FINNISH AIRCRAFT MAINTENANCE Oy

FINNISH AIRCRAFT MAINTENANCE Oy TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2012 31.3.2014 FINNISH AIRCRAFT MAINTENANCE Oy PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry LEKO-TEKNISET Pro ry AMMATTILIITTO PRO ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Puhelin 020 595 5000 www.palta.fi Asiantuntija Arto Kettunen arto.kettunen@palta.fi 040 587 4345 Ammattiliitto Pro ry Sirpa Lappi sopimusalavastaava kuljetus- ja logistiikka-ala PL 183, (Selkämerenkuja 1 A), 00181 Helsinki Puh. + 358 9 17273569, + 358 50 3816849 sirpa.lappi@proliitto.fi www.proliitto.fi 1

Sisällysluettelo Yleistä... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Työsopimus ja työsuhde... 3 3 Irtisanomis- ja koeaika sekä lomautusilmoitusajat... 3 4 Palkka... 4 Erilliset lisät ja korvaukset... 5 5 Vuorolisät... 5 6 Työmatkat... 5 7 Korvaus kielitaidosta... 5 8 Koulutuskorvaus... 6 9 Sijaisuuskorvaus... 6 Työaikamääräykset... 7 10 Säännöllinen työaika... 7 11 Vapaapäivät... 9 12 Vuorotyökorvaus... 10 13 Lisätyö... 10 14 Ylityö... 11 15 Hälytysluonteinen työ ja puhelinohjeet... 12 16 Varallaolo... 12 17 Sunnuntaityö... 12 18 Viikkolepokorvaus... 13 Oikeus palkkaan poissaoloajalta... 13 19 Sairausaika... 13 20 Lääkärintarkastukset... 14 21 Äitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa... 15 22 Vuosiloma ja lomaraha... 16 23 Lyhyt tilapäinen loma... 16 Erinäiset edut... 16 24 Aikaisemmin myönnetyt edut... 16 25 Vakuutukset... 17 Neuvottelujärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen... 17 26 Luottamusmies... 17 27 Työsuojeluvaltuutettu... 17 28 Erimielisyyksien ratkaiseminen... 18 Muut säännökset... 18 29 Muutokset henkilöstöä koskeviin ohjesääntöihin... 18 30 Kehityskeskustelu... 18 31 Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite... 19 32 Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen... 19 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA FINNISH AIRCRAFT MAINTENANCE OY:TÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN JATKAMISEKSI... 20 Yhteistoimintasopimus PT-STTK... 24 Luottamusmiessopimus PT - STTK... 36 2

YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan FINNISH AIRCRAFT MAINTENANCE Oy:n palveluksessa toimihenkilön tehtävissä toimiviin henkilöihin, ei kuitenkaan johtotehtävissä oleviin henkilöihin. Osapuolet korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään sopijapuolten välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen. Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen soveltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia. 2 Työsopimus ja työsuhde Työsopimus tehdään kirjallisesti ja mikäli mahdollista ennen työsuhteen alkua. Uudelle toimihenkilölle selvitetään, mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan. Työsopimuksen teon yhteydessä toimihenkilölle annetaan luottamusmiehen yhteystiedot. Työhön perehdyttämisen yhteydessä käydään läpi esimiehen toimesta keskeiset työtehtävät sekä tavoitteet ja kerrotaan niihin liittyen kehityskeskustelumenettelystä. Yhtiö ilmoittaa avoimista toimihenkilölle soveltuvista työpaikoista käyttäen yhtiön sisäisiä tiedotuskanavia ja varaa jo palveluksessaan oleville toimihenkilöille mahdollisuuden tulla huomioiduiksi avoinna paikkaa täytettäessä. Ilmoitus sisältää myös maininnan siitä, mihin tehtävä- ja palkkaluokkaan avoinna oleva toimi kuu-luu. 3 Irtisanomis- ja koeaika sekä lomautusilmoitusajat Yhtiön irtisanoessa toimihenkilön työsopimuksen noudatetaan irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua enintään yhden vuoden 14 päivää yli 1 mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi yli 4 mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta yli 8 mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta yli 12 vuotta 6 kuukautta 3

Toimihenkilön on puolestaan noudatettava irtisanoessaan työsopimuksen 14 vuorokauden pituista irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta ja yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Toimihenkilö vapautuu kuitenkin työstä edellä mainittuja irtisanomisaikoja nopeammin, mikäli toimihenkilö ja yhtiö siitä erikseen sopivat. Edellä olevasta riippumatta voidaan työsopimus molemmin puolin purkaa koeaikana, jonka pituus on työsopimuslain mukainen. Mikäli yhtiö järjestää toimihenkilölle työhön liittyvää koulutusta, joka kestää yhdenjaksoisesti yli 4 kuukautta, voidaan sopia enintään 6 kuukauden pituisesta koeajasta. Lomautusta koskevat ilmoitusajat ovat seuraavat: 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta ja 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. 4 Palkka 1. Yhtiö sitoutuu noudattamaan yksilöllistä, palkitsevaa ja kannustavaa palkkapolitiikkaa. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, joka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta peruspalkasta ja sen lisäksi maksettavasta henkilökohtaisesta palkanosasta. 2. Tehtävänmukaiset peruspalkat ovat allekirjoituspöytä-kirjassa. Toimihenkilön henkilökohtaiset palkanosan määräytymiseen vaikuttavat: työn tuloksellisuus yhteistyökyky oma-aloitteisuus ammattitaito monipuolisuus erityisosaaminen. Esimies arvioi toimihenkilön henkilökohtaisen pätevyyden vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyyn käytetään paikallisesti sovittuja painotuksia. Toimihenkilölle selvitetään henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet. Samoin toimihenkilöllä on aina oikeus saada tiedokseen itseään koskeva arviointi ja sen perusteet. Sama oikeus on toimihenkilön suostumuksella häntä edustavalla luottamusmiehellä. 4

