HAAPAJÄRVI SAUVIINMÄKI II TUULIVOIMAHANKE

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A INFINERGIES FINLAND OY HAAPAJÄRVI SAUVIINMÄKI II TUULIVOIMAHANKE Maisema- ja FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21514P003

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki I (31) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 2 2.1 Hankkeen kuvaus... 2 2.2 Hankealue... 2 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN TARKASTELU... 3 3.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät... 3 3.1.1 Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia... 3 3.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 4 3.2.1 Maisemamaakunta... 4 3.2.2 Maisema-alueet... 4 3.2.3 Kulttuurihistorialliset kohteet... 5 3.3 Hankealueen ja sen lähiympäristön maisemakuva... 16 3.3.1 Aineisto ja menetelmät... 16 3.3.2 Näkemäalueanalyysin tulokset... 17 3.4 Havainnekuvat... 19 3.4.1 Laaditut havainnekuvat... 19 3.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 23 3.5.1 Sauviinmäen tuulivoimahankkeen maisemalliset vaikutukset... 23 3.5.2 Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin... 26 3.5.3 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan... 27 3.5.4 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan... 28 3.5.5 Trafin ohje tuulivoimaloiden lentoestevaloihin ja valojen ryhmitykseen 2013... 29 3.5.6 Vaikutusten lieventämiskeinot... 30 LÄHTEET... 31 LIITTEET: Liite 1. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Liite 2. Näkemäalueanalyysi Liite 3. Laaditut havainnekuvat Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 11/2012 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 11/2012 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 1 (31) 1 JOHDANTO Infinergies Finland Oy valmistelee 9 tuulivoimalan rakentamista Haapajärven kaupungin Sauviinmäen alueelle. Tämän maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen tavoitteena on tuoda esille Sauviinmäen tuulivoimahankkeen maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila ja lähtökohdat ja arvioida suunnitellun tuulivoimatuotannon mahdollisia vaikutuksia siihen. Selvitys on kohdennettu suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisalueille ja niiden lähiympäristöön. Selvitys on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Kuva 1. Hankealueen sijainti Haapajärven keskustan pohjoispuolella.

2 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeen kuvaus Infinergies Finland Oy valmistelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Haapajärven kaupungin Sauviinmäen alueelle. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW ja kokonaiskorkeudeltaan n. 210 metriä. Tornit ovat lieriö- tai hybridirakenteisia. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Ouluntien länsipuolisten tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään tuulipuiston alueelta Ouluntien viertä pitkin rakennettavalla maakaapelilla Haapajärven nykyiselle sähköasemalle. Ouluntien itäpuolisia voimaloita varten rakennetaan uusi sähköasema hankealueen eteläpuolelle Palomäen teollisuusalueen läheisyyteen. Sähköasemalle sähkö johdetaan maakaapeleilla, jotka tämän hetkisten suunnitelmien mukaan kulkevat joko Ouluntien itäreunaa myöten tai nykyistä Ouluntien itäpuolella kulkevaa voimajohtokäytävää pitkin. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Infinergies Finland Oy:llä on tarvittavat vuokrasopimukset yksityisten maanomistajien kanssa Sauviinmäen alueella. 2.2 Hankealue Hankealue sijaitsee Haapajärven kaupungissa Sauviinmäen alueella noin 3,5 kilometriä Haapajärven keskustaajamasta koilliseen. Lähin asutus on alustavan voimalasijoittelun mukaisesti noin 1,7 kilometrin etäisyydellä Vähäperässä. Lähimmillään tuulivoimalat sijaitsevat noin 450 metrin etäisyydellä kantatiestä 58 (Ouluntie), joka jakaa tuulivoimapuiston kahteen osaan. Sauviinmäen tuulipuiston alue on pääasiassa rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueen halki kulkee mm. Ouluntie, Pykälöntie sekä metsäautoteitä. Alueella sijaitsee Morenian maa-aineistenottopaikka. Kuva 2. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä. Rakennusten käyttötarkoitukset on poimittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 3 (31) 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN TARKASTELU 3.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää suunnitellun Haapajärven Sauviinmäen tuulipuistoalueen ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet ja arvioida miten mahdollinen tuulipuisto näkyy lähialueen maisemassa sekä pohtia alueen maiseman sietokykyä tuulivoimaloiden osalta. Tuulipuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään maiseman fyysisenä muuttumisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden sekä rakennettavien teiden välittömässä lähiympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat on havaittavissa kohteista. Tästä johtuen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön voidaan pitkälti tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia, valokuvia sekä 15.10.2014 kohdealueelle tehtyä maastokäyntiä. Lisäksi tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema" (Weckman 2006) lähtökohtia mukaillen. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa lähtötietoina on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia listauksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja kohteista (mm. RKY 2009, maakuntakaava). Maisemavaikutusten arviointi on tehty olettamuksella, että tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään noin 210 metriä. Tuulipuistosta on laadittu vaikutusten arvioinnin tueksi ja havainnollistamiseksi näkemäalueanalyysi ja havainnekuvia. Maisemavaikutusten arvioinnista ja nykytilan kuvauksesta on vastannut maisemaarkkitehti Miina Ant-Wuorinen ja havainnekuvien laatimisesta insinööri AMK Janne Märsylä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 3.1.1 Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia Maisemavaikutusten arvioinnin laadinta on hyvin haasteellista, koska maisemiin sisältyy erilaisia intressejä ja arvoasetelmia, jotka vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin. Maisemavaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä yksiselitteisesti mitattavia määrällisiä muuttujia. Tässä arvioinnissa on pyritty arvioimaan vain tuulivoimaloiden aiheuttamia konkreettisia vaikutuksia, jotka muuttavat maisemakuvaa, vaikutusten arvioinnin pitämiseksi mahdollisimman objektiivisena. Tuulivoimalat voivat muuttaa maiseman luonnetta ja mittasuhteita. Lähtökohtaisesti tuulivoimalat kutistavat lähiympäristön maisemaa. Ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Yksi merkittävä tuulivoimaloiden aiheuttama maisemallinen vaikutus muodostuu tuulivoimaloiden napakorkeudelle sijoitettavista lentoestevaloista. Lentoestevalojen voimakkuus, väri ja toimintatapa ovat sidoksissa tuulivoimaloiden korkeuteen. Maisemallisia vaikutuksia arvioitaessa on keskitytty etenkin maiseman muutoksiin asuin- ja lomarakennusten alueilla sekä yleisesti käytetyillä kulkuväylillä sekä virkistysalueilla. Lähtökohtaisesti maisemallisia vaikutuksia ei arvioida alueilla, jonne ei kohdistu aktiivista, jokapäiväistä käyttöä (mm. asumattomat suo- ja metsäalueet, metsäautotiet).

