun kirjan Eräretkillä Alaskassa. Kiinnostuin kirjasta aluksi sen poikkeuksellisen painoasun johdosta. Puolikovat, kiiltäväpintaiset kansilehdet ulottuvat nelisen millimetriä sivureunojen ohi ja niitä koristavat korkeatasoiset värivalokuvat. Vilkaisu nimilehden taakse osoitti, että kirjan on painanut vuonna 2010 latvialainen painotalo Jelgavas Tipografia. Sieltä tuskin löytyy suomen kieltä hallitsevia työntekijöitä, mutta eihän sellaisia tarvitakaan. Tietotekniikka ja jäsenyys Euroopan Unionissa ovat tehneet tällaisen painatustavan mahdolliseksi. Silmäiltyäni kirjaa sieltä täältä tein johtopäätöksen, että Matti Lainema -nimisen tekijän täytyy olla sulkeutunut masokisti. Kuka tervejärkinen lähtisi rääkkäämään itseään Alaskan erämaihin tekemällä parin samanhenkisen höyrypään kanssa viikkoja kestäneitä patikkamatkoja tuntemattoman maanosan koskemattomissa maisemissa. Tekstistä kävi ilmi, että mies on kokenut Lapin kävijä, mutta kyllästynyt pohjoisen Suomen tarjoamiin helppoihin haasteisiin. Jännitystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita täytyi lähteä etsimään maailman äärestä, ja Alaskastahan niitä löytyi. Kiinnostuin henkilöstä. Wikipedia kertoi, että espoolainen Matti Lainema on lähtöisin Parivartion levikkialueelta, Varsinais- Suomesta. Hän on kauppatieteiden tohtori, tietokirjailija, yrityskonsultti ja -kouluttaja, hallitusammattilainen ja sijoittaja. Pari vuotta sitten kauppakamarit valitsivat hänet vuoden kouluttajaksi. Mistään erakosta ei siis voinut olla kysymys. Kolmen vuosikymmenen aikana 1976 2006 hän teki seitsemän patikkamatkaa ja yhden melontamatkan Alaskan vaarallisissa maisemissa, kantoi 40 kilon reppua selässään ja ponnisteli Pohjois-Amerikan armottomassa luonnossa useita päiviä lähes ravinnotta. Maaston vaikeakulkuisuudesta kertoo se, että matkan varrelle sattui kohtia, joissa retkeläiset joutuivat käyttämään kokonaisen viikon viiden peninkulman matkaan. Päiväkausia oli tultava toimeen 700 kilokalorin ravinnolla vuorokaudessa. Tämä energiamäärä vastaa puolta jatkosodan aikaisesta korttiannoksesta kevyttä työtä tekevälle. Siirryttäessä retkikuvauksesta toiseen lukija huomaa, miten kokemukset entisiltä matkoilta olivat auttaneet vaeltajia. Mutta yllätyksiäkin kohdattiin. Alaska lienee pääosin kartoitettu lentokoneesta käsin ilman, että yksikään maanmittari olisi astunut jalallaan maastoon. Karttamerkkeihin ei voinut luottaa. Paikalliset asukkaat ovatkin sitä mieltä, että laajoilla syrjäseuduilla vain vesiteitse kulkeminen on mahdollista. Niinpä he pitivät suomalaisia seikkailijoita ensin hulluina, mutta onnistuneen retken jälkeen kovina jätkinä. Viimeksi mainitun luonnehdinnan annan minäkin näille hurjapäille, jotka maastoa, luonnonvoimia ja villipetoja uhmaten sekä sairastumisia ja loukkaantumisia pelkäämättä uskaltautuivat yli-inhimillisiä ponnistuksia vaativille matkoille. Reserviläisjärjestöjemme jotostelijoista poiketen Lainemalla kumppaneineen oli sentään aseet mukana ja kovat piipussa muun muassa päälle karkaavien karhujen varalta. Aseet olivat välttämättömiä myös riistaravinnon hankkimisessa. Lukijoista vanhimmat muistanevat, miten alokkaille jaetussa Taistelijan oppaassa kerrottiin hurtti huumorin keventävän sotilaan oloa painostavimmissakin tilanteissa. Huumorin näyttivät osaavan myös Alaskan kävijät. Yritettyään valmistaa ateriaa puupiikkisiasta