1 KYSELY OPIKSKELIJOILLE Hellu, kysely, 24.10.2013 Punaisella on alkukartoituksen tilanne 25.10.2012 Joitakin kohtia jätetty pois selkeyden vuoksi (esim. sukupuolijakauma, jolla ei sinäänsä merkitystä). Joissakin kohdissa alkukartoituksessa oli ei vastausta, joka ei sähköisesti vastattaessa ollut mahdollista jättää väliin/olla vastaamatta. Siksi joissakin kohdin %-osuudet eivät ihan täsmää. Tiivistelmä Ympäristöasiat ovat mielestäni hyvin tärkeitä 44 % (44 %) melko tärkeitä 50 % (45 %) eivät lainkaan tärkeitä 6 % (5 %) Ei merkittävää muutosta. 4. Sinulla on banaaninkuoret, jotka pitäisi saada ns. pois käsistä aterioinnin jälkeen. Mikä kuvaa tyypillistä toimintaasi? Heitän lattialle 2 % (1 %) Pistän lähimpään roskapönttöön 13 % (17 %) Laitan biojäteastiaan, jos se sattuu olemaan vieressä. 42 % (40 %) Jos biojäteastia on kaukana, en jaksa nähdä vaivaa. Heitän lähimpään roskapönttöön. 24 % (27%) Etsin biojäteastian aina. 20 % (14 %) Entistä useampi etsii biojäteastian aina.
2 5. Sinulla on koulussa moniste, jota et tarvitse enää. Mikä kuvaa tyypillistä toimintaasi? Jätän pöydälle. 6 % (7 %) Otan monisteen talteen ja käytän sitä suttupaperina. 32 % (30 %) Heitän lähimpään roskapönttöön. 24 % (36 %) Etsin joskus paperinkeräysastian. 21 % (16 %) Laitan aina paperinkeräysastiaan. 10 % (8 %) En löydä paperinkeräysastiaa, joten laitan sen sekajätteisiin. 7 % (6 %) Entistä harvempi heittää monisteen lähimpään roskapönttöön ja entistä useampi etsii paperinkeräysastian. Käytän tulostinta vain, jos on pakko. 78 % (73 %) usein ja huolettomasti. 10 % (12 %) usein, mutta teen kaksipuolisia tulosteita tai pienennöksiä, mikäli vain mahdollista. 3 % (3 %) harvoin ja käytän kaksipuolista tulostusta 9 % (11 %) Entistä useampi käyttää tulostinta vain kun tarvitsee sitä todella. Myös entistä useampi käyttää harvoin ja kaksipuolista tulostusta.
3 Tulostaessa käytän aina väritulostusta, jos mahdollista 47 % (48 %) mustavalkotulostusta, mikäli mahdollista 53 % (49 %) Mustavalkotulostuksen osuus on hieman lisääntynyt. Tulostaessa olen huolellinen, harvoin tulee vääriä tulosteita 86 % (82 %) olen usein huolimaton ja hukkatulosteita tulee usein 14 % (14 %) Tulostaessa huolellisuus on hieman lisääntynyt.
4 Käytän paperista molemmat puolet esimerkiksi suttupaperina aina kun mahdollista 30 % (28 %) joskus 62 % (64 %) ei koskaan 8 % (5 %) Paperin toinen puoli käytetään suttupaperina hieman useammin kuin ennen. Lajittelen jätteeni aina 23 % (21%) silloin, kun siitä ei ole suurta vaivaa 64 % (58 %) liikoja miettimättä lähimpään roskapönttöön 10 % (10 %) en koskaan 3 % (4 %) Aina lajittelevien osuus on hieman kasvanut, sitä vastoin ne, jotka eivät lajittele jätteitään koskaan, osuus on vähentynyt. Vaivannäöllä on suuri merkitys jätteiden lajittelussa.
5 Jätän ruokaa lautaselle koulussa aina 3 % (3 %) melko usein 12 % (22 %) joskus 52 % (53 %) ei koskaan 33 % (23 %) Ruokaa jättää lautaselle entistä harvempi. Joskin noin puolet vastaajista jättää ruokaa joskus lautaselle. Lautasliina kuuluu sekajätteeseen 8 % (32 %) biojätteeseen 92 % (66 %) Tietoisuus lautasliinan kuulumisesta biojätteeseen on lisääntynyt.