4 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3.2.1 Maisemamaakunta Haapajärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän -alueeseen. Suomenselän maisemamaakuntaa ei ole jaettu pienempiin maisemaseutuihin. Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Korkeuserot jäävät yleensä kuitenkin alle 20 metrin. Karussa kallioperässä on eteläosissa vielä joitakin ruhjelaaksoja. Koko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Suomenselän maisemamaakunnan poikki kulkee harvakseltaan (etelässä) pohjoisesta etelään ja (pohjoisessa) luoteesta kaakkoon suuntautuvia harjujaksoja. Ne eivät yleensä erotu maisemassa kovinkaan selväpiirteisinä... Pienehköjen järvien ohella esiintyy paitsi koko joukko suolampareita, myös muutamia isompia järvialtaita. Verraten niukan järviluonnon ohella on melko runsaasti suomaiden halki luikertelevia ruskeavetisiä puroja ja latvajokia. Peltoalaa on niukalti. Metsätaloutta harjoitetaan intensiivisesti. Seutu oli pitkään Pohjanmaan takamaiden tärkeätä tervanpolttoaluetta. Kaskiviljelyä on harjoitettu pitempään vain alueen itäosissa. Asutus on aina ollut harvaa ja takamaiden piirteitä kuvaa myös se, että rakennuskannassa on perin vähän vuosisataisia jäänteitä. Maamme perinteinen mäki- ja vaaraasutus ulottuu reilusti Suomenselän keskiosiin asti. Vielä nykyäänkään ei seudulla ole edes keskikokoisia kaupunkeja. Kylät ovat pieniä ja sijaitsevat laaksoissa ja vesistöjen tuntumassa tai jonkin selänteen rinteellä. 3.2.2 Maisema-alueet Suomessa arvokkaita maisema-alueita on arvotettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Arvokkaat maisema-alueet on kuvailtu 12 kilometrin etäisyydelle suunniteltavasta tuulipuistosta. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kuvailevat tekstit perustuvat Maisemaaluetyöryhmän mietintöön II (Ympäristöministeriö 1993a). Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kuvailevat tekstit on lainattu julkaisusta Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997). Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuonna 2010 arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit, jotka Pohjois-Pohjanmaan osalta ovat valmistuneet vuoden 2014 aikana. Inventointi ei ole vielä lainvoimainen, mutta se on huomioitu maisemavaikutusten arvioinnissa. Sauviinmäen hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Voimassa olevassa maakuntakaavassa on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi merkitty tuulipuiston länsipuolella sijaitseva Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 1,5 kilometriä. Kulttuurimaiseman luonteenomaisin piirre on jokilaakson viljelymaiseman laajuus. Nivalan keskustaajaman länsipuolella (hankealueen luoteispuolella) sen leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä.( ) Alue on voimakkaasti kulttuurivaikutteista ja luonnonmaisema jää yksipuolisuutensakin vuoksi vaille huomiota. ( )Asutus on keskittynyt Keski-Pohjanmaan jokilaaksoille ominaisesti viljelylakeuden ja metsän väliselle vaihettumisvyöhykkeelle, jota myös vanha tiestö seurailee. ( ) Alueen eteläpuolella jokilaakso rajautuu selväpiirteisempiin selänteisiin kuin pohjoispuolella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 5 (31) Kuva 3. Kalajokilaakson kulttuurimaisema-aluetta hankealueen suuntaan kuvattuna. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG. Kalajokilaakson maisema-alueen rajausta on päivitetty uudessa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014). Haapajärvellä tehdyillä rajauksen muutoksilla ei ole vaikutusta Sauviinmäen tuulivoimapuiston maisemavaikutusten arvioinnin kannalta. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kalajokilaakson alue, etäisyyttä n. 1,3 km. Se osa maisema-alueesta, joka ulottuu enintään 12 km etäisyydelle Sauviinmäen hankealueesta on pääpiirteissään yhtenevä vastaavan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kanssa. Lisäksi maakunnalliseen alueeseen kuuluu joenpuoleinen osa Haapajärven kirkonkylää, sekä sen vastarannan viljelymaisema mm. Tiitonrannan ja Veitsiniemen alueilla. 3.2.3 Kulttuurihistorialliset kohteet Suomessa kulttuuriympäristön kohteita on arvotettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet (RKY-kohteet) antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Museovirasto on laatinut inventoinnin ja se on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä käytetään uusinta, vuoden 2009 kohdeluetteloa, mutta myös edelliset RKY 1993 -kohteet on huomioitu, sillä niitä pidetään nykyisin maakunnallisesti merkittävinä kohteina (maakuntakaava) siltä osin kun ne eivät enää ole vuoden 2009 kohdeluettelossa mukana. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde on Haapajärven keskustassa noin 5 kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta sijaitseva Haapajärven kirkkoranta. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Museoviraston internetsivuilta www.rky.fi. Haapajärven kirkkoranta puukirkkoineen ja pappiloineen ilmentää 1600-luvulla perustetun ja 1800-luvun puolivälissä itsenäistyneen seurakunnan keskuksen kehitystä. Ronkaalan pappilan pihapiirillä on lisäksi alkuperäiselle paikalle palautettuine 1780-luvun pappilarakennuksineen henkilöhistoriallista merkitystä maamme ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin lapsuuden kasvuympäristönä.

6 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 4. Haapajärven kirkko. Kuva on otettu voimaloiden suunnalta, kirkon pääsisäänkäynti on joen puolella. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG. Maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita ei sijoitu hankealueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisia, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita on 12 kilometrin säteellä hankealueesta 45 kpl. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton inventoinnista Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistorialliset kohteet 3 (1993). Inventoinnissa kohteet on arvotettu mm. säilyneisyyden perusteella: A, B, C tai D- luokkaan. A: Kohde on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa tai on harvinaisuutensa tai muun syyn vuoksi erityisen arvokas. Siksi suositellaan sen säilyttämistä nykyisellään, eikä siihen tulisi tehdä kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai ympäristöllistä arvoa alentavia muutoksia. B: Kohteessa on tehty sen kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai ympäristöllistä arvoa heikentäviä muutoksia, joita suositellaan korjattavaksi ko. arvot palauttaen. C: Kohteen käytön tai säilymisen kannalta tarpeelliset muutokset ovat mahdollisia. Aluekohteessa vanhan rakennuskannan ja kulttuurimaiseman säilymiseen kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. D: Kohde on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 7 (31) Kohteiden luettelointiperusteet on jaettu inventoinnissa rakennushistoriallisiin, historiallisiin ja maisemallisiin perusteisiin. Maisemalliset perusteet on lisäksi jaettu miljöökohteisiin, joissa on selvästi rajautuva lähimaisema (esim. katutila, pihapiiri, tieosuus tai pienialainen viljelys) ja maisemakokonaisuuksiin, joissa avautuu laaja maisema luontevalta tarkkailupaikalta. Sauviinmäen ympäristössä maakunnallisia kulttuuriympäristön arvokohteita on kohtuullisen runsaasti. Valtaosa kohteista on perinteiseen maaseutuelämään liittyviä rakennuksia kuten pihapiirejä, tilakeskuksia, ulkorakennuksia ja kyläkouluja. Arvokohteet myös muodostavat kohtuullisen suuren osan suhteellisen harvaan asutun alueen rakennuskannasta ja maisemasta. Niistä saakin melko hyvän kuvan alueen omaleimaisimmista piirteistä siitä huolimatta että inventointi on vanhahko (1993) ja osa raportin mukaan hyvinkin säilyneistä kohteista on saattanut päästä rapistumaan. Tuulivoiman maisemavaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on kiinnitetty erityistä huomiota hyvin säilyneisiin kohteisiin (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993), joiden arvo perustuu maiseman ominaisuuksiin, sillä voimaloiden ilmestyminen maisemakuvaan muuttaa nimenomaan kohteiden maisemaa. Haapajärvi Siiponkoski ja Isosaari, n. 2 km länteen Metsärantainen ja saarinen jokiuoma Haapa- ja Kortejärven välillä. Järvien rannoilla avarat viljelysmaisemat. Perinteistä maaseuturakentamista on mm. Jaakolan ja Sepän tilalla sekä Toivolassa(kesänavetta), mäkelässä (aitta) ja Kiurussa (luhti ja aittoja).(c) Maisemakokonaisuuteen kuuluva Isosaari on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Kohde on luetteloitu maisemallisten arvojen (maisemakokonaisuus) perusteella. Uuputaival, n. 2 km länteen Maisemallisesti omaleimainen kokonaisuus, joka muodostuu peltoaukeasta, järvestä ja sen molemmin puolin näkyvistä kymmenistä heinäladoista. (C) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (maisemakokonaisuus) arvojen perusteella. Kontiola, n. 2 km länteen Talouskeskus, jossa on vanha asuinrakennus sekä suora-aukkoisella luhtikäytävällä varustettu luhti. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Jaakkola n. 2,5 km länteen Jokirannassa Kalajoen ja siinä olevien saarien tuntumassa sijaitseva talouskeskus, johon kuuluu kaksi asuinrakennusta oletettavasti 1800-luvulta, näitä uudempi navetta sekä aittojen ja vajojen ryhmä talolle tulevan tien varrella sekä hieman sivummalla jokirannassa. Vanha kauppakartano. (A) Lähellä on muissakin taloissa perinteistä maaseudun rakennuskantaa. Maisemakokonaisuus.(C) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde ja maisemakokonaisuus) arvojen perusteella. Seppä n. 2,5 km länteen Perinteisen rakennuskannan muodostama talouskeskus, johon kuuluu asuinrakennus sekä ulkorakennuksia. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Kaakilanpuhto, n. 3 km länteen Kareliantien (kt 87) molemmin puolin sijoittuvia sahatyöväen asunnoiksi rakennettuja mökkejä. Alue on muodostunut 1900-luvun alussa; vanhimmat jäljellä olevat mökit ovat 1930-luvulta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C)

8 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Oksavan kylä, n. 3 km länteen Oksava on ollut Haapajärven suurin kylä, jonka keskus on rakentunut kyläraitin tuntumaan. Raitti oli ja on edelleen kylän keskus, jonka ympärillä levittäytyvät viljapellot. Kylän jakaa kahtia Ylivieskan maantie. Kohde on luetteloitu maisemallisten (maisemakokonaisuus) arvojen perusteella. (C) Taiteilijakoti Jykelä, n. 4 km kaakkoon Vanha asuinrakennus, aitta ja kaksi savusaunaa, jotka on kaikki siirretty vuosina 1984-1987 eri paikoista. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Pesälän luhti, n4,5 km etelään Luhtitalli. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Haapajärven rautatieasema-alue, n. 4,5 km etelään Vuonna 1924 rakennettu asema-alue, johon kuuluu mansardikattoinen asemarakennus, rautatieläisten asuinrakenuksia, varastoja, vesitorni, veturien kääntöteline ja vähän kauempana entinen matkustajakoti Asekulma. Aseman ja asuintalot yhdistää koivukuja. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten, historiallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Pehkonen, n. 4,5 km lounaaseen Pihapiiri, jossa on kaksi komeaa asuinrakennusta. Toinen asuinrakennuskista on tehty alun perin pappilaksi, toinen on ollut vuokralla mm. nimismiehellä ja apteekkarilla. Haapajärven ensimmäinen posti on myös toiminut Pehkosessa. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. (C) Leppälä, n. 4,5 km lounaaseen Leppälän sukutilaan kuulunut talo, joka rakennettiin vuonna 1850 pehtorin taloksi. Osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. (C) Haapajärven entinen sairaala ja lääkärin talo, n. 4,5 km lounaaseen Haapajärven ensimmäinen sairaala ja lääkärin talo, jotka on rakennettu vuosina 1928. Ne on yhdistänyt koivukuja toisiinsa, mutta kalajoki-nurmes tie katkaisi sen. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. (C) Talomuseo, n. 4,8 km etelään Museoalue, jolle on koottu mm. seuraavat talonpoikaisrakennukset: Päärakennus, joka on Ruuskan talo Hautaperältä (1800-luvulta); luhtiaitta (1755), navetta, talli, metsäkämppä (1950-luvulta). Museon esinekokoelma on sijoitettu v. 1835 rakennettuun entiseen lainajyvämakasiiniin. Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (A) Yhdyspankki, n. 5 km lounaaseen Tyypillinen Yhdyspankin kaksikerroksinen aumakattoinen kivirakennus vuodelta 1949, suunnittelija oli arkkitehti Runar Finnilä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. (C)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 9 (31) Haapajärven kirkko ja tapuli, n. 5 km lounaaseen Tasaristin muotoinen puinen kirkko rakennettiin v. 1802 (Ruotsin yli-intendentin piirustukset vuodelta 1800). Kirkon ristivarsilla on harjakatto ja keskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen terävähuippuinen torni. Kirkko uusittiin täydellisesti v.1880 F.W. Lüchowin suunnitelmien mukaan. Kirkon vierellä on kaksinivelinen pohjalaistyylinen tapuli vuodelta 1812. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta sekä RKY2009 kohdetta Haapajärven kirkkoranta. (A) Presidentti K.J. Ståhlbergin lapsuudenkoti, n. 5 km lounaaseen Vuonna 1784 (tai 1787) rakennettu entinen Ronkaalan pappila, joka siirtyi kunnan omistukseen ja uuteen paikkaan Haapajärven keskustaan v. 1898. Pitkään kunnantupana toiminut rakennus siirrettiin v.1966 takaisin alkuperäiselle paikalleen kirkon lähelle. K.J.Ståhlbergin lapsuudenkoti avattiin pappilamuseoksi kunnostettuna v.1969. Suurehko punamullalla maalattu taitekattoinen hirsirakennus, jossa on avokuisti ja pärekatto. Kohde on luetteloitu historiallisten ja rakennushistoriallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä RKY2009 kohdetta Haapajärven kirkkoranta. (A) Kuva 5. Vasemmalla Ent. Ronkalaalan kappalaisen pappila, oikealla Presidentti K.J. Ståhlbergin lapsuudenkoti. Kuva on otettu voimaloiden suunnalta. Kuva Miina Ant- Wuorinen/FCG. Ent. Ronkalaalan kappalaisen pappila, n. 5 km lounaaseen Hyväkuntoinen aittarakennus 1800-luvulta. (A) Pappilan päärakennus on tämän vuosisadan (huom. 1900-luvun) alusta ja se toimii nyt lasten päiväkotina. (C) Pappilan vieressä on v.1968 rakennettu seurakunnantalo (arkkit. T. Saari), joka edustaa aikansa tyypillistä arkkitehtuuria. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä RKY2009 kohdetta Haapajärven kirkkoranta. Kattelus, n. 5 km lounaaseen Maisemallisesti merkittävällä paikalla Haapajärven rannalla sijaitseva suuri kartanomainen taajamarakennus, joka on toiminut myös käräjätalona. Talo on rakennettu 1890-luvulla, ja muutettu mm. v.1931, jolloin on lisätty klassistiset kuisti- ja parvekerakennelmat. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä RKY2009 kohdetta Haapajärven kirkkoranta. (A)

10 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kulttuuritalo,n. 5 km lounaaseen Entinen suojeluskunnantalo, joka on rakennettu v.1939 vuotta aikaisemmin palaneen vanhan suojeluskunnantalon tilalle. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä RKY2009 kohdetta Haapajärven kirkkoranta. (C) Laurikkalan pappila, n. 5 km lounaaseen Haapajärven rantamaisemissa sijaitsevat Haapajärven pappilat, joista toinen on rakennettu ennen vuotta 1860 ja toinen vuonna 1862. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella ja se on osa Kalajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä RKY2009 kohdetta Haapajärven kirkkoranta. (C) Kopolan koulu, n. 5 km koilliseen Vuonna 1936 kouluhallituksen tyyppipiirustusten mukaan rakennettu yksikerroksinen aumakattoinen puurakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Kuva 6. Kopolan koulu. Koulu piha-alue on puuston ympäröimä. Kuva on otettu pohjoiseen-koilliseen. Sauviinmäen voimala-alue jää kuvauspisteestä takaviistoon vasemmalle (etelään-lounaaseen). Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG. Jämsä, n. 5,5 km länteen Hyväkuntoinen vuosisadan vaihteen (huom. 1800/1900) tienoon asussa oleva suuri asuinrakennus. Pihapiirissä aitta ja puoji. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Nokare, n. 6,3 km etelään Peltoaukean laidalla sijaitseva rakennusryhmä, jonka merkittävimmat perinteiset maaseuturakennukset kuuluvat Nokareen talouskeskukseen (mm. päärakennus ja luhtiaitta). Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (A)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 11 (31) Pölkkypaja, n. 6,5 km luoteeseen Sotien jälkeisellä tyypillisellä tavalla pölkyistä muurattu yhä toimintakuntoinen paja. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (A) Ylipään koulu, n. 6,5 km etelään Vuonna 1917 kouluhallituksen Sadeniemen kokelman mallipiirustuksilla n:o13 rakennettu kansakoulu. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Kuonan koulu, n.7 km kaakkoon Vuonna 1927 rakennettu klassististyylinen kansakoulu, joka on nykyisin kansalaisopiston käytössä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) Haapajärven ent. vanhainkoti, n. 7 km etelään Komea puurakenteinen vanhainkoti, jonka vanhin osa on rakennettu 1800-luvun lopulla ja jota on laajennettu vuonna 1928. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Myllylän talot ja Viinala, n. 7 km luoteeseen Perinteisten talonpoikaisrakennusten ryhmä, johon kuuluu hyväkuntoinen Myllylän pihapiiri (mm. kaksi vaaleaksi maalattua asuinrakennusta 1800-luvulta) sekä Viinalan asuinrakennus luultavasti 1920-luvulta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Aholan paja, n. 7 km luoteeseen Hyväkuntoinen pienehkö pajarakennus. Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (A) Myllyranta, n. 7 km luoteeseen Autiorannan kylän kohdalla Kalajoessa on ollut puolen kilometrin matkalla seitsemän myllyä. Nykyisin niistä on jäljellä vain yhdet rauniot, jotka nekin tuhoutuvat mikäli niille ei rakenneta suojaa. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten maisemallisten (miljöökohde) ja historiallisten arvojen perusteella. (B) Laitila, n. 7,5 km pohjoiseen Haapajärvi-Kärsämäki tien varressa oleva ehyt mökkiläisen pihapiiri, pieni tuvan ja kamarin käsittävä asuintalo ulkorakennuksineen. ( ) Ympärillä on rehevä puutarha. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Olkkolan kyläkirkko, n. 7,5 km pohjoiseen 1950-luvun alussa rukoushuoneyhdistyksen rakentama rukoushuone, jonka seurakunta osti vuonna 1960. Samana vuonna toiseen päätyyn rakennettiin suippokattoinen kellotorni. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) Rannan koulu, n. 7,5 km luoteeseen Vuonna 1949 valmistunut kivirakenteinen kansakoulu, jonka on suunnitellut J. Karvonen. Rakennus erottuu peltojen keskellä muita korkeampana, vaaleaksi rapattuna rakennuksena joka hallitsee kyläkuvaa. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C)

