6. Teurastamo Teurastamon toimintakertomus ) v:lta 943 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 6 p:nä 94 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi varatuomari E. Tulenheimon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kaupungineläinlääkäri eläinlääketieteentohtori W. Ehrströmin, tarkastaja S. Koskisen, osastonhoitaja F. Moisalan ja pankintaloudenhoitaja A. E. Monnbergin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa 0 johtaja V. V. Salovaara. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi eläinlääketieteentohtori W. Ehrström ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui v. 943 kertaa ja sen käsittelemien asiain pykäläluku oli 33 sekä lähetettyjen kirjeiden luku 48. Lausunnot y.m. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: tonttien varaamista teurastamon ja kalasataman läheisyydestä lihan- ja kalanjalostuslaitoksia varten; uuden syväjäädyttämön rakentamista; tukkumyyntihallin ja lihantarkastamon lattiain korjaamista ja kellaritilan järjestämistä sen yhteydessä; kalasataman järjestyssääntöjä; kalasataman avaamista ja vihkiäistilaisuuden järjestämistä; nosturin hankkimista kalasatamaan; ponttoonisillan rakentamista kalasatamaan; palopostien järjestämistä teurastamoalueella; teurastamon pakettiauton asettamista liikenteeseen; auton perävaunun siirtämistä terveydenhoitolautakunnan kirjoista teurastamon käyttöön ja hallintaan; suolakalavaraston rakentamista kalasatamaan; työvaatteiden ja jalkineiden kuivaushuoneen sisustamista teurastajien pukuhuoneeseen. Kalasatama. Kalasataman neuvottelukuntaan kuuluivat puheenjohtajana v.t. toimitusjohtaja W. Ehrström sekä jäseninä johtaja V. J. Auvinen edustaen Suomen kalakauppiaitten liittoa, kalastusneuvos G. Gottberg, edustaen Nylands fiskarförbund nimistä liittoa, kalastusneuvos V. Jääskeläinen edustaen Suomen kalastusyhdistystä, kauppias N. Karlsson edustaen Helsingin kalakauppiaitten yhdistystä, tarkastaja S. Koskinen teurastamolautakunnan edustajana sekä johtaja K. A. Uusimäki edustaen Vähittäiskuluttajat nimistä yhtymää. Neuvottelukunnan kokouksiin osallistui lisäksi kansanhuollonjohtaja I. Rauhanen. Sihteerinä toimi kansanhuoltolautakunnan sihteeri, varatuomari E. Sirviö. Neuvottelukunta kokoontui v. 943 4 kertaa. Kalasatama vihittiin tarkoitukseensa kesäkuun 9 p:nä ja avattiin liikenteeseen heinäkuun p:nä. Teurastamon toiminta Henkilökunta. Toimitusjohtaja H. Tallqvistin ollessa edelleen koko kertomusvuoden sotapalveluksessa hoiti toimitusjohtajan tehtäviä kaupungineläinlääkäri W. Ehrström oman toimensa ohella sekä hänen ollessaan vuosilomalla elokuun 4 p:stä 4 p:ään apulaisjohtaja J. Sjölund, joka tällöin oli osittain lomautettu sotapalveluksesta. Apulaisjohtaja J. Sjölund oli lomautettuna armeijasta tammikuun 9 p:stä helmikuun 0 p:ään, josta ajasta hän oli sairaana tammikuun 9 p:n ja helmikuun 8 p:n välisen ajan sekä heinäkuun p:stä p:ään, jolloin hän nautti osan vuosilomastaan. V.t. apulaisjohtaja O. K. Lönnmark määrättiin apulaiseläinlääkäriksi huhtikuun p:stä lähtien. Tarkastuseläinlääkäri B. O. Engdahl oli lomautettuna armeijasta maaliskuun 4 p:stä huhtikuun 3 p:ään, jolloin hän nautti v:n 94 vuosilomansa sekä elokuun p:stä 9 p:ään, josta hän käytti v:n 943 vuosilomaansa varten elokuun 6 p:n ja 9 p:n välisen ajan. Tarkastuseläinlääkäri T. Troberg oli lomautettuna tammikuun 3 p:stä helmikuun 3 p:ään sekä elokuun p:stä syyskuun 30 p:ään nauttien v:n 943 vuosilomansa elokuun 0 p:n ja syyskuun p:n väli- ) Eräät kertomusta seuranneet taulukkntiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa v:lta 944/45.
6. Teurastamo 6 senä aikana. Kirjanpitäjä O. V. Salmi oli sotapalveluksessa koko kertomusvuoden viransijaisenaan edelleen vaakaaja K. K. Carlander. Teurastamon henkilökuntaan kuuluivat edellä mainittujen lisäksi apulaiseläinlääkäri, kassanhoitaja, joka oli synnytyslomalla kesäkuun 9 p:stä elokuun 3 p:ään sijaisenaan nuorempi toimistoapulainen, nuorempaa toimistoapulaista, joista toinen oli koko kertomusvuoden sotapalveluksessa, vahtimestari, trikiinintutkijaa, hallin yliesimies, 3 halliesimiestä, joiden toimista yksi oli avoinna, jäähdyttämön hoitaja, tarkastusapulainen, jonka toimi oli avoinna, leimaaja, joka oli sotapalveluksessa, tainnuttaja, näytteenottaja, 6 halliapulaista, joista yksi oli sotapalveluksessa ja yhden toimi oli avoinna, 7 vaakaajaa, joista yksi oli sotapalveluksessa, yksi hoiti teurastusosaston esimiehen tointa ja yksi määrättiin heinäkuun p:stä lukien kalasataman tilapäiseksi esimieheksi, käyttöpäällikkö, koneenkäyttäjää, 3 lämmittäjää, portinvartija, 3 vartijaa, joista yksi oli sotapalveluksessa ja yksi virkavapaana tammikuun p:stä toukokuun 3 p:ään, navettamies sekä siivoojaa. Tilapäistä työvoimaa varten myönnetystä määrärahasta palkattiin lisäksi tilapäinen toimistoapulainen, ylimääräinen toimistoapulainen syyskuun 6 p:stä lukien, tilapäinen vuotienleimaaja, joka oli sotapalveluksessa, korjausmiestä koneosastolle, tilapäistä siivoojaa, joista toinen heinäkuun p:stä lukien, 7 apu- ja puhtaanapitotyöntekijää, joista 4 oli sotapalveluksessa koko kertomusvuoden ja yksi tammikuun p:stä helmikuun 6 p:ään sekä heinäkuun 3 p:stä joulukuun 3 p:ään, teurastajaa, joista oli sotapalveluksessa koko vuoden, yksi maaliskuun 5 p:ään saakka, yksi toukokuun p:ään saakka, yksi toukokuun p:stä lähtien ja työpalveluksessa kesäkuun 30 p:stä lähtien, sekä vielä 3 ylimääräistä apu- ja puhtaanapitotyöntekijää joulukuun 0 pistä lähtien. Sairaslomaa nautti henkilökunnasta 7 henkilöä yhteensä 549 vuorokautta ja tapaturmien johdosta oli työhön kykenemättöminä 7 henkilöä yhteensä 96 vuorokautta. Teurastamon viran- ja toimenhaltijain kokonaisluku oli seuraava: Miehiä Sääntöpalkkaisia viran- ja toimenhaltijoita 36 Tilapäistä työvoimaa sekä tuntipalkkaa nauttivia Yhteensä 58 Miehistä sotapalveluksessa Naisia 7 0 7 8 4 8 Toimiensa puolesta jakaantui teurastamon käytettävänä oleva henkilökunta, sotapalveluksessa olevat poisluettuina, seuraavasti: Miehiä Naisia Eläinlääkäreitä Kansliahenkilökuntaa 4 Laboratoriohenkilökuntaa.. Hallin yliesimies Jäähdyttämön hoitaja Teurastushallien henkilökun taa: Halliesimies Tainnuttaja. Näytteenottaja Vuotien leimaaja Teurastajia 8 Lihantarkastamon henkilökuntaa: Halliesimies Tarkastusapulainen Kalasataman esimies Miehiä Naisia Lihan tukkumyyntihallin henkilökuntaa: Halliesimies - Vaakaaj ia 3 Konekeskuksen henkilökuntaa: Käyttöpäällikkö Koneenkäyttäjiä Lämmittäjiä 3 Korjausmiehiä Muuta henkilökuntaa: Halliapulaisia 3 Vartijoita 3 Navettamies Aputyöntekijöitä 5 Siivoojia : Yhteensä 40 4 Edellä mainittu henkilökunta hoiti samalla kalasataman vartijain ja puhtaanapitotyöntekijäin tehtäviä.
;6 6. Teurastamo Teurastusosastot. V. 943 teurastus lisääntyi 3 eläimellä eli 66. o %:a edelliseen vuoteen verrattuna, ollen kokonaisteurastus kuitenkin vain 9. % v:n 938 teurastuksesta. Teurastettujen sikojen luku kohosi 78.7 %:lla, lehmien, hiehojen ja vasikoiden 5.4 %:lla sekä sonnien ja härkien 70 eläimellä eli 48.4 %:lla. Viimeksi mainitussa ryhmässä oli härkiä vain 6 kpl, joten n.s. härkien kasvattamista koskevan lain vaikutukset eivät vielä kertomusvuonna tulleet näkyviin. Suurin vaikutus teurastuksen lisääntymiseen on ilmeisesti ollut niillä toimenpiteillä, joita selostettiin jo edellisen vuoden toimintakertomuksessa sekä lisäksi yleisellä karjakannan lisääntymisellä, joka taasen tarkemmin käy selville lihantarkastamon antamista tiedoista. Taloussikojen pito vaikutti myös osaltaan teurastuksen kasvamiseen; vuoden loppupuolella niitä teurastettiin laitoksessa yhteensä 388 kpl. Tässä yhteydessä mainittakoon, että sitten kun tarkoitusta varten oli saatu nestemäistä polttoainetta, teurastamon auto asetettiin joulukuun p:stä lukien liikenteeseen taloussikojen kuljetuksen helpottamiseksi. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin v. 93943 seuraava määrä eläimiä: 939 940 94 94 943 Sonneja ja härkiä 5 007 4 677 38 8 45 Lehmiä 57 34 77 3 38 53 367 Hiehoja ja isoja vasikoita 8 946 538 493 548 678 Pikkuvasikoita 5 549 5 63 694 35 704 Lampaita ja vuohia 5 643 4 055 76 79 79 Sikoja 30 0 5 560 3 47 64 4 Porsaita 59 48 67 3 Hevosia ja hirviä 54 477 400 40 08 Yhteensä 98 339 98 849 9 840 4 7 7 83 Edellä luetellut v:n 943 ruhot vastasivat 685 388 kg lihaa, josta 66.8 % oli nautakarjan, 0.5 % lampaan, 5.5 % sian ja porsaan sekä 7. % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi 4 sonnia, lehmä sekä 3 hiehoa ja isoa vasikkaa kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Lehmiä,...: 08 35 338 446 Hiehoja ja isoja vasikoita 4 4 56 Pikkuvasikoita 6 64 64 Lampaita 4 5 Sikoja 56 39 88 44 Hevosia 7 7 Hirviä 4 4 Yhteensä 74 79 55 86 Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 493 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 3 39 kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten alla olevasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita 78 483 5 0 Lampaita ja vuohia 57 79 Sikoja ja porsaita 86 3^ 35 Hevosia 98 08 Yhteensä 4 80 3 0 7 83
6. Teurastamo 63 Karjatallien käyttö. Talleissa yötä olleiden eläinten määrä ilmenee seuraavista numeroista. Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi 339 86 36 44 77 96 80 64 74 467 45 346 3 35 Vasikoita 5 37 4 45 59 5 4 4 45 80 4 468 Lampaita 9 6 3 4 0 4 9 48 63 6 04 Sikoja 85 60 00 5 34 39 00 06 64 99 86 86 0 Porsaita : 7 33 53 Hevosia 7 9 3 3 9 5 0 47 37 43 Yhteensä 467 86 473 35 7 33 44 306 390 676 86 637 5 49 Kaikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin 69.4 %. Raavaista ja vasikoista oli yli yön 73.4 %, lampaista 73. i %, hevosista 68. s % sekä sioista ja porsaista 59.%.. Rehuja myytiin eri kuukausina seuraavasti: \ Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Olkia kg 383 55 70 543 438 496 70 47 7 07 789 6 59 Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten suolia ja mahoja: Tammik. Helmik. S to Ei 00* K Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavasten, kpl 436 6 35 9 0 77 9 45 457 67 668 40 4 5 Sikojen ja hevosten, kpl 6 5 74 89 9 337 8 96 4 39 365 330 Pikku vasikoiden, lampaiden ja porsaiden, - kpl 50 39 47 40 66 74 53 56 59 70 9 95 978 Vuotien tarkastus. Vuotien tarkastuksessa kiintyy huomio ensi sijassa teurastamovuotien ja n.s. maalaisvuotien pääasiassa teurastuksesta johtuviin huomattaviin eroavaivaisuuksiin. Ensiluokkaisia teurastamovuotia leimattiin 97. o %, toisen luokan vuotia,3 % ja kolmannen luokan vuotia 0. %, kun taasen maalaisvuotien vastaavat prosenttiluvut olivat 54. %, 35.5 % ja 0.3 %. Nylkyvikoja oli teurastamon vuodissa ainoastaan O.os % ja luonnonvikoja.9 %. Maalaisvuodissa havaituista teurastus- y.m. vuodan arvoa alentavista virheistä mainittakoon m.m. seuraavaa: Virheellinen pisto on hyvin yleistä. Pistohaava olisi vedettävä kaulan alaosan keskiviivaan siten, että kaulan verisuonet katkaistaan veitsellä ensimmäisen kylkiluuparin etupuolelta. Kotioloissa sen sijaan käytetään usein n.s. juutalaisteurastusta. Kurkku leikataan poikki tai suoritetaan pisto muuten sivulta, jolloin poskinahat rikkoutuvat. Sellaisia vuotia, joissa poskinahat oli tällä tavalla viilletty rikki, oli useita. Tätä osaa nahasta ei tällöin enää voi käyttää tehtaissa vaan riekaleet kelpaavat korkeintaan liimateollisuuteen. Myöskin esiintyi vuotia, jotka polven kohdalta oli piirretty väärin, niin että niihin jäi polvipussi, joka kaavinkoneessa rikkoontuu pilaten koipinahan. Oikea nylkeminen edellyttää, että piirros kulkee polven yli eikä sen sivuitse. Vuodat olisi vähän jäähdyttyään suolattava mmm rakeisella keittosuolalla. Muuten ne muuttuvat 3 päivässä limaisiksi ja niihin muodostuu hautumia, joiden kohdalta karvat irtoavat. Suolaaminen on tärkeätä varsinkin silloin kun kuljetusvaikeuksia voi sattua.
;64 6. Teurastamo Kansanhuoltoministeriön päätöksen mukaan on ensiluokkaisten naudan ja hevosten vuotien sekä vasikan nahkojen oltava virheettömästi pistettyjä ja piirrettyjä sekä huolellisesti puhdistettuja lihasta, verestä, rasvasta ja lannasta. Edelleen vaaditaan, että niistä on poistettu turpa, sarvet, sorkat, utareet, kivekset, häntäruoto ja lisäkyntyset sekä että niissä ei ole näkyvää pintahankautumaa eikä nylkemisestä aiheutunutta reikää, nahan valmistukselle haitallista viillosta tai permunreikää kauempana kuin 0 cm:n, vasikassa 5 cm:n etäisyydellä virheettömässä avauksessa muodostuneesta reunasta sekä että vuodat on asianmukaisesti säilytetty. Useimmat nylkemisestä aiheutuneet reiät, vuodan käyttöarvoa alentavat viillokset, permunreiät, pisto- ja piirrosviat, lantahautumat sekä vasikassa koinsyömät tai karvan lähtöä aiheuttavat hautumat painavat nahan heti alempaan luokkaan, johon kuuluvista vuodista maksetaan huonompi hinta. Nämä moninaiset virheet vältetään parhaiten siten, että vuodan nylkeminen annetaan tähän työhön täysin perehtyneen ammattimiehen tehtäväksi tai mieluimmin lähetetään suoritettavaksi teurastamossa. Teurastamoissa on tapana, että teurastajat työskentelevät työryhmissä, joiden kesken on koko vuoden käynnissä kilpailu virheettömien vuotien aikaansaamiseksi. Tästä johtuu osaltaan se, että teurastamoissa päästään niin hyviin tuloksiin. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Luonnon- Tarkastettu, Leimattu, kpl Nylkyvikoja, vikoja, kpl ' I lk. II lk. III lk. kpl % kpl % Tammikuu 49 478 4 3 0.6. Helmikuu 54 49 5 5.o Maaliskuu 404 394 9 0. 9. Huhtikuu 307 87 7 3«0 6.5 Toukokuu 6 46 3 5 5.7 Kesäkuu 358 330 6 8 7.8 Heinäkuu 33 3 9 0 6.o Elokuu : 89 76 3' 3 4.6 Syyskuu 48 469.s Lokakuu 790 783 7 7 0.9 -Marraskuu 839 833 6-6 0.7 Joulukuu 497 488 8 9 l.s Yhteensä 5 304 5 45 48 4 0. 55.9 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalais vuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl I lk. II lk. III lk. Tammikuu 96 545 87 84 Helmikuu 098 657 383 58 Maaliskuu 064 6 356 86 Huhtikuu 79 748 45 79 Toukokuu 073 583 358 3 Kesäkuu 895 50 3 7 Heinäkuu 635 353 33 49 Elokuu 583 89 8 66 Syyskuu 689 33 65 Lokakuu 689 394 0 94 Marraskuu 64 50 48 8 Joulukuu : 60 9 5 86 Yhteensä 0 687 5 797 3 79 098 Siipikarjateurastamo Kertomusvuonna oli siipikarjateurastamo vuokrattuna tammikuun p:stä elokuun 3 p:ää.n lihanleikkausta varten.
6. Teurastamo 65 Metsänriistan lajittelun ja kaupan keskittämiseksi ja järjestämiseksi teurastamon alueella avattiin syyskuun p:nä siipikarjateurastamossa erityinen osasto tätä tarkoitusta varten. Se osoittautuikin tarpeen vaatimaksi, ja asiakkaat olivat järjestelyyn tyytyväisiä. Osastoa käyttivät hyväkseen yksinomaan syväjäädyttämön säilytystilojen vuokraajat, joten siitä näin ollen oli hyötyä juuri mainitulle osastolle eikä riistan lajittelua tarvinnut suorittaa syväjäädyttämön kylmyydessä eikä sen ahtaissa eteissuojissa ja käytävissä. Samanaikaisesti avattiin siipikarjateurastamossa osasto kaniinien teurastusta varten. Se tuli nopeasti tunnetuksi ja saavutti yleisön jakamattoman suosion, varsinkin voimassa olevan halvan taksansa ansiosta. Eri kuukausina teurastettiin osastossa kaniineja seuraavasti: Kuukausi " Kaniineja Kuukausi Kaniineja Syyskuu 333 Marraskuu 544 Lokakuu 335 Joulukuu 007 Yhteensä 5 9 Mainittakoon vielä, että lain määräämä metsänriistan merkintä siirtyi syväjäädyttämössä säilytettävän tavaran osalta teurastamon hoidettavaksi. Merkitsijöiksi määräsi maistraatti jäähdyttämön hoitaja F. Nyströmin ja portinvartija J. E. Leivon, vapauttaen samalla vaakaaja R. Nyholmin mainitusta tehtävästä. Lihantarkastamossa tarkastettujen ruhojen luku kohosi edellisestä vuodesta 6 840 eli 56.9 %. Erikoisesti kiinnittää huomiota pikkuvasikoiden huomattava lukumäärä, a 63, joka on 65. o % koko tarkastetusta ruhomäärästä sekä vielä tarkastettujen hiehojen ja isojen vasikoiden lisäys, 68. s %, mikä kaikki on osoituksena karjakannan jatkuvasta kasvamisesta. Lihantarkastuksessa on syytä kiinnittää huomiota suureen hylätyn lihan ja elimien määrään, josta mainittakoon seuraavat tiedot: Lihantarkastamossa hylättiin 4 30.5 kg eli 3. % koko tarkastetusta lihamäärästä. Suurin vastaava prosenttiluku oli tätä ennen v. 938, nimittäin.5 %. Teurastusosastoilla sitä vastoin hylättiin vain 0. s % lihaa, ollen aikaisemmin suurin vastaava prosenttimäärä v. 938 0.9 % # Syy hylkäysprosentin suuruuteen johtuu lihan pilaantumisesta kuljetuksen aikana. 4.6 % kaikista tarkastetuista ruhoista osoitti pilaantumisen merkkejä. Teurastusosastoilla ei luonnollisestikaan esiintynyt lihan pilaantumista. Toisena syynä korkeaan hylkäysprosenttiin on ollut tarkastettavaksi tuotu suuri määrä sairaiden eläinten lihaa. Lukuunottamatta suoraan hylättyjä tutkittiin lihantarkastamossa bakteriologisesti 97 ruhoa. Teurastusosastoilla tutkittiin niitä ainoastaan 9 kpl. Prosenttuaalisesti on suhde. e % ja 0. %. Hylkäämisen syynä lihantarkastamossa on vielä mainittava ruhojen ja elimien likaantuminen, joka taasen johtuu niiden kuljettamisesta tarkoitukseen sopimattomissa rautatievaunuissa. Yllä esitetyt numerot osoittavat, miten tärkeätä olisi, että kaikki kaupunkiin tuleva liha saataisiin siellä teurastetuista eläimistä. Ennen sotaa kulkikin kehitys toivottuun suuntaan. Ennen v. 936 oli lihamäärä kiloissa laskettuna suurempi lihantarkastamossa kuin teurastusosastoilla, mutta v. 93640 oli lihamäärä teurastusosastoilla jopa kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin lihantarkastamossa. V:sta 94 lähtien on lihantarkastamo jälleen saavuttanut suuremman määrän. Lihantarkastamossa hylättiin elimiä kiloissa laskettuna melkein yhtä paljon kuin lihaakin. Teurastusosastoilla taasen oli hylättyjen elimien kilomäärä huomattavasti hylättyä lihamäärää suurempi. Suurimpana syynä elimien hylkäämiseen on maksamato raavaissa ja lampaissa. Voidaan laskea, että n. 70 % raavaiden maksoista on tämän matotaudin saastuttamia. Näiden epäkohtien korjaamiseksi olisi ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin: Suurin osa eläimistä olisi varsinkin lämpimänä vuodenaikana teurastettava Helsingissä, joten elävien eläinten kuljetuksen järjestämiseen olisi kiinnitettävä erikoista huomiota ja ryhdyttävä toimenpiteisiin sen helpoittamiseksi. Maksamadon hävittäminen karjoista, joka on koko maata käsittävä tehtävä, vaatii valtiovallan taholta erikoisia toimenpiteitä. Olisi j ärjestettävä aj anmukainen lihankuljetus. Ensi sijassa olisi kiinnitettävä huomiota rautatievaunuihin erikoisten hygieenisesti tyydyttävien lihavaunujen aikaansaamiseen sekä kuljetusnopeuteen rautateillä. Lisäksi olisi järjestettävä eläinlääkärien valvoma kuljetuksen tarkastus teurastuspaikoilta lihantarkastamoon, jotta tarkastamoon saapuva liha ei matkalla pilaantuisi ja likaantuisi.
;66 6. Teurastamo Lihantarkastamossa tarkastettiin v:n 943 kuluessa kaikkiaan 75 978 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 37 9 kg:aan paloiteltua lihaa sekä alla mainittuihin ruholajeihin; vertauksen vuoksi julkaistaan v:n 94 vastaavat luvut: 9 4 9 4 3 Koko ruhoja, Puoliruhoja, Koko ruhoja, Puoliruhoja, kpl kpl kpl. kpl Sonneja ja härkiä 49 57 Lehmiä 560 783 f Hiehoja ja isoja vasikoita 483 503 Pikkuvasikoita 7. 63 Lampaita ja vuohia 564 790 Sikoja 60 7 973 Porsaita 58 70 Hevosia 47 48 Yhteensä 07 9 8 857 Lisäksi tarkastettiin v. 943 57 ketun ruhoa. Tarkastusten johdosta hylättiin seuraava määrä koko ruhoja ja ruhonosia: Hylättyjä ' Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan kpl kg kpl kg kg Sonneja ja härkiä 6 598 3 0 608 Lehmiä 7 8 668 33 394.5 9 06.5 Hiehoja ja isoja vasikoita 76 095 76 75 80 Pikkuvasikoita 365 4675 99 08.5 5 703.5 Lampaita ja vuohia 8 63 9 8 8 Sikoja 7 37 85.5 006.5 Porsaita 43 43 Hevosia.! 9 3 598 3 89 3 887 Yhteensä 590 56 370 740.5 4 30.5 Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 7 kg elimiä ja 55. s kg paloiteltua lihaa, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 36 59 kg. Tukkumyyntihalli, jäähdyttämö ja syväjäädyttämö. Lihan runsaamman tarjonnan yleisillä markkinoilla huomaa myös tukkumyyntihallissa. Siellä myytiin lihaa kaikkiaan 66 066 kg eli 3..«% enemmän kuin v. 94 ollen tämä määrä kuitenkin vain 5.9 % v. 938 myydystä lihamäärästä. Sen jälkeen kuin kaupunginvaltuusto v. 94 oli päättänyt, että tukkumyyntihallin ja lihantarkastamon lattiat oli korjattava ja kellaritila järjestettävä tukkumyyntihallin alle, aloitettiin mainitut työt heinäkuun p:nä 943 ensin toisessa puolessa hallia ja niiden valmistuttua vuoden vaihteessa toisella puolella hallia ja lihantarkastamossa. Töiden lopullinen valmistuminen siirtyi v:een 944. Tukkumyyntihallin käytön kannalta lienee hetki työn suorittamiseen ollut viimeinen paras mahdollinen, sillä tukkumyynnin, lihantarkastamon ja vieläpä lihanleikkauksenkin sijoittaminen korjaustöiden ajaksi vain puoleen halliin olisi myöhemmin lihan tarjonnan yhä lisääntyessä tuottanut huomattavia vaikeuksia ja epäkohtia. Nykyisenkin lihamäärän käsittelyssä on käytettävänä olevissa tiloissa ollut huomattavissa tilanahtautta ja vaikeuksia. On nimittäin huomattava, että laki määrää lihan irroittamisen luista tapahtuvaksi tukkukauppavaiheessa. Tukkumyyntihallissa on ollut lihanleikkaajien käytettävissä pöytää. Jäähdyttämöissä säilytetään ruhoja monasti useampia vuorokausia, joten ruhojen säilytyspäivien määrä, 87 04, oli 49 733 suurempi kuin tukkumyyntihallissa myyty ruhomäärä. Säilytetty ruhomäärä, joka oli 7.4 % suurempi kuin v. 94, oli kuitenkin vain 43. % v:n 938 vastaavasta määrästä. Leikattua lihaa y.m. tavaraa säilytettiin jäähdyttämöissä 349 768 kg ollen lisäys v:sta 94 8.4 %. Osastot n:ot, 3, 6 ja 8 olivat kertomusvuonna vuokrattuna muille kuin teurastusosaston käyttäjille.
6. Teurastamo 67 Syväjäädyttämön käyttö osoitti edelleenkin huomattavaa nousua. Kertomusvuoden päättyessä oli käytettävissä 99 koppia ja 70 n.s. metsästäjäkoppia, mikä määrä ei kuitenkaan läheskään riittänyt tyydyttämään kysyntää. Säilytetty tavaramäärä oli 536 433 kg eli 6. e % suurempi kuin v. 94 ja 5. e % suurempi kuin v. 938. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja sj^väjäädvttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Touko k. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita kpl 476 345 53 38 40 493 65 356 89 30 796 5 533 Isoja vasikoita.» 48 557 60 49 80 65 4 6 64 79 34 599 8 703 Pikkuvasikoita.» 88 7 07 44 975 356 43 4 604 76 069 78 4 47 Lampaita» 06 9 96 75 79 8 35 38 94 45 804 780 84 Sikoja» 45 58 6 96 49 58 8 355 9 5 753 06 4 657 Porsaita» 4 5 0 9 4 4 66 Hevosia» 94 99 47 36 7 88 53 3 74 79 43 037 Yhteensä, kpl 85 57 534 3 550 4 859 937 090 3 Muuta tavaraa, kg 7 506 5 660 7 76 6 70 7 579 3 505 00 3 995 0 5 657 4 73 8 66 5 3 88 4 0 37 309 9 43 9 9 Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Kg Tammikuu... 48 70.6 Helmikuu 3 676.5 Maaliskuu 40 985. o Huhtikuu 344.5 Kg Toukokuu 97 34.0 Kesäkuu 63 993.0 Heinäkuu 85 6.0 Elokuu 96 554.0 Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Kg Syyskuu 3 37.0 Lokakuu 364 84. o Marraskuu... 363 773.o Joulukuu 309 95.5 Koko vuosi 66 066. o Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. S ct pr Syysk. Lokak. Marrask. Jouluku. Koko vuosi Raavaita ja isoja vasikoita kpl Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Porsaita» Hevosia» Hirviä» Kettuja» Yhteensä, kpl Muuta tav., kg 3 479 865 60 345 3 34 84 87 49 36 3 64 44 Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastoilla säilytettiin ): 400 84 94 790 85 539 34 56 634 33 6 7 387 64 5 706 736 4 0 9 77 4 648 Metsänriistaa kg 5 743 8 900 7 07 Kanoja y.m. siipikarjaa» 344 607 943 Kaniineja...» 3 i 300 i 6 Lihaa» 3 37 ' 6 60 i 75 Muuta tavaraa» 794 r 99! 473 Metsästäjäkopeissa 047 4 9 58 798 9 57 3 473 3 86 3 36 5 409 986 75 48 504 09 464 784 80 36 4 59 96 939 4 838 3 50 8 449 3 3 056 597 8 47 05 5 74 59 637 944 0 59 3 08 870 53 59 53 959 36 456 4 833 5 505 6 407 33 3 6 9 8 845 7 5 470j 70 0 9 805 38 4 364 0 6 3 567 537 35 4 50 4 794 657 78 75 89 65 90 53 9 70 87 04 984 349 768 Syvajaadyttämössä säilytettiin: 6 039 7 794 56 7 676 444 6 93 40 548 5 876 5 788 65 39 90 30 0 4 4 063 3 76 5 569 6 858 3 50 5 853 4 6 969 ' 0 806 3 33 8 83 ; 3 707 6 070» 9 7539 073 3 6 ; 3 84 ; 8 6 963 46 949 36 39 i 7 099 > 4 685 4 349» 5 79-60 i 739 i 8 04 ; 4 699 7 658 ; 50 58 3 700 Yhteensä, kg ll 04l' 3 369 40 6 976 ; 8 579 36 78 43 78! 39 395 ; 64 09 > 84 48! 66 0 i 67 09 ) 536 433 Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.