6 Purkka kuuluu sekajätteeseen 86 % (85 %) biojätteeseen 14 % (11 %) Ei merkittävää muutosta. Sinulla on Hellussa loppuun käytetty paristo. Mitä teet? Vien kotiin. 34 % (37 %) Heitän sekajätteeseen. 15 % (13 %) Vien kouluisännälle, joka toimittaa ongelmajätteisiin. 25 % (19 %) en tiedä 25 % (26 %) Jonkun verran suurempi osa vie käytetyn pariston kouluisännälle, joka toimittaa sen asiankuuluvaan paikkaan paristokeräykseen.
7 Mitä energiajakeeseen voi laittaa? useimmat muovilaadut 80 % (77 %) paristot 26 % (20 %) lasi 9 % (10 %) likainen pahvi / paperi 45 % (47 %) kahviporot 13 % (13 %) omena 12 % (12 %) PVC-muovi 49 % (34 %) Energiajäte tuntuu edelleen olevan melko vaikeasti miellettävä lajiteltava. Hälyyttävän suuri osa luulee, että energiajakeeseen/-jätteeseen laitetaan paristot, lasi, kahvinporot, omena ja PVCmuovi. Koulussamme ei siirrytty energiajätteen tehostettuun lajitteluun, koska pääkaupunkiseudulla energiajätteen keräys lopetetaan vuoden 2014 aikana. Hellussa lajitellaan, ja tiedän, miten toimin. sekajäte 96 % (91 %) biojäte 92 % (85 %) pahvi 20 % (17 %) valkoinen toimistopaperi 74 % (57 %) värillinen paperi 63 % (36 %) lasi 9 % (6 %) ongelmajäte 17 % (7 %) energiajäte 16 % (12 %) metalli 7 % (7 %) Kaikkien jätetyyppien kohdalla tietoisuus on lisääntynyt.
8 Miten Hellussa voitaisiin vähentää jätteen määrää sekä tehostaa jätteen lajittelua? Kehitysideat ovat tervetulleita. Alkukartoitus lokakuu 2012 Opiskelijoiden ehdotukset toimenpiteistä suosituimmuusjärjestyksessä Enemmän selkeästi merkittyjä lajittelupisteitä eri puolille koulua Jäteastioihin on tehtävä yksiselitteiset kyltit ja lajitteluohjeet (väritunnukset) Jokaiseen luokkaan lajittelupiste (energiajae, sekajäte, biojäte, paperi) Tiedottamisen lisääminen oppilaille on annettava enemmän tietoa lajittelun merkityksestä lajitteluastioiden sijainnista on tiedotettava paremmin teemapäivät, tempaukset, lajittelun tekeminen mukavaksi infotunnit (esim. ro-tunnilla lajittelupisteiden sijainnin läpikäyminen kiertämällä koulu) (ykkösten preppaus tutustumispäivänä) Paperinkäyttöä pitää vähentää monisteiden vähentäminen kaksipuolisen tulostuksen käyttö tulostimien toimivuudesta huolehtiminen enemmän sähköisiä materiaaleja, mahdollisesti myös kokeiden tekeminen sähköisesti Ruoan laadun parantaminen vähentäisi biojätteen määrää Pullonkeräyspiste Vessoihin käsipyyhejärjestelmät paperipyyhkeiden sijasta Yksi yhteinen kierrätyspiste Tavaroiden kierrättäminen (esim. kirjat)
9 Loppukartoitus (lokakuu 2013) Opiskelijoiden ehdotukset toimenpiteistä suosituimmuusjärjestyksessä Enemmän selkeästi merkittyjä lajittelupisteitä eri puolille koulua Tiedottamisen lisääminen oppilaille on annettava enemmän tietoa lajittelun merkityksestä lajitteluastioiden sijainnista on tiedotettava paremmin Paperinkäyttöä pitää vähentää monisteiden vähentäminen enemmän sähköisiä materiaaleja Ruoan laadun parantaminen vähentäisi biojätