Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Samankaltaiset tiedostot
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Maanparannus mahtava mahdollisuus?

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Maanparannusaineet maaperän hiilitasetta nostamassa

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Orgaanisen aineksen merkitys maan rakenteelle

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö, hiilen määrä maaperässä ja sen vaikutus

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Pyrolyysituotteet lietelannan ravinnearvon turvaajina (PYSTI)

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

Eloisa pelto seminaari

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Siipikarjanlannasta biokaasua

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Toimiva maaperän mikrobisto

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Karjanlannan hyödyntäminen

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Kasvuvoimaa maanparannusaineista. kerääjäkasveista. Elina-hanke Hollola Kaisa Riiko Baltic Sea Actio Group Järki hanke

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Lannoitelainsäädäntö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Ravinteiden kierrätys ja hiilen sidonta maatiloilla Nicholas Wardi

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Maan kasvukunnon korjaaminen

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Komposti ja komposti!

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Maatalousmaan hiilivarannot Suomessa

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

- eliöistä peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos 1p - lista max 4p, á 0.5 p/kohta - kieli ja selkeys 1p

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto

Yhdyskuntalietteen käyttö

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

Transkriptio:

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen Mato koukussa, saalis haavissa: Tutkimustulosten hyödyntäminen tulevan CAP-rahastokauden ympäristötoimenpiteissä MATO ohjelman seminaari13.03.2019

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) 1.5.2016-31.3.2019 Tavoite: Kehittää boreaaliselle ilmastovyöhykkeelle soveltuva hiilivarastomuutosten arviointimenetelmä, joka ottaa huomioon maanparannusaineiden ominaisuudet. Kysymyksiä: Kuinka pysyviä ovat tyypilliset maanparannusaineet maaperässä? Kuinka paljon hitaammin juuret hajoavat kuin maanpäälliset kasvintähteet? Miten lannan prosessointi vaikuttaa hiilen pysyvyyteen maassa? Voidaanko maanparannustoimet saada näkymään kasvihuonekaasuinventaariossa maaperän hiilivaraston lisääntymisenä?

Toteutus Määritettiin kemiallinen laatu isosta joukosta maanparannusaineita ja vastaavia materiaaleja Happoliukoinen, vesiliukoinen, etanoliliukoinen ja liukenematon osite Mitattiin hiilidioksidin tuottoa maahan sekoitetuista materiaaleista laboratoriossa Mitattiin materiaalien hajoamista maassa karikepusseissa Etsittiin tilastollista yhteyttä kemiallisen laadun ja hajoamisen välillä Testattiin Yasso-mallin soveltuvuutta vaikutusten arviointiin Mallinnetaan maanparannuksen hiilivarastovaikutuksia alueellisesti Suomessa 3 14.3.2019

Analysoidut materiaalit Tyyppi Komposti Metsäteollisuuden sivutuotteet Alus- ja kerääjäkasvit Lannat Jätevesilietepohjaiset lannoitevalmisteet Biohiili Materiaali Järviruokokomposti Kasvintähdekomposti Nollakuitu Kalkkistabiloitu liete Liete Raiheinä verso + juuret Puna-apila verso + juuret Lietelanta, sika (raaka) Lietelanta, sika (mädätetty ja separoitu) Lietelanta, nauta (raaka) Lietelanta, nauta (mädätetty) Kuivalanta, broileri Kuivalanta, hevonen (turvekuivike) Kuivalanta, hevonen (olkikuivike) Kuivalanta, nauta+broileri (kuivamädätys) Puhdistamoliete Mädätetty liete, kuivajae (sianliete 25%+teollisuuden massat, separoitu kuivajae) Kompostoitu jätevesiliete + turve (1:1) HTC (paju) Hidas pyrolyysi (mänty, kuori) Torrefikaatio (kuusi) 4 14.3.2019

Materiaalien hajoaminen karikepusseissa 1 v aikana (1) Juuret hajoavat maassa hitaammin kuin versot Prosessointi parantaa lannan orgaanisen aineksen pysyvyyttä maassa Havainnot hajotuskäyrä, josta poistettu muutama poikkeava havainto (+) ---- poikkeavat havainnot mukana Yasso07-mallin arvioima orgaanisen aineksen määrä 5

Materiaalien hajoaminen karikepusseissa 1 v aikana (2) Yasso-malli yliarvioi materiaalien pysyvyyttä maassa puolessa tutkituista materiaaleista Malli arvioi parhaiten kompostoitujen, mädätetyn ja pyrolysoidun materiaalin hajotusta 6

Miten tuloksia voidaan hyödyntää CAP-ohjelman ympäristötoimenpiteissä? Kasvihuonekaasuinventaarion menetelmää voidaan käyttää tiettyjen toimien, esim. orgaanisen aineen lisäyksen tai kerääjäkasvien, vaikutusten raportointiin. Tuloksiin jää kuitenkin iso epävarmuus joidenkin orgaanisten ainesten osalta. Hankkeen tulosten perusteella nähdään, millaiset materiaalit parhaiten kasvattavat maan hiilivarastoa. 7

Loppuseminaari, Oranki ja Mahtava hanke (+Ville hanke) Ma 25.3. 12-16.00, Säätytalo Ohjelma 12.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus (Luke) 12.05 Avaussanat, Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö 12.10 Peltomaan hiilen pitkäaikainen trendi, Jaakko Heikkinen, Luke 12.20 Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon, Tapio Salo, Luke 12.40 Maan orgaanisen aineksen vaikutus typen mineralisaatioon, Helena Soinne, Luke 13.00 Maan ominaisuudet eri kerroksissa, Riikka Keskinen, Luke 13.20 Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa - taloudellinen tarkastelu, Matti Sihvonen, Helsingin yliopisto 13.40 Salamapuheenvuorot Arja Nykänen, ympäristöministeriö Sami Talola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Varsinais-Suomi 13.50 Kahvi 14.20 Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines, Katri Rankinen, Suomen ympäristökeskus 14.40 Maanparannus mahtava mahdollisuus? Kristiina Regina, Luke 15.10 Salamapuheenvuorot OSMO-hanke, Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi CarbonAction-hanke, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group CARBO-hanke, Panu Korhonen, Luke PERA-hanke, Sami Ovaska, Luke 15.30 Keskustelua ja kysymyksiä 15.55 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle 16.00 Tapahtuma päättyy Seminaarin järjestävät hankkeet Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI), Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE). 8 14.3.2019

Kiitos! Hankkeen rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö 9 14.3.2019