KOUVOLAN METSÄVEIKKOJEN VIRALLINEN LIPPUKUNTALEHTI KAR A H K A KE V Ä T 1/08 karah k a.partio- km v.fi 2008
SI S Ä L M Y K S E T 1 Kansi 2 Sisälmykset + Toimitus 3 Pääkirjotus 4 KMV:n 80-juhla 5 KMV:n 80-juhla 6 KMV:n historia 7 KMV:n historia 8 KMV:n historia 9 Haastattelussa: Sampovaari 10 Haastattelussa: Sampovaari 11 Toimitustestaa:PMRpuhelimet 12 Toimitustestaa:PMRpuhelimet 13 Pöperökorneri 14 Hupinurkka 15 Avainhenkilöitä 16 Tulevia tapahtumia TOI M I T U S Päätoimittaja Jukka-Pekka J-P Inkinen Toimittaja Iiro Niiranen Toimittaja Toni Turku Toimittaja Lassi Räisänen
Lä h detään ret kelle, leirille ja p tk i soi hi n Hienosti onnistuneet 80-vuotisjuhlat on juhlittu ja vielä kerran kiitos kaikille juhlien valmistelussa auttaneille. Lippukunta on toiminnallisesti kaikin puolin hyvässä tilanteessa. Tästä on hyvä jatkaa kohti täyttä sataa. Metsäveikkojen tavoitteena on olla retkeilevä, leireilevä ja partiotaitokisoihin aktiivisesti osallistuva lippukunta. Viime vuosina on tuntunut, että suuret megatapahtumat ovat vieneet liikaa kaikkien johtajien aikaa ja nämä perustavoitteemme ovat väkisin jääneet taustalle. Samaan aikaan näyttää siltä, että sudenpennut ja vartiolaiset jakautuvat yhä selvemmin kahteen ryhmään. Toiset osallistuvat aktiivisesti kaikkeen mahdolliseen toimintaan ja toiset käyvät ainoastaan viikkokokouksissa, jotkut niissäkin harvakseltaan. Ensi syksyn ja vuoden 2009 aikana jokainen vartio ja sudenpentulauma tekee retken, osallistuu kilpailuihin ja lähtee mukaan lippukunnan leirille. Koska osa vartionjohtajista vaihtuu, toteutetaan nämä asiat tarvittaessa aikuisten johtajien ohjauksessa. Vartioilla ja sudenpennuilla on hyvät toimintakalenterit, joiden mukaan kotijoukotkin voivat hyvissä ajoin suunnitella perheen ohjelmaa niin, ettei esteitä osallistumiseen syntyisi. Toivon vanhemmilta aktiivista tukea näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Juha Inkinen li p p u k u n na njohtaja
K M V: N 80-V U O T I S J U H L A Kouvolan Metsäveikkojen 80vuotisjuhlaa vietettiin 20.4. Kaunisnurmen koulun salissa. Juhlassa oli mukana kmv:n nuoriso vanhempineen, vanhemman polven metsäveikot kuten myös muutamat kutsuvieraat muista lippukunnista ja piiristä. Juhlaohjelmaan kuului erilaisia puheita, ansiomerkkien jakoa, partiolupauksen antamista ja sudenpentujen esitys, joka kertoi Pyhästä Yrjöstä. Juhlapuheessaan Piirinjohtaja Petteri Leinonen puhui siitä meidän porukasta ja että poikien pitää saada tehdä niitä poikien. Lippukunnanjohtajamme Juha Inkinen puhui lippukuntamme nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Puheessaan Juha totesi, että, jos lippukuntamme toiminta jatkuu samaan malliin niin vietämme tulevaisuudessa vielä 100-vuotis päiviäkin. Ansiomerkkejä jaettiin Iiro Niiraselle, Jukka-Pekka Inkiselle ja Mikko Salonurmelle, joista Iirolle ja JukkaPekalle myönnettiin louhisuden solki ansiokkaasta toiminnasta vartionjohtajana ja Mikolle myönnettiin II luokan
mannerheim-solki partioaatteen toteuttamisesta ja innokkaasta osallistumisesta partiotoimintaan. Lippukuntamme muisti myös pitkäaikaista metsäveikkoa Risto Luukkaa nimeämällä hänet lippukunnan 4. kunniajäseneksi ja toteuttamalla hänen unelmansa tulla sampovaariksi. Juhlan päätteeksi oli vapaa sana, jonka aloitti Lasse Johansson. Vapaan sanan aikana vanhat metsäveikot kävivät kertomassa omia partiokokemuksia ja muut lippukunnat kävivär onnittelemassa juhlakalua. Juhlan jälkeen kmv:n tuki ry tarjosi kakku-kahvit juhlayleisölle.