12 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 7. Rannan koulu. Koulun edustalla kasvaa mäntyjä. Kuva on otettu koilliseen/itään ja Sauviinmäen voimala-alue jää kuvanottopaikasta katsottuna koulun taakse tai hieman sen oikealle puolelle. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG. Kesolan luhti, n. 9 km kaakkoon Luhtirakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Pajulan aitat, n.9 kaakkoon Kunnostetut luhti ja entinen Järvikuonan aitta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (A) Joki-Kuona, n.9 km kaakkoon Kuonajoen haaran varrella viljelysten keskellä sijaitseva talouskeskus, jonka rakennuksiin kuuluu pihapiirin ympärille ryhmittyneet suuri asuinrakennus, talousrakennus ja aittaryhmä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde ja maisemakokonaisuus) arvojen perusteella. (A) Tytärniemen myllyn paikka, n.9,5km lounaaseen Paikalla on sijainnut pieni vesimylly, jossa oli myös sähkölaitos ja saha. Haapajärvellä on ollut aikoinaan runsaasti vesimyllyjä. Lähellä on vanhaa maaseuturakentamista edustava Suilukan mökki. Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (C) Kalakankaan koulu, n. 10 km lounaaseen Kaksi koulurakennusta, joista toinen on tyypillinen jälleenrakennusajalle ja toinen 1950-luvulle. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Kalakankaan nuorisoseuran lava, n. 10 km lounaaseen Katoavaa lavatanssikulttuuria edustava pieni ulkolava Kalakankaantien varressa. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (B) Ristikankaan metsäkämppä, n. 11 km koilliseen Metsähallituksen kämppä 1950-luvulta, viimeinen alkuperäisellä paikallaan säilynyt Haapajärvellä. Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (C)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 13 (31) Niinikangas, 11,5 km lounaaseen Alkuperäisessä asussaan säilynyt karjalaissiirtolaisten asutustila. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten historiallisten ja maisemallisten (maisemakokonaisuus) arvojen perusteella. (C) Nivala Nivalan entinen kunnalliskoti, n.9,5km luoteeseen Nivalan ensimmäinen kunnalliskodiksi tehty rakennus; kermanväriseksi rapattu aumakattoinen kaksikerroksinen kivitalo, jossa on 1920-luvun klassasmin tyylipiirteitä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) Lipposen kauppa, n.10km luoteeseen 1800-luvun lopulta oleva kaupparakennus, jonka toisessa päädyssä on asuinhuoneita. Kohde on luetteloitu historiallisten ja rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (B) Karvoskylän ortodoksinen tsasouna, n.10km luoteeseen V.1961-62 rakennettu ortodoksinen rukoushuone. Satulakattoisen, jyrkkälappeisen rakennuksen päädyssä on pienellä sipulikupolilla varustettu kellotorni. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) Taulukko 1. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet 12 kilometrin etäisyydelle voimaloista Kohde Lähialue Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue Haapajärven kirkkoranta Status Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue RKY 2009 Etäisyys lähimmistä tuulivoimaloista (0-5 km) n.1,3 km n.5 km Siiponkoski ja Isosaari Maakunnallisesti arvokas kohde n. 2 km Uuputaival Maakunnallisesti arvokas kohde n. 2 km Kontiola Maakunnallisesti arvokas kohde n. 2 km Jaakkola Maakunnallisesti arvokas kohde 2,5 km Seppä Maakunnallisesti arvokas kohde n. 2,5 km Kaakilanpuhto Maakunnallisesti arvokas kohde n. 3 km Oksavan kylä Maakunnallisesti arvokas kohde n. 3 km Taiteilijakoti Jykelä Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4 km Pesälän luhti Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4,5 km Haapajärven rautatieasemaalue Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4,5 km Pehkonen Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4,5 km Leppälä Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4,5 km Haapajärven entinen sairaala ja lääkärin talo Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4,5 km Talomuseo Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4,8 km Yhdyspankki Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5 km Haapajärven kirkko ja tapuli Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5 km

14 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Presidentti K.J. Ståhlbergin lapsuudenkoti Ent. Ronkalaalan kappalaisen pappila Maakunnallisesti arvokas kohde Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5 km n. 5 km Kattelus Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5 km Kulttuuritalo Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5 km Laurikkalan pappila Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5 km Kopolan koulu Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5 km Kohde Status Jämsä Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5,5 km Nokare Maakunnallisesti arvokas kohde n. 6,3 km Pölkkypaja Maakunnallisesti arvokas kohde n. 6,5 km Ylipään koulu Maakunnallisesti arvokas kohde n. 6,5 km Kuonan koulu Maakunnallisesti arvokas kohde n.7 km Etäisyys lähimmistä tuulivoimaloista (5-12 km) Haapajärven ent. vanhainkoti Maakunnallisesti arvokas kohde n.7 km Myllylän talot ja Viinala Maakunnallisesti arvokas kohde n.7 km Aholan paja Maakunnallisesti arvokas kohde n.7 km Myllyranta Maakunnallisesti arvokas kohde n.7 km Rannan koulu Maakunnallisesti arvokas kohde n.7,5 km Laitila Maakunnallisesti arvokas kohde n.7,5 km Olkkolan kyläkirkko Maakunnallisesti arvokas kohde n.7,5 km Kesolan luhti Maakunnallisesti arvokas kohde n. 9 km Pajulan aitat Maakunnallisesti arvokas kohde n. 9 km Joki-Kuona Maakunnallisesti arvokas kohde n. 9 km Tytärniemen myllyn paikka Maakunnallisesti arvokas kohde n. 9,5 km Nivalan entinen kunnalliskoti Maakunnallisesti arvokas kohde n. 9,5 km, Nivala Kalakankaan nuorisoseuran lava Maakunnallisesti arvokas kohde n. 10 km Kalakankaan koulu Maakunnallisesti arvokas kohde n. 10 km Lipposen kauppa Maakunnallisesti arvokas kohde n. 10 km, Nivala Karvoskylän ortodoksinen tsasouna Maakunnallisesti arvokas kohde n. 10 km, Nivala Ristikankaan metsäkämppä Maakunnallisesti arvokas kohde n. 11 km Niinikangas Maakunnallisesti arvokas kohde n. 11,5 km Paikallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita ei sijoitu hankealueelle. Haapajärven keskustan osayleiskaava-alueella sijaitsee joitakin paikallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita. (Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy) Kohteet jotka sijaitsevat enintään 5 km etäisyydellä voimaloista ovat lähinnä yksittäisiä rakennuksia. Lähes kaikki näistä kohteista sijaitsevat Haapajärven keskustaajamassa, jonne voimaloita ei näkemäalueanalyysin mukaan suurella todennäköisyydellä näy, tai kohteet ovat osa maakunnallisia ja/tai valtakunnallisia kulttuurimaiseman arvoalueita ja käsitelty osana niitä ja/tai vaikutuksia asutukseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 15 (31) Taulukko 2. Alla olevassa taulukossa on esitetty lähimmät tunnetut muinaisjäännökset. Museovirasto on tehnyt syksyllä 2014 hankealueelta erillisen arkeologisen inventointi. Inventoinnissa ei löytynyt muinaisjäännöksiä. Rekisterinumero Nimi Tyyppi Etäisyys tuulivoimalasta FI.1000272.69010102 Kuusaa Someronmäki Historiallinen 2,2 km asuinpaikka FI.1000272.1000001031 Vehkalahti Kivikautinen asuinpaikka FI.1000272.1000018523 Losku Kivikautinen asuinpaikka 2,4 km 2,4 km Kuva 8. Pienennös liitteestä 1: Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet sekä muinaisjäännökset.