he myönsivät alkuasukkaiden reseptin oikeaksi. Sen mukaan kattilaan pannaan puupiikkisika ja kivi. Kun niitä on tarpeeksi keitetty, syödään kivi. Matti Lainema on suomalaisen sissikoulutuksen saanut reservin upseeri. Sieltäkö on lähtöisin miehen mieltymys kirjassa kuvattuihin jotoksien jotoksiin, kaikkien jotosten äiteihin? Kirja on ollut tarjousmyynnissä partiolaisten kaupoissa. Tuomo Hirvonen Parivartion seuraava numero 6 ilmestyy 18.12.2014 ALASTARON OSUUSPANKKI LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI METSÄMAAN OSUUSPANKKI NIINIJOEN OSUUSPANKKI Juhlaristeily 11.-12.4.2015 Baltic Queenilla Reserviläisliitto täyttää 60 vuotta 2015. Varsinaiset juhlatapahtumat järjestetään 11.-12.4.2015 Baltic Queen -aluksella. Juhlaristeily kokoaa laivalle runsaat 2.500 jäsentä seuralaisineen eri puolilta Suomea. Luvassa onkin suurin Suomessa koskaan järjestetty vapaaehtoisen maanpuolustuksen tapahtuma. KYMPILLÄ MUKAAN Reserviläisliiton jäsenille risteily on poikkeuksellisen edullinen, koska liitto tukee osallistumista. Mukaan pääsee halvimmillaan kymmenellä eurolla eikä ruojajuomat sisältävä juhlaillallinenkaan maksa kuin 33 euroa. Hintaan sisältyy: risteily valitussa hyttiluokassa Helsinki - Tallinna - Helsinki Reserviläisliiton juhlaohjelma laivalla alk./hlö 30 Laiva-aikataulu: Helsinki - Tallinna klo 18:30-08:00 Tallinna - Helsinki klo 12:30-16:00 Tallinnassa mahdollisuus maissa käyntiin klo 08:00 12:00 matkapojat.fi Varaukset p. 010 2323 116 (ma-pe 8-17) Ryhmävaraukset (yli 10 hlöä) p. 010 2323 109 (ma-pe 8-17) Nettivaraukset www.matkapojat.fi/res60 Ei toimitusmaksua! Risteilyllä esiintyy Jean S.
14 PARIVARTIO 2014 Kokoukset ja kilpailut Turun Reserviupseerit ry järjestää ajankohtaistilaisuuden aiheesta UKRAINAN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS SUOMEN SUUNNALLA Heikkilän kasarmin sotilaskodissa maanantaina 27.10.2014 kello 16.00 alkaen. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva kertoo tuoreimmat tiedot Ukrainan tilanteesta sekä Puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän raportista, joka julkaistiin viikolla 40. Tilaisuuden aluksi on kahvitarjoilu, jonka vuoksi osanottajia pyydetään ilmoittautumaan sähköpostitse osoitteeseen toimisto@tru.fi viimeistään 26.10.2014 kello 18.00 mennessä. Tervetuloa! Turun Reserviupseerit ry Naantalin Reserviupseerit ry Naantalin Reservinaliupseerit ry SÄÄNTÖMÄÄRÄISET SYYSKOKOUKSET Pidetään keskiviikkona 29.10.2014 klo 18.00 alkaen Naantalin keskusvarikolla (Rautakatu 7) Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Alkuun Tapani Kiipan esitelmä Martti Olavi Kiipan jatkosodan päiväkirjat 1941-1944 Kahvitarjoilu, tervetuloa! Naantalin Reserviupseerit ry Naantalin Reservinaliupseerit ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry:n ja Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄISET SYYSKOKOUKSET pidetään torstaina 6.11.2014 kello 18.00 alkaen Raision kaupungintalolla, Nallinkatu 2, 21200 Raisio Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ennen kokouksien alkua Porin prikaatin komentaja eversti Arto-Pekka Nurminen alustaa aiheesta Porin prikaati nyt ja tulevaisuuden näkymät. Kokouskahvit tarjotaan kello 17.30 alkaen Piirihallitukset Alastaron Reserviupseerit ry. Alastaron Reserviläiset ry. SÄÄNTÖMÄÄRÄISET SYYSKOKOUKSET Pidetään perjantaina 7.11.2014 klo.18:00. Alastaron Osuuspankin