3. Yhtiö antaa vuosittain luottamusmiehelle selvityksen henkilökohtaisten palkanosien jakautumisesta. 4. Palkanmaksupäivät ovat yhtiön palkanmaksukäytännön mukaiset. 5. Tuntipalkka lasketaan jakamalla palkka luvulla 158, kun työaika on 37.5. h/vko ja 160 työajan ollessa 40 h/vko. ERILLISET LISÄT JA KORVAUKSET 5 Vuorolisät Vuorotyössä vuorolisät ovat euroa / tunti: alkaen 1.3.2012 1.4.2013 Iltavuoro (15.00-23.00) 2,66 2,71 Yövuorolisä (23.00-07.00) 4,10 4,18 Vuorolisän sunnuntaikorotus on 100 %. Lauantaisin ja pyhien aattoina maksetaan klo 15.00 jälkeen tehtävästä työstä vuorolisät kaksinkertaisina. 6 Työmatkat Työmatkat suoritetaan ja matkoista toimihenkilölle aiheutuvat kustannukset ja päiväraha suoritetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaan. Yhtiö korvaa toimihenkilölle ulkomaan komennuksen yhteydessä passin ja viisumin hankinnasta aiheutuvat kustannukset. Milloin toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. 7 Korvaus kielitaidosta Yhtiön hyväksymällä tavalla osoitetusta ranskan tai venäjän kielen taidosta maksetaan kielilisää seuraavasti: 5

euroa/kk 1.3.2012 1.4.2013 tyydyttävä taso 39,94 40,69 hyvä taso 48,13 49,04 8 Koulutuskorvaus Koulutuspäivältä maksetaan asianomaisen henkilön KTA:n mukainen palkka työ-ehtosopimuksen mukaisen työpäivän pituuden mukaan. Työpäivän työssäolovelvoite on täytetty, jos lentokenttäalueen ulkopuolella järjestettävän kurssipäivän pituus matka-aikoineen on yli 5 tuntia. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Jos toimihenkilö työnantajan lähettämänä osallistuu ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, työnantaja maksaa kurssimaksun ja täysylläpitokorvauksen kurssin ajalta sekä päivärahan ja muut mahdolliset koulutukseen osallistumisesta aiheutuneet lisäkustannukset. 9 Sijaisuuskorvaus Sijaistaminen voidaan toteuttaa joko oman toimen ohella tai sopimalla määräaikaisesta sijoittumisesta sijaistettavaan tehtävään. Työnantaja todettuaan sijaisuustarpeen nimeää sijaisen ennen sijaisuuden alkamista. Samalla hän sopii sijaisuuden kestosta ja korvauksesta ennen sijaisuuden alkamista. Sijaisuudesta maksettava korvaus maksetaan palkanmaksukausittain. Jos toimihenkilö edellisen kohdan mukaisesti harjoittelijaa lukuun ottamatta hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella korkeamman vaatimustason tehtävää tai toimii palkkausjärjestelmän mukaisella toisella tehtäväalueella toimivan henkilön sijaisena tai työmäärän olennaisesta lisääntymisestä johtuen omalla tehtäväalueella yli puolet kalenterikuukauden työajasta lukuun ottamatta vuosilomasta johtuvia sijaisuuksia, maksetaan hänelle työmäärän ja vastuun lisääntymisestä korvausta omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 10 % saman alemman palkkaluokan tehtävän sijaistamisesta ja 20 % ylemmän palkkaluokan tehtävän sijaistamisesta laskettuna hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Oman tehtäväalueen työmäärän olennainen lisääntyminen määritellään tapauskohtaisesti paikallisesti sopien. Jos sijaisuudesta aiheutunut lisätyö on sovittu tehtäväksi ylityönä, sijaisuuskorvausta ei makseta. 6

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 10 Säännöllinen työaika A. Paikallinen sopiminen B. Päivätyö C. Vuorotyö Työvuorot Työvuorojen sijoittelussa jatketaan nykyistä käytäntöä. Mikäli tuotannollisista erityisen painavista syistä työvuoroja on toisin sijoitettava, työnantaja ilmoittaa perusteista luottamusmiehelle ennen muutoksen toteuttamista. Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan 28 :n mukaisessa järjestyksessä. Muut työaikamääräykset Työnantaja ja luottamusmies voivat lisäksi sopia toisin kaikista muista työaikamääräyksistä työaikalain rajoituksia noudattaen. Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Kaksivuorotyössä on säännöllinen työaika keskimäärin 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on säännöllinen työaika enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin enintään 36 tuntia viikossa. Vuoroon saapumisesta ja siitä lähtemisestä voidaan sopia paikallisesti porrastamalla työajat tehtävien edellyttämällä tavalla. Työehtosopimuksen 11 :n 4. kohdan mukaiset arkipyhäviikon lisävapaapäivät käytetään vuosittaisen työajan tasaamiseen. Työtä varten laaditaan työtuntijärjestelmä. Vuorotyöluettelot saatetaan tiedoksi vähintään kaksi viikkoa ennen luettelossa olevan ensimmäisen vuoron alkamista. Kahden työvuoron välinen lepoaika määritellään työaikalain mukaan. Vuorotyössä työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin. Toimihenkilö voi olla työssä kauemminkin samassa vuorossa, jos niin sovitaan. 7

D. Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika Tämän pykälän C. kohdan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettujen toimihenkilöiden viikoittainen säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää myös siten, että se on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa tai 40 tuntia viikossa, päivätyössä enintään 6 viikon ja kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona. (tasoittuvan työajan malli) Tämän pykälän C. kohdan 2 kappaleen tarkoittamien toimihenkilöiden viikoittainen säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää myös siten, että se on keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään 7 kuukauden pituisena ajanjaksona. Tämä edellyttää, että työtä varten laaditaan ennakolta työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin. Ennen kuin paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika otetaan käyttöön, siitä neuvotellaan luottamusmiehen kanssa. Työtuntijärjestelmä saatetaan toimihenkilöiden tietoon päivätyössä viimeistään kolme työpäivää ja vuorotyössä viimeistään kaksi viikkoa ennen sen käyttöön ottamista. Paikallisesti voidaan sopia myös tämän pykälän B. kohdan tarkoittamien toimihenkilöiden viikoittaisen säännöllisen työajan järjestämisestä siten, että se on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona. Sekä päivä- että kaksivuorotyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti, joista toisen on oltava sunnuntai, ellei toisin sovita. E. Työajan tilapäinen pidentäminen Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen henkilökohtaisesti sovitaan, tilapäisesti pidentää enintään kahdella tunnilla. Edellytyksenä on, että viikkotuntien lukumäärä tasoittuu enintään neljän viikon pituisena ajanjaksona edellä olevien kohtien mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Pidennyksestä sovitaan viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää enintään 7 kuukaudeksi kerrallaan myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Työajan tasoittuminen näihin määriin voi tapahtua antamalla viikkolevon lisäksi myös kokonaisia vapaapäiviä. 8

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdella tunnilla ja viikoittaista säännöllistä työaikaa enintään 10 tunnilla. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, voidaan säännöllistä viikoittaista työaikaa pidentää enintään 8 tunnilla. Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvaan ja porrastettuun työaikaan siirtymiseen. F. Työajan lyhentäminen Toimihenkilöille, jotka työskentelevät 40 tuntia viikossa tai jaksotyössä 120 tuntia 3 viikon jaksossa, toteutetaan työajan lyhennys yleisen työmarkkinakäytännön mukaisesti. G. Yhteiset työaikamääräykset Tähän sopimukseen kirjatuissa työaikamuodoissa työviikko vaihtuu maanantaina kello 00.00 ja vuorokausi vaihtuu kello 00.00. Sama vuorokauden vaihtumisajan-kohta koskee myös vuosi- ja sairauslomaa. Työajan lomassa annetaan puolen tunnin ruokatauko, jonka aikana toimihenkilöillä on oikeus esteettömästi poistua työpaikalta. Ennen työtuntijärjestelmän muuttamista neuvotellaan luottamusmiehen kanssa, jos työtuntijärjestelmään tehtävä tilapäinen muutos johtuu toimihenkilöitä koskevasta ns. välipäivän sisään tekemisestä tai kysymyksessä on muu työtuntijärjestelmään tehtävä tilapäinen muutos, joka koskee työpaikan toimihenkilöitä yleisesti. 11 Vapaapäivät Toimihenkilölle annetaan viikon toiseksi vapaapäiväksi lauantai, lukuun ottamatta keskeytymätöntä vuorotyötä sekä arkipyhäviikkoja, jolloin arkipyhä lasketaan viikon toiseksi vapaapäiväksi. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä lukuun ottamatta uudenvuodenpäivän viikon lauantaita, loppiaisviikon lauantaita, pääsiäislauantaita, pääsiäisen jälkeistä lauantaita, vapunpäiväviikon lauantaita, helatorstaita, juhannusaattoa, itsenäisyyspäiväviikon lauantaita, jouluaattoa ja joulun jälkeistä lauantaita, 9

jotka ovat vapaapäiviä, elleivät huoltotoimintaan liittyvät syyt muuta vaadi. Soveltamisohje. Työskenneltäessä molempina viikolle sattuvina vapaapäivinä, näistä jälkimmäinen katsotaan viikkolepopäiväksi. Jos toimihenkilö edellä 2. kohdassa mainittuna päivänä kutsutaan työhön, siitä suoritetaan korvaus viikkoylityösäännöstön mukaan tai kompensoidaan muuna aikana työtuntijärjestelmään merkittävillä vapaapäivillä. Keskeytymättömässä vuorotyössä olevalle toimihenkilölle korvataan edellä 2. kohdassa mainitut päivät näitä päiviä vastaavilla lisävapaapäivillä. 12 Vuorotyökorvaus 13 Lisätyö Vuorotyötä tekevälle toimihenkilölle maksetaan vuorotyölisää 5 :n mukaisesti. Vuorotyötä tekevälle toimihenkilölle maksetaan hänen jäädessään ylityöhön vuorotyölisää sen vuoron perusteella, johon hän jää, kuitenkin siten, että yövuoron päätyttyä ylityöstä maksetaan vuorotyölisää kuten yötyössä. Soveltamisohje: Jos säännöllistä työvuoroa on siirretty alkavaksi poikkeavaan aikaan, vuorolisää maksetaan säännöllisen työvuoron mukaisesti. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä säännöllisen työajan enimmäismääriä. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä työstä lisätyökorvauksena kuukausipalkan lisäksi 50 %:lla korotettu tuntipalkka. Lisätyö ei ole ylityötä. 10