16 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.3 Hankealueen ja sen lähiympäristön maisemakuva Sauviinmäen tuulipuiston hankealue sijaitsee Kalajokilaakson läheisyydessä metsäisellä kannaksella. Hankealueen korkeimmat alueet kohoavat noin 140-150 metrin (mpy) korkeuteen, mutta alustavan voimalasijoittelun mukaan voimalat sijoittuisivat korkeimmillaan noin 140 metrin (mpy) tuntumaan. Ouluntien itäpuolelle suunnitellut voimalat sijaitsevat hieman matalammalla korkeustasolla kuin kaksi läntisintä voimalaa. Hankealueen ympäristön asutus sijoittuu Haapajärven keskustaajamaan sekä jokilaakson peltoalueille. Kalajokilaakson peltoalueet ovat pääasiassa yhtenäisiä ja laajoja. Hankealueen ympäristössä on lisäksi jonkin verran yhtenäisen peltokokonaisuuden ulkopuolisia erillisiä pienialaisempia peltoja. Viljelyalueiden yhteydessä sijaitseva asutus on ryhmittynyt pääasiassa peltoja halkovien teiden varsille yhden tai useamman pihapiirin muodostamiksi saarekkeiksi. Vanhat pihapiirit ovat lähes poikkeuksetta kookkaan puuston ympäröimiä. Kuva 9. Alueelle tyypillistä asutusta Koposperässä. Pihapuuston ympäröimä asutus sijaitsee ryhmän viljelyalueiden keskellä. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG. Hankealue sekä sitä ympäröivät metsäalueet ovat pääosin tehokkaassa talouskäytössä. Maisematilat vaihtelevatkin suljetuista metsämaisemista puoliavoimiin taimikoihin sekä täysin avoimiin hakkuualoihin ja viljelyalueisiin. Suunniteltu tuulipuistoalue on maisemakuvaltaan metsätalouden ja maaaineistenoton muovaamaa. Alueella vaihtelevat maisematilaltaan suljetut metsäalueet sekä taimikot ja hakkuualat. Alueelle sijoittuu myös metsäautoteitä, moottorikelkkareitti sekä latu-ura. Suunnitellut voimaloiden paikat sijoittuvat metsätalousalueille, osin avoimille hakkuuaukeille tai taimikoille. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita. Sauviinmäelle johtavan tien alkupäässä on linkkimasto. 3.3.1 Aineisto ja menetelmät Hankkeen yhteydessä on laadittu näkemäalueanalyysi, joka antaa teoreettisen yleiskuvan siitä, mille alueille ja sektoreille voimalat tai osia niistä tulisivat näkymään. Näkemäalueanalyysi on laadittu WindPRO-ohjelman ZVI-moduulilla (ZVI = Zone of Visual Influence). Analyysissä on luotu alueen maastomalli maastotietokannan korkeuskäyrien ja rakennusten korkeuden perusteella. Analyysissä on otettu huomioon alueen pinnanmuodot ja vesistöt sekä puustonkorkeudet erityyppisillä alueilla perustuen kasvillisuuden osalta Corine CLC2006 (25 m) -tietokannan aineistoon. Tavallisilla metsäalu-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 17 (31) eilla puuston korkeutena on käytetty 15 metriä ja soilla, kallioalueilla sekä muilla vähäpuustoisilla alueilla puuston korkeutena on käytetty 8 metriä. Rakennuksille on annettu korkeudeksi viisi metriä. Mallinnuksessa on käytetty laskentakorkeutena voimaloiden suurinta mahdollista napakorkeutta 149 m ja katselukorkeutena 1,5 m:ä, joka vastaa keskimäärin ihmisen silmän korkeutta. Napakorkeutta on päädytty käyttämään laskentakorkeutena, koska voimaloiden torni ja sen korkeimmalle kohdalle sijoitettavat lentoestevalot ovat pitkillä etäisyyksillä tuulivoimaloista selkeimmin erottuvat osat. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden siipien havaittavuus heikkenee huomattavasti verrattuna tornin näkyvyyteen (Weckman 2006). Analyysissä on eritelty kuinka monta voimalaa näkyy kullakin näkemäsektorilla, mutta ei sitä kuinka paljon voimalat kullekin alueelle näkyvät. Näkemäalueanalyysi on vain yksi maisemavaikutusten arvioinnin tausta-aineistoista eikä siitä voi vetää suoria johtopäätöksiä visuaalisista vaikutuksista. Maiseman luonteella ja näkymäsektoriin sijoittuvien voimaloiden hallitsevuudella on myös vaikutusta visuaalisten vaikutusten merkittävyyteen. Liitteessä 2 ja seuraavissa kuvissa on esitetty laaditun näkemäalueanalyysin tulokset. Ne alueet, joille tuulivoimalat tai osa niistä näkyy, on esitetty kartalla eri värisellä peittorasterilla siten, että mitä tummempi vihreä väri on sitä useampia tuulivoimaloita tai niiden osia kyseiseltä alueelta on havaittavissa. 3.3.2 Näkemäalueanalyysin tulokset Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Vaikka voimalat ovatkin korkeita, niiden havaittavuus saattaa olla usein varsin heikko lähialueelta käsin, jos tuulivoimaloiden ja tarkastelupisteen välille ei jää riittävän laajaa avointa aluetta. Tällaisia avoimia maisematiloja muodostavat mm. peltoaukiot, avosuot ja laajat vesistöt. Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä. Todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin niille alueille, josta näkemäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Toisaalta näkemäalueanalyysissa ei pystytä huomioimaan pienialaisia metsiköitä, yksittäisiä puurivejä tai pihakasvillisuutta, joiden katvevaikutus voi olla paikallisesti merkittävä. Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta. Huomioitava on tietenkin, että vaikka voimalan torni ei näy, voi lentoestevalon loisteen silti havaita sumuisissa ja pimeissä olosuhteissa. Sauviinmäen tuulivoimalat sijoittuvat ympäröiviä alueita hieman korkeammalle, lakialueen tuntumaan, mistä johtuen tuulivoimalat ovat teoreettisesti havaittavissa suhteellisen laajalla alueella. Ympäröivien lähialueiden peitteisyys, sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkemäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle (0-2 km etäisyydellä voimaloista). Lähivyöhykkeellä (2 5 km etäisyydellä voimaloista) Sauviinmäen tuulivoimalat voidaan näkemäalueanalyysin mukaan parhaiten erottaa avoimilta Kalajokijokilaakson peltoaukeilta, Aholanjärven eteläpuolen pelloilta, kirkonkylän koillispuoleisilta pelloilta ja Nokkoudenjärven suolta ja sen ympärillä olevilta pelloilta.