kokoustiloissa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen esitelmän pitää Amiraali Bo Österlund. Esitelmän jälkeen iltapala, sauna ja kahvi. Vahvista tulosi Heikille puh.040-8430601 Tervetuloa! Johtokunnat VUOSIKOKOUSKUTSU Salon Seudun Reserviupseerit ry:n sääntömääräinen syysvuosikokous pidetään 20. marraskuuta 2014 klo 17.30 Salon lukion isossa auditoriossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus PS. Vuosikokouksen jälkeen on vuorossa marraskuun esitelmä. Dosentti, filosofian tohtori Pertti Grönholm: Arjen elämää kotirintamalla 1939-1945 SALON SEUDUN RESERVIUPSEERIT RY:N ESITELMÄTILAISUUS: Marraskuun esitelmä torstaina 20.11. klo 19.00 Dosentti, filosofian tohtori Pertti Grönholm: Arjen elämää kotirintamalla 1939-1945 Esitelmätilaisuus pidetään Salon lukion isossa auditoriossa, Kaherinkatu 2, Salo. Tervetuloa! Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry. Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset ry. Sääntömääräiset syyskokoukset Torstaina 20.11.2014 klo 18.00. Kokouspaikkana LähiTapiola Eerikinkatu 6 b, 20100 TURKU Ennen kokouksia kahvitarjoilu ja Turun Reserviupseerien puheenjohtajan Juha-Pekka Voipion terveiset. Hallitukset Turun Reserviupseerit ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 25.11.2014 kello 18.00 alkaen Heikkilän kasarmin sotilaskodin yläkerrassa (Rykmentintie 15, 20810 Turku). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen. Tarjoilun varaamiseksi toivomme, että vahvistatte saapumisenne puheenjohtaja Juha-Pekka Voipiolle 18.11.2014 mennessä osoitteella jp.voipio@gmail.com tai puhelimitse 0400-534 421. Tervetuloa! Hallitus VI HEIKIN KAHDEN PENINKULMAN SUUNNISTUS Lauantaina 1.11.2014. Lähdöt klo 10-11 välisenä aikana. Matkat n. 20 km, 13 km, 7 km ja 4 km. Kilpailukeskus Alastaron metsästysseuran majalla. Osallistumismaksu: 10 euroa, alle 16 v. ilmaiseksi. Opastus : Alastaron Kanteenmaantieltä ( tie nro.231 ) Maalissa saunomismahdollisuus ja Alastaron Jyvästen buffetti: Kahvia, makkaraa ja räiskäleitä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ti. 28.10 mennessä Heikki Pelli puh. 040-8430601. Tervetuloa reserviläisten syksyiseen kuntotapahtumaan! Alastaron Reserviläiset Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien ILMAKIVÄÄRIN ASENTOMESTARUUSKILPAILU Pidetään Kupittaan urheiluhallin Ampumaradalla sunnuntaina 15.11.2014 Kilpailuohjelma Ilmakivääri 3x20 ls Erien alkamisajat ilmoitetaan eräluettelossa Sarjat ja joukkueet Kilpailussa noudatetaan SAL:n kilpailusääntöjä ja paremmuus ratkotaan kummankin piirin osalta erikseen seuraavasti: - henkilökohtaisessa kilpailussa sarjoissa H, D, H50, D50, H60, H70, H75 - joukkuekilpailuissa 3-miehisin joukkuein. Joukkuetulokseen lasketaan yhdistyksen kolmen parhaan kilpailijan tulos. Ilmoittautumiset Yhdistyksittäin kirjallisesti perillä viimeistään 5.11.2014 osoitteella Pekka Tuominen, Laivateollisuudenkatu 28 B 44, 20240 Turku tai email: hptuomin@gmail.com jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> Osallistumismaksut Henkilökohtaisessa kilpailussa 15 / ampuja peritään yhdistyksittäin kilpailupaikan kansliassa ennakkoilmoittautumisen mukaisesti. Eräluettelo lähetetään pyydettäessä yhdistyksen nimeämälleyhteyshenkilölle. Kilpailun tekninen asiantuntija Reino Heikkilä Lisätietoja Pekka Tuominen p. 050 5188529 Tervetuloa! Turun Reserviupseerit ry Turun reservialiupseerit-reserviläiset ry Suomi 97 vuotta Itsenäisyysjuhla Perjantaina 5.12.2014 klo 19.00 alkaen ravintola Daphne (Linnankatu 72, 20100 Turku) Klo 19.00 Klo 24.00 SYYS-SRA -PIMEÄKILPAILU Laitilan reservialiupseerit ja Varsinais-Suomen reserviläisampujien kilta järjestävät SRA-kilpailun 22.11.2014 Laitilassa. Rastit: Kilpailussa ammutaan yhteensä kahdeksan rastia joista neljä päivällä ja neljä illalla. Minimilaukausmäärä kiväärillä 60 lks, pistoolilla 40 lks ja haulikolla 26 lks (haulipatruunoita max3,5mm ja täyteisiä). Maksimi ampumaetäisyys n.80 m. Rastikuvaukset lähetetään kilpailijoille sähköpostitse viikkoa ennen kisaa. Aikataulu: Kilpailu alkaa lauantaina 22.11. klo 12.00 ilmoittautumisella ja asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelu on klo 12.30 ja ampuminen alkaa klo 13.00. Maksut: Kilpailun osallistumismaksu on 25 Eur joka maksetaan etukäteen viikon sisällä ilmoittautumisesta Laitilan res au:n tilille Lounaisrannikon Op FI65 5211 0340 0188 23. Kilpailuilmoittautuminen on voimassa vasta osallistumismaksun suorittamisen jälkeen. Vakuutusturva: Kilpailuun osallistuvilla on oltava SRAampujan kortti, sekä vakuutusturva (joko ResUL:n ampumaturva tai SAL:n kilpailulisenssiin sisältyvä vakuutus) joiden voimassaolo on esitettävä kilpailupaikalla ilmoittautumisen yhteydessä. Muuta: Kilpailun yksipäiväisyyden vuoksi kilpailuun mahtuu mukaan enintään n.30 kilpailijaa + toimitsijat. Illalla ammuttavilla rasteilla käytetään joko aseeseen kiinnitettävää tai kädessä pidettävää valaisinta. Kiväärija haulikkorasteilla valaisimen tulee olla kiinnitettynä aseeseen. Toimitsijakilpailu alkaa perjantai-illalla 21.11. Ilmoittautumiset: Viimeistään 6.11. osoitteeseen kristian. sukari@gmail.com. Ilmoittautuessa mainittava nimi, syntymäaika, yhdistys, mahdollinen ryhmätoivomus sekä jos tarvitset järjestäjältä laina-aseen / patruunat. Lisätiedot: Kristian Sukari / kilpailun joht. 050-550 1357 Harri Suominen / ratamest. 040-511 2517 Tervetuloa! Tervehdyssanat ja alkumalja Kuorolaulua Laulun Ystävät Buffet-illallinen Juhlapuhe ja malja isänmaalle Tanssia Itsenäisyyden kynttilät syttyvät Tervehdys Isänmaalle ja Maamme-laulu Tilaisuus päättyy noin klo 00.30. Juhla- tai tumma puku, kunniamerkit Illalliskortti (60 euroa) sisältää tervetuliaismaljan, illallisen ja yhden ruokajuoman. Ilmoittautuminen tapahtuu lähettämällä ensin ennakkoilmoitus osoitteeseen toimisto@tru.fi. Muista ilmoittaa viestissäsi osallistujien nimet. Sitova ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla illalliskortin hinta Turun Reserviupseerit ry:n tilille FI66 1304 3000 1162 15 viimeistään torstaina 28.11.2014. Järjestäjät: Turun Reserviupseerit ry, Turun Reservimeriupseerit ry, Turun Reservialiupseerit Turun Reserviläiset ry, Naisten Valmiusliitto Turun ja Porin alueneuvottelukunta ja Turun Seudun Maanpuolustusnaiset ry Lisätietoja: Ville Niukko (ville.niukko@gmail.com)
