Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

Samankaltaiset tiedostot
Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

Kipsitien koerakenteet

Resurssiviisas infrastruktuuri loppuseminaari

Kiertotalous maarakentamisessa Resurssiviisas infra Jussi Ukkola ja Tapio Siikaluoma

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Väyläviraston materiaalihyväksyntä

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

BIOTALOUS - FA Forest Oy

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

Mt 941 Männikkövaara

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

Bitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali

Havaintoja toimijakentän haastatteluista

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa

Kestävä kaivostoiminta II

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

UUMA-inventaari. VT4 429/ (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET

Pt 14567/01/ ja Metsäkulma (Koria)

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä - Miten toteutan kestävän tie- ja -katuhankkeen?

fill-r SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE TIE-, KATU- JA MAARAKENTEISSA

PAIKALLISTIE PT 11636, PLV , SIPOO TUHKAKOERAKENTEET LOPPURAPORTTI SEURANTAMITTAUSTULOKSET TUHKAT HYÖTYKÄYTTÖÖN -PROJEKTI VIATEK

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

PT plv Knuters-Östersundom (Sipoo)

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Rudus Oy. Lentotuhkaohje

Ville Törmänen UUSIOTUOTTEIDEN KUSTANNUSVERTAILU KATURAKENTEESSA

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat:

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Projekti: Koululaisenpolku. Kemi

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

Lahden seudun kierrätyspuisto

Prosessiosaaminen kiertotaloudessa. Rikasta Pohjoista , Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi

PT 19552/01/ , ja Yli-Liakka-Kourilehto (Tornio) Lentotuhka ja teräskuona massiivirakenteissa

RAKENNUTTAJAN JA KIINTEISTÖSIJOITTAJAN NÄKEMYKSET KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA RAKENNUTTAMISESTA. Niina Rajakoski

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa. Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Betonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö

Näsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

Concrete in Future - Seminaari. Betonista on moneksi Betoni kestää Betoni ei katoa Oikea materiaali oikeaan paikkaan

Destaclean Puukivi. Rakennusjätteen innovatiivinen kierrätysratkaisu. Kiertotaloudella säästöä rakentamiseen,

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Ville Keränen OKTO-ERISTEEN KÄYTTÖ NIEMENRANTA III -URAKASSA

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

Transkriptio:

Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen Tieinfran kestävyys & kiertotalous -päivä ke 15.5.2019 Tapio Siikaluoma Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Taustaksi EU:n tavoitteena on vaarattoman rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisääminen vähintään 70 paino% vuoteen 2020 mennessä. Kiertotalous on ollut yksi valtiovallan kärkihankkeista. Energia- ja materiaalitehokkuus on yksi Oulun kaupungin ympäristöohjelman päätavoitteista. Valtion ja kuntien rooli kiertotalouden edistämisessä on merkittävä säädösten, määräysten ja ohjeiden laatijana. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 13.6.2013 valtion ja kunnan eri sektorit sitoutettiin edistämään energia- ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja julkisissa hankinnoissa.

Oulun kaupungin Resurssiviisas infra kehittämishanke 10/2016-12/2017 Kiertotaloushanke, jossa mm. laadittiin katurakenteet suunnitteluohje, joka sisältää rakenteen mitoituksen betonimurskeella ja rakeistelulle tuhkalle. Lisätietoa sivulla: https://www.ouka.fi/oulu/kadutkartat-ja-liikenne/resurssiviisasinfrastruktuuri

Oulun koerakentamiskohde: Case Kipsitie Kipsitie on Ruskon työpaikka-alueen noin 0,4 km pitkä tonttikatu.

Koerakentamisen tavoitteet Oulussa on jo pitkään käytetty SSAB:n Raahen tehtaan masuunihiekkaan ja Tornion terätehtaan OKTO-eristettä katurakentamisessa. Oulun alueella syntyy tuhkaa voimalaitosten polttoprosessien sivutuotteena ja purkubetonia rakennuskannan uusituessa. Kipsitie-hankkeen tavoitteena on selvittää näiden materiaalien eli betonimurskeen (BEM) ja (rakeistetun) tuhkan soveltuvuutta katurakentamiseen: arvioidaan rakennettavuutta arvioidaan ympäristökelpoisuutta seurataan materiaalien ja rakenteiden käyttäytymistä täydennetään ja korjataan suunnitteluohjetta

Kipsitielle on tehty kolme koerakennetta ja kiviaineisrakenne (vertailurakenne)

Rakentamisvaihe kesä-syksy 2017

Rakeistettu tuhka Rakeistetun tuhkan raaka-aineena käytettiin Oulun Energian voimalaitoksessa syntyvää lentotuhkaa. Polttoprosessin pääraaka-aineina on puu ja turve. Rakeistaminen tehtiin Rakeistus Oy:n kehittämällä rumpurakeistuslaitteistolla, johon lisättiin kalkkia parantamaan rakeen mekaanisia ominaisuuksia.

Betonimurske Betonimurskeen raaka-aineena käytettiin alueen erään tontin alueelta saatua purkubetonia, joka on peräisin eri kohteista. Betoni murskattiin ja seulottiin. Materiaalille oli tehty puhtaustutkimus.