18 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 10. Sauviinmäen tuulivoimahankkeen näkemäalueanalyysi tuulipuiston lähivyöhykkeellä. 5 kilometrin etäisyys voimaloista on merkitty sinisellä viivalla Välivyöhykkeellä (5-12 km etäisyydellä voimaloista) voimalat näkyvät Kalajokilaakson peltoaukeilta, Aholanjärven ja Settijärven ympäristön pelloilta, Haapajärven keskustan alueelta aukeilta paikoilta, sekä muutamilta Pyhäjärventien eteläpuolisilta peltoaukeilta. Voimalat erottuvat, mutta eivät alista maiseman etualalla olevia elementtejä. Näkemäalueanalyysin mukaan tuulivoimalat erottuvat kaukomaisemassa (yli 12 km voimaloista) laajoille alueille Kalajokilaakson peltoaukeilla Nivalan suuntaan. Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden tornit voitaneen erottaa jopa 20 30 km etäisyydeltä. Kaukomaisemassa voimalat tai niiden osat sekä lentoestevalot ovat havaittavissa maisemassa horisontin ja puuston latvuston yläpuolella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 19 (31) Kuva 11. Sauviinmäen tuulivoimahankkeen näkemäalueanalyysi. Näkemäalueet on mallinnettu 20 kilometrin säteellä tuulivoimaloista. 3.4 Havainnekuvat 3.4.1 Laaditut havainnekuvat Havainnekuvia tai havainnekuvaluonnoksia on laadittu kahdeksan kappaletta Sauviinmäen tuulivoimaloista. Valokuvaamispisteet, joista otettuihin kuviin mallinnukset on laadittu, on esitetty kuvassa 22. Valokuvat havainnekuviin on otettu 50 mm polttovälillä, mikä vastaa parhaiten ihmissilmän luonnollista näkökulmaa. Havainnekuvien lisäksi on esitetty WindPro-ohjelman havainnekuvaluonnoksia tuulivoimaloiden sijoittumisesta valokuvaan. WindPro havainnekuvaluonnoksissa on esitetty tuulivoimalan figuuri valokuvan päällä. Punaiset ympyrät kuvaavat roottorin pyyhkäisyaluetta ja keltainen viiva horisontin linjaa. Näillä mukautuskuvilla pyritään havainnollistamaan, kuinka olemassa oleva puusto ja rakennukset katkaisevat näkymät kohti voimaloita. Oheiset kuvat ovat pienennöksiä tai otteita havainnekuvista, jotka löytyvät kokonaisuudessaan liitteestä 3.

20 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 12. Havainnekuvien kuvauspaikat, pienennös liitteen 3 kartasta. Kuva 13. Kuvauspaikka 1, Haapajärven keskusta, Koivuhaka. Alakuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 21 (31) Kuva 14. Kuvauspaikka 2, Uitonsalmensilta Haapajärven keskustaan päin. Voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella. Kuva 15. Kuvauspaikka 3, Vehkapuhdon luoteispuolelta Uitonsalmensilta Haapajärven keskustaan päin. Alemmassa kuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella. Kuva 16. Kuvauspaikka 4, Kontiopuhto. Voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella.

22 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 17. Kuvauspaikka 5, Oksava. Alakuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella Kuva 18. Kuvauspaikka 6, Mäntyperä, Ouluntie. Alakuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 23 (31) Kuva 19. Kuvauspaikka 7, Parkkila, Ouluntie. Voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella. Kuva 20. Kuvauspaikka 8, Olkkola. Voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella. 3.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 3.5.1 Sauviinmäen tuulivoimahankkeen maisemalliset vaikutukset Sauviinmäen tuulivoimalat ja rakennettavat huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulipuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Tuulipuiston hankealueella on maa-ainestenottoalue, joka muodostaa jo olemassa olevan maisemahäiriön alueelle. Muutoin hankealue on tavanomaista metsätalousaluetta. Maisemanmuutokset tuulipuiston alueella ovat kohtalaisia.