Maasto- ja ampumaurheilu PARIVARTIO 2014 15 Tulostaulu Kilpailijat alkupuhuttelussa. Mikko Hautala pistoliampumajuoksun piirimestari Alastaron reserviläiset ja reserviupseerit järjestivät Oripään ampumaradalla 9. syyskuuta res.piirien Pistooliampumajuoksukilpailun. Kolmekymmentäneljä kilpailijaa osallistui, mikä oli hyvä määrä arki-illan kisaan. Parhaan tuloksen teki ylil. Mikko Hautala Raision Reservinupseereista. Tulokset löytyvät Reserviläispiirin ja Alastaron reserviläisten sivuilta. RUL:n ampumamestaruuskilpailut Kajaanissa 16. 17.8. 25 m pienoispistooli H60 2. Tuomo Kuopio, 3. Markku Tammi H70 2. Kari Niinivuo, 3. Matti Arvela Joukkue H50 2. Varsinais- Suomi 25 m isopistooli H70 3. Kari Niinivuo Joukkue H50 3. Varsinais-Suomi 25 m pistooli pika-ammunta H60 2. Markku Tammi, H70 3. Matti Arvela, Joukkue H50 2. Varsinais-Suomi RA 7 H60 2. Tuomo Kuopio 150 m kenttäammunta H60 2. Seppo Ahokas, 3. Tuomo Kuopio Joukkue H50 1. Varsinais-Suomi 50m kivääri 60ls makuu H 2. Harri Jääskeläinen, H60 2. Seppo Ahokas, Joukkue H50 1. Varsinais-Suomi 50m kivääri 3 x 20ls H60 1. Seppo Ahokas, H75 2. Jussi Ruohonen, Joukkue H50 1. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen piiri tuli yleiskilpailussa toiseksi Kymenlaakson jälkeen, häviten 350 pistettä. Täydelliset tulokset ovat www.reservinupseerikerho.kajaani.net Laakkonen RAISIO Veljekset Laakkonen Oy Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Hae hohtoa päivääsi! Hohtokeilaus tuo keilailuun aivan uutta ilmettä! Valitkaa Aquarius Bowling paketeista teille sopivin ja viettäkää hauska ilta radalla! KEILAILUPAKETTI, min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) kolmen ruokalajin illallisen Castellossa hinta 32 / hlö Vaihde 010 214 7800 Myynti: ma-pe klo 9 18, la 10-15 Huolto ja varaosat: ma-pe klo 7.30 17 Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: lankapuh. 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min., matkapuh. 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24 %. pukkila.com KEILAILU JA ILTAPALA, min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) iltapala Castellossa hinta 22,50 Pukkila Kotimaista kestävyyttä ja ajatonta kauneutta. Saaristo-mallisto Design Helorinne & Kallio KEILAILU + SAUNA-KABINETTI min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) sauna ja poreallas kevyt ruokailu ravintolassa hinta alk. 33 / hlö Hotelli Aquarius Kullervontie 11, 23500 UUSIKAUPUNKI P. (02) 8413 123 myynti@hotelliaquarius.fi www.hotelliaquarius.fi Parivartion seuraava numero 6 ilmestyy 18.12.2014 Turku tehtaanmyymälä Pitkämäenkatu 9 Ma-pe 10-18, la 10-14 Suunnittelupalvelua ajanvarauksella Pukkila_Parivartio_3x100.indd 1 20.10.2014 16:39:18 VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali*! Jälleenmyyjien yhteystiedot: www.virtasenmaalitehdas.fi TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, 21600 Parainen (02) 45 44 500 VIRTASEN maalitehdas
16 PARIVARTIO 2014 Merkkipäivät MARRASKUU 94 VUOTTA 11.11. ylikersantti Martti Lehtovaara Salo 92 VUOTTA 28.11. kapteeni Risto Nikkilä Loimaa 30.11. alikersantti Eeri Hyrkkö Nousiainen 91 VUOTTA 9.11. kapteeni Heikki Niemiaho Turku 85 VUOTTA 7.11. kersantti Bengt Vilja Turku 80 VUOTTA 2.11 kapteeni Heikki Linnainmaa Rusko 10.11. everstiluutnantti Tapio Pomell Turku 19.11. kersantti Reino Reinwall Raisio 26.11. yliluutnantti Pentti Päivölä Loimaa 75 VUOTTA 1.11. majuri Seppo Willgren Särkisalo 7.11. majuri Arto Kähkönen Kaarina 13.11. kapteeni Paavo Virtanen Piikkiö 15.11. alikersantti Esko Orava Salo 25.11. alikersantti Juho Kuustonen Naantali 28.11. kapteeni Eero Mäntylä Raisio 70 VUOTTA 7.11. ylikersantti Pekka Vennamo Helsinki 12.11. ylikersantti Eino Pöllänen Alastaro 16.11. vääpeli Jouko Nortamo Salo 26.11. luutnantti Pertti Hyvärinen Naantali 