Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Työryhmän loppuraportti 3.5.2006 (korjaukset 19.5.2006) Teknillinen korkeakoulu 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden 2005 tutkintosäännön 12 :n mukaan alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kandidaattiseminaarin ja siihen kuuluvan kandidaatintyön muodostama opintokokonaisuus, jossa saman tutkintosäännön 14 :n mukaan käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin opiskelijoiden osalta opintokokonaisuudessa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja. Lisäksi tutkintosäännön 14 määrää, että kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Opintokokonaisuuden laajuus on tutkintosäännön 12 :n mukaan 10 opintopistettä. Tutkintorakennetyöryhmä asetti 28.2.2005 työryhmän (kandidaattityöryhmä) laatimaan suunnitelman kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttamiseksi vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisessa tutkintorakenteessa. Työryhmä on laatinut nämä ohjeet, jotka käsittelevät kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön tavoitteita, kandidaatintyön muotoseikkoja ja arvostelua sekä kandidaattiseminaarin käytännön järjestelyjä. Kandidaattityöryhmä esittää ohjeet tutkintorakennetyöryhmälle loppuraporttinaan. Työryhmän ohjeet on laadittu insinööriopintoja ajatellen ja niitä voidaan hyödyntää soveltuvin osin arkkitehtiopinnoissa. 2. KANDIDAATTISEMINAARIN JA KANDIDAATINTYÖN TAVOITTEET Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön muodostama opintokokonaisuus on opiskelijan ensimmäinen kosketus tieteelliseen tutkimustyöhön. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö valmistavat opiskelijaa tieteelliseen ajatteluun ja opettavat tieteellisen työn keskeisimpiä taitoja: tiedonhankintaa, tiedon analysointia, tieteellistä kirjoittamista ja viestintää. Kandidaattiseminaarin ja siihen kuuluvan kandidaatintyön tavoitteena on, että opiskelija pystyy - hakemaan tieteellistä tietoa - arvioimaan tieteellistä tietoa kriittisesti - muodostamaan tutkimussuunnitelman - työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi

2 - raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti ja oikeakielisesti suomeksi tai ruotsiksi 1 - esittämään opinnäytteensä julkisesti - opponoimaan muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. 3. KANDIDAATTISEMINAARIN TOTEUTTAMINEN 3.1. Yleistä Kandidaattiseminaari on kahden opetusjakson ajan kestävä opintosuoritus, jonka aikana opiskelija kirjoittaa kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija lisäksi osallistuu tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin. Kandidaattiseminaarista vastaa vastuuopettaja, jonka nimeää tutkinto-ohjelman hallinnosta vastaava osasto. Vastuuopettaja on tavallisesti professori, mutta voi perustellusta syystä olla myös muu ylemmän korkeakoulututkinnon omaava osastolla päätoimisesti työskentelevä opettaja. Vastuuopettaja määrää opiskelijalle ohjaajan, jolla täytyy olla suoritettuna vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Ruotsinkielisille opiskelijoille järjestetään osastojen yhteistyössä ruotsin kielellä pidettävä seminaari. Seminaari on järjestettävä vähintään kerran lukukaudessa. Liitteessä C on hahmoteltu kandidaattiseminaariin ja kandidaatintyöhön liittyvä hallintoprosessi. 3.2. Kandidaatintyön aiheen valinta Vuoden 2005 tutkintosäännön 15 :n mukaan kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta, josta kandidaattiseminaarin vastuuopettajan määräämä ohjaaja ja opiskelija keskenään sopivat kandidaattiseminaarin alussa. Tätä tutkintosäännön pykälää olisi tulkittava niin, että vastuuopettaja määrittää, mitkä aiheet liittyvät tutkintoohjelman alaan, jolloin ohjaajan ja opiskelijan keskenään sovittavaksi jää aiheen painotuksesta päättäminen. Jos kuitenkin opiskelijalla on ehdottaa mielekäs oma aihe, jota ohjaaja suostuu ohjaamaan, olisi suotavaa, että vastuuopettaja hyväksyisi aiheen. 1 Poikkeus: tutkintosäännön 9 2. momentissa tarkoitettu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia työn myös muulla kielellä.