;68 6. Teurastamo Lihantarkastamosta suoraan vietiin yhteensä 7 03 ruhoa ja 6 35 kg paloiteltua lihaa, kuten seuraavasta taulukosta lähemmin selviää: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Joulu k. Koko vuosi Raavaita... kpl Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» Hevosia» Yhteensä, kpl Paloiteltua lihaa, kg 4 580 9 8 9 730 34 803 8 0 986 09 48 53 9 7 7 704 334 Teurastamot t juo h \surak yja, Si tarkastettua lih Lämää xää v arten: "33 300 5 8 348 784 Lihan tarkasi tamost; i suora iän vie ti in: 4 9 7 6 77 37 73 8 8 883 80 458 6 5 58 864 78 4 ' 9 9 08 3 9 57 57 99 0 7 7 30 388 44 8 0 43 455 38 70 7 78 308 73 483 4 93 80 9 8 intturt ija yj n. lait teitä cäytel 'ihkövi itiin s euraa vaa m Luualta 66 797 7 83 05 60 7 03 6 35 H P B K o B F S P P pr K ö S $ K o pr ct> P : pr ffi o B' P pr : S ct pr cn ^ F E pr P pr g 5 P C/5 pr < O pr Koko vuosi Raavaita... kpl Isoja vasikoita» Pikku vasikoita» Lampaita...» Sikoja» Porsaita» Hevosia» Yhteensä, kpl Muuta tavar., kg 7 3 465 67 46 66 349 733 56 83 4 54 038 545 55 06 98 47 37 4 5 7 50 8 0 35 74 0 985 7 35 68 450 8 578 90 4 37 3 47 3 88 458 8 48 830 88 57 8 5 6 30 63 4 30 780 87 0 45 65 37 08 40 38 35 6 576 837 06 39 384 54 47 3 034 335 598 400 75 4 39 4 3 9 38 499 739 558 576 404 67 865 496 Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Kg Tammikuu 50 989.5 Helmikuu 75 593.5 Maaliskuu 49 996.5 Huhtikuu 46 934. s Kg Toukokuu 0 350. o Kesäkuu 87 505.5 Heinäkuu : 6 5. o Elokuu.. 33 566.5 58 60 346 65 67 0 8 4 36 4 978 8 035 944 460 6 533 0 373 6 34 Kg Syyskuu 50 874: o Lokakuu 9 558:5 Marraskuu... 69 5:o Joulukuu 35 88: o Koko vuosi 075 859.5 Punnitseminen. Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitsemista: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. CD tn P : pr Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Vuotia kpl 09 34 469 93 5 84 00 753 364 546 74 0 6 786 Elävää karjaa» - Teurastusosastoilla: Hevosia raavaita, sikoja» 00 8 63 5 3 53 5 33 63 86 59 056 Vasikoita, lampaita, porsaita» 3 55 6 33 9 3 43 354 Yhteensä, kpl 43 97 544 09 658 349 5 754 397 88 Muuta tavaraa, kg 596 555 78 538 8 9 997 3 9 44 8 96 7 89
6. Teurastamo 69 Lihan hinnoittelussa noudatettiin kansanhuoltoministeriön määräämiä hintoja. Lihantuonti Helsinkiin rautateitse muille asemille kuin teurastamon raiteeseen sekä autoilla ja tuonti ulkomailta v. 93543 ilmenee taulukosta n:o VI. Kalasatama. Kalasataman kautta, joka avattiin liikenteeseen heinäkuun p:nä, tuotiin kaupunkiin kaikkiaan 657 09 kg kalaa eli 4. i % koko samana aikana tapahtuneesta tuonnista. Mainitusta määrästä oli 348 087 kg eli 53. o % silakkaa ja 308 94 kg eli 47. o % muuta kalaa, 5 47 kg tuoretta, 6 59 kg suolattua ja 9 00 kg savustettua kalaa. Suurin määrä, 87 56 kg, eli 43.7 % tuotiin autoilla, 3 363 kg eli 35. % rautateitse ja 38 50 kg eli. % meritse. Tarkemmat tiedot kalantuonnista käyvät selville taulukoista n:ot VII ja VIII. Kalasatamassa otettiin päivittäin vesinäytteitä 0.5 m:n ja.5 m:n syvyydestä. Tutkimusten tulokset kävvät ilmi seuraavasta: Kuukausi Lämpötila, C Suolapitoisuus, c / /oo Hapen kyllästys aste, % Korkein Alin Korkein Alin Korkein Alin Otetut vesinäytteet syvyyden ollessa m 0.5.5 0.5.5 0.5.5 0.5.5 0.5.5 0.5.5 Heinäkuu.0 0.0 5.0 4. 5.4 4.7 0. 3.3 09 99 90 37 Elokuu.0 0.7 4.4 5.4 3. 4. 0.5. 96 88 69 4 Syyskuu 5. I6.0..6 3.9 4.6 0.6.6 4 78 55 36 Lokakuu..0 6.4 7.4.3 5.0 0. 0.6 98 0 80 49 Marraskuu 6. 7.4 l.o.8 3.8 5. 0. 0. 95 99 70 66 N Joulukuu. 3.8 0..4. 3.8 0. 0.4 95 88 80 70 Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 306 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen, 6 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 84 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 3 79 sian ruhoa ja 6 9 kg paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityistiedot: Ruhot olivat saapuneet Lihantarkastamosta Teuras- tusosas-. toilta Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasi koita Ruholajit Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Tutkimukset osoittivat ruhojen olevan bakteeripitoisia Septikemisiä Vahvasti Heikosti Bakteerivapaita Tutkittuja koko ruhoja kaikkiaan 9 97 4 66 80 9 5 0 78 5 43 33 306 Kaikista tutkituista ruhoista 5.5 % oli septikemisiä, 63.7 % bakteeripitoisia ja 0. s % bakteerivapaita. Septikemisistä ruhoista mainittakoon vielä seuraavaa: Ruhot olivat saapuneet Ruholajit Septikemian olivat aiheuttaneet Teuras- Lihan- t- t-< 0 P 0 m C/J i-r. tusosas- toilta mosta B JD tarkasta- 3 K -t a> Cfl < Koli- Strepto- Diplo- An- I.S" p" O Cfl bakteerit kokit kokit aeroba- bakteerit P+ rt ' P P P. P Isoja vasikoita 76 0 6 35 9 % bakteriologisesti tutkituista ruhoista Absoluuttiset luvut 5.5 5.6 I 8.4 I 9.i 43.s 50.O 47.4 0.O 5.O k E & e?? g p S. P : ' 65 I 8 I 4 I I 78 % septikemisistä ruhoista 83.3 I IO.3 I 5. I.3 i 00. o
;70 6. Teurastamo Täydellisen bakteriologisen tutkimuksen yhteydessä tehtiin ruhoista keittokokeita ja todettiin 3 ruhossa vierasta hajua, tehden tämä 43. i %. Haju oli 38 tapauksessa vahva - ja 94 tapauksessa heikko. Tutkimusten perusteella hylättiin ruhoista kokonaan 50 eli 49. o %. Ainoastaan keittokokeen perusteella hylättiin ruhoista 3 eli 0. s %. Taulukko nro III valaisee näitä tutkimuksia yksityiskohtaisemmin. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja kistologiset tutkimukset jakautuivat seuraavasti: 0 pernaruttokoetta, B tuberkuloosikoetta, muuta bakteriologista ja bakterioskopista koetta sekä 6 histologista koetta. Kaikki pernaruttokokeet olivat kielteisiä. Tuberkuloositutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Ruhot olivat saapuneet Ruholajit Diagnoosi Teurastusosastoilta Lihantarkastamosta Sikoja Mikroskoopin avulla Myönteinen Marsun avulla Kielteinen Tutkittuja ruhoja kaikkiaan 8 8 6 8 Histologisissa tutkimuksissa todettiin m.m, lymphadenomaa, fibromia ja actinomykomia. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Ruhot olivat saapuneet CD c+pr pr S- Teurastusosasstoilta Lihantarkastamosta Salakarjuja Sikoja Karjuja tai myöhään salvettuja Muita Sonneja R u h o a j i t Lehmiä iiehoja ja oja vasikoita <* F p hj P en K P> r+ I rt-' P P Hevosia SS» E*' ia P 7 67 - Tutkittuja ruhoja kaikkiaan 4-8 7 4 3 7 84 8 4 - Kokeessa myönteisen tuloksen antaneita ruhoja 9 4 I 6 I 7 I 9 ; 49 Kokeen perusteella hylättyjä ruhoj a 9 - - I - 6 7 i 9 Hylättyjen prosenttiluvut 43.3-4.8 5.0 II I 5.6 I 85.7 70.8 66.7 4.3 34.5 Trikiinien varalta otettiin näytteet teurastushalleista yhteensä 5 siasta ja porsaasta ja lihantarkastamosta. yhteensä 044 siasta ja porsaasta sekä 6 9 kg:sta paloiteltua sianlihaa. Trikiinejä ei todettu. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o II. Matorakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin" (Tuberculosis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:
6. Teurastamo 7 Matorakkula (Cysticercus inermis): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Yksi Useampia Eläviä Kuolleita Absoluuttiset luvut Teurastusosastot Lihantarkastamo Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan 8 i 3 I 6 4 5 I 3 I 4 9 Prosenttiluvut 88.9. 33.3 66.7 I 44.4 55.6 I 33.3. 44.5 i 00.o Nystyrätautia (Tuberculosis ) ci vuoden aikana todettu ainoassakaan nautaeläimessä. Sioissa olivat muutokset kaikissa tapauksissa huomattavissa ainoastaan nielurauhasissa. Matorakkula- (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v. 93443 ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku % Sikojen luku % 934 58 0.38 3 0. 0 Ü 7 8 0. 0 5 935 40 0.3 6 0. 0 3 30 0.5 936 63 0.3 6 4 0. 0 0 9 84 0.3 5 937 65 0.3 0. 0 0 9 0.45 938 64 0.4 7 0.73 939 73 0.4 0. 0 0 5 53 0.4 940 70 0. 0 8 0. 0 5 94 3 0. 0 8 5 0.48 94 0. 0!)380 6. 6 6 0.3 4 943 9 0. 0 6 0.9 Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä 40 000 ly/t8 C +5 C, syväjäädvtyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä 00 000 ly/t8 C +5 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 5 kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdy tyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden ja laitteiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta: Ulkomailta tuotuja eläimiä.
