KOKKOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKKOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Voimassa 0 alkaen

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU Yleiset määräykset..... 3 2. LUKU Jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevat määräykset... 5 3. LUKU Vesiensuojelua koskevat määräykset... 8 4. LUKU Ilmansuojelua ja meluntorjuntaa koskevat määräykset... 11 5. LUKU Jätehuoltoa ja puhtaanapitoa koskevat määräykset.... 15 6. LUKU Kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskevat määräykset... 17 7. LUKU Muut määräykset..... 18 8. LUKU Voimaantulomääräykset... 18

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 3 KOKKOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Määräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä vähentää ja poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2.1. Nämä määräykset annetaan ympäristönsuojelulain 19 perusteella. 2.2 Määräyksien noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kokkolan kaupungissa toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. 2.3. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3.1. Ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on Kokkolan kaupungissa on noudatettava ympäristönsuojelumääräyksiä, joilla täydennetään ympäristönsuojelulain säännöksiä ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat voimassa koko Kokkolan kaupungin alueella, ellei muualla näissä määräyksissä toisin määrätä. 3.2. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvan- tai ilmoituksenvaraista toimintaa taikka koeluontoista tai poikkeuksellista tilannetta koskevaa toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ympäristöluvassa tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Näillä ympäristönsuojelumääräyksillä rajataan kuitenkin melua aiheuttavan tilapäisen toiminnan ilmoitusvelvollisuutta. Määräykset eivät koske myöskään puolustusvoimien toimintaa. 3.3. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten ja vastaavien määräysten rinnalla ja tarvittaessa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys, järjestyslaki sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa silloin, kun tämän voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon. 3.4. Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään. 4 Paikalliset olosuhteet 4.1. Kokkolan kaupungissa on paikallisten olosuhteiden perusteella rajattuja alueita, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja määräyksiä, ovat: pohjavesialue, jolla tarkoitetaan sellaista pohjavesialuetta, joka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi tai soveltuvaksi pohjavesialueeksi (luokat I ja II). (Liitekartta 1).

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 4 pohjaveden varsinainen muodostumisalue, jolla tarkoitetaan sellaista aluetta pohjavesialueen sisällä, jolta sade- ja sulamisvedet kerääntyvät ja muodostavat pohjavesiesiintymän (Liitekartta 1) ranta-alue, jolla tarkoitetaan vesiensuojelun kannalta tärkeätä (merenranta tai muu tärkeä vesistö) tai vedenhankinnan kannalta tärkeän vesistön (Öjanjärvi) rantavyöhykettä. Rantaalue ulottuu noin 50 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Öjanjärven ranta-alue ulottuu noin 150 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. (Liitekartta 1). vesilaitoksen toiminta-alue, on alue joka on määritetty kunnan toimesta siten kuin vesihuoltolaissa (119/2001) on säädetty. Vesilaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla on liityttävä talousvesien, jätevesien ja hulevesien johtamisjärjestelmään. puskurivyöhyke, jolla tarkoitetaan aluetta, joka sijaitsee ranta- ja pohjavesialueiden sekä peruskäsittelyn alueen välissä. Puskurivyöhyke on vesiensuojelun kannalta pilaantumisherkkää aluetta (VNA 209/2011 4 ). (Liitekartta 1) peruskäsittelyn alue, jolla tarkoitetaan aluetta, jossa jätevesien vaikutus vesistöjen ja pohjavesialueiden veden laatuun on vähäistä ja jossa jätevedet voidaan käsitellä ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetun asetuksen (VNA 209/2011) jätevesien puhdistamista koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti. (Liitekartta 1) Lisäksi näissä määräyksissä käytettyjä käsitteitä ovat: vesistö, jolla tarkoitetaan aluetta joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä. Vesistöjä ovat avopintaiset sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osineen. Vesistönä tai sen osana ei pidetä ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneen kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrässä kulkea. Vesistönä ei pidetä myöskään lähdettä, kaivoa tai muuta vedenottamoa, vesisäiliötä tai tekolammikkoa. asemakaavoitettu alue, jolla tarkoitetaan alueita joilla on lainvoimainen asemakaavoituspäätös. harmaat jätevedet, joilla tarkoitetaan pesuvesiä ja muita koostumukseltaan niitä vastaavia jätevesiä. Harmaat jätevedet eivät sisällä wc-vesiä. tuotantoeläimet, joilla tarkoitetaan lehmiä, hevosia, sikoja, lampaita, kanoja, turkiseläimiä ja vastaavia. lumen varastointialue, jolla tarkoitetaan aluetta johon tuodaan ja varastoidaan toisilta kiinteistöiltä kerättyä lunta.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 5 2. LUKU JÄTEVESIEN JOHTAMISTA JA KÄSITTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 5 Yleiset määräykset 5.1. Vesilaitoksen toiminta-alueella kiinteistön tulee liittyä rakennettuihin talousveden, jäteveden ja hulevesien johtamisjärjestelmään, ellei tästä ole saatu vapautusta. Kun kiinteistö liittyy viemäriverkostoon, tulee jätevesien laatu ja määrä arvioida sopimuksen laadinnan yhteydessä, jolloin tulee myös harkittavaksi mahdollinen ympäristölupavelvollisuus. 5.2. Jäteveden saostuskaivot tulee tyhjentää ohjeiden mukaisesti ja aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa. Säiliöistä ja saostuskaivoista tulevat jätevesilietteet tulee toimittaa käsittelyyn asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. 5.3. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huollosta, säiliöiden ja saostuskaivojen tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista. Kirjanpidosta tulee ilmetä huollon, tyhjennyksen tai mittauksen ajankohta ja suorittaja sekä minne lietteet on toimitettu ja niiden määrä (m 3 ). Pienpuhdistamojen, fosforinpoistokaivojen sekä muiden kemiallisten käsittelyjärjestelmien osalta on lisäksi pidettävä kirjaa kemikaalien syöttösäädöistä ja kemikaalin lisäyksistä. Kirjanpito tulee pyydettäessä antaa tiedoksi kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle. 6 Jätevesien käsittely ja johtaminen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla 6.1 Rakennettaessa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle on suunnitelma jätevesien käsittelystä esitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen tai rakentamista koskevan ilmoituksen liitteenä olevalla jäteveden johtamista koskevalla lomakkeella ja asemapiirroksella. 6.2 Sijoitettaessa jätevesien käsittelylaitteistoja tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo - maastosta, pohjavesiolosuhteista ja maaperästä riippuen 20-50 Vesistö 20 Tie, tontin raja 3 - etäisyys tontin rajasta saa naapurin suostumuksella olla pienempikin kuin 3 metriä Suojakerros ylimmän käsittelykohdassa esiintyvän pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa 0,25 - imeytyksessä 1,00 Mikäli saunarakennus sijaitsee lähempänä kuin 20 metriä rantaviivasta, pesuvedet voidaan imeyttää edellä mainittua vähimmäisetäisyyttä lähemmäksi, mutta ei kuitenkaan saunan ja rantaviivan väliselle alueelle. Jäteveden puhdistuslaitteistot tulee rakentaa ja sijoittaa siten, että keskimäärin kerran 200 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/200 ) aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. HW 1/200 vastaa N60 korkeusjärjestelmässä tasoa +130cm.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 6 6.3 Vesiensuojelun kannalta erityisen tärkeillä alueilla jätevedet tulee käsitellä vähintään seuraavalla tasolla: 1. Pohjavesialue: Pohjavesialueilla (liitekartta 1) on jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan kielletty. Näillä alueilla on kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle, yleiseen viemäriverkkoon tai kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön. Jätevesilietteen levittäminen pohjavesialueelle on kielletty. 2. Ranta-alue: Ranta-alueilla (liitekartta 1) vesikäymälän rakentaminen ja käyttö on kielletty, mikäli kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin tai mikäli vesiä ei johdeta umpisäiliöön tai tiiviissä jätevesiputkessa pois ranta-alueelta. Lisäksi edellytyksenä on ympärivuotinen tieyhteys huollon järjestämiseksi. Harmaiden jätevesien käsittely tulee tehdä vähintään peruskäsittelyn alueen vaatimusten mukaisesti. 6.4 Puskurivyöhykkeellä (liitekartta 1) tulee jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta vähentää orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 6.5 Peruskäsittelyn alueella (liitekartta 1) tulee jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta vähentää orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Peruskäsittely on mahdollista mikäli käsittelyjärjestelmän sijoituksessa täyttyvät seuraavat etäisyyskriteerit: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Pohjavesialueen raja (tai vedenhankintaan käytettävä vesistö, eli Öjanjärvi) 500 Vesistö 200 Naapurin raja 10 Talousvesikaivo 200 6.6 Kaikkien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee uusia vaatimusten mukaisiksi 15.3.2016 mennessä siten kuin ympäristönsuojelulaissa (86/2000) on säädetty. Vaatimuksista voi poiketa siten kuin ympäristönsuojelulain (86/2000) 27 d :ssä säädetään, pohjavesi- ja rantaalueita lukuun ottamatta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Liitteessä 1 on kuvattu jätevesien käsittelymenetelmät ja annettu ohjeet menettelytavoista jätevesijärjestelmiä rakennettaessa ja uusittaessa. 6.7 Mikäli eläinsuojan wc-vesiä ei voida johtaa yleiseen viemäriverkostoon, tulee ne käsitellä eläinsuojan sijainnista riippuen 6 :n määräysten mukaisesti. Taudinaiheuttajien leviämisen takia wc-vesien ja näiden käsittelyssä muodostuvien lietteiden hyödyntäminen maataloudessa on mahdollista ainoastaan, mikäli lietteen hygieeninen laatu on varmistettu Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ohjeiden mukaisesti (esim. hygienisoiva kalkkistabilointi).