3 3.3. Järjestelyt Kandidaattiseminaari toteutetaan pääsääntöisesti siten, että seminaari sisältää kandidaatintyön kirjoittamisen ohessa luentoja ja harjoituksia sekä pienryhmätapaamisia. Luennoilla esitetään yhteisesti yleiset tieteellisen työskentelyn valmiudet ja pienryhmissä keskitytään kandidaatintyön työstämiseen. Seminaari kerää yhteen tutkinto-ohjelman tai samankaltaisten pääaineiden opiskelijat, jotka seminaarin alussa pidettävien yhteistilaisuuksien yhteydessä voidaan jakaa pienryhmiin. Pienryhmän opiskelijoiden työt ovat samasta aihepiiristä ja tyypillisesti yhden ohjaajan ohjattavina. Ohjaaja seuraa töiden edistymistä ja tukee opiskelijoita työn tekemisessä. Tilanteen vaatiessa pienryhmiä voidaan jakaa alaryhmiksi, joilla jokaisella on omat ohjaajat. Osastojen yhteinen ruotsinkielinen seminaari tulisi suunnitella siten, että se järjestetään rinnakkain suomenkielisten tutkinto-ohjelmakohtaisten seminaarien kanssa. Seminaarissa pienryhmät voisivat jakautua osastoryhmittäin riippuen osanottomäärästä. Osastorajoja ylittävissä pienryhmissä opiskelijat saisivat mahdollisesti opponoida toiselle osastolle tehdyn kandidaatintyön, jonka pitäisi olla mahdollista johtuen kandidaatintöiden aiheiden yleisestä luonteesta. Osastojen tulisi nimetä ruotsinkielisten pienryhmien vastuuopettajat, joilla on riittävä ruotsin kielen taito kandidaatintyön ohjausta varten. Kuvassa 1 havainnollistetaan seminaarin kulkua. Kandidaattiseminaarin lopuksi opiskelija esittää ja puolustaa kandidaatintyötään julkisesti sekä opponoi toisen samaan kandidaattiseminaariin osallistuvan opiskelijan opinnäytettä. Esittäminen ja opponointi järjestetään joko pienryhmissä tai kandidaattiseminaarissa. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä osastolla. 3.4. Kypsyysnäyte Tutkintosäännön 14 :ssä mainittua kypsyysnäytettä ei tehdä työstä erillisenä opinnäytteenä kuten tällä hetkellä diplomityön tekemisen yhteydessä tapahtuu, vaan perehtyneisyys opinnäytteen alaan varmistetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Kandidaattityöltä vaadittavan hyvän suomen tai ruotsin kielen taidon toteamiseksi kandidaattiseminaarin loppuvaiheessa järjestetään yhteinen valvottu kirjoitustilaisuus. 3.5. Arvostelu Ohjaaja ehdottaa opiskelijan kandidaatintyön arvosanaa vastuuopettajalle opiskelijan kandidaattiseminaariin toimitetun kandidaatintyön ja siitä pidetyn esityksen sekä opiskelijan opponoijan tehtävistä suoriutumisen perusteella. Pääpaino arvostelussa on kandidaatintyöllä. Vastuuopettaja hyväksyy opiskelijan kandidaatintyön suorituksen ja arvosanan. Kandidaatintyön arvostelulomake on liitteenä D.