K M V: N HI S T O R I A Lippukuntamme perusti vuonna 1928 Kouvolan ja Kymitehtaan työväenopistion johtaja Antti Nikulainen hänen nuorisokerholaisten innoittamana. Antti ei kuitenkaan itse ollut kauhean partiomielinen ja lippukunnan onneksi pari vuotta myöhemmin hänen apulaiseksi tuli Eero Korhonen jonka harteille jätettiin lippukunnan käytännön toimi. Lippukunnan toiminta kehittyi ja vuonna 1932 lippukuntaan perustettiin sudenpentuosasto johon kuului 21 poikaa. Sotavuodet keskeyttivät kuitenkin lippukunnan toiminnan ja kehittymisen lähes neljäksi vuodeksi. Sodat vaativat myös metsäveikoilta uhrinsa kun viisi metsäveikkoa kaatui maataan puolustaen. Vuonna 1943 toiminta alkoi toipua. Tammikuussa järjestettiin leiri, joka oli luonnollisesti hyvin maanpuolustus painotteinen. Lokakuussa Tauno Mäki perusti Ilves-vartion, jolloin metsäveikkojen toiminta pyörähti kunnolla uudelleen käyntiin. Vartio kuitenkin hajosi nopeasti Mäen siirtyessä avustamaan lippukunnanjohtajaksi tullutta Eero Korhosta. Useista muista Ilves-vartioon kuuluneista tuli vartionjohtajia. Aluksi toimintaan ei kuulunut retkiä ollenkaan, koska sota työllisti myös partiolaisia, jotka avustivat asukkaita ja korjasivat pommitusten hajoittamia ikkunoita. Sotien jälkeen Kouvolan kolme lippukuntaa Eräpojat, Metsänkävijät ja Metsäveikot yhdistivät voimansa. Järjestettiin mm. yhteisiä leirejä, jossa myös silloinen Eräpoika Lasse Johansson sai
ensikosketuksen Metsäveikkoihin. Vuonna 1946 lippukuntaan perustettiin vanhempainneuvosto, nyk. Tuki ry, jonka ensim-mäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eversti Reino Inkinen. Vanhempainneuvoston tehtävät eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien varrella vaan he toimivat edelleenkin lippukunnan henkisenä ja taloudellisena tukena. Oma lippu lippukunnalle saatiin vuonna 1948 Korhosen päätöksestä. Lipun kuvion Korhonen suunnitteli itse. Hän ei kuitenkaan osannut päättää ympäröikö partioliljaa kuusen vai männyn oksat, joten hän piirsi molemmista vaihtoehdot. Lipun ompeli Kankaan koulun käsityönopettaja Eeva Koskivaara, joka ompeli lippuun puolet kuusen ja puolet männyn oksia. Vuonna 1960 Lasse Johanssonista tuli lippu-kunnanjohta Eero Korhosen siirtyessä virastaan "eläkkeelle". Lippukunnan jäsenmäärä johtajan vaihtuessa oli n. 200. Joukkueita oli kolme ja vartioita oli 10. Korhonen oli saanut lippukunnan hyvään kuntoon, mutta hänellä ei ollut enää samanlaista innostusta lippukunnan kehittämiseen kuin nuorena. Lasse johti lippukuntaa osallistuen itse aktiivisesti partiotoimintaan ja näin hänellä oli hyvät suhteet poikiin. Lassen aikana mukaan Metsäveikkojen partiotoimintaan tuli talvileirit. Lasse kehitteli lippukunnan toimintaan kaikenlaista uutta ideaa mm. Lassen vaellus, joka toimii vielä nykyäänkin. Vuonna 1961 lippukunnalle aloitettiin rakentamaan omaa kämppää. Se rakennettiin talkoovoimin Palomäen
rinteelle. Avajaiset pidettiin vuonna 1963, mutta kämpästä luovuttiin hyvin äkkiä sen epäkäytännöllisyyden ja ilkivallan vuoksi. Lippukunnan johtoon siirtyi vuonna 1967 Paavo Lindeman, Lassen panoksen partiotoimintaan hiipuessa. He kuitenkin muutaman vuoden vaiteli valtikkaa keskenään kunnes Paavo vakiinnutti asemansa. Lippukuntamme pelastajaksi nousi Risto Luukka yhdessä Paavon kanssa, erityisesti Risto painotti, että Metsäveikkoja ei saa päästää kuolemaan. Risto on muutenkin ollut lippukuntamme aktiivijäsen vuodesta toiseen. Nykyiselle kämpälle lippukuntamme muutti vuonna 1991, kun kaupunki luovutti sen käyttöömme.
HAA S T A T T E L U S S A: SAMPO V A A R I Miltä tuntui kun lippukunta nimitti sinut lippukunnan 4. kunniajäseneksi ja Sampovaariksi? Se tuntui todella hienolta, olin vilpittömästi yllättynyt. Mielestäni tuollaisia kunniajäsenyyksiä vastaanottavat sellaiset Wanhat tekijät. Tämä pisti mielessäni pohtimaan omaa nuorekkuuttani. Sampovaari nimitys taas on oikeastaan oma leikkimielinen sanontani niiltä ajoilta, kun olin jo osin siirtynyt sammosta varasammoksi, apusammoksi, sampovaariksi. Mikä on sinun paras partiokokemus partiouran ajalta? Vaikea määritellä yhtä parasta kokemusta. Parhaastaan ne lukuisat retket ja leirit iltanuotioineen, hyvässä seurassa. Monet pt-kisat eritasoisine voittoineen. Vartionjohtajien mukana toimiminen. Mutta, ehkä kaikkein merkityksellisin tapahtuma partiopolullani on ollut se mahtava kokemus, kun naapurivartion vj tuli uudenvuodenyönä yksin hiihtäen kertomaan meidän vartion retkipaikalle kauas PohjoisValkealan korpeen, ettei heidän vartiollaan mitään hätää, vaikka eivät luoksemme sovitulle vartioretkelle tulleetkaan. Entäs ikävin? Taas vaikea kysymys. Joitakin pienempiä ikäviä, esim. sellaisia, kun johonkin ennalta suunniteltuun partiojutskaan ei ole tullutkaan riittävästi tai runsaasti osallistujia. Mutta, aika kultaa muistot ja hampaankoloon ei ole jäänyt mitään kummempia.
Kerro ensimmäisestä partioleiristäsi. Ensimmäinen leirini oli 8 v. kolkkapoikana ( nykyisin sudenpentu ) Metsäveikkojen lippukunta-leiri Louhi I, v. 1961 Louhirannassa, Vuohijärven rannassa. Leirille kävelimme omat reput selässä Voikoskelta n. 5-7 km, ja leiripaikka oli mahtavan upea satametrisine hiekkarantoineen. Kerro mielipiteesi ohjelmauudistuksesta. Alustavasti tuntuu, että uusi ohjelma on mielestäni kömpelömpi viiden ikäkausiryhmän muodossa verrattuna tähän niin tuttuun sudenpentu-vartio-vaeltaja järjestelmään. Miten se sinun mielestäsi tulee vaikuttamaan partioon? Aika näyttää, mutta Metsäveikoissa ei kiirehditä uuteen ohjelmaan, vaan partioimme totutulla vanhalla tyylillä vielä toistaiseksi, ehkäpä aika pitkäänkin. Mitä toisit sinun nuoruusvuosien partioinnista nykypäivän partiointiin? Meillä kolmen puulelun aikaan oli partiosakki vartio hyvin kiinteästi yhdessä. Jos johonkin lupauduimme, niin varmasti pidimme lupauksemme. Kaveria ei jätetty, yritimme aina tehdä parhaamme, toinen toistamme tukien. En väitä, että nykypäivänä olisi toisin. Mutta, haluan muistuttaa Partiolainen on uskollinen ja luotettava. Haastateltu: Risto "Ripa" Luukka
TOI M I T U S TES T A A : PM R p u heli met Tällä kertaa toimitus testaa osiossa paneudutaan ihan normaalien PMR eli personal mobile radioiden hyviin puoliin partiotoiminnassa. Esimerkki tilanteita voi olla esimerkiksi erilaisten partiotapahtumien ryhmänkeskeinen viestintä, samalla kertaa voi ilmoittaa kerralla saman asian 1-999... kaverille, jos yrität samaa normaalilla matkapuhelimella menee luultavasti noin pari päivää etttä olet valinnut numerot ja soittanut kyseisille henkilöille. Kaiken lisäksi tämä ei maksa kuin radion hankitamaksun, joka on vain muutamia kymmeniä euroja, toisin kuin matkapuhelimen käytöstä joudut maksamaan. Lisäksi radiot toimivat sellaisissa paikoissa joissa matkapuhelin ei toimi, esimerkkinä käsivarren lapin kurut. Ainoa huono puoli näillä radioilla on n. 3 kilometrin kantama joka voi tilanteesta riippuen ylittyä tai alittua. Myös partiolaiset kuuluvat vapaaehtoiseen pelastuspalveluun, VaPePa:an, vaikkei moni sitä uskoisikaan. VaPePa:ssa radiopuhelimet ovat korvaamaton työkalu kadonneita etsiessä, jolloin matkapuhelimen käytön hitaus ja kentän puuttuvuus ovat mahdollisia. Mistä hankin pmr puhelimen? Pmr puhelimiä myydään melkein jokaisessa hyvin varustellussa tavarataloissa ja esim. Motonetissä hintaa löytyy n. 20-300 Seuraavaksi vertaillaan muutamien radioiden hintoja ja ominaisuuksia. Cobra mt-525 + + + Hintaa n. 30 pari Paristojen käyttö mahdollisuus Helppokäyttöinen Sopivan kokoinen
TOIMITUS TESTAA: PMR puhelimet Doro wt-86 Hintaa n.40 + Akkupaketti (paristo käyttö mahdollisuus) + Helppo käyttöinen Liian pieni Alinco DJ-446 + + - Hintaa n. 180 Vastaanotto herkkyys Tukeva rakenne Akun kesto vakioakulla ALAN 456R + + - Hintaa n. 60 Kuuntelu Selkeä kaikin puolin Lähetyksen ääni
PÖP E R Ö K O R N E R I Perunaa ja jauhelihapihviä pippuri-basilikakastikeella Ohje kolmeen annokseen: 3-9 perunaa (syöjien nälästä riippuen) 3 valmis jauhelihapihviä 2dl basilikanlehtiä 2dl vettä 1 valkosipulinkynsi puolikas chili 2dl ranskankermaa 2rkl kasvisfondia 1dl juustoraastetta vaaleaa Maizena-suurustetta Keitä perunat. Aloita kastikkeen teko silppuamalla basilikanlehdet, valkosipulinkynsi ja chili erittäin pieneksi silpuksi. Sen jälkeen sekoita ne veteen. Kaada seos kattilaan, lämmitä sitä hiukan ja lisää ranskankerma, kasvisfondi ja juustoraaste sekaan. Lopuksi kiehauta kastike ja lisää suurustetta purkin ohjeiden mukaisesti koko ajan sekoittaen. Kun olet saanut suurusteen sekoitettua kunnolla, kastike on valmis tarjoiltavaksi. Lopuksi lämmitä joko kuumalla pannulla tai nuotiolla pihvejä hetki.
HUP I N U R K K A Kaksi ruotsalaista oli lähtenyt linnustamaan ja tätä varten he olivat ostaneet suomenpystykorvan. Jonkin aikaa Hämeen metsissä vaellettuaan toinen sanoo: - Tuossa koirassa on jotain vikaa, kun ei ole saatu yhtään lintua. - Niin varmaan. Tai sitten emme heitä sitä tarpeeksi korkealle -Viholliskomppania edessä!, huusi ruotsalainen vartiomies sodan aikana. -Tuokaa minulle punainen takkini, pyysi ruotsalaiskomppanian johtaja. -Jos haavoitun, en halua, että kukaan huomaa sitä. -Kolme muuta viholliskomppaniaa sivuilla ja takana!, huusi sama vahti. -Tuokaa ruskeat housuni. Ruotsalainen palautti ostamansa sanakirjan takaisin kirjakauppaan. - Miksi? kysyi myyjä. - Siinä ei ole kaikkia tarvitsemiani sanoja. - Mikä sana siitä puuttuu? - Poklupyrä - Helsinki-Vantaan lentokentälle laskeutumassa olevan lentokoneen kapteeni kysyy lennonjohdolta, paljonko kello on täällä? - Minkämaalainen lentokone, tiedustelee lennonjohto?- Mitä väliä sillä on? kapteeni ihmettelee. - No jos olette suomalainen, kello on 18.00, lennonjohto vastaa. Jos englantilainen, kello on kuusi iltapäivällä. Jos taas olette ruotsalainen, iso viisari on suoraan ylöspäin ja pieni viisari suoraan alas...
Avain hen k i löitä LPKJ AKELA SAMPO VALTERMANNI HAUKKA-VJ HAUKKA-AVJ KÄRPPÄ-VJ KÄRPPÄ-AVJ OTSO-VJ OTSO-AVJ HUUHKAJA-VJ HUUHKAJA-AVJ Juha Inkinen Juha Inkinen Pekka Suominen Mikko Salonurmi Niki Untolahti Matias Lintunen Toni Turku Lassi Räisänen Aapo Puranen Oskari Niiranen Henri Suominen Ville Tynkkynen (05)-375 0202 (05)-375 0202 0400-558719 050-5321714 040-5121598 040-5706032 045-1385332 040-7011428 040-0924296 040-7688022 044-2977756 (05)-3115200 partio-kmv.fi Viimeisimmät tiedot lippukuntamme tapahtumista löydät lippukuntamme nettisivuilta
TUL E V I A TA P A H T U M I A Elokuu 19. KMV - avajaisiltanuotio 27. KMV - vanhempainilta Syyskuu 6. Sudenpentujen päiväretki 14. Museokorttelin syysmarkkinat Lokakuu 4.-5. Lassen vaellus 18.-19. JOTA/JOTI - tapahtuma 18. Salibandy - tapahtuma 28. KMV - suunnistusilta Marraskuu 4. KMV - maastoleikki 30. Museokorttelin joulunavaus Joulukuu 6. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue 11. KMV - puurojuhla