14 Ylityö Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työajan sekä lisätyön lisäksi. Ylityön enimmäismäärien osalta noudatetaan työaikalain (605/96) vuosikohtaisia enimmäisrajoja. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Jos työnantaja ja toimihenkilö niin sopivat, ylityön perustunnit voidaan antaa vastaavana vapaana ja korotusosa maksaa rahana. Ylityökorvaukset maksetaan jatkuvasti vuorokauden vaihtumisajankohdasta riippumatta. Ilmoitus ylityöstä on tehtävä, mikäli mahdollista, vuorokautta ennen ylityön alkamista. Jos pakottavassa tapauksessa tehtävä ylityö jatkuu yli 8 tuntia, toimihenkilölle varataan palkallinen vapaapäivä seuraavaksi työvuoroksi, jos työvuoro olisi seuraavana päivänä. Jos poikkeustapauksessa ei näin voida menetellä, toimihenkilölle maksetaan hänen säännöllisenä työaikanaan tekemästä työstä 100 %:lla korotettu palkka. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja luvulla 148 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä silloin, kun säännöllinen työaika on keskimäärin 36 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, jos työ ei ole vuorokautista ylityötä. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Jos toimihenkilö ei ole voinut työnantajan järjestämään tai keskusjärjestöjen koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä työhön, vapaapäivänä tehty työ korvataan siten kuin viikkoylityöstä on sovittu. 11

15 Hälytysluonteinen työ ja puhelinohjeet Työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan työntekijän vapaa-aikana ja työ tehdään ennen seuraavan työvuoron alkua. Hälytysluonteinen työ päättyy viimeistään normaalin työvuoron alkaessa. Jos toimihenkilö kutsutaan hälytysluonteiseen työhön hänen varsinaisen työaikansa ulkopuolella, hänelle maksetaan työhön valmistautumiseen, työn päättämiseen ja työmatkaan käytetystä ajasta 2 tunnin peruspalkkaa vastaava korvaus. Työajalta tällaisessa työssä suoritetaan 100 %:lla korotettu palkka, vaikka työ jatkuisikin seuraavan vuorokauden puolelle. Siltä osalta tällaista matkaa, jolta säännölliset kulkuneuvot puuttuvat, suoritetaan matkakorvaus tositetta vastaan todellisten kulujen mukaan. Oman ajoneuvon käyttämisestä tällaisessa tapauksessa suoritetaan kilometrikorvaus työn ja kodin väliseltä edestakaiselta matkalta kuitenkin enintään 20 kilometriltä suuntaansa. Jos toimihenkilön työtehtäviin kuuluu toistuvasti antaa vapaa-aikanaan toimintaohjeita puhelimitse, siitä on mainittava työsopimuksessa ja sovittava erillinen korvaus. 16 Varallaolo Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla työnantajan määräämässä paikassa päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, hänelle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä kuukausipalkasta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi. Jos kysymys on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, varallaoloaika ei kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia. 17 Sunnuntaityö Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtyä työtä sanotaan sunnuntaityöksi. Sunnuntaityöstä maksetaan päivätyössä ja keskeytyvässä 2- vuorotyössä 14 :n 7. kohdassa mainitulla tavalla laskettu tuntipalkka kaksinkertaisena. Jos sunnuntaityö on ylityötä, siitä maksetaan lisäksi 14 :n 2. kohdan mukainen ylityökorvaus. 12

Sunnuntaina tehdystä vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna. 18 Viikkolepokorvaus Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkkoleponsa aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kolmen kalenterikuukauden aikana tai menetellään siten kuin tämän pykälän 5. kohdassa on sanottu. Korvausmuodosta sovitaan samalla kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä. Jos viikkolepopäivä on arkipäivä, toimihenkilöllä ei ole mahdollista ylityökorvausta lukuun ottamatta oikeutta muuhun korvaukseen vapaaajan lisäksi. Jos viikkolepopäivänä tehty työ on sunnuntaityötä, toimihenkilölle maksetaan vapaa-ajan lisäksi tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorvaukset. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, säännöllinen työaika on työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä. Jos toimihenkilö siihen suostuu, viikkolevon aikana tehty työ voidaan kokonaisuudessaan korvata rahana siten, että hänelle suoritetaan työhön käytetyltä ajalta 14 :n 7 momentissa mainitulla tavalla laskettu tuntipalkka kaksinkertaisena. Jos tällainen työ on ylityötä tai sunnuntaityötä, maksetaan näiden lisäksi 14 :n mukainen ylityökorvaus ja edellä 17 :ssä sovittu sunnuntaityökorvaus. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ korvataan myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tapaturman tai työajan lyhennysvapaiden vuoksi. OIKEUS PALKKAAN POISSAOLOAJALTA 19 Sairausaika Jos toimihenkilö ei voi tehdä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi eikä hän ole aiheuttanut tautia tai tapaturmaa tahallisesti tai aiheuttanut sitä rikollisella toiminnallaan tai kevytmieleisellä elämällään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, maksaa työnantaja hänelle sairausajalta palkkaa. Palkkaa maksetaan kuukausipalkkaiselle työntekijälle, jos hän on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti seuraavasti: 13

alle 1 vuoden, täyden palkan viideltä viikolta 1-5 vuotta, täyden palkan kuudelta viikolta yli 5 vuotta, täyden palkan kuudelta kuukaudelta. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan yhteensä pidemmältä ajalta kuin edellä on määrätty, vaikka sairaus tai tapaturma uusiutuisi saman kalenterivuoden aikana tai jatkuisi keskeytyksettä yli vuodenvaihteen. Työntekijän palattua työhön sen jälkeen, kun työkyvyttömyysaika on jatkunut keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, on hänellä työkyvyttömyysajalta jälleen uusi palvelusaikansa pituuden mukaan määräytyvä oikeus sairausajan palkkaan eli laskenta alkaa alusta. Palkka maksetaan sairausvakuutuslain tarkoittamalta odotusajalta poissaolon perustuessa uuteen sairausperusteeseen. Sairausajan palkka lasketaan keskituntiansion perusteella, joka määräytyy vuosineljänneksittäin. Keskituntiansio saadaan jakamalla työntekijän kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta maksettu palkka vastaavien työtuntien lukumäärällä. Hätätyöstä ja ylityöstä maksettavaa korotusta ei huomioida laskutoimituksessa. Työajalta maksettuun palkkaan luetaan mukaan lauantai- ja aattotyön erillislisät, sunnuntaityön korotukset sekä ilta- ja yötyölisät. Sairausajan palkasta vähennetään kuitenkin se, mitä työntekijä saa samalta ajalta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta työnantajan kustantaman vakuutuksen nojalla. 20 Lääkärintarkastukset Lakisääteiset lääkärintarkastukset Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys laissa nuorista työntekijöistä (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. 14