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 7 Maitohuoneiden pesuvedet voidaan käsitellä yhdessä asuinkiinteistön jätevesien kanssa, mikäli järjestelmä soveltuu maitohuoneiden pesuvesien käsittelyä varten. Pelkästään asumisjätevesien käsittelyyn suunniteltuja järjestelmiä ei saa käyttää maitohuoneiden pesuvesien käsittelyyn. 7 Viemäriin johdettavat jätevedet sekä hulevesien käsittely 7.1. Sen lisäksi mitä ympäristönsuojeluasetuksen 3 :ssä, valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (VNA 1022/2006) ja ympäristönsuojelulain 11 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa on säädetty, tulee jätevesien viemäriin johtamisessa noudattaa tässä pykälässä annettuja määräyksiä. 7.2. Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin ja puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä. Jätevesiviemäriin ei saa myöskään johtaa peruskuivatus-, sade- tai sulamisvesiä. 7.3. Öljyä, polttoaineita, liuottimia ja/tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. 7.4. Kiinteistön haltijan on huolehdittava kohdassa 7.3 mainittujen erotinlaitteistojen toiminnasta, huollosta ja tyhjennyksestä. Tositteet erotinlaitteiden huolloista ja tyhjennyksistä on säilytettävä ja niitä koskevat tiedot on annettava pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja viemärilaitokselle. 7.5. Jätevesien johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty. 7.6. Hulevedet kiinteistöiltä on johdettava siten, että hulevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista, haittaa tiealueille, naapurikiinteistöille tai muille kiinteistöille. Teollisuus- ja yrityskiinteistöjen varasto-, lastaus- ja pysäköintialueiden hulevesien käsittely on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pohjaveden, vesistöjen tai maaperän pilaantumista. Liitteessä 1 on kuvattu hulevesien käsittelymenetelmät ja annettu ohjeet menettelytavoista eri alueilla.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 8 3. LUKU VESIENSUOJELUA KOSKEVAT MUUT MÄÄRÄYKSET 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden, mattojen ja tekstiilien pesua sekä pohjavesialueita koskevat muut rajoitukset 8.1. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla lukuun ottamatta tähän tarkoitukseen erikseen varattuja paikkoja. 8.2. Tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on sallittu muilla kuin liuotinpesuaineilla, mikäli kaikki pesuvedet voidaan johtaa jätevesiverkostoon tai imeyttää maaperään omalla kiinteistöllä siten, että siitä ei aiheudu haittaa naapureille. Pesuvesiä ei saa johtaa suoraan hulevesiviemäriin. Edellä mainittujen laitteiden pesu on kielletty paikoissa, josta pesuvedet voivat joutua suoraan vesistöön. 8.3. Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja muiden laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Vesien viemäriin johtamiselle tulee olla viemärin haltijan lupa. 8.4. Pohjavesialueilla on ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpesuaineilla on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. 8.5. Pesuaineiden käyttö mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesussa on kielletty vesistössä sekä yleiseen käyttöön osoitetuilla ranta-alueilla, lukuun ottamatta tarkoitusta varten rakennettuja pesupaikkoja. Pesupaikoilla jätevesien käsittely tulee järjestää riittävän korkeatasoisesti. Kiinteistöillä ja ranta-alueilla pesu tulee aina järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön, ojaan tai sadevesiviemäriin, vaan ne imeytetään maaperään tai käsitellään muulla ympäristöhaittoja aiheuttamattomalla tavalla. 8.6. Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevien keinotekoisten vesialtaiden käyttö eläinten uittamiseen taikka muuhun vastaavaan pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on kielletty. 8.7. Pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää ympäristölle tai pohjavedelle vaarallisia lämmönsiirtoaineita. 8.8. Ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettu pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on pohjavesialueella kielletty. 8.9. Kasvinsuojeluaineita ei saa levittää pohjavesialueilla, mikäli se on kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteen mukaan kiellettyä tai vältettävää. 8.10. Kasvinsuojeluaineiden levittämisessä tulee huolehtia siitä, että ainetta ei leviä levitykselle tarkoitetun alueen ulkopuolelle tai naapurikiinteistöille. 9 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan varastointi ja levitys 9.1. Sen lisäksi, mitä Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty, tulee lannan varastoinnissa ja käsittelyssä noudattaa tässä pykälässä annettuja määräyksiä. 9.2. Lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä ja katettuja tai muulla tavoin suojattuja siten, että lannan sisältämät ravinteet eivät pääse esimerkiksi sade- tai sulamisvesien vaikutuksesta leviämään ympäristöön. Lanta on varastoitava asianmukaisessa lantalassa, jonka varastointitilavuuden on oltava riittävä 12 kk:n tarvetta ajatellen, laidunaika pois lukien. Vaadittavasta lannan varastointitilavuudesta voidaan myös poiketa, mikäli lantaa

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 9 luovutetaan sellaiselle yrittäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisella tavalla varastoitavaksi tai välittömään hyötykäyttöön taikka lantaa varastoidaan asianmukaisesti tehdyssä ja peitetyssä lantapatterissa noudattaen nitraattiasetuksen liitteen 1 menettelyä ja päästöt vesiin voidaan estää. Poikkeamisesta tulee riittävän ajoissa etukäteen ilmoittaa (nitraatti-ilmoitus) Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi antaa asiasta ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla tarvittavia määräyksiä. Hevostalleissa, joissa ei ole lantalaa, on lannan varastointi järjestettävä asianmukaisesti siten, että ravinteiden leviäminen maaperään, pohjaveteen ja vesistöihin estetään. Lannan voi varastoida esim. siirtolavalla tms., joka katetaan lannanpoistojen välillä tiiviillä katteella, kuten esim. pressulla. Rakennettaessa uusia hevostalleja tai laajennettaessa vanhoja, on tallin yhteyteen rakennettava asianmukainen lantavarasto. Lantavarasto on mitoitettava tallin eläinpaikkojen mukaisen eläinmäärän mukaan. 9.3 Turkiseläinten lanta tulee ennen sen hyötykäyttöä kompostoida tai käsitellä muulla vastaavalla tavalla lannassa olevien taudinaiheuttajien tuhoamiseksi. 