28.11. luutnantti Esko Kullas Kisko 60 VUOTTA 4.11. alikersantti Tero Kivi Koski Tl 5.11. ylikersantti Olli Ojamo Kisko 13.11. luutnantti Erkki Kuisma Halikko 13.11. ylimatruusi Risto Paukku Hietamäki 14.11. sotilasmestari Pasi Valtonen Mynämäki 26.11. vääpeli Raimo Syrjälä Laitila 29.11. luutnantti Juha Suonsivu Loimaa 50 VUOTTA 1.11. kersantti Mika Pietarinen Hampuri 7.11. alikersantti Markku Kulmala Kaarina 12.11. kersantti Petri Lehmuskoski Naantali 17.11. yliluutnantti Timo Lehtinen Paimio 17.11. vänrikki Jyrki Tielinen Muurla 17.11. vääpeli Seppo Virolainen Littoinen 25.11. korpraali Kari Ridanpää Auvainen 26.11. ylimatruusi Juhani Forsman Piikkiö JOULUKUU 91 VUOTTA 24.12. kersantti Osmo Rantanen Somero 90 VUOTTA 21.12. luutnantti Egil Essen Parainen 22.12. yliluutnantti Jaakko Lindroos Raisio 85 VUOTTA 17.12. yliluutnantti Paavo Pietilä Turku 24.12. luutnantti Aapo Puttaa Masku 24.12. luutnantti Eero Railo Turku 27.12. yliluutnantti Tom Bröckl Parainen 80 VUOTTA 6.12. vänrikki Timo Juutilainen Turku 23.12 alikersantti Esko Vainisto Raisio 25.12. yliluutnantti Mikael Molander Turku 29.12. kersantti Martti Mäkirinne Salo 75 VUOTTA 8.12. kapteeni Seppo Heinilä Aura 10.12. alikersantti Jaakko Kansanen Vanhalinna 12.12. luutnantti Veikko Vuorijoki Särkisalo 29.12. yliluutnantti Heikki Hovila Somero 70 VUOTTA 2.12. kapteeni Ulle Isberg Turku 10.12. everstiluutnantti Jukka Eskola Turku Ei vastaanottoa 12.12. kapteeni Tarmo Nieminen Turku 17.12. aliluutnantti Tapani Kinnunen Paimio 22.12. kersantti Kalle Rehn Turku 60 VUOTTA 14.12 luutnantti Pekka Arimaa Perniö 18.12. ylikersantti Olavi Mäkinen Turku 21.12. luutnantti Klaus Juvas Kirjala 25.12. kersantti Harri Järvi Hajala 27.12. aliluutnantti Tom Terinkoski Turku 50 VUOTTA 1.12. vääpeli Olli Arvola Vanhalinna 5.12. alikersantti Jari Seikola Laitila 7.12. vänrikki Linus Hoffman Turku 10.12. vänrikki Antti Kämi Vaasa 12.12. ylikersantti Esa-Pekka Hoikka Turku 18.12. Res-jäsen Satu Salokannel Vaskio Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu 1, FI-20200 Turku info@turkusteve.com +358 (0)207 529 777 Pienistä iloista suuriin uutisiin www.turunsanomat.fi Parhaat ratkaisut Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien asiakassaatavien hallintaan hallintaan Puhelin 010 2700 00 info@lindorff.fi Puhelin 010 2700 00 www.lindorff.fi info@lindorff.fi www.lindorff.fi Varaa itsellesi Oman Talouden Tuokio. Saat selkokielisiä neuvoja säästämiseen, sijoittamiseen ja lainanottoon. Juuri sinulle mietittynä. Mustaa valkoisella. www.saastopankki.fi/liedonsp, p. 010 430 900 Puhelun hinta kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh.+ 6 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min. Turun Tilipalvelut Oy Itäinen Pitkäkatu 34 20700 Turku puh: 02-2342109 gsm: 050-5574110 e-mail: toimisto@turuntilipalvelut.fi Turun Upseerikerho Kaivokatu 12 20520 TURKU 02-2511122, 0400-487167 Turun.upseerikerho@turunupseerikerho.fi Lounas arkisin 10.30-13.30. Salaattipöytä, kolme lämminruokavaihtoehtoa, vain 6,20. Lauantaibrunssi 11.00-14.30, 9,50 e, lapset alle 12 v. 5 e ja 4 v. 0 e.. Juhlapalvelustamme herkut kotiin ja työpaikalle Tilausravintolamme odottaa, juhlijoita. Juhlasali ja kolme kabinettia ei tilavuokraa. www.turunupseerikerho.fi sinulle suunniteltu uusi volvo V40 www.keskusautohalli.fi Rieskalähteentie 75, TURKU puh. 0207 218 120