Hankesuunnitelma OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 2. JOHDANTO 3. TAVOITTEET 4. HANKEALUE 5. HANKKEEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS 6. HANKKEESTA TIEDOTTAMINEN 7. ORGANISAATIO 8. YHTEISTYÖTAHOT 9. HANKKEEN VAIKUTTAVUUS 10. AIKATAULU, RAHOITUS JA KUSTANNUSARVIO 2
1. Tiivistelmä OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta, tarjoaa puolueetonta ja ilmaista tiedotusta ja jätevesineuvontaa maaseutualueiden jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2012 31.12.2013 ja toteutusalue koko Etelä-Savon maakunta. Hankkeella tullaan lisäämään erityisesti maaseudun kiinteistön omistajien ja maaseutuyrittäjien tietoa jätevesien puhdistusvelvoitteista, edistämään hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa sekä antamaan muuta haja-asutusalueen vesihuollon järjestämiseen liittyvää neuvontaa. Hankkeessa välitetään myös ajantasaista tietoa mm. säädöksistä ja muista ohjeista jätevesien käsittelylaitteiden rakentamista ja saneerausta harjoittaville maaseutuyrittäjille. Lisäksi hankkeella edistetään kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja helpotetaan neuvontatyötä asetuksen toimeenpanon toteuttamisessa. Toimivilla jätevesijärjestelmillä vähennetään pohjavesien pilaantumisriskiä ja vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta, jolla voidaan vaikuttaa myönteisesti vesien tilan kohentamiseen. Hankkeen yhteystyötahoina toimivat maaseutu-, rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiset sekä kuntien vesihuoltolaitokset. Muita yhteistyötahoja ovat muun muassa ProAgria Etelä-Savo, MTK Etelä-Savo, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti, Etelä-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kylät ry, kyläyhdistykset sekä muut alueen toimijat ja alalla toimivat yritykset. Kiinteää yhteistyötä tehdään lisäksi maakunnassa toimivien paikallisten toimintaryhmien (Piällysmies ry, RaJuPuSu Leader ry, Veen jakaja ry ja Päijänne Leader ry) kanssa. 3
2. Johdanto Valtioneuvoston asetus (Vna 542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla eli hajajätevesiasetus tuli voimaan 1.1.2004. Valtioneuvosto hyväksyi 15.3.2011 hajajätevesiasetuksen muutoksen (Vna 209/2011), joka määrittelee muun muassa uudet vähimmäisvaatimustasot jätevesien puhdistusvaatimuksille sekä antoi lisäaikaa hajajätevesiasetuksen toimeenpanolle 15.3.2016 asti. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jätevesijärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistön omistajan kannalta on tärkeää ehkäistä oman lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Jätevesien käsittelyn tärkeys korostuu ranta- ja pohjavesialueilla. Hajajätevesiasetuksen toimeenpano on ollut hidasta ja on valtakunnallisesti arvioitu, että noin 10 15 % kiinteistöistä on tehostanut jätevesien käsittelyä asetusten edellyttämällä tavalla (asetuksen perustelumuistio 9.3.2011, YM, Tuure Taina). Kiinteistön omistajat eivät useinkaan ole tietoisia nykyisen jätevesijärjestelmänsä toimivuudesta ja siitä, vastaavatko ne asetuksen vaatimuksia. Yleinen kiinnostus jätevesien käsittelyä kohtaan on lisääntynyt ja puolueettomalle jätevesineuvonnalle on tarvetta lähivuosina. Etelä-Savon alueella on toiminut vuosien 2010 ja 2011 aikana kolme seudullista jätevesineuvojahanketta (Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seudun jätevesineuvojahankkeet), jotka ovat kattaneet Kangasniemen kuntaa lukuun ottamatta koko Etelä-Savon alueen. Hankkeen rahoituksesta on vastannut Euroopan aluekehitysrahasto (75 %) sekä hankkeissa mukana olleet kunnat (25 %). Hankkeiden jätevesineuvojat ovat antaneet puolueetonta ja ilmaista hajajätevesineuvontaa