9.4. Lanta tulee levittää siten, että se ei pääse huuhtoutumaan vesistöön tai muuhun vesilain 1.luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen aiheuttaen niiden pilaantumisen vaaraa. Lantaa ei saa myöskään levittää siten, että siitä voi aiheutua pohjaveden laadun heikentymistä taikka muuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Vesistöjen rantaan tulee jättää vyöhyke, jolle ei levitetä lantaa, lietelantaa, virtsaa eikä puristenestettä. Vyöhykkeen on oltava leveydeltään vähintään 10 metriä. Kuivalantaa, joka mullataan välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, sekä sijoituslannoituksena käytettävää lietelantaa ja virtsaa, voidaan tästä poiketen käyttää kauempana kuin 5 metriä vesistöstä. Talousveden hankintaan käytettävien vesistöjen, kaivojen ja lähteiden ympärille on lisäksi maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta, pohjaveden virtausolosuhteista ja maalajista riippuen jätettävä vähintään 30-100 m:n levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kuivalannalla, lietelannalla, virtsalla ja puristenesteellä. Lietelannan, virtsan, puristenesteen sekä pesuvesien levitys pohjavesialueella on kielletty. Mikäli ympäristölupapäätöksissä on annettu näistä määräyksistä poikkeavia määräyksiä tulee niitä noudattaa näistä määräyksistä riippumatta. 9.5. Lannan, lietelannan ja virtsan levitys tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti siten, että siitä naapureille mahdollisesti aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lantaa, lietelantaa ja virtsaa ei saa levittää 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa, lietelantaa ja virtsaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Syksyllä 15.9. jälkeen levitetty lanta tai lietelanta on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Lannan enimmäiskäyttömäärät syksyllä ovat 30 tn/ha kuivikelantaa, 20 tn/ha naudan lietelantaa, 15 tn/ha sian lietelantaa tai 10 tn/ha siipikarjan ja turkiseläinten lantaa. Asemakaavoitetulla alueella ja sen reunalla, 100 metriä lähempänä asutusta, pelto tulee muokata kuivalannan levityksen jälkeen 1 vuorokauden sisällä ja lietelannan levityksen jälkeen 4 tunnin sisällä levityksestä. Mikäli lietelannan ja virtsan levitykseen käytetään sijoitusmultausta tai ne levitetään kasvillisuuden pintaan, peltoa ei tarvitse muokata jälkeenpäin. Muilla alueilla suositellaan lietelannan ja virtsan sijoitusmultausta ja kuivalannan nopeaa multaamista mahdollisten hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 10 10 Ruoppaus ja vesikasvien niitto 10.1. Koneellisesti suoritettavasta vesirakennustyöstä (esimerkiksi ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys) on vähintään kuukautta ennen toimenpiteiden aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle tai kirjallinen tiedonanto kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10.2. Vesistössä tapahtuva vesikasvien niitto tulee tehdä vesilintujen pesimäajan jälkeen. Niittojäte tulee kerätä pois vedestä ja läjittää kompostoitumaan maalle omalle kiinteistölle tai maanomistajan suostumuksella toisen maalle tai käsitellä asianmukaisesti niin, ettei siitä aiheudu haittaa vesistölle tai ympäristölle. 11 Lumen varastoalueen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 11.1. Lumen varastoalueen sijoittamisessa ja toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että lumen varastointi tai -sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Toiminnanharjoittaja tai kiinteistön omistaja on velvollinen poistamaan lumen varastoinnista mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat. 11.2. Lumen varastointialuetta ei saa sijoittaa vesistöön tai pohjavesialueelle. Lumen varastointi vedenhankintaan soveltuvan vesistön (Öjanjärvi) ranta-alueella tulee järjestää siten, että sulamisvedet voidaan käsitellä hallitusti ja aiheuttamatta haittaa vesistölle.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 11 4. LUKU ILMANSUOJELUA JA MELUNTORJUNTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 12 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy 12.1. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa sellaisia materiaaleja tai aineita, joiden palaessa savukaasujen mukana ympäristöön kulkeutuu siinä määrin nokea, hiukkasia, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, terveyshaittaa tai muuta haittaa naapurikiinteistölle. Tällaisia materiaaleja tai aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, muovit ja muu vastaava materiaali sekä muut huonosti palavat materiaalit. 12.2. Polttolaitetta tulee käyttää, säätää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa ympäristölle, terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. 12.3. Rakennuksen savukaasujen tai muiden päästöjen poisto on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu merkittävää haittaa tai vahinkoa naapurikiinteistöille tai sen asukkaille. 13 Hiekoitushiekan poistaminen 13.1 Kiinteistön haltijan tai kunnossapitovelvollisen tulee poistaa hiekoitushiekka tai vastaava mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi keväisin katujen kuivumisen jälkeen. Puhdistettava alue on kasteltava ennen koneellista hiekanpoistoa. Lehtipuhaltimen tai vastaavan käyttö hiekan poistossa on kielletty. 14 Ulkona tapahtuvaa tilapäistä hiekkapuhallusta koskevat määräykset 14.1. Ulkotiloissa tapahtuva tilapäinen hiekkapuhallus on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu-, pöly- tai muuta haittaa lähimmille naapurikiinteistöille tai yleisten alueiden käytölle. Mikäli ulkona tapahtuva hiekkapuhallus on jatkuvaa tai laitosmaista on toimintaan oltava voimassa oleva ympäristölupa. 15 Jätteiden polttoa koskevat määräykset 15.1 Jätteiden poltto on kielletty. Kiinteistöllä saa kuitenkin lämmityksen yhteydessä tai ulkona sijaitsevassa pienimuotoisessa tulisijassa, kuten grillissä tai vastaavassa, polttaa kyllästämätöntä puuta, risuja, oksia tai käpyjä, mikäli siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa muille kiinteistöille. Risujen, oksien, lehtien, olkien, heinien ja vastaavien avopoltto on kielletty asemakaavoitetulla alueella. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa vähäisiä määriä kyllästämätöntä puutavaraa, risuja, oksia, olkia ja lehtiä siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. 16 Kokkoja koskevat määräykset 16.1. Kokko tulee sijoittaa siten, että siitä ei aiheudu savuhaittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Alue tulee siivota 3 vrk:n sisällä kokon polton jälkeen. 