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan. Korvaus matkakustannuksista ja päiväraha suoritetaan siten kuin työehtosopimuksen 6 :ssä on sovittu. Jos tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, toimihenkilölle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista enintään sairausvakuutuslain mukainen vähimmäispäiväraha. Muut lääkärintarkastukset Ellei toimihenkilö ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella, kuukausi-palkkaa ei vähennetä myöskään sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärin-tarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta. Edellytyksenä palkan vähentämättä jättämiselle on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. 21 Äitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa Toimihenkilön oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain sekä sairausvakuutuslain ja asetuksen mukaisesti. Toimihenkilölle maksetaan äitiysloman alusta lukien täysi palkka kolmen kuukauden ajalta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia äitiysloman aikana tehtävästä työstä. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, ettei työ saa olla vaarallista äidille tai syntyvälle lapselle. Kuuden viikon aikana synnytyksen jälkeen tehtävästä työstä voidaan sopia ainoastaan, milloin työ on erittäin kevyttä ja vaarattomuus osoitetaan lääkärintodistuksella. Sopimuksen perusteella äitiysloman aikana tehdyn työn saa niin toimihenkilö kuin yhtiökin keskeyttää milloin hyvänsä. 15

22 Vuosiloma ja lomaraha Vuosiloma ja siitä suoritettava korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan kuitenkin siten, että toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut keskeytyksettä vähintään 14 vuoden ajan ja jolla on lomanmääräytymisvuodelta täydet 12 lomaan oikeuttavaa kuukautta, on oikeus saada vuosilomaa 36 arkipäivää. Työsuhteen keston laskenta alkaa aikaisintaan 1.8.2008. Laskettaessa vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta lasketaan loma päivän palkka jakamalla palkka edellinen momentti mukaan lukien luvulla 25. Toimihenkilölle suoritetaan lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha maksetaan lomaltapaluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että osasta lomaa lomaraha korvataan palkallisella vapaalla. Tällöin vapaita käsitellään kuten vuosilomaa. 23 Lyhyt tilapäinen loma Toimihenkilön vuosilomasta ja palkasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen, läheisen omaisen kuoleman tai yhteiskunnallisen luottamustehtävän johdosta annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa. Lyhyen tilapäisen loman pituus määrätään suhteessa määräyksessä tarkoitettuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan. Lyhyt tilapäinen loma on 1, 2, 3 tai enintään 4 työpäivää. Lähiomaisella tarkoitetaan puolisoa, omia tai puolison vanhempia, perheen lapsia sekä toimihenkilön sisaruksia. ERINÄISET EDUT 24 Aikaisemmin myönnetyt edut Tällä sopimuksella ei huononneta toimihenkilölle työsopimuksessa myönnettyjä etuja. 16

25 Vakuutukset Toimihenkilö on yhtiön kustannuksella vakuutettu seuraavasti: työmatkalla tai suorittaessaan tehtävää lennon aikana lentotapaturmavakuutuksella matkamääräyksellä tapahtuvan työmatkan aikana matkavakuutuksella työnantajan vastuuvakuutuksella sekä muista vakuutuksista ja korvaussummista sovitaan erikseen. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvausten osalta noudatetaan soveltuvin osin niitä periaatteita, mitä työnantajajärjestöä sitovissa ao. yleissopimuksissa on todettu. Osapuolten välinen työryhmä selvittää vuoden 2009 loppuun mennessä keskusjärjestöjen välillä sovittujen luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja koskevien sopimusmääräysten soveltamiseen liittyvät kysymykset tällä sopimusalalla ja liitot sopivat tarpeellisista tarkistuksista tämän työehtosopimuksen määräyksiin. 26 Luottamusmies Toimihenkilöt valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen ja hänelle varamiehen toimihenkilöiden yhteisten työsuhdeasioiden ja yhteistoiminnan hoitamista varten. Valinnasta ilmoitetaan yhtiölle kirjallisesti. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa asettaa työsuhteessaan muita toimihenkilöitä huonompaan asemaan. Yhtiö tiedottaa toimihenkilöitä suoraan tai välillisesti koskevista asioista mahdollisimman aikaisin luottamusmiehelle. Erimielisyyden syntyessä toimihenkilön työsuhdeasiassa yhtiö antaa luottamus-miehelle kaikki tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. 27 Työsuojeluvaltuutettu Toimihenkilön toimiessa työsuojeluvaltuutettuna tai varavaltuutettuna annetaan hänelle vapautusta työstä siten, että hän voi säännöllisenä työaikanaan hoitaa sekä työtehtävänsä että hänelle valtuutettuna kuuluvat välttämättömät yhteistyötehtävät. 17

28 Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopijapuolet pyrkivät luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat hyvien ja luottamuksellisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikalla. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin yhtiön ja asianomaisen toimihenkilön tai luottamusmiehen kesken ja, ellei sovintoa synny, sopijaliittojen välillä. Jollei yksimielisyyteen päästä, asia siirtyy työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Osapuolten esittäessä paikallisia neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa, ne aloitetaan ensi tilassa, viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut käydään kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelun ajankohta sovitaan neuvotteluissa. Paikallisissa neuvotteluissa laaditaan jommankumman osapuolen niin vaatiessa muistio, jonka osapuolet allekirjoittavat. Muistiossa mainitaan erimielisyyttä koskeva asia sekä osapuolten kannat. Muistio laaditaan kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä. Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työsopimuslain 5 luvun 2 :n tai 7 luvun 3 :n mukaisen taloudellisen tai tuotannollisen perusteen ollessa olemassa työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia tämän pykälän mukaista menettelyä noudattaen. MUUT SÄÄNNÖKSET 29 Muutokset henkilöstöä koskeviin ohjesääntöihin Jos toimihenkilöitä koskeviin ohjesääntöihin tehdään muutoksia tai uusia ohje-sääntöjä laaditaan, yhdistykselle varataan, mikäli mahdollista, kuukausi (1 kk) aikaa ennen niiden vahvistamista tilaisuus antaa niistä lausuntonsa. 30 Kehityskeskustelu Toimihenkilöllä on oikeus käydä esimiehensä kanssa säännöllisesti ja tarvittaessa kerran vuodessa tulos/kehityskeskustelu. Keskustelussa arvioidaan työsuoritusta, asetetaan tavoitteet ja käydään lävitse mahdollisuudet toimihenkilön ammattitaidon kehittämiseen. Samassa yhteydessä todetaan myös palkkakehitys. 18

31 Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty. 32 Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen Sopimus on voimassa 31.3.2014 saakka sekä sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan osapuolen toimesta kirjallisesti irtisanottu. Tätä sopimusta on laadittu neljä yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Helsingissä 23. päivänä marraskuuta 2011 FINNISH AIRCRAFT MAINTENANCE Oy PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry LEKO-TEKNISET Pro ry AMMATTILIITTO PRO ry 19

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA FINNISH AIRCRAFT MAINTENANCE OY:TÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN JATKAMISEKSI Aika 23.11.2011 klo 20.00 Paikka Läsnä PALTA, Helsinki LEKO-Tekniset ry:n, Ammattiliitto PRO ry:n, Finnish Aircraft Maintenance Oy:n ja Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry:n edustajat Allekirjoittaneet tahot ovat sopineet työehtosopimuksen uudistamisesta keskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti ja seuraavalla tavalla: 1. Sopimuskausi 1.3.2012 31.3.2014 2. Palkat 1.3.2012 31.3.2013 Yleiskorotus 2.4% Henkilökohtaisia kiinteitä tunti- / kuukausipalkkoja korotetaan 2.4 %:lla 1.3.2012 lukien. Kertaerä, 150 euroa, maksetaan kokoaikaisille työntekijöille maaliskuun -12 palkanmaksun yhteydessä. Osa-aikaisille maksetaan kertaerä työajan suhteessa. Työsuhteen on tullut alkaa viimeistään 1.12.2011. Henkilön ollessa vuosilomalain 7 :ssä tarkoitetulla vapaalla, kertaerä maksetaan työhön paluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä, kuitenkin sopimuskauden aikana. Taulukkopalkkoja korotetaan 2.4 %:lla 1.3.2012 lukien. Palkat 1.4.2013 31.3.2014 Yleiskorotus 1.9 % Henkilökohtaisia kiinteitä tunti- / kuukausipalkkoja korotetaan 1.9%:lla 1.4.2013 lukien. Taulukkopalkkoja korotetaan 1.9 %:lla 1.4.2013 lukien. 3. Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.3.2012 alkaen luottamusmiespalkkiota korotetaan 4.3 % työsuojeluvaltuutetun korvaus on siitä 2/3 osaa 4. Raamisopimuksen laadulliset asiat Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan raamisopimuksen toteutuessa keskusjärjestöjen ja hallituksen yhdessä edellyttämät toimenpiteet. 20

5. Merkittävät poikkeamat taloudellisessa kehityksessä Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, sopija-osapuolet tämän perusteella neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista sopimuskorotuksiin tai sopimuksen voimassaoloon. 6. Palkkausjärjestelmä Toimihenkilöiden palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta peruspalkasta ja sen lisäksi maksettavasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtainen palkanosa on säännöllisen kuukausipalkan ja peruspalkan välinen erotus. Vähimmäispalkat säännölliseltä työajalta tehtävän vaativuuden perusteella ovat seuraavat: Tehtäväkohtainen Tehtävänimike peruspalkka 1.3.2012 1.4.2013 huollon toimistoassistentti, 2150 2191 ryhmäassistentti 2473 2520 ostaja 2524 2572 huoltosuunnittelija 2729 2781 HR-Suunnittelija 2729 2781 työnjohtaja 2831 2885 tuotantokoordinaattori 2934 2990 logistiikkakoordinaattori 2934 2990 tuotantokontrolleri 3241 3303 järjestelmäasiantuntija 3241 3303 huoltoesimies 3651 3720 suunnitteluesimies 3651 3720 tuotantoesimies 3651 3720 tuotannon tuen esimies 3651 3720 Uuden aiemmin arvioimattoman toimen vaativuudesta sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Mikäli tehtävänimike muuttuu, mutta tehtävä pysyy sisällöltään yhtä vaativana, noudatetaan tehtävään samaa palkkaluokkaa. Uuden aiemmin arvioimattoman toimen vaativuudesta sovitaan toimitusjohtajan ja luottamusmiehen kesken. 21