toiminta-alueensa kiinteistön omistajille ja yrittäjille. Neuvojat ovat jalkautuneet noin 400 kiinteistölle, olleet mukana yli 100 tilaisuudessa, antaneet puhelin- ja sähköpostineuvontaa noin 1 500 asiakkaalle sekä tuottaneet kymmeniä lehtiartikkeleita paikallislehtiin. Tällä hankkeella jatketaan aiemmilla hankkeilla aloitettua tiedonvälitystä. Kohderyhmänä painottuvat nyt erityisesti maaseudun vakituiset asukkaat, maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset. Hanke helpottaa kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisia haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvien suunnitelmien käsittelyssä edis- 4
tämällä tasokkaampien suunnitelmien esittämistä kuntiin Etelä-Savon alueella, jossa on noin 70 000 viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä. 3. Tavoitteet OMAVESI Oikeaa tietoa haja-asutusalueen vesihuollosta -hankkeen tavoitteena on: Parantaa maaseudun yritystoimintaa ja vakituisten asukkaiden elinolosuhteita. Jätevesineuvojahankkeen määrällisenä tavoitteena on olla mukana 100 tilaisuudessa / tapahtumassa, saada 2 500 kpl yhteydenottoja (puhelin, sähköposti), suorittaa 500 kiinteistökohtaisia kartoituskäyntejä ja tuottaa eri kohderyhmille esitteitä ja tavoittaa tiedottamalla keskeisimmät kohderyhmät, jotka tuottavat runsaasti jätevedettä, kuten maitotilat ja majoituspalvelut. Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa lisäämällä erityisesti maaseudun asukkaiden ja maaseutuyrittäjien tietoa jätevesien puhdistusvelvoitteista sekä antamalla haja-asutusalueella vesihuollon järjestämiseen liittyvää yleisneuvontaa mukaan lukien talousvedenhankintakysymykset. Edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa antamalla kiinteistöjen omistajille yleisneuvontaa soveltuvien jätevesijärjestelmien valitsemiseksi niin, että myös kunnalliset määräykset ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat huomioidaan. Neuvonnan tavoitteena on myös ehkäistä yli- ja alimitoitettujen jätevesijärjestelmien suunnittelua ja rakentamista. Edistää viemäriverkostoon liittymistä siellä, missä se on mahdollista sekä edistää yhteisen viemäriverkoston suunnittelun käynnistymistä vesiosuuskuntien, kyläyhdistysten ja muiden yhteisöjen kautta. Tehdä tiivistä yhteistyötä maaseutuviranomaisten, maaseutuyrittäjien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisätä jätevesijärjestelmiä suunnittelevien ja rakentavien maaseutuyrittäjien jätevesiosaamista tiedottamalla hajajätevesiasetuksen vaatimuksista sekä opastamalla jätevesien käsittelylaitteiden oikeanlaiseen rakentamiseen ja saneeraukseen. 5
Edistää kuntien rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluviranomaisten välistä yhteistyötä hajajätevesiasetuksen toimeenpanossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella vakituisesti asuvat kiinteistön omistajat, siellä toimivat yritykset sekä muut alueella kiinteistöjä omistavat kuten vapaa-ajan asukkaat. Erityisesti neuvontaa kohdennetaan hajaasutusalueiden yrityksille, kuten maatalous-, matkailu- ja ravitsemuspalveluyrityksille. Hankkeesta saatuja tuloksia voivat hyödyntää kiinteistön omistajat, yritykset sekä ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset 4. Toiminta-alue ja toteutusaika Hankkeen toiminta-alue kattaa koko Etelä-Savon. Hankkeeseen osallistuvat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungin lisäksi Enonkosken, Heinäveden, Hirvensalmen, Joroisen, Juvan, Kangasniemen, Kerimäen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Punkaharjun, Puumalan, Rantasalmen, Ristiinan ja Sulkavan kunnat. Toiminta-alueella on noin 70 000 viemäriverkoston ulkopuolista kiinteistöä. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2012 31.12.2013. 5. Toteutus Hanke on luonteeltaan maakunnallinen tiedotushanke ja sen hallinnoinnista vastaa Savonlinnan kaupunki. Hankkeeseen palkataan kolme jätevesineuvojaa, joilla tulee olla soveltuva koulutus sekä riittävä työkokemus. Neuvojat toimivat pääasiassa yhdellä seutukunnalla (Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna). Lisäksi Savonlinnan seudulla toimiva jätevesineuvoja hoitaa neuvontyön ohella myös hankkeen hallinnoinnin, kuten maksatushakemusten ja raporttien laatimisen. Hankekuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiset osallistuvat hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja ohjausryhmätyöskentelyyn. Kuntien muu henkilökunta avustaa tarvittaessa hankkeen vaatimissa hallinto- ja toimistotöissä. Jätevesineuvojien sijoituspaikkakunnat päätetään hankkeen käynnistyessä. Neuvojat sijoitetaan siten, että tiedonvälitys ja kiinteistökohtainen neuvonta voidaan hoitaa toiminta- 6
alueella mahdollisemman helposti ja tehokkaasti. Kaikki hankekunnat järjestävät neuvojille toimitilan, jossa säännöllistä neuvontaa on mahdollista antaa ja josta ei peritä vuokraa. Hankkeen toteutuksessa tullaan hyödyntämään alueella aikaisemmissa neuvontahankkeissa saatuja hyviä toimintatapoja sekä tietoa. Neuvonta-alueet priorisoidaan kuntakohtaisesti tiiviissä yhteistyössä hankekuntien keskeisten viranomaisten kanssa. Hankkeesta raportoidaan rahoittajalle säädösten edellyttämällä tavalla. Hankkeesta tehdään vuosittain lisäksi kuntakohtaiset yhteenvetoraportit. 6. Hankkeesta tiedottaminen Hankkeen tiedotuskanavia ovat kuntien ja hankkeen kotisivut, paikallis- ja maakuntalehdet, radio ja televisio, asukastilaisuudet, kotiin jaettavat tiedotteet ja esitteet, sidosryhmien tiedotuskanavat, näyttelyt ja messut sekä kyläillat ym. tilaisuudet. Hanke pyrkii välittämään tietoa mahdollisimman paljon kiinteässä yhteistyössä yhteistyötahojen ja muiden hankkeiden kanssa. Hankkeesta tehdään esite, jota voidaan jakaa tilaisuuksissa ja muissa asiakaskohtaamisissa tai lähettää esim. tilaisuuksiin kutsuttaessa kutsun liitteenä. 7. Organisaatio Hankkeen hakija on Savonlinnan kaupunki, joka toimii hanketta hallinnoivana isäntäkuntana koko Etelä-Savon maakunnan alueen kattavassa hankkeessa. Savonlinnan on noin 27 800 asukkaan kaupunkikunta, joka käy liitosneuvotteluja Puumalan, Punkaharjun, Kerimäen ja Kesälahden kuntien kanssa 42 500 asukkaan Saimaan saaristokaupungin perustamiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Isäntäkunnan virkaorganisaatiossa hanke kuuluu tekniselle toimialalle sijoitettuun ympäristönsuojelupalveluihin. Hankkeen vastuuhenkilö on Savonlinna kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen. Hankkeeseen palkattavat kolme henkilöä hajasijoitetaan maakunnan kaupunkikeskuksiin Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle, joista käsin he toimivat kaikissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa sovitun aluejaon mukaisesti. Henkilöt ovat Savonlinnan kaupungin palkkalistoilla. 7
Savonlinnan kaupunki on mukana useissa eri EU-rahastoista tukea saavissa kehittämishankkeissa joko suoraan hakijana tai Savonlinnan seudun elinkeinokuntayhtymän kautta. Vastaava maaseudun vesihuoltoa koskenut tiedotushanke kuin tämä, jota hallinnoi Savonlinnan kaupunki, oli Savonlinnan seudun kuntien EAKR-osarahoitteinen jätevesineuvontahanke vuosina 2010 2011. Tästä saatua kokemusperäistä tietoa ja osaamista hyödynnetään tämä hankkeen hallinnoinnissa. Hankkeelle asetetaan sitä ohjaamaan ja seuraamaan ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi ovat suostumuksensa antaneet: Taho Edustaja