24 (31) Haapajärvi Sauviinmäki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuulipuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät todennäköisesti ulotu asutuille alueille, mutta tuulipuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa, joskin melumallinnusten mukaan äänenpainetasot jäävät kohtalaisiksi. Myös maa-ainestenottotoiminnasta aiheutuu meluvaikutuksia alueelle. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa Sauviinmäen hankkeessa n. 1,5 km etäisyyttä tuulivoimaloista. Tälle etäisyydelle ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia eikä laajoja avoimia alueita. Asutuista tiloista lähimmäs voimaloita sijoittuvat Vähäperä ja Hutuli noin 1,7 km etäisyydelle voimalasta 1. Noin 2 km etäisyydelle voimalasta 1 sijoittuu myös kymmenisen muuta asuinrakennusta. Lisäksi yhdet asutut rakennukset sijaitsevat n.2 km etäisyydellä voimaloista 4,7,8 ja 9. Hankealueen välitön ympäristö on varsin peitteistä, joten näkemäalueanalyysin mukaan voimalat näkyisivät lähimmistä, enintään n. 2km etäisyydellä sijaitsevista asunnoista ainoastaan Pohjolan pihapiiriin hankealueen kaakkoispuolelle. Pohjolan pihapiiri on voimaloiden suuntaan pääosin rakennusten rajaama ja lisäksi pihapuusto peittää voimaloita näkyvistä. Voimaloiden vaikutukset lähimpien asutusten maisemakuvaan, mukaanlukien Pohjolan pihapiiri, jäävät suurella todennäköisyydellä vähäisiksi. Kuva 21. Pohjolan tilan rakennuksia tuulipuiston suunnalta kuvattuna. Pihapiiri jää todennäköisesti rakennusten ja läheisen kasvillisuuden katveeseen. Kuva Miina Ant- Wuorinen/FCG Tuulipuiston lähivaikutusalueella, joka ulottuu enimmillään noin 5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, voimalat erottuvat parhaiten laajoilta Kalajokijokilaakson peltoaukeilta, sekä pelloilta Aholanjärven eteläpuolella, kirkonkylän koillispuolella ja Nokkoudenjärven suolta ja sen ympärillä olevilta pelloilta. Voimalat näkyvät viljely-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Haapajärvi Sauviinmäki 25 (31) alueen kohdalla monin paikoin myös Kortejärveä reunustavilta teiltä. Voimalat vaikuttavat korkeilta, mutta niitä on kuitenkin ainoastaan yhdeksän. Useimmiten kaikkia voimaloita ei myöskään nähdä samanaikaisesti puuston, lähellä olevien rakennusten ja maastonmuotojen vaikutuksesta. Läntisin voimala vaikuttaa eniten lähialueen maisemakuvaan, koska se sijaitsee lähimpänä laajoja yhtenäisiä peltoaukeita ja maaston korkeimman kohdan tuntumassa. Lähellä sijaitsevat voimajohdot rakenteineen kuitenkin lieventävät voimalan hallitsevuutta maisemakuvassa. Haapajärven keskusta-alueen ulkopuolella asutus on pääsääntöisesti sijoittunut saarekkeiden yhteyteen, ranta-alueille tai metsän reunaan. Useiden talojen pihoilta ei pääse muodostumaan suoraa näköyhteyttä tuulivoimaloille rakennuksista, rakenteista ja pihapiirien kasvillisuudesta johtuen. Havainnekuva 1 on Haapajärven keskustan kaakkoispuolelta Koivuhaasta. Lähimmälle voimalalle on matkaa noin 2,7 kilometriä. Voimalat näyttävät kuvassa kookkailta mutta erottuvat pilvisellä säällä huonosti. Peltoaluetta halkovan voimajohtolinjan myötä maisemakuvassa on jo tekninen elementti, jolloin tuulivoimaloiden vaikutus ei ole kovin voimakas. Peltotilkkujen reunamilla ja väleissä kasvava puusto vähentää voimaloiden näkyvyyttä. Havainnekuva 2 on Haapajärven keskustan lounaispuolelta, Uitonsalmen sillalta. Lähimmille voimaloille matkaa on noin 5 km, mutta ne jäävät horisonttilinjan alapuolelle, eivätkä näy puiden latvojen takaa. Havainnekuva 3 on Nivalantieltä Vehkapuhdon luoteispuolelta. Kuvauskohta lukeutuu Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kohteeseen Uuputaival. Pihapiirit kuvauskohdan lähistöllä ovat suojaisia, joten voimalat näkyvät lähinnä teille ja pelloille. Kuva osoittaa melko tyypillisen tilanteen, miten voimalat ovat havaittavissa lähialueen laajoille viljelyaukeille. Kuvassa voimalat sulautuvat pilviseen taivaaseen, mutta kirkkaalla säällä osa voimaloista erottuu selvästi taivasta vasten. Muut voimalat sulautuvat maisemaan melko hyvin, mutta voimala 1 erottuu muita selvemmin sijaitessaan maaston korkeimman kohdan tuntumassa ja lähimpänä kuvauspaikkaa. Voimalinja tuulivoimaloiden edustalla kuitenkin lieventää voimaloiden hallitsevuutta maisemakuvassa ja niiden vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan kohtalaisiksi. Havainnekuvassa 4, joka on Kontiopuhdolta, n.3,8 km lähimmistä voimaloista, Kaakilanpuhdon ja Oksavan maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöalueiden rajamailta, kaikki voimalat jäävät metsäsaarekkeen taakse. Voimalat näkyvät lähialueiden pelloille silloin kun metsäsaarekkeet eivät estä näkyvyyttä. Kaakilanpuhdon lähialueilla metsäsaarekkeiden ja pihapuuston estevaikutus ulottuu kuitenkin suhteellisen laajalle. Havainnekuva 5 on otettu tuulipuiston luoteispuolelta Oksavasta Aholantieltä. Kuvauskohta lukeutuu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan kertyy runsaat neljä kilometriä. Tuulivoimalat erottuvat maisemakuvassa melko heikosti, tosin osittain pilvisestä säästä johtuen. Kirkkaalla säällä voimalat näkyvät luonnollisestikin selvemmin mutta eivät hallitse maisemakuvaa. Kolme voimalaa peittyy kokonaan tai lähes kokonaan puuston taakse. Voimala numero 1 erottuu maisemassa selvimmin. Havainnekuva 6 on tuulipuistosta pohjoiseen, Ouluntieltä Mäntyperästä, metsäsaarekkeen eteläpuolelta. Etäisyyttä lähimmälle voimalalle on noin 4,7 km. Havainnekuvassa voimalat erottuvat heikosti pilvisestä säästä johtuen. Kirkkaalla säällä 5 voimalaa näkyisi maisemassa selvästi. Kuvauskohta on kuitenkin maisemakuvan kannalta tavanomaista, osin metsittymään päässyttäkin peltoa. Kuvauskohdasta pohjoiseen päin kuljettaessa, jossa sijaitsee asutusta, metsikkö peittää näkymiä tuulipuistolle päin. Lähialuevyöhykkeen maisemakuvaan kohdistuvat haittavaikutukset jäävät kokonaisuudessaan enintään kohtalaisiksi johtuen pääasiassa lähimpien alueiden peitteisyydestä, metsäsaarekkeiden ja pihapuuston katvevaikutuksesta, sekä voimajohtokäytävän sijainnista maiseman arvoalueen ja voimaloiden välissä.