4 KUVA 1 HAHMOTELMA: KANDIDAATTISEMINAARIN RAKENNE JA SISÄLTÖ Tutkinto-ohjelmakohtainen kandidaattiseminaari (~100 opiskelijaa) Sisältö: - tiedonhaku - tieteen etiikka - tieteellinen kirjoittaminen - viestintä - kypsyysnäyte Svenskspråkigt kandidatseminarium (~100 studerande) Innehåll: - informationssökning - vetenskapsetik - vetenskapligt skrivande - kommunikation - mognadsprov Pienryhmät (max 20 opiskelijaa/ryhmä) - jakautuu esim. jatkomoduulin (A2) mukaan - ohjaus - tieteellisen viestinnän taidot (esittäminen ja opponointi) Smågrupper (max 20 studerande/grupp) - fördelas t.ex. enligt avdelningsgrupp - handledning - färdigheter i vetenskaplig kommunikation (presentation och opponering) KANDIDAATTISEMINAARI SEMINAARIN PIENRYHMÄ 1) Johdanto - tavoitteet, aikataulu ja toteutus - aihealueet jaetaan 2) Pienryhmän johdanto - pienryhmätyöskentelyn tavoitteet, aika- 3) Tiedonhaku taulu ja toteutus - luento - ohjaajan esittäytyminen - harjoitukset - aiheen täsmentäminen 4) Tieteen etiikka K A N D I D A A T I N - - luennot - mahdolliset harjoitukset T Y Ö T Ä K I R J O I T E T A A N 5) Tieteellinen kirjoittaminen - luennot K O K O A J A N - mahdolliset harjoitukset 6) Viestintä - luennot 7) Pienryhmätyöskentely (- harjoitukset pienryhmissä?) - kandidaatintyön esittäminen - opponointi 8) Kypsyysnäyte - aktiivinen osallistuminen (esim. viestintätekniikan arviointi..?) Kuva 1: Kandidaattiseminaarin ajallinen ja hierarkkinen järjestely 3.6. Kandidaattiseminaarin erityisjärjestelyt Kandidaattiseminaarin pienryhmä tai sen alaryhmä voi toimia projektiryhmänä, jossa kaikkien ryhmän jäsenten kandidaatintyöt käsittelevät saman projektin aiheita. Jokainen ryhmän jäsen kirjoittaa oman kandidaatintyön projektiin tekemästään osasta, jolloin koko projektityö tulee käsiteltyä siitä tehtyjen kandidaatintöiden muodostamana kokonaisuutena.

5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja koskevia ohjeita voidaan tarvittaessa tarkentaa. 4. KANDIDAATINTYÖN RAKENNE Kandidaatintyö voi perustua teoreettisen taustan tarkasteluun ja sen analysointiin sekä johtopäätösten tekoon tai kokeelliseen osioon ja tulosten analysointiin sekä johtopäätösten tekoon tai edellisten yhdistelmään. Kandidaatintyön rakenteen tulisi olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytännön mukainen ja sisältää vähintään seuraavat osat: 1. Nimiölehti 2. Tiivistelmä 3. Sisällysluettelo 4. Symboli- ja lyhenneluettelo. Työn luonteen niin vaatiessa tämä osa voi puuttua. 5. Johdanto 6. Aikaisempi tutkimus. Työn luonteen niin vaatiessa otsikko voi olla myös Teoreettinen tausta 7. Tutkimusongelma ja -menetelmät 8. Tulokset 9. Tarkastelu. Työn luonteen niin vaatiessa otsikko voi olla myös Johtopäätökset tai em. otsikoiden yhdistelmä. 10. Lähteet 11. Liitteet Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5. KANDIDAATINTYÖN MUOTOSEIKAT 5.1. Yleistä Kandidaatintyön tulee olla esitystavaltaan hyvin jäsennelty. Lisäksen sen tulee olla sekä tyylillisesti että kielellisesti viimeistelty ja moitteeton. Työn tulisi ulkoasultaan olla lisäksi typografisesti asiallinen ja tarpeettomia tyylillisiä erikoisuuksia tulisi välttää. Työn varsinaisessa sisällössä tulisi esittää vain työn kannalta olennaiset kuvat tai taulukot, mutta tarvittaessa osa näistä voidaan esittää liitteissä.

6 5.2. Kirjoittamisohjeita 5.2.1. Sivumäärä ja -formaatti Kandidaatintyön tulee olla kirjoitettu koneella tai tekstinkäsittelyohjelmalla A4-kokoiselle paperille. Kandidaatintyön varsinaisen sisällön sopiva pituus on noin 15 20 sivua, eikä työtä ole syytä tarpeettomasti pidentää. 5.2.2. Kirjasinlaji Kandidaatintyön varsinaisen tekstin kirjasinlajin tulee olla roomalaistyyppinen (sellaisia ovat esimerkiksi Times New Roman tai Computer Modern), kursivoimaton, lihavoimaton ja kooltaan 12 pistettä. Sans serif-tyyppisiä kirjasinlajeja (esim. Helvetica) ei saa käyttää varsinaisessa tekstissä, mutta otsikoissa näitä voidaan käyttää. Otsikoissa voidaan käyttää kooltaan tätä suurempaa kirjasinlajia ja lihavointia tai kursivointia. Liitteissä, taulukoissa ja kuvissa kirjasinlajin voi valita tarkoituksenmukaisesti, mutta kuvaja taulukkoteksteissä tulisi käyttää samaa kirjasinlajia kuin varsinaisessa tekstissä. 5.2.3. Nimi ja otsikot Kandidaatintyön nimessä ei saa esiintyä lyhenteitä, kaavoja tai lainauksia. Tekstin otsikoissa on näitä myös syytä välttää. 5.2.4. Nimiölehti Nimiölehdestä tulee käydä seuraavassa järjestyksessä ilmi 1. Yliopisto 2. Osasto 3. Tutkinto-ohjelma 4. Työn nimi 5. Työn luonne eli kandidaatintyö 6. Päivämäärä, jolloin työ on jätetty tarkastettavaksi 7. Työn tekijä ja allekirjoitus Yliopisto, osasto ja tutkinto-ohjelma kirjoitetaan allekkain vasempaan ylälaitaan. Työn nimi, luonne ja päivämäärä kirjoitetaan nimiölehdelle keskitettynä allekkain. Liitteessä A on esimerkki nimiölehdestä.