;7 6. Teurastamo Tammik. Helmi k. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. S o K Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Käyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan J äähdy ty skoneet I 3.0 9.30 57.5 5.5 7.45 50.0 50. 5 9.45 77.55 80. oo 56. is 85.35 II f.30.30 8.00 7.3 06.50 34. 5 III 59.45 69.30 9.55 58.5 5 06.5 0 68.4 544.0 54. 005.5 0 66. oo 695.5 5 IV 56.30 9.0 96.00 57.0. 69.0 Tyhjöpumput 3.50 5. oo 0. oo 5.30 ll.oo 4. 30 8.00.45 3. oo.00.30 66.0 5 4.5 5.35 3. io.00 9.00 4.5.00.30. oo 43.4 5 3.30 l.oo 9.00.30 4.30 8.30 4.00.00 5.00 5.00.30 39.3 0 Suolaliuospumput, jäähdyttämön 8.00 4.30 4.3 0 43.5 0 7.3 0 3.3 0 67. oo 55.5 34.4 050. 5 50.4 0 9.4 5 77.55 34.5 8.5 648.0 0 syväjäädyttämön 3 8.3 0 7.0 0 54.30 4 56.40 36.4 0 87.4 5 69.3 09.5 53.4 064.0 68.4 544.05 4. 005.5 066.5 70.05 J äähdy tys veden kiertopumput 5 3.0 0 3.50 69.5 83.5 0 99.5 5 6 68.3 06.0 6.30 43.00 49.3 0 648.5 0 7 8.45 6.3 076.05 78.3 060.0 39. 5 8.50 9. 5 756.4 0 9 4.4 5 68.0 0 96.0 0 64.3 007.05 47.00 86.5 07.30 84. 085.00 7.00 97.5 Tuulettajat 56.40 8.50 60.oo 68.30 90.5 49.5 5 57.5 5 47.4 530.4 03.0 05.35 66.oo 375.5 3. oo 36.3 0 54.3 0 65.4 0 7.0 5.3 5 45.00 30.oo 74.45 58.0 87.00 73.5 498.5 5 3 35.3 0 4.00 48.3 0 48.0 0 9.45 98.35 79.30 55. os 06.0 5 39.35.45 78.4 0 45.00 4 9.0 37.3 0 54.0 0 6.40 4.5 0.0 509.5 0.5 53.0 39.55 98.0 59.5 406.5 0 5 3.00 93.3 06.5 4.0 65.45 08. oo 5.5 95.00 86.30 95.0 56. oo 6.40 94. 5 6 9. 5 98.5 36.30 5.55 55.5 7.5 3.30 5.35 06.5 5 08. 5 8.05 33.45 076.5 0 7 3.4 0 6.00 4.00 5. 30 6.30 l.oo 56.4 0 8 6. so 6. oo ll.oo 4.30 7. 3 0 3.5.00 6.05 Kloorikalsiumia Kilogrammaa käytetty S I 300 300 300 900 500 00 350 00 350 900 900 00 S II 300 300 600 400 700 3 50 00 050 300 900 Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 380 m 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila oli varustettu puulämmitykseen tarkoitetulla tulipesällä. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta:
6. Teurastamo 73 Kuukausi Halkoja Vettä ku- kulutettu, lutettu Lämmitetty, t, ja min. N:o Höyrykattilat Halkoja kulutettu m 3 I Lämmitetty. t. I ja min. N:o II Halkoja kulutettu, m 3 Vettä kulutettu m 3 Keskimääräinen käyttö vuorokaudessa Lämmitetty, t. ja min. m 3 m 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuuu Toukoku Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Kattilat! + yhteen; 7.00 76.3 0 78.5 30.4 5 J 09.00 56.30 99.0 0 7.3 0 00.00 66.00 98.oo 4.5 9 49.30 37 364-6 59 84 56 3.00 96 0 8 33 98.45 404 I8O.30 6.5 9 4 645 80 57 47 4 0 3 8 4 6 7 36 5 0.0 9.5 8.59 7. 4 3.8.53 3. 3. 0 3. 0 5. 6.36 7.4 4.5.7.7 8.7 3.6.0.7.4 3. 6.5 9.4 0.7.6.0.5.4 0.6 O.i 0.3 0.5 0.5 0.5..6 390 5.55 7.. Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille kuukausittain seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. S K Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Lämpökeskus 80 57 47 4 0 3 8 4 6 7 36 5 390 Jäähdytyskoneet 3 40 35 69 47 5 5 77 48 48 59 73 765 Lämminvesisäiliö 657 469 604 55 504 696 48 454 639 788 945 88 7 507 Hallintorakennus 49 75 3 5 3 9 33 06 50 70 46 78 84 Ilmapumppu 3 0 8 3 9 9 6 78 Jäänvalmistus 6 37 3 9 Tukku myyntihalli! 8 9 49 4 8 46 6 7 38 3 93 79 568 Jäähdyttämöt 0 8 9 0 8 9 9 7 4 7 4 6 Sikateurastamo ja laboratorio. 38 77 43 43 39 46 79 4 66 65 85 84 707 Suolipesimö 566 564 60 660 453 68 838 80 098 353 987 Mahojen tyhjennysosasto 3 007 855 95088 4 30544 079 59 747 3 930 697 5 88 Suurkarjan teurastamo 09 9 3 9 97 8 0 86 4 5 58 39 49 Lihantarkastamo 5 4 6 7 7 3 5 3 46 Saniteettiteurastamo 7 7 3 4 5 3 30 Suurkarjan talli 4 4 7 9 7 8 9 5 0 7 93 Pienen karjan talli 9 4 4 9 6 9 0 3 9 77 Lantala 4 5 6 8 9 6 0 9 44 44 5 39 345 Viemäriveden puhdistuslaitos. 63 30 85 3 4 4 39 4 50 67 57 38 768 Lihavaunujen pesimö 7 9 3 8 6 3 9 05 Karj a vaunu j en pesimö 3 5 9 30 55 3 Kanateurastamo 67 95 40 5 60 69 58 8 6 Kesänavetta 75 3 378 6 7 5 0 7 7 Pihojen puhdistus 3 45 8 5 0 0 0 55 3 8 8 5 6 Kokonaiskulutus, m 8 5 95 3 47 3 879 3 8 858 3 48 3 895 4 44 855 7677 985 45 53 993 Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Lihavaunuja Karjavaunuja Kunnall. kert. 943 II osa. 6 5 00 00 5 5 8 9 6 4 5 Yhteensä 58 36 30 7 30 46 37 3 4 09 ; 678 9 8 6 5 7 4 73 48 49 60 50 6 9 386
;74 6. Teurastamo Keskimääräinen vedenkulutus vaunua kohden oli 0.4 4 m 3. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 50 voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500 ja 0/7 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteinen virta käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa sekä 0 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistukseen ollen lamppujännite 5 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista: Valaistus- 0 V:n voima- 500 V:n voima- Koko kuluvirta, kwh virta, kwh virta, kwh tus, kwh Tammikuu 4 56 li 33 0 700 6 88 Helmikuu 789 8 96 9 800 55 Maaliskuu 939, 0 856 4 000 6 795 Huhtikuu 57 707 7 300 30 54 Toukokuu. 37 5 76 7 900 44 493 Kesäkuu 43 3 5 45 00 704 Heinäkuu 48 5 353 5 800 79 635 Elokuu 99 3 63 50 300 75 Syyskuu 693 0 70 40 900 6 863 Lokakuu 3 43 3 34 700 59 64 Marraskuu 5 043 7 57 400 44 04 Joulukuu... 5 66 3 439 6 500 35 60 Koko vuosi 30 760 04 03 34 500 576 9 Kalasatama. Kuukausi Seuraavat numerot valaisevat kalasataman toimintaa: Jäähdytys- Jäähdy- Sähkövirran kulutus kwt Halkojen Veden Voitelukone käynyt tuntia tavaraa Valovirta tetty Voimavirta kulutus, kulutus, öljyn ja min. kg Yhteensä m 3 m 3 kuiutus, kg Heinäkuu II6.5 6 560 4 098 904 Elokuu.0 7 9 33 945 978 3 Syyskuu 99.3 0 0 45 55 900 955 304 Lokakuu 58.0 5 600 88 460 548 4 80 Marraskuu 9.oo 5 596 06 300 406 6 9 Joulukuu 68.7 665 5 606 7 0 5 Yhteensä 483.0 9 46 808 4 4 309 4 730 96 6 Tulot ja menot. Teurastamon tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän 3 50 000 mk ja kalasataman tuloja 330 480 mk, yhteensä 3 580 480 mk. Todellisuudessa tulot nousivat 3 584 775 mk:aan, josta 3 45 607: 05 mk teurastamon tuloja ja 3 67: 95 mk kalasataman tuloja. Teurastamon osalta olivat tulot 0 607: 05 mk eli 6. % arvioitua määrää suuremmat ja kalastaman osalta taas 98 3: 65 mk eli 60 % arvioitua määrää pienemmät, mikä johtui siitä, että kalasatama aloitti toimintansa vasta heinäkuun p:nä, vaikka talousarviossa oli edellytetty sen toimivan koko kertomusvuoden. Kokonaisuudessaan olivat tulot 4 95 mk arvioitua määrää suuremmat. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien mukaan, Ylitulot (-f) tai mukaan, mk mk vajaus (), mk Teurastusosastot 500 000: 74 536: 50 35 463: 50 Lihantarkastusosasto 450 000: 7 966: 3 034: Tukkumyvntihalli 600 000: 09: 35 388 790: 65 Kuljetusratojen y.m. käyttö 75 000: 67 550: 35 7 449: 65 Jäähdyttämöt, teurastusosastot 000 000: 903 557:.35 +903 557: 35 Jäähdyttämöt, kalasatama 5 680: 07: 0 94 66: 90 Suolipesimö 50 000: 36 783: 3 7: Navetta 5 000: 7 936: + 936: Rehut : 500: 0 8:30 688:70
Jatkoa _ ' Lihojen, vuotien y.m. punnitus Konttorien, ravintolan y.m. vuokrat... Vaunujen puhdistus, hylkyliha, lanta ym. Vuotavaraston vuokrat ja ostoluvat... Elävän karjan myyntimaksut Siipikar j ateurastamo Riistan merkintä Kalasatama Erikseen mainitsemattomat tulot Luontoisedut 6. Teurastamo 75 Talousarvion mukaan, mk 5 000: 55 000: 75 000: 45 000: 5 000: 50 000: 4 800 7 658 64 84 Tilien mukaan, mk 0 993: 404 80: 0 83 377: 50 6 55:45 44 460: 90 5 05:50 50: 85 6 675: 65 54 9: Ylitulot (+) tai vajaus (), mk 4 007: +49 80:0 + + 8 377: 50 7 55: 45 5 000: 5 539: 0 5 05: 50 03 649: 5 98: 35 0 55: Yhteensä 3 580 480: 3 584 775: + 4 95: Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausille: Mk Tammikuu 38 436:50 Helmikuu 74 653:40 Maaliskuu 4 096: 35 Huhtikuu 350 06: 40 Toukokuu 73 809:40 Kesäkuu 3 477:85 Mk Heinäkuu 379 580: 50 Elokuu 0 77:30 Syvskuu 63 950:75 Lokakuu 6 957:80 Marraskuu 95 78: 45 Joulukuu 33 06: 30 Yhteensä 3 584 775: Tässä tehdään vertailuja v:n 94 ja 943 tulojen välillä sekä prosentti!askelma, josta ilmenee v:n 938, 94 ja 943 eri tuloryhmien osuus kokonaistuloihin: 94 94 3 938 94 943 94-43 Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, lisäys (+) tai Tuloerä mk mk % % % väh. (-) % Teurastusosastot H 3 486: 74 536: 50 6.4 4.9 4.9 + 53.8 Lihantarkastamo 45 878: 7 966:.4 6. 6. + 49.4 Tukkumvyntihalli 40 873:05 09: 35 5.3 6.o 5.9 + 49.9 Kuljetusradat 33 975: 95 67 550: 35 5.4.5.9 + 98.8 Jäähdyttämöt 63 40: 70 94 574: 45 4.4 54.i 53.7 + 5.4 Luontoisetujen korvaukset 64 93:50 54 9: 0.8.7.5 5.4 Muut tulot )574 86: 5 934 647: 35 5.8 )4. s 6.o + 6.«Yhteensä l ) 336 409: 45 3 584 775: 00. o 00. o 00. o + 53.4 Menot. Kaupungin v:n 943 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 6 943 586 mk, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä 88 8 mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä 7 77 768 mk, mistä käytettiin 6 648 739 mk. Eri menoeriin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: Määräraha, Tilien mukaan, mk mk Palkkiot ) 35 600: 35 600: Sääntöpalkkaiset virat ) 446 06: 446 06: Tilapäistä työvoimaa 50 79: 5 497:65 Kesälomasi jäiset 89 38:. 75 0: 70 Vuokra 30 060: 8 635: Lämpö 34 70: 00 904: 70 Valaistus 98 900: 48 047: 30 Siivoaminen... 0 000: 99:30 Vedenkulutus 36 30: 6 93: 70 Säästö (+) tai ylitys (), mk + 35 94:35 + 4 78:30 + 9 45: -f 4 805: 30 + 50 85: 70 + 9 700: 70 + 9 406: 30 ) Lisäksi halkovaraston myynnistä saatu 94 744 mk, mikä määrä tässä on jätetty laskelma ulkopuolelle. ) Siitä lisämäärärahaa 6 600 mk. 3 ) S:n 789 38 mk.
;76 6. Teurastamo Jatkoa Määräraha, Tilien mukaan, Säästö (+) tai mk mk ylitys (-). mk Puhtaanapito 33 584 9 479: 50 58 895: 50 Painatus ja sidonta 65 000 6 70: 05 38 89: 95 Tarverahat 98 000 50 085: 90 47 94: 0 "Vaatteiden pesu 0 000 4 397: 35' 5 60: 65 Koneiden ja työkalujen hankinta 6 000 34 64: 0 + 7 358: 80 Yleisten laitteiden kunnossapito 36 00 80 838: 35 + 45 6: 65 Tapaturmavakuutusmaksut 0 000 60: 70 + 7 839: 30 Käyttövoima 665 65 449 67: 95 +6 007: 05 Rehut ja kuivikkeet 7 500 9 55: 5 + 8 44: 75 Tarveaineet 5 500 7 68: 45 33 88: 55 Korjaus- ja muutostyöt ^8 00 7 759: 55 + 0 440: 45 Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä 8 480: : 88 698: 40 + 39 78: 60 Yhteensä 7 77 768: 6 648 739: + 3 09: Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu muutamiin pääryhmiin ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 94 tulot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty seuraava' prosenttilaskelma: Menoerä Palkkausmenot Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijaiset Puhtaanapito Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä. Vuokra Teurastamo Kalasatama Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima... Tarveaineet Kunnossapitokustannukset Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Korjaus- ja muutostyöt Muut kustannukset Siivoaminen. Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet Menot yhteensä Tulot yhteensä 94 943 94 943 Kokonais- Kokonaismäärä, mk määrä, mk % % 660 965: 30 3 053 394:5 47.9 45.9-5 00: 35 600: 0.4 0.5 45 58: 446 06: 38.6 36.8 00 374: 50 5 497:65.8.7 4 38: 75 0: 70 0.3. 88 895: 50 9 479: 50 3.4.9 86 955: 30 88 698: 40 3.4.9 78 460: 8 635:. 9.3 78 460: 78 460:. 7.7 _ 04 75:.6 59998: 55 733 0: 0 0.9 6. )6 95: 95 00 904: 70.0 6.5 3 : 0 48 047: 30 0.6 0.7 8 556:0 6 93:70.5.8 304 55: 90 449 67:95 5.5 6.8 )8 85: 40 7 68:45.3 0.3 497 36: 05 487 39:0 9.0 7.3 9 498: 5 34 64:0 0. 0.5 67 053: 0 80 838: 35 3.0.7 3 )30 80: 80 7 759: 55 5.8 4. 56 656: 80 9 368:55.0.4 460: 0 99: 30 0. o 0. o 0 83: 30 6 70: 05 0. 0.4 3 05: 05 50 085: 90 0.6 0.8 3 56:50 4 397: 35 0. 0. 5: 60:70 0.0 0. o 7 03: 75 9 55: 5 0. 0. 5 553 44: 70 3 6 53:45 6 648 739: 3 584 775: Vajaus 9 89: 5 3 063 964: 00. o 00. o i) Siitä lisämäärärahaa 3 00 mk. ) V:n 94 päättyessä oli halkovaraston raha-arvo 74 905 mk ja kloorikalsiumivaraston raha-arvo 0 000 mk. 3 ) Huomattavimpia korjaustöitä olivat jäähdytysosaston nro muuttaminen syväjäädyttämöksi ja toisen höyrykattilan arinan muuttaminen puulämmitykseen sopivaksi.
6. Teurastamo 77 I. Teurastamon tulot ja menot vuosina 93343 Tulot, mk Vuosi Teurastusosastot Lihantarkastusosastot Tukkumyyntihalli Kuljetusradat y.m. Jäähdyttämöt Muut tulot Luontoisetujen korvaukset Yhteensä 934 55 909 775 987 858 307 5 364 66 8 07 38 640 3 44 549 935 603 550 759 07 ' 903 343 89 4 4 869 35 369 38 640 3 3 09 936 847 977 75 4 07 440 90 408 563 38 49 55 40 848 4 00 450 937 9 39 743 47 50 430 96 54 695 067 66 46 43 344 4 774 84 938 456 976 688 94 396 666 97 05 794 3 847 04 43 344 5 54 40 939 68 040 750 076 478 6 76 76 858 03 887 576 47 068 5 980 30 940 665 8 990 406 944 08 85 537 85 94 050 896 49 78 6 07 383 94...f. 7 544 37 486 35 03 5969 96 944 448 08 57 85 406 07 94 3 486 45 878 40 873 33 976 63 4 )574 86 64 94 336 40 943 74 537 7 966 09 67 550 94 574 934 648 54 9 3 584 775 93443 8 454 59 6 57 495 8699 553 03 838 8 988 66 x )6 384 5 477 38 4 65 340 933 ) 075 797 73 35 7 85 590 69 0 44 584 5 444 57 93343 8 575 34 6 955 8 9 04 85 89 48 9 057 864!) 6 48 835 478 507 4 709 9 Menot, mk Vuosi Vuokra Palkkausmenot Käyttökustannukset Kunnossapitokustannukset Muut kustannukset 934... 935... 936... 937... 938... 939... 940 94... 94... 943... 93443 933»)... 933_43 50 538 34 574 38 866 503 680 656 330 9 806 687 400 584 634 93 3 053 394 9 33 38 807 79 3 000 000 5 900 5 900 5 900 5 900 73 660 76 860 78 460 8 635 43 5 6 667 598 759 574 433 707 00 94 30 04 93 5 60 3 ) 408 733 4 ) 834 44 5 ) 59 999 6 ) 733 0 86 86 96 493 55 55 89 83 58 00 85 353 78 40 553 533 947 773 989 497 377 487 39 3 8 04 7 ) 554 54 3 930 3 944 57 48 70 549 05 07 70 6 693 0 7 56 657 9 369 459 38 46 30 0 39 0 539 88 383 355 4 366 538 605 6 Lisäksi halkovaraston myynnistä saatu 94 744 mk. ) Lihantarkastusosastojen tulot ja menot kohdistuvat koko vuoteen. Muut osastot olivat toiminnassa vasta syyskuun 8 p:stä vuoden loppuun. 3 ) Vuoden päättyessä oli halkovaraston raha-arvo 599 878: 40 mk. 4 ) S:n 487 49 mk. 5 ) S:n 74 905 mk ja kloorikalsiumivaraston raha-arvo 0 000 mk. 6 ) S:n halkovaraston rahaarvo 953 64 mk. 7 ) Tähän sisältyy 58 06: 0 mk perushankinnan luontoisia kalustomenoja.
;78 6. Teurastamo IL Hylkäämiset, ryhmitettyinä nii- Te u r a s t u s- Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Hylkäämisen syy Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Koko ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Kok ruhoja elimineen Ruhonosia elimineen tai ilman Elimiä y.m. Abscessus Märkäpesäkkeet 5 Actinomycosis Sädesienitauti 7 : 3 Angiectasia hepatis Pilkkumaksa 9 Arthritis, bursitis, Nivel-, limapussip- tai pol- 4 gonitis, vi tulehdus 5 Bronchopneumonia catarrhalis 5 chron. suum Porsasyskä 6 Cachexia Nääntyminen :. Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurtu- 7 rae, haemorrhagia mat, verenvuodot 4 8 Cystae Rakkokasvaimet 7 9 Cysticercus inermis Matorakkulat 4 3 0» tenuicollis Matorakkulat. Dermatitis Ihotulehdus Distomatosis Maksamadot 4 3 Erysipelas suis Sikaruusu - Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- ja sy- 4 ditis traumatica dänpussitulehdus 6 5 Hepatitis Maksatulehdus 6 Icterus Keltatauti 7 Kehittymättömyys 8 Lienitis Pernatulehdus. 9 i Likaantuminen 0 Mastitis Utaretulehdus 33 Metritis Kohtutulehdus : Necrosis Kuolio 3 Nephritis Munuaistulehdus 3. 4 Hätäteurastus 5 Pericarditis Sydänpussintulehdus 4 6 Peritonitis Vatsakalvontulehdus 7 Piroplasmosis Punatauti 8 Pneumonia Keuhkokuume ' 9 Pyaemia Märkämyrkytys 3 Rehu-, kalttausvesi-, veri- 30 aspiratio 4 4-0 3 Septicaemia Verenmyrkytys 3 Tuberculosis Nystyrät au ti 33 Tumores Kasvannaiset. ' : i 34 Vieras haju väri, maku 35 Aliae invasiones Muut loistaudit 3 6 Alii morbi Muut taudit 4 4 3. : 37 Vaccin variol. Istutusrokko...! 38 Yhteensä 4 l 35)' 366 ) I : 9 Huom.: Tau lukkosarakkeeseen Elimiä y.n. merkityt luvut eivät c >soita el inten lul ma, vaan 3
6. Teurastamo 79 den syyn ja kohteiden mukaan v. 943 osastot Lihantarka stamo Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia ja hirviä Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimi- neen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja. elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen Elimiä y.m. Ruhonosia elimineen tai ilman Koko ruhoja elimineen 0 7 3 5 4 4 5 6 4 3 7 8 9 7 0 3 6 9 3 3 3 5 I I S* 44 68 3 3 7 50 35 3 4 5 6 7 8 9 0 3 4 5 6 84 67 7 8 9 9 3 33 3 5 7 '7 4 8 58 5 8 30 3 3 33 3 34 35 37 30 37 39 60 6 3 5 7 33! 7 76 76 8 365 99 3 38 eläinten lukua, joista ne on hylätty.