16.2. Kokossa saa polttaa oksia, risuja ja muuta puuainesta, ei kuitenkaan kyllästettyä puuta tai vastaavaa.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 12 17 Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman ja murskaamon toimintaa koskevat määräykset 17.1. Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon (toiminta-aika alle 50 vrk) toiminnan edellytyksenä on että: 1. Asfalttiasemaa ei sijoiteta pohjavesialueelle eikä alle 150 metrin etäisyydelle asuin- ja vapaa-ajankiinteistöistä. 2. Toiminnan melupäästöt eivät lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja. 3. Toiminnan päästöt ilmaan eivät aiheuta valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 annettujen ilmanlaadun ohjearvojen ylitystä 4. Toiminnassa tarvittavien polttoaineiden tai muiden ympäristölle vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely sekä toiminnassa mahdollisesti muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely järjestetään siten, että niiden joutuminen maaperään tai muualle ympäristöön on estetty. 5. Laitokset eivät ole toiminnassa yöaikaan klo 22.00-07.00, eikä viikonloppuisin (la-su) tai pyhäpäivisin. 6. Laitoksen toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17.2. Pohjavesialueelle, taajaan asutulle alueelle taikka virkistysalueelle ei saa sijoittaa tilapäistä tai siirrettävää asfalttiasemaa tai murskausasemaa. 17.3. Toiminnan päätyttyä on tilapäisen asfalttiaseman ja murskaamon käytössä ollut alue toiminnanharjoittajan toimesta puhdistettava ja siellä olevat jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten. 18 Meluilmoitusta (YSL 60 ) edellyttävät toiminnat ja tapahtumat 18.1. Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavista töistä ja tapahtumista: 1. Räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai muusta vastaavasta erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta työstä, mikäli työtä tehdään muulloin kuin arkisin maanantaista perjantaihin kello 07.00-18.00 välisenä aikana tai jos työ kestää enemmän kuin neljä viikkoa; 2. Merkittävästä rakentamis- ja purkutyöstä, mikäli erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavia työvaiheita tehdään: - kahtena tai useampana viikonloppuna perjantain klo 18.00 ja maanantain klo 07.00 välisenä aikana; - yli viiden päivän ajan kello 18.00 22.00 välisenä aikana; - yöaikaan kello 22.00 07.00 välisenä aikana; 3. Ulkona järjestettävästä yleisötapahtumasta, jonka aiheuttaman melun voidaan olettaa kantautuvan laajalle alueelle;

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 13 4. Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta käytöstä ulkotiloissa; 5. Moottoriurheilukilpailusta, jonka aiheuttaman melun arvioidaan kantautuvan asuinalueelle; 6. Lentonäytöksestä sekä tilapäisestä yleisölennätyksestä, johon kuuluu yli kymmenen laskua tai nousua; Vaikka kohdissa 1 ja 2 tarkoitettua ilmoitusta ei edellytettäisikään, on toiminnanharjoittajan kuitenkin tiedotettava työmaan vaikutusten piirissä oleville naapurikiinteistöjen haltijoille meluhaittaa aiheuttavan työn laadusta, sen kestosta sekä työmaan vastaava yhteyshenkilö. Ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa tekemään ilmoituksen muistakin tilapäisistä tapahtumista ja töistä, jos niiden arvioidaan aiheuttavan erityisen häiritsevää melua lähialueelle. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. 18.2 YSL:n 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta on seuraavia poikkeuksia: Äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa kello 07.00 22.00 välisenä aikana on sallittu ilman ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta yksipäiväisten ja kertaluontoisten tapahtumien yhteydessä seuraavissa paikoissa: - urheilukentillä ja alueilla - oppilaitosten ja koulujen piha-alueilla - yhdistysten kiinteistöjen piha-alueilla - Keskuspuistossa - Kauppatorilla ja Mannerheimin aukiolla - Kälviän torilla - Länsipuiston ja Halkokarin lavoilla sekä muissa vastaavissa esiintymiseen tarkoitetuissa paikoissa - Koivuhaan torilla - Vanhasatamanlahden leirintä- ja festivaalialue - Villa Elban alueella - Kävelykadut Meluilmoitusta ei myöskään tarvitse tehdä ilotulitusnäytöksestä. Ilotulituksesta on kuitenkin ilmoitettava Kokkolan kaupungin palo- ja pelastusviranomaiselle ennen tapahtuman järjestämistä. 18.3 Yleisötilaisuuksien ja muiden tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee lähiympäristöä mahdollisimman vähän. 19 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen 19.1. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden, kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen, lehtipuhaltimen, ruohonleikkurin tai moottorisahan käyttäminen sekä häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikaan klo 22.00 07.00 välisenä aikana. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 14 Määräysten aikarajoitus ei koske: 1. maaseutuelinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinän/viljakuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä. 2. liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävä välttämättömänä.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 15 5. LUKU JÄTEHUOLTOA JA PUHTAANAPITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 20 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen kiinteistöllä 20.1 Jätteiden keräilystä, varastoinnista, käsittelystä ja hyödyntämisestä kiinteistöllä säädetään jätehuoltomääräyksissä ja niistä ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden taikka muun ympäristön pilaantumisen vaaraa. Haittaeläimien pääsy jätteiden keräily- ja varastointipaikkoihin, säiliöihin sekä kompostoreihin tulee estää. 20.2. Kiinteistöllä saa hyödyntää eloperäisiä jätteitä kompostoimalla. Avokompostissa, joka on suojattava kehikolla tai muulla vastaavalla rakenteella, saa kompostoida puutarhajätteitä, kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä. Muuta biojätettä, kuten ruoantähteitä, jätevesilietepusseja ja kuivakäymäläjätettä saa kompostoida vain suljettavassa, haittaeläinten pääsyltä suojatussa, ilmastoidussa ja lämpöeristetyssä kompostorissa. Kuivakäymäläjätteen ja lietteen kompostoinnista ei saa aiheutua kohtuutonta haju- tai muuta haittaa naapurikiinteistöille. Kompostorin saa sijoittaa lähemmäs kuin 5 metriä naapurin asuin- tai vapaa-ajankiinteistön rajasta naapurin suostumuksella tai mikäli kompostori suojataan aitauksella ja siitä ei aiheudu haju tai muuta haittaa naapurille. Aitauksen rakentamisessa on huomioitava myös mitä rakentamisesta säädetään muissa kunnallisissa ja vastaavissa määräyksissä. Piha- ja puutarhajätteille tarkoitetun asianmukaisesti suojatun avokompostin saa sijoittaa hallinnoimalleen kiinteistölle, mikäli siitä ei aiheudu haju- tai muuta haittaa naapureille. 20.3. Rannoilla, vesistöjen ja valtaojien varsilla suoritettavan risujen ja pensaiden raivaamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että kaadetut risut ja pensaat poistetaan vesistöstä. 20.4. Puutarhajätteet voidaan toimittaa Kokkolan kaupungin osoittamaan vastaanottopaikkaan. 20.5. Kuivakäymälää tulee hoitaa ja käyttää siten, että siitä ei aiheudu haju- eikä muuta haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Käymälän alusastian tulee olla tiivis, jotta kaikki päästöt maaperään, pohjaveteen ja muuhun ympäristöön on estetty. Kuivakäymälän tyhjennysjätteet tulee kompostoida tai toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Kuivakäymäläjätettä saa levittää omalle maalle vain asianmukaisesti kompostoituna. 20.6. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia kiinteistönsä siisteydestä. Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat muut määräykset on annettu Kokkolan kaupungissa voimassa olevissa yleisissä jätehuoltomääräyksissä. 20.7. Ylivuotiset käyttökelvottomat rehupaalit ja vastaavat suositellaan poistettavaksi peltoalueilta ja muilta varastointipaikoilta viimeistään kahden vuoden kuluessa rehupaalien valmistamisesta. Ylivuotiset käyttökelvottomat rehupaalit voidaan hävittää esim. kompostoimalla tai toimittamalla ne asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Paalimuovien polttaminen on kielletty. Paalimuovit on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 16 21 Yleisötilaisuuksien jätehuolto ja puhtaanapito 21.1. Yleisötilaisuuden tapahtumapaikka tulee koko tapahtuma-ajan pitää yleisilmeeltään siistinä ja puhtaana tilaisuuden aikaisella siivouksella ja puhtaanapidolla. Yleisötilaisuuden järjestäjän on myös noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. 21.2. Yleisötilaisuudessa syntyvät jätevedet tulee johtaa viemäriin tai kerätä tiiviiseen umpisäiliöön ja kuljettaa käsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. 21.3. Tapahtuman järjestäjän on huolehdittava siitä, että tapahtuma-alueella on riittävästi yleisön käyttöön tarkoitettuja käymälöitä, jotka puhdistetaan ja tyhjennetään tarvittaessa. Käymäläjätteet tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. 21.4. Yleisötilaisuuden, ilotulituksen tai vastaavan toiminnan järjestäjän tulee siivota tapahtumassa muodostuneet roskat ja jätteet 1 vuorokauden kuluessa tapahtumasta.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 17 6 LUKU KEMIKAALIEN KÄSITTELYÄ JA VARASTOINTIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 22 Polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden käyttö, kunnossapito ja käytöstä poisto 22.1. Terveydelle tai ympäristölle vaaralliset ja haitalliset kemikaalit sekä palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit on säilytettävä niitä koskevien käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisesti sekä muulla tavoin siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja muualle ympäristöön estetään. 22.2. Pohjavesi- ja ranta-alueella uusien polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittaminen maan alle on kielletty. Maanpäälliset polttonestesäiliöt sekä nestemäiset kemikaalisäiliöt tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Olemassa olevat maanalaiset öljysäiliöt pohjavesialueella on tarkastettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 mukaisesti. 22.3. Käytöstä poistettavat maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt sekä putkistot on poistettava maasta ja toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle. Poiston yhteydessä tulee selvittää maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuminen. Mikäli maaperää tai pohjavettä epäillään pilaantuneeksi, tulee siitä välittömästi ilmoittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavesialueella sijaitsevien säiliöiden poiston yhteydessä tulee Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle varata mahdollisuus tarkistaa kaivanto ennen sen umpeen laittamista. 22.4. Maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden sekä nestemäisten kemikaalisäiliöiden tulisi olla kaksivaippaisia tai ne olisi vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävin suuriin ja tiiviisiin suojaaltaisiin. Yli 1 m 3 :n säiliöt tulisi varustaa ylitäytön estolaittein, laponestolaittein sekä pohjavesija ranta-alueilla lisäksi vuotojen tarkkailu- ja hälytysjärjestelmällä. Uusittaessa maanpäällisiä yli 1 m 3 :n polttoneste- ja kemikaalisäiliöitä, on uusien säiliöiden oltava joko kaksivaippaisia tai allastettuja. Uudet säiliöt on myös varustettava asianmukaisin ylitäytön- ja laponestolaittein. Pohjavesi- ja ranta-alueilla säiliöt on lisäksi varustettava vuotojen tarkkailu- ja hälytysjärjestelmällä. Polttonesteen tankkaus yli 1 m 3 :n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen keräämiseksi. Polttonesteen tankkauspaikat tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. 22.5. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön ja viemäriin on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa.

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 18 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 23 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 23.1. Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai tapahtuman järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 24 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 24.1. Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää kirjallisen hakemuksen johdosta yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. 24.2. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. 25 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä 25.1. Näiden ympäristönsuojelumääräysten valvonnasta, laiminlyönnin seuraamuksista sekä pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rikkomisesta 116 :ssä. 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 26 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Kokkolan kaupungin valtuusto on hyväksynyt nämä ympäristönsuojelumääräykset 29 päivänä elokuuta 2011 ( 73). Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 4 päivänä lokakuuta 2011.

Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN JA HOITO 1. Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelu Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelu on osa jätevesijärjestelmän suunnittelua. Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnitelmat tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen 209/2011 liitteen 1, kohdan 2 A yleiset vaatimukset, kohdassa 2 C esitetyt mitoitusvaatimukset sekä jätevesien käsittelystä ja johtamisesta tehtävän ilmoituksen mukaiset vaatimukset. Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnitelma liitetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Jätevesijärjestelmän mitoituksen on perustuttava vähintään siihen lukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, kuitenkin siten että mitoituksen asukasluku on vähintään viisi (AVL 5). Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelijalta edellytetään riittävä pätevyys. Suunnitelman laatijan pätevyyttä arvioidessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 123 :n 1 ja 2 momentin säännökset. Asumisjätevedet voidaan käsitellä yhdessä maitohuoneiden pesuvesien kanssa. Järjestelmän on tällöin oltava suunniteltu maitohuoneen pesuvesien käsittelyyn tai soveltuvuudesta sekä puhdistustehosta on oltava valmistajan toimesta riittävä näyttö. 2. Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen ja rakentamisen valvonta Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista ei saa aloittaa ellei työssä ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta ja rakentamisen valvonnasta vastaa vastaava työnjohtaja. KVV- (kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston) työnjohtaja vastaa johtamansa työn osalta jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta ja valvonnasta kuitenkin siten, että päävastuu rakentamisesta ja rakentamisen valvonnasta on vastaavalla työnjohtajalla. Vastuiden jakaantumien vastaavan työnjohtajan ja KVVtyönjohtajan välillä on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A1, Rakennustyön valvonta. Vastaavan työnjohtajan ja KVV- työnjohtajan hyväksyy kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisen viranomaisvalvonta hoidetaan siten kuin on määrätty maankäyttö- ja rakennuslaissa. 23.03.2011

Liite 1/2 3. Jätevesien käsittelyjärjestelmän hoito ja valvonta Jätevesien käsittelyjärjestelmän käytöstä ja huollosta nimetään vastaamaan järjestelmän toimintaan riittävästi perehtynyt henkilö. Käyttöä ja huoltoa varten kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Käyttö- ja huolto-ohjeet laatii jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelija ja ne on säilytettävä kiinteistöllä. Ohjeiden on täytettävä jätevesiasetuksen liitteessä 2 mainitut vaatimukset. Käyttö- ja huolto-ohjeet on tarvittaessa esitettävä viranomaisille. Järjestelmän huollosta sekä saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennyksestä tulee pitää kirjaa. Tyhjennyskirjanpidoksi riittää maksukuittien säilyttäminen. Pienpuhdistamojen, fosforinpoistoyksiköiden sekä muiden kemiallisten käsittelyjärjestelmien osalta on lisäksi pidettävä kirjaa kemikaalien syöttösäädöistä ja kemikaalin lisäyksistä. Kirjanpito tulee pyydettäessä esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella voi tarpeen vaatiessa pyytää selvitystä jätevesijärjestelmän toiminnasta. Tällainen selvitys vaatii näytteenottoa ja analysointia. Mikäli jätevesijärjestelmästä ei ole mahdollista saada näytettä (mm. imeytyskenttä), on näyte otettava VNA 209/2011 mukaisesti pohjavesiputkesta, joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen alavirtaan pohjavesien virtauksen suunnassa. Pohjavesiputkea ei edellytetä asennettavaksi jokaisen maaimeytykseen perustuvan jätevesijärjestelmän rakentamisen yhteydessä, mutta kiinteistön haltijan on varauduttava pohjavesiputken asennukseen, mikäli siihen myöhemmin on tarvetta. Kiinteistön haltija vastaa mahdollisesta pohjavesiputken asennuksesta. 23.03.2011

Liite 1/3 B. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET ERI ALUEILLA HUOLIMATTA SIITÄ MITÄ JÄLJEMPÄNÄ ON ESITETTY, VOIDAAN KAIKILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄ KORVATA LIITTÄMÄLLÄ KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ YLEISEEN VIEMÄRIIN. YHTEENVETO KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINNASTA ALUEITTAIN ON ESITETTY TAULUKOSSA 1. ALUEJAKO ON ESITETTY LIITEKARTASSA. 1. Pohjavesialue Pohjavesialueet ja siihen rinnastettavissa olevat muut alueet. Jätevesien käsittelyn vaatimukset Jätevesien pääsy pohjaveteen ja vesistöön on estettävä. Jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen säiliöön ja kuljetetaan edelleen hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Vaihtoehtoisesti käsittely kiinteistökohtaisessa tai yhteisessä tiiviissä yksikössä ja johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle 2. Ranta-alue Vesistöjen rantavyöhykkeet sekä maa-ainesten oton tai vastaavan seurauksena muodostuneiden vesialueiden ranta-alueet. Jätevesien käsittelyn vaatimukset: Käymäläjätevedet ja niihin verrattavat jätevedet johdetaan aina tiiviiseen säiliöön ja kuljetetaan edelleen hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Harmaat jätevedet voidaan käsitellä kiinteistön alueella kaksiosaisessa saostuskaivojärjestelmässä suoritetun esikäsittelyn jälkeen maasuodattimessa ja johtaa käsittelyn jälkeen edelleen maastoon. Esikäsiteltyjen jätevesien suoraan maahan tapahtuva imeyttäminen on mahdollista, jos maaperä on siihen soveltuvaa. Jätevedet voidaan käsitellä myös muulla menetelmällä, jolla päästään vastaavaan puhdistustasoon. Suunnitelmissa on tällöin esitettävä luotettava arvio vaihtoehtoisella menetelmällä saavutettavasta puhdistustehosta. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan käsitellä kiinteistökohtaisessa tai yhteisessä tiiviissä yksikössä (kuten esim. pienpuhdistamossa) ja johtaa ranta-alueen ulkopuolelle. Tällöin käsittelyvaatimus menee purkupaikan vaatimusten mukaan. Mikäli kiinteistössä ei ole paineellista talousvesiverkostoa eikä sieltä tule käymäläjätevesiä tai niihin verrattavia jätevesiä ja maaperä on imeyttämiseen soveltuvaa, voidaan jätevedet imeyttää maahan imeytyskaivon tai vastaavan järjestelmän kautta. 23.03.2011

Liite 1/4 3. Puskurivyöhyke Jätevesien käsittelyn vaatimukset: Alueella talousjätevesistä ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä seuraavasti (VNA 209/2011 4 ): Kuormitus Puhdistusteho % BHK 7 90 Fosfori, kok.p 85 Typpi 40 Kaikki jätevedet tulee esikäsitellä kolmesta osastosta koostuvassa saostuskaivojärjestelmässä. Käymäläjätevedet tulee johtaa esiselkeytykseen saostuskaivon ensimmäiseen osaan, johon ei johdeta muita jätevesiä. Tästä voidaan saneerauskohteissa poiketa (eli kaikki jätevedet saostuskaivojärjestelmän ensimmäiseen kammioon), mikäli ns. kaksoisviemäröintiä ei kohteessa ole teknillistaloudellisesti mahdollista järjestää. Tämän jälkeen esiselkeytetyt käymäläjätevedet ja muut jätevedet johdetaan saostuskaivojärjestelmän kahden muun osaston kautta käsiteltäväksi maasuodattimessa ja fosforinpoistokaivossa tai muulla fosforinpoistomenetelmällä. Maasuodattimesta puhdistetut jätevedet voidaan johtaa edelleen maastoon, mikäli se voidaan toteuttaa ilman oman tai naapureiden hyödyntämän pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan käsitellä muulla menetelmällä, jolla päästään edellytettyyn puhdistustasoon. Suunnitelmissa on tällöin esitettävä luotettava arvio vaihtoehtoisella menetelmällä saavutettavasta puhdistustehosta. Käymäläjätevesien ja niihin verrattavien jätevesien maahan imeyttäminen on kiellettyä. Mikäli kiinteistöstä ei tule käymäläjätevesiä tai niihin verrattavia jätevesiä, voidaan muut jätevedet käsitellä kiinteistön alueella kaksiosaisessa saostussäiliössä suoritetun esikäsittelyn jälkeen maasuodattimessa ja johtaa käsittelyn jälkeen edelleen maastoon, mikäli se voidaan toteuttaa ilman oman tai naapureiden hyödyntämän pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Esikäsiteltyjen jätevesien suoraan tapahtuva maahan imeyttäminen on mahdollista, jos maaperä on siihen soveltuvaa. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan käsitellä muulla menetelmällä, jolla päästään edellytettyyn puhdistustasoon. Suunnitelmissa on tällöin esitettävä luotettava arvio vaihtoehtoisella menetelmällä saavutettavasta puhdistustehosta. Mikäli kiinteistössä ei ole paineellista talousvesiverkostoa eikä sieltä tule käymäläjätevesiä tai niihin verrattavia jätevesiä ja maaperä on imeyttämiseen soveltuvaa, voidaan jätevedet imeyttää maahan imeytyskaivon kautta. 23.03.2011

Liite 1/5 4. Peruskäsittelyn alue Peruskäsittely on mahdollista mikäli käsittelyjärjestelmän sijoittaminen täyttää seuraavat kriteerit (VNA 209/2011 3 ): Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Pohjavesialueen raja 500 Vesistö 200 Naapurin raja 10 Talousvesikaivo 200 Jätevesien käsittelyn vaatimukset: Alueella talousjätevesistä ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä seuraavasti: Kuormitus Puhdistusteho % BHK 7 80 Fosfori, kok.p 70 Typpi 30 Kaikki jätevedet tulee esikäsitellä kolmesta osastosta koostuvassa saostuskaivojärjestelmässä. Käymäläjätevedet tulee johtaa esiselkeytykseen saostuskaivon ensimmäiseen osaan, johon ei johdeta muita jätevesiä. Tästä voidaan saneerauskohteissa poiketa (eli kaikki jätevedet saostuskaivojärjestelmän ensimmäiseen kammioon), mikäli ns. kaksoisviemäröintiä ei kohteessa ole teknillistaloudellisesti mahdollista järjestää. Tämän jälkeen esiselkeytetyt käymäläjätevedet ja muut jätevedet johdetaan saostuskaivojärjestelmän kahden muun osaston kautta käsiteltäväksi maasuodattimessa. Maasuodattimesta puhdistetut jätevedet voidaan johtaa edelleen maastoon. Esikäsiteltyjen jätevesien suoraan maahan tapahtuva imeyttäminen on mahdollista (imeytyskenttä, kasettijärjestelmä tai vastaava), jos maaperä on siihen soveltuvaa. Mikäli kiinteistöstä ei tule käymäläjätevesiä tai niihin verrattavia jätevesiä, voidaan muut jätevedet käsitellä kiinteistön alueella kaksiosaisessa saostussäiliössä suoritetun esikäsittelyn jälkeen maasuodattimessa ja johtaa käsittelyn jälkeen edelleen maastoon. Esikäsiteltyjen jätevesien suoraan maahan tapahtuva imeyttäminen on mahdollista (imeytyskenttä, kasettijärjestelmä tai vastaava), jos maaperä on siihen soveltuvaa. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan käsitellä muulla menetelmällä, jolla päästään edellytettyyn puhdistustasoon. Suunnitelmissa on tällöin esitettävä luotettava arvio vaihtoehtoisella menetelmällä saavutettavasta puhdistustehosta. Mikäli kiinteistössä ei ole paineellista talousvesiverkostoa eikä sieltä tule käymäläjätevesiä tai niihin verrattavia jätevesiä ja maaperä on imeyttämiseen soveltuvaa, voidaan jätevedet imeyttää maahan imeytyskaivon tai vastaavan järjestelmän kautta. 23.03.2011