7 5.2.5. Tiivistelmä Tiivistelmästä tulee käydä seuraavassa järjestyksessä ilmi 1. Yliopisto 2. Osasto 3. Tutkinto-ohjelma 4. Sivun otsikko eli Kandidaatintyön tiivistelmä 5. Tekijä 6. Työn nimi 7. Päivämäärä, jolloin työ on jätetty tarkastettavaksi 8. Sivumäärä siten, että vain varsinainen sisältö ja lähdeluettelo ilmoitetaan. Nimiölehteä, tiivistelmää, sisällysluetteloa ja mahdollista symboli- ja lyhenneluetteloa ei lasketa varsinaisiksi tekstisivuiksi. Jos työssä on liitteitä, ilmoitetaan näiden yhteissivumäärä siten, että varsinaista sivumäärää seuraa liitteiden yhteissivumäärä, esimerkiksi 20 + 5 9. Kandidaattiseminaarin vastuuopettaja 10. Ohjaajan oppiarvo, työn ohjaaja, ohjaajan työpaikka 11. Tiivistelmäteksti 12. Avainsanat 13. Työn kieli Tiivistelmäosa ei saa olla yhtä sivua pitempi. Yliopisto, osasto ja tutkinto-ohjelma kirjoitetaan allekkain vasempaan ylälaitaan. Sivun otsikko Kandidaatintyön tiivistelmä kirjoitetaan oikeaan ylälaitaan. Loput kentistä ryhmitellään kehyksiin. Liitteessä B on esimerkki tiivistelmästä. 5.2.6. Numerointi Työn osat numeroidaan siten, että johdanto on ensimmäinen numeroitava osa. Osien numeroinnissa voidaan käyttää arabialaisia tai roomalaisia numeroita tai suuraakkosia. Nimiölehteä, tiivistelmää, sisällysluetteloa ja symboli- ja lyhenneluetteloa ei sivunumeroida, mutta jos sisällysluettelo tai symboli- ja lyhenneluettelo vievät enemmän kuin yhden sivun, numeroidaan ne ensimmäiseltä luettelosivulta alkaen roomalaisin numeroin. Sivunumerointi alkaa toiselta varsinaiselta tekstisivulta ja siinä käytetään arabialaisia numeroita.