Henkilökohtaisen palkanosan takuusäännöt Toimihenkilön henkilökohtaisen palkanosan tulee olla 1.5.2010 lukien vähintään 7 % laskettuna tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta. 1.5.2011 tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien toimihenkilöiden henkilökohtaisten palkanosien summan keskiarvon tulee olla vähintään 15 % kaikkien palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien toimihenkilöiden tehtäväkohtaisten taulukkopalkkojen summasta. Keskiarvoa laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon yli 40 % ylittävää pätevyyttä. Yhtiö antaa vuosittain luottamusmiehelle selvityksen henkilökohtaisten palkanosien jakautumisesta. Siirtyminen ylemmän palkkaluokan tehtävään Jos toimihenkilö siirtyy ylemmän palkkaluokan tehtävään määritellään hänen tehtäväkohtainen palkkansa uudelleen. Tällöin hänen henkilökohtainen palkanosansa säilyy vähintään entisen suuruisena. Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettukorvaus Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettukorvausten osalta noudatetaan soveltuvin osin niitä periaatteita, mitä työnantajajärjestöä sitovissa ao. yleissopimuksissa on todettu. Korvausten osalta noudatetaan lisäksi seuraavia määräyksiä: Luottamusmieskorvaus Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauksen, jonka suuruus 1.3.2012 alkaen on: 83,44 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 5 9, 105,34 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 10 24, 127,25 euroa kuukaudessa, milloin toimihenkilöiden lukumäärä on 25 50. Milloin varaluottamusmies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä yli puolet kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus luottamusmiehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varaluottamusmiehelle. Työsuojeluvaltuutetun korvaus Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen kuukausipalkkaan kuulumaton korvaus, jonka suuruus on puolet (2/3) luottamusmiehelle maksettavan korvauksen suuruudesta työsuojeluvaltuutetun edustamien henkilöiden lukumäärän mukaisesti. Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammi-kuun 1. päivänä. Jos toimihenkilöiden määrässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seuraavan 22

kalenterivuoden alusta lukien. Milloin henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, nostetaan korvausta yhdellä portaalla ylöspäin. 7. Työehtosopimuksen voimaantulon vaikutus Uuden työehtosopimuksen voimaantulolla ei heikennetä niitä ehtoja, joita toimihenkilö ja yhtiö ovat työsopimuksella sopineet. Palvelualojen työnantajat PALTA ry Finnish Aircraft Maintenance Oy Ammattiliitto Pro ry LEKO-Tekniset ry 23

Yhteistoimintasopimus PT-STTK SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. SOVELTAMISALA 1 Sopimuksen ulottuvuus 3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA 2 Yhteistoiminta 3 Kehittämistoiminta 4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA 4 Työsuojeluyhteistoiminta 5 Työsuojelupäällikkö 6 Työsuojeluvaltuutettu 7 Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 8 Työsuojeluasiamies 9 Työsuojelutoimikunta 10 Yksintyöskentely 11 Työterveyshuolto 5. YHTEISTOIMINTA TIEDOTUKSESSA 12 Työnantajan tiedottamisvelvoite 13 Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 6. MUUT MÄÄRÄYKSET 14 Koulutus 15 Työstävapautusaika ja korvaukset 16 Tietojen salassapito 17 Neuvottelujärjestys 18 Sopimuksen voimassaolo 24

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. JOHDANTO 1. Yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä sekä edistää yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista työpaikoilla. 2. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätöksentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia. 2. SOVELTAMISALA 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Sopimusta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen niillä työehtosopimusaloilla, joiden työ-ehtosopimusten osaksi se on otettu. 2. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomaisesti toisin todeta. Sopimus on lainsäädäntöä täydentävä. 3. Tämän sopimuksen 3. luvun 2 :n määräyksiä ei sovelleta sellaisissa jäsenyrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti alle 30. 4. Liitot voivat sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta 7 :n työ-suhdeturvamääräyksiä, ellei kyseisessä kohdassa toisin todeta. 3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 2 Yhteistoiminta 1. Laeista poikkeavista yhteistoimintaelimistä sovitaan liittojen kesken tai paikallisesti. 2. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edustajan aloitteesta. 3. Paikallisesti sopien henkilöstö voi valita yhteistoimintamenettelyä varten lisäedustajan. 25

4. Henkilöstön edustaja voi kuulla yhteistoimintamenettelyssä yrityksen asiantuntijoita. 5. Henkilöstöryhmien yhteisestä aloitteesta henkilöstön määrän ollessa säännöllisesti yli 200, perustetaan yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta. Työnantaja ja neuvottelukuntaa puoltavat henkilöstöryhmät voivat myös sopia neuvottelu-kunnan perustamisesta. Neuvottelukunnan ulkopuolelle jääneelle henkilöstöryhmälle on kerran kalenterivuodessa varattava mahdollisuus liittyä neuvottelukunnan perustamissopimukseen. Neuvottelukunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista sovitaan paikallisesti. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava neuvottelukunta koolle tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa kalenterivuodessa. Henkilöstön edustajille annetaan riittävä työstävapautus neuvottelukunnan kokousvalmisteluihin. 6. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisen supistumisen tai laajentumisen, liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai muun vastaavan organisaatiomuutoksen johdosta neuvotellaan tarvittaessa myös yhteistoimintaorganisaatioiden muutoksesta. Muutoksen jälkeen yhteistoimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannetta vastaavaksi. 7. Työsuojeluhenkilöstön osallistuminen yhteistoimintamenettelyyn on varmistettava, jos asia koskee myös työsuojelua. 8. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan henkilöstön edustajan pyynnöstä käsittelyn kohteena olevan asian päätöksentekoelin yrityksessä. 3 Kehittämistoiminta 1. Kehittämistoiminnan tavoitteena on yrityksen kilpailukyvyn, tuottavuuden, työsuhteiden pysyvyyden ja työolosuhteiden parantaminen. Yrityksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua tämän sopimuksen mukaisesti työorganisaatioiden, palveluteknologian, työolosuhteiden, työmenetelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttamiseen. 2. Kehittämistoimenpiteiden aiheuttaessa olennaisia muutoksia työntekijöiden asemaan, työtehtäviin tai määrään tulee työnantajan yhdessä luottamusmiehen kanssa selvittää vaihtoehdot, joilla työsuhteiden jatkuvuus voitaisiin turvata. 26

Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos asia on käsitelty jo työnantajan ja työntekijän kesken. 3. Kehittämistoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla kiinteässä yhteydessä yrityksen henkilöstöpolitiikkaan. Kehittämistoiminnassa pyritään monipuoliseen työn sisältöön. Kehittämistoiminta ei saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. 4. Kehittämistoimintaa varten voidaan paikallisesti sopien perustaa erillinen kehittämistoimikunta tai työryhmä. Työryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä. 5. Kehittämistoimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Niistä on ilmoitettava etukäteen henkilöstön edustajille ja toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille. Henkilöstön edustaja voi pyynnöstä perehtyä tutkimusaineistoon ja - tuloksiin. 6. Työnantajan käyttäessä kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttia työnantaja vastaa siitä, että konsultin toiminta on tämän sopimuksen mukaista. 7. Työpaikoilla seurataan yhteisesti määräajoin toiminnan tuloksia ja kehitystä. Seurannan sisällöstä ja laajuudesta sovitaan paikallisesti. 8. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille kehittämistoimintaan pysyvämmin osallistuville annetaan kehittämistoimintaan liittyvää asianmukaista koulutusta ottaen huomioon kehittämistoiminnan laajuus. Työnantaja huolehtii kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä tarpeellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastuksesta. Koulutustarve todetaan työnantajan ja luottamusmiehen kanssa. 27

4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA 4 Työsuojeluyhteistoiminta 1. Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy työsuojelun valvontalain- ja asetuksen, työterveyshuoltolainsäädännön sekä tämän sopimuksen mukaan. 2. Liitot voivat sopia työpaikka-käsitteestä. 5 Työsuojelupäällikkö 1. Työnantaja nimeää työpaikan työsuojelupäälliköksi työsuojeluasioihin perehtyneen henkilön, ellei hän itse toimi työsuojelupäällikkönä. 2. Usealle työpaikalle voidaan tarvittaessa nimetä yhteinen työsuojelupäällikkö. 3. Työsuojelupäällikkö välittää työsuojelutoimikunnan kannanotot yrityksen päätöksentekoelimelle. 4. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontaasetuksen 17 :n mukaan, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana. 6 Työsuojeluvaltuutettu Valinta Ilmoitukset Tehtävät 1. Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita. 2. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetut. 3. Työntekijät ilmoittavat työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle. 4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontaasetuksen 23 :n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana. 28

Työskentelytilat Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työsuojelutoimi-kunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden valmisteluun. Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla. 5. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä. Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelumääräykset ja ohjeet. Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työsuojeluelinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan. 7 Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva Syrjintäkielto 1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä. 2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia. 3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista. Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansio ei saa alentua valtuutetun tehtävien takia. 29

Yksilösuoja 4. Työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun valvontalain 11 :n 4 momentin ja työsopimuslain 7:10 :n mukainen erityinen irtisanomissuoja. Säännöksiä noudatetaan tältä osin sopimuksen osana. 5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamisperusteita koskevia säännöksiä, joita tältä osin noudatetaan sopimuksen osana. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 6. Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain jos: Päätyösuojeluvaltuutettu Korvaukset * valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 :ssä tarkoitetulla tavalla. Säännöstä noudatetaan sopimuksen osana. 7. Liitot voivat sopia päätyösuojeluvaltuutetun valinnasta. Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvamääräyksiä. Tämän lisäksi häneen voidaan soveltaa ehdokassuojaa ja jälkisuojaa koskevia määräyksiä, jos niistä liittojen välillä erikseen sovitaan. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa päätyösuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti todetaan tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 :ssä tarkoitetulla tavalla, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Säännöstä noudatetaan sopimuksen osana. 8. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopimuslain mukaisesti. 30

8 Työsuojeluasiamies 1. Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, toimikaudesta, toimialueista ja toimintaedellytyksistä sovitaan paikallisesti siten kuin liittokohtaisissa sopimuksissa määrätään. 2. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä toimialueellaan on: *osallistua työsuojelutarkastukseen sekä tapaturmaan, ammattitautiin tai niiden uhkaan liittyvään tutkimukseen *tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja ilmoittaa niiden rikkomisesta ao. työntekijöille *ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista lähimmälle esimiehelle ja tarvittaessa työsuojelu-valtuutetulle *tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämiseksi. 3. Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojelutehtävien takia siirtää matalapalkkaisempaan työhön, kuin mitä hän teki ennen työsuojeluasiamiesvalintaa eikä irtisanoa asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta. 9 Työsuojelutoimikunta 1. Työsuojelutoimikunta perustetaan työsuojeluyhteistoimintaa varten jos: *työpaikalla säännöllisesti työskentelevän henkilöstön määrä on vähintään 20 *muusta yhteistoimintamuodosta ei ole paikallisesti sovittu 2. Työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimintaelimen tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonta-asetuksen 29 :n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana. 3. Tämän lisäksi työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimintaelimen tehtävänä on: *käsitellä työympäristön tilaan, tasoon ja tapaturmiin liittyviä asioita *osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, työpaikan esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan *käsitellä henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia ja niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisumalleja; toimikunnan puuttuessa asia käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa 31