Kerrosten ajoa

Havaintoja rakentamisvaiheesta BeM-rakenne Materiaalissa oli laatuongelmia, joka aiheutti, että kantavan kerroksen päältä mitattu kantavuus oli selvästi huonompi kuin murskerakenteessa. BeM-rakenteet ovat kilpailukykyisiä vastaavilla luonnon kiviaineksella rakennettujen rakenteiden kanssa. Kantavuus- ja routivuustarkasteluiden perusteella luonnonkiviaines voidaan korvata betonimurskeella ilman, että sillä on vaikutusta rakennepaksuuteen. BeM-kerroksen tiivistämisessä valssijyrällä ei havaittu poikkeavuuksia tiivistämistyössä ja työtavoissa perinteiseen murskerakenteeseen verrattuna. Rakeistettu tuhka Kaivinkoneella tiivistämisen jälkeen, rakeistetun tuhkakerroksen pinta on niin kantava, että lastissa olevalla kuorma-autolla voidaan ajaa rakeistetun lentotuhkakerroksen päällä. Valssijyrän käyttäminen rakeistetun tuhkakerroksen tiivistystyössä on mahdollista murskekerroksen päältä, mutta tuhkakerroksen päältä tiivistettäessä pinta muuttuu liukkaaksi ja valssi lähtee liukumaan tiivistetyn pinnan päällä. Sateella rakeistetun tuhkan pinta liettyy ja voimakkaalla sateella rakentaminen rakeistetulla tuhkalla joudutaan keskeyttämään.

Koerakentamiskohteen seuranta Rakentamisen jälkeinen seuranta kestää 3 vuotta, joista talvi 2017-2018 on raportoitu. Rakenteet on instrumentoitu lämpötilaprofiilin, kosteuden ja siirtymän mittausantureilla. Ympäristökelpoisuuden määrittämiseksi kahteen koerakenteeseen on asennettu suotovesien keräilyyn lysimetrit. Koerakenteiden kantavuus mitattiin pudotuspainolaitteella syksyllä sekä keväällä roudan sulamisen jälkeen. Koerakenteet vaaittiin maksimiroudan syvyyden aikana sekä roudan sulamisen jälkeen.

Mittausantureiden sijainti

Seurannan tuloksia: pakkasmäärä ja roudan syvyys Pakkasmäärän kertymä talvella 2017-2018 oli 24600 Ch. Talvi oli keskimääräistä leudompi. Pohjaveden korkeuden vaihtelu vuoden aikana on 50 cm.

Koerakenteen kantavuus Pienin kantavuus on rakenteessa tuhka+bem. Rakenteessa tuhka kantavuus on hieman suurempi mutta kevätkantavuus kohteen alkuosassa on selvästi pienempi. Suurin kantavuus on koerakenteessa BEM, jossa kantavuus on myös kasvanut vuoden aikana.

Koerakenteen routanousu Koerakenteessa tuhka ja koerakenteessa tuhka+bem on epätasaista routanousua. Koerakenteessa BEM routanousu hyvin pieni.

Koerakenteen ympäristökelpoisuus Merkittävin suotoveden laatuero on tuhkan kloridin ja sulfaatin pitoisuuksissa, jotka ovat tuhkamateriaalilla huomattavasti suurempia kuin betonimurskeella. Metallipitoisuuksissa on myös materiaalikohtaisia eroja, mutta pitoisuudet ovat verrattain pieniä.

Seurantavaiheen johtopäätökset Erot roudan syvyyksissä olivat verrattain pieniä, eikä selvästi eristävää vaikutusta raetuhkalla ja betonimurskeella ollut mittauspisteissä havaittavissa. Betonimurskeen vesipitoisuus pysyy lähes vakiona eikä merkittävää veden lisäsitoutumista tapahdu. Routanousu oli koerakenteessa tuhka ja koerakenteessa tuhka+bem epätasaista maksimiroutanousun ollessa 210 mm. Koerakenteessa BEM ei ollut havaittavissa routanousua. Vertailurakenteessa routanousu vaihteli 0 40 mm välillä. Kantavuus oli BEM-rakenteessa 500 600 MPa. Muilla koerakenteilla kantavuustaso vastaa lähinnä vertailurakennetta. Kantavuudessa on kuitenkin vaihtelua kaikissa rakenteissa. Tuhkan kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat huomattavasti suurempia kuin betonimurskeella. Liukoisissa metallipitoisuuksissa on myös materiaalikohtaisia eroja, mutta pitoisuudet ovat verrattain pieniä

Kierrätysmateriaalien käytöstä 1/2 Suunnittelun kannalta kierrätysmateriaaleista on tärkeä tietää: teknisten vaatimusten täyttyminen (mm. routivuus, kantavuus) ympäristökelpoisuus soveltuvuus kohteeseen (kunnallistekniikka on katujen alla) muut ominaisuudet (esim. materiaalin lujittuminen on ominaisuus myöhemmin väistämättä tulevien kaivutöiden kannalta)

Kierrätysmateriaalien käytöstä 2/2 Rakentamisen kannalta kierrätysmateriaaleista on tärkeä tietää: saatavuus alkuperä (jäljitettävyys) tasalaatuisuus rakennettavuus (mm. tiivistettävyys) tuotteistus (CE-merkintä) (Alustavat) päätelmät Kipsitien kohteesta: Kun BeM on vaatimusten mukaista sitä voidaan hyödyntää katurakenteissa. Rakeistettu tuhka liettyy ja routii ja ei sellaisenaan sovellu katurakentamiseen.

Kiitos. Lisätietoja os. tapio.siikaluoma@ouka.fi