8 Lähdeluettelon sivunumerointi jatkuu viimeisestä tekstisivusta. Useampisivuiset liitteet sivunumeroidaan siten, että annetaan joko jokaiselle liitteelle erillinen sivunumerointi tai jatketaan sivunumerointia työn alusta. Yhden sivun liitteitä ei tule numeroida, koska liitteeseen voidaan tarvittaessa viitata liitteen numerolla. Sivunumero sijoitetaan sivun yläreunaan. Matemaattiset kaavat numeroidaan arabialaisin numeroin. Kaavanumerointi ei saa katketa kappaleiden välissä. Kaikkia kaavoja ei tarvitse numeroida, vaan kirjoittaja voi käyttää harkintaa numeroinnin tarpeellisuudessa. Liitteissä olevat kaavat numeroidaan siten, että liitteen ajatellaan muodostavan numeroinnin kannalta itsenäisen ja yhtenäisen kokonaisuuden. Kaavan numero sijoitetaan oikealle puolelle alla olevan esimerkin mukaisesti D(xy) = (Dx)y + x(dy), x, y A. (1) Kaikki kuvat ja taulukot numeroidaan erillisen juoksevan numeroinnin mukaisesti. Liitteet numeroidaan joko arabialaisin numeroin (esimerkiksi Liite 1, Liite 2 jne.) tai suuraakkosin (esimerkiksi Liite A, Liite B jne.). 5.2.7. Asemointi Tiivistelmän ja varsinaisen sisällön kappaleita ei sisennetä, vaan niissä käytetään vasensuoraasettelua. Tässä asettelussa uuden kappaleen edelle jätetään yksi tyhjä rivi, kuten tässä tekstissä. Mikäli oikea reuna halutaan tasata, tulee käyttää tavutusta ja lisäksi tarkistaa, ettei tekstiin jää lukemista häiritseviä pitkiä sanavälejä. Rivivälit eivät saa olla silmiinpistävän harvat tai tiheät, esimerkiksi 1 tai vielä 1,5 ovat sopivia rivinvälejä. Marginaalien on oltava sellaiset, että rivinpituus ei kasva luettavuuden kustannuksella ja reunaan jää sitomisvara (tiettyjen ladontaohjelmien, esimerkiksi L A TEX:n, oletusmarginaaliasetukset ovat sellaisenaan sopivia). Kappaleiden tulee yleensä olla ainakin kolmen rivin pituisia, mutta myös liian pitkiä kappaleita tulee välttää. Leski- ja orporivejä eli yksittäisiä, kappaleen päättäviä tai aloittavia rivejä sivun alussa tai lopussa pitäisi välttää koko työssä, myös luetteloissa ja liitteissä. 5.2.8. Lähdeviittausten käyttö Lähdeviittaukset tulee tehdä huolellisesti ja johdonmukaisesti tieteellisessä kirjoittamisessa käytössä olevien tapojen mukaisesti. Viittausjärjestelmäksi valitaan Harvardin järjestelmä eli nimi-vuosijärjestelmä, numeroviitejärjestelmä tai jokin muu osaston nimeämä viittausjärjestelmä. Samaa järjestelmää tulee käyttää johdonmukaisesti kandidaatintyön kaikissa tekstiviitteissä ja lähdeluettelossa. Olisi suotavaa, että osasto valitsisi jonkin tietyn viittausjärjestelmän, jota opiskelijoiden kandidaatintöissään tulee käyttää. Tällöin töiden arvostelu olisi helpompaa. Alaviitejärjestelmää tai alaviitteenä olevia kommentteja ei suositella käytettäviksi.

9 5.2.9. Kansittaminen Kandidaatintyön kansittamisesta ja työstä otettavien kansitettujen kopioiden määrästä pätee se, mitä Teknillisen korkeakoulun viestintäyksikkö on ohjeissaan esittänyt [1]. [1] Viestintäyksikkö, Tekniikan kandidaatintyön kannet, Teknillisen korkeakoulun opintotoimiston tiedotuksia (2005), ohjeet yksiköille 1.9.2005.

Liite A Teknillinen korkeakoulu Konetekniikan osasto Konetekniikan tutkinto-ohjelma Koneenosien tietokoneavusteinen suunnittelu Kandidaatintyö 24.4.2006 Teemu Teekkari

Liite B Teknillinen korkeakoulu Konetekniikan osasto Konetekniikan tutkinto-ohjelma Kandidaatintyön tiivistelmä Tekijä: Teemu Teekkari Työn nimi: Koneenosien tietokoneavusteinen suunnittelu Päiväys: 24.4.2006 Sivumäärä: 20+5 Vastuuopettaja: Prof. Pekka Professori Ohjaaja: TkT Tiina Tutkija, TKK Koneensuunnittelun laboratorio Avainsanat: Kieli: Koneensuunnittelu, CAD Suomi