Varajäsen Savonlinnan kaupunki Punkaharjun kunta Mikkelin kaupunki ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen rakennustarkastaja Jari Heiskanen ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen kunnaninsinööri Jorma Mattinen (Kerimäen kunta) rakennustarkastaja Mikko Luostarinen (Enonkosken kunta) rakennustarkastaja Petri Luukkonen (Hirvensalmen kunta) Ristiinan kunta rakennustarkastaja Juha Häyrinen rakennustarkastaja Asko Patjas (Mäntyharjun kunta) Pieksämäen kaupunki tekninen johtaja Tapani Mähönen ympäristöpäällikkö Eila Kainulainen (Keski-Savon ympäristötoimi) JJR-kunnat ympäristöpäällikkö Harri Korhonen ympäristötarkastaja Jouni Lintunen (Kangasniemen kunta) MTK Etelä-Savo toiminnanjohtaja Vesa Kallio - ProAgria Etelä-Savo kehityspäällikkö Pekka Häkkinen - Ely-keskus. Y- vastuualue Mikkelin kaupunki ympäristöinsinööri Teemu Tuovinen yhdyskuntatekniikan insinööri Markku Suomela Luonnonsuojelu ja ympäristön tila yksikön päällikkö Vesa Toivola maaseutupäällikkö Kari Mikkonen Lisäksi ohjausryhmään kuuluu rahoittajan edustaja ELY-keskuksen E-vastuualueelta. 8
8. Yhteistyötahot Hankkeen tärkeimmät yhteistyötahot ovat kuntien maaseutu-, rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiset sekä kuntien vesihuoltolaitokset. Muita yhteistyötahoja ovat muun muassa ProAgria Etelä-Savo, MTK Etelä-Savo, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti, Etelä-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kylät ry, kyläyhdistykset sekä muut alueen toimijat ja alalla toimivat yritykset. Kiinteää yhteistyötä tehdään maakunnassa toimivien paikallisten toimintaryhmien (Piällysmies ry, RaJuPuSu Leader ry, Veen jakaja ry ja Päijänne Leader ry) kanssa. Hanke pyrkii tiedottamaan toiminnastaan ja haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen vaatimuksista muiden hankkeiden mm. MTK Etelä-Savon järjestämissä maataloustukia koskevissa tiedotustilaisuuksissa, jotka tavoittavat hyvin maaseutuyrittäjät. 9. Vaikuttavuus Hanke edistää erityisesti maaseudun vakituisia asukkaita ja maaseudun yrittäjiä (maatalous-, matkailu- ja ravitsemuspalveluyritykset sekä suunnittelu- ja koneyritykset) rakentamaan ja saneeraamaan jätevesien käsittelyjärjestelmiä hajavesiasetuksen vaatimusten mukaiselle tasolle. Näin vähennetään pohjavesien pilaantumisriskiä ja pienennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta, mikä parantaa vesistöjen tilaa ja auttaa vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamisessa sekä vähentämään jätevesistä peräisin olevaa hygieenistä haju ym. ympäristöterveydellistä haittaa. Lisäksi annetaan muuta vesihuollon järjestämiseen liittyvää neuvontaa, kuten talousveden hankintakysymykset, joiden merkitys on erityisen suuri maaseudun yrittäjille. Vesistöjen hyvä vedenlaatu on elinehto erityisesti puhtaista vesistään tunnetun Järvi- Suomen mökkiyrittäjille. (Koska pääosa Etelä-Savon järvistä on luonnostaan karuja, jo pienetkin ravinnelisäykset saattavat saada aikaan vesistöjen laadussa näkyviä muutoksia. Tämä yhdistettynä ranta-alueella sijaitsevien loma-asuntojen suureen määrään, nostaa jätevesien käsittelyn liittyvät ratkaisut Järvi-Suomen alueella tärkeään rooliin vesistöjen laadun kannalta.) Hanke parantaa kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisten resursseja käsitellä esitettyjä suunnitelmia ja lisää viranomaisten tietoutta haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tilasta. 9
10. Aikataulu, rahoitussuunnitelma ja kustannusarvio Hanke on luonteeltaan maakunnallinen tiedonvälityshanke ja se toteutetaan vuosina 2012 ja 2013. Hankkeeseen haetaan 75 % rahoitusta Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007 2013 toimintalinjasta 3. Loppurahoitus haetaan hankkeessa mukana olevista kunnista (25 %). Hankkeen julkinen tuki maksetaan syntyneiden kulujen perusteella kahdesti vuodessa hanketta hallinnoivalle taholle eli Savonlinnan kaupungille. Savonlinnan kaupunki laskuttaa mukana olevia kuntia kahdesti vuodessa kuntien kustannusosuuksien (arviot) mukaisesti (taulukko 2). Hankkeen kustannukset muodostuvat pääosin henkilöstön palkka- ja matkakustannuksista. Lisäksi kustannuksia muodostuu tiedottamiseen liittyvistä kuluista (kiinteistökohtaiset kirjeet, esitteet, lehti-ilmoitukset, www-sivut yms.), puhelimien ja tietokoneiden vuokrista sekä niiden käyttökuluista sekä muista hankkeen toteuttamiseen liittyvistä kuluista (taulukko 1). Hankkeen alustava aikataulu on liitteenä. Taulukko 1. Kustannusarvio. Kustannusarvio: 2012 2013 Yhteensä: Henkilöstökustannukset 151 000 151 000 304 000 jätevesineuvoja, jolle kuuluu hankkeen hallinnointi, palkka on 3 000 / kk jätevesineuvojien tehtäväkohtainen palkka on 2 850 / kk henkilöstökustannuksissa (150 000 ) on huomioitu lomarahat ja sivukulut 21,75 %) Ostopalvelut 12 500 12 500 25 000 painatukset ja ilmoitukset 9 000 9 000 Kahvitukset 1 500 1 500 asiantuntijapalvelut 2 000 2 000 Matkakustannukset 21 000 21 000 42 000 ajokilometrit (kiinteistökäynnit) 18 000 18 000 10
koulutustilaisuudet yms. 3 000 3 000 Vuokrakustannukset 5 000 5 000 10 000 ATK-palvelut 5 000 5 000 Muut kulut 9 500 9 500 19 000 toimistokulut 6 000 6 000 puhelinkulut 2 000 2 000 muut tarvikkeet 1 500 1 500 Yhteensä 200 000 200 000 400 000 Taulukko 2. Kuntien kustannusosuudet Kuntien kustannusosuudet: Kunta Asuinkiinteistöt Lomakiinteistöt Yhteensä Osuus (%) Osuus 2012 ( ) Osuus 2013 ( ) Savonlinna 1 711 4 164 5 775 30,7 5 117 5 117 Kerimäki 1 230 1 893 3 123 16,6 2 767 2 767 Punkaharju 1 024 1 684 2 708 14,4 2 400 2 400 Sulkava 763 1 923 2 686 14,3 2 384 2 384 Enonkoski 416 696 1 112 5,9 984 984 Rantasalmi 1 264 2 145 3 409 18,1 3 017 3 017 Yhteensä 6 408 12 505 18 813 100 16 669 16 669 Kunta Asuinkiinteistöt Lomakiinteistöt Yhteensä Osuus (%) Osuus 2012 ( ) Osuus 2013 ( ) Pieksämäki 2 437 3 138 5 575 27,5 4 584 4 584 Juva 1 855 2 119 3 974 19,6 3 267 3 267 Joroinen 1 169 1 242 2 411 11,9 1 984 1 984 Kangasniemi 5 208 25,7 4 284 4 284 Heinävesi 1 327 1 763 3 090 15,3 2 550 2 550 Yhteensä 6 788 8 262 20 258 100 16 669 16 669 Kunta Asuinkiinteistöt Lomakiinteistöt Yhteensä Osuus (%) Osuus 2012 ( ) Osuus 2013 ( ) Mäntyharju 6 306 20,9 3 484 3 484 Pertunmaa 2 498 8,3 1 384 1 384 Hirvensalmi 3 801 12,6 2 100 2 100 Ristiina 4 133 13,7 2 284 2 284 Puumala 4 313 14,3 2 384 2 384 Mikkeli 9 053 30,1 5 017 5 017 Yhteensä 30 104 99,9 16 653 16 653 11
Aikataulu 2012 2013 1.1.2012-31.12.2013 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Ohjausryhmän kokoukset Jätevesineuvojien työkokous Hankkeen internetsivuston laatiminen Hankkeen esitematriaalin laatiminen Lehdistötiedotteet hankkeen alkamisesta Haja-asutusalueella toimivien yritysten kartoitus Yhteydenotot yhteistyötahoihin Yritysten, kyläyhdistysten, järjestöjen kartoitus Lehdistötiedote (infoa hankkeesta, lehtien laajajakelu) Palautelomakkeen laatiminen Tiedotteiden lähettäminen (yritykset, kyläyhdistykset, järjestöt, yhteistyökumppanit) Seminaari Tiedonvälitys (puhelin, sähköposti, internetsivusto) Kuntakierrokset (rakennus- ja ympäristötoimi) Kiinteistökohtainen tiedonvälitys (kiinteistökäynnit: yritykset ja muut) Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien selvitystyö Jätevesijärjestelmien asennusnäytökset Tapahtumat, kunnat (jv-neuvontapisteet) Maksatushakemus Seurantatiedot Väliraportti Loppuraportti ja muu raportointi 12