Liite C KANDIDAATTISEMINAARIN JA KANDIDAATINTYÖN HALLINTOPROSESSI LIITE C Prosessin alku Prosessin loppu Kandidaatintyön eteneminen Kandidaatintyön ohjaus OPISKELIJA OHJAAJA KIELIKESKUS VASTUU- KANSLIA OSASTO KIRJASTO OPETTAJA Opiskelija osallistuu kandidaattiseminaariin ja pienryhmään tehden kandidaatintyötään. Opiskelija esittelee kandidaatintyönsä, opponoi ja arvioi muita kandidaatintöitä pienryhmässä. Opiskelija kirjoittaa seminaarin lopussa kypsyysnäytteen. Ohjaaja sopii töiden aiheista, ohjaa töitä ja seminaarin pienryhmää. Kirjasto osallistuu seminaarin tiedonhaun opetukseen. Kielikeskus osallistuu äidinkielen ja viestinnän opetukseen. Kielikeskus tarkastaa kypsyysnäytteen kielen ja ilmoittaa suorituksen opiskelijalle ja ohjaajalle. Vastuuopettaja määrittelee kandidaatintöiden aihealueet, jakaa opiskelijat pienryhmiin, määrää ryhmien ohjaajat ja avaa kandidaattiseminaarin. Kanslia avustaa tarvittaessa vastuuopettajaa kandidaattiseminaarin organisoimisessa, (listat seminaariin ilmoittautuneista, pienryhmien ohjaajista jne.). Kanslia kirjaa OODI:in seminaarin, kypsyysnäytteen ja kandidaatintyön suoritukset. Osasto nimittää kandidaattiseminaarille vasuuopettajan. Opiskelija viimeistelee työnsä ja jättää sen ohjaajalle arvosteltavaksi. Ohjaaja ilmoittaa kanslialle seminaarin ja kypsyysnäytteen suoritetuiksi. Ohjaaja ehdottaa vastuuopettajalle kandidaatintyön arvosanan. Vastuuopettaja päättää kandidaatintyön hyväksymisestä ja arvosanasta ja ilmoittaa kanslialle kandidaatintyön suorituksen.

Liite D Seuraavalla kahdella sivulla esitellään kandidaattityöryhmän luonnos kandidaattityön arviointilomakkeeksi, jonka avulla ohjaaja voi arvostella työtä ja ehdottaa opiskelijan lopullista arvosanaa vastuuopettajalle. Lomake on tarkoitettu kaksipuoliseksi.

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Osasto: KANDIDAATTISEMINAARIN JA KANDIDAATINTYÖN ARVOSTELU TAUSTATIEDOT Sukunimi, etunimet Opiskelijanumero Sähköpostiosoite Puhelin Pääaineen nimi ja koodi Kandidaatintyön nimi Kandidaatintyön ohjaaja Kandidaatintyön arvostelun apuna voidaan käyttää sanallisen arvioinnin lisäksi asteikkoa 1-5 (1 = tyydyttävä, 2 = erittäin tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = erittäin hyvä, 5 = kiitettävä). Kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte arvostellaan hyväksytty/hylätty. TAVOITE Työllä on selkeä tavoite ja rajaus. 1 2 3 4 5 RAKENNE Työllä on selkeä looginen rakenne. 1 2 3 4 5 AINEISTO JA VIITTAUSTEKNIIKKA Tietoa on hankittu kattavasti luotettavista lähteistä. Valittua viittausjärjestelmää on käytetty oikein ja johdonmukaisesti. 1 2 3 4 5 MENETELMÄT (mikäli opinnäytetyö sisältää kokeellisen osion) Käytetyt menetelmät ovat perusteltuja. 1 2 3 4 5

TEKNILLINEN KORKEAKOULU 2 (2) TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työn tulokset ja johtopäätökset on esitetty selkeästi. 1 2 3 4 5 KIELI Työ on kieliasultaan selkeä ja oikeakielinen. 1 2 3 4 5 ULKOASU Työ on ulkoasultaan siisti ja hyvin havainnollistettu (esim. kuvien/diagrammien käyttö). 1 2 3 4 5 KANDIDAATINTYÖN ESITYS JA OPPONOINTI SEMINAARISSA Esityksen rakenne ja selkeys, esitystä tukevan materiaalin käyttö, kontakti yleisöön, äänenkäyttö. Opponoinnin kriittisyys ja asiallisuus. 1 2 3 4 5 MUUTA HUOMIOITAVAA KANDIDAATTISEMINAARIN HYVÄKSYMINEN Esitelmä pidetty, pvm:.. 200 Opponointi pidetty, pvm:.. 200 Kandidaattiseminaari hyväksytty, pvm:.. 200 Ohjaajan nimi: Kypsyysnäyte hyväksytty, pvm:.. 200 Työn ohjaajan esitys kandidaatintyön arvosanaksi: KANDIDAATINTYÖN HYVÄKSYMINEN Kandidaatintyö on hyväksytty, pvm:.. 200 Arvosanalla (1-5): Kandidaattiseminaarin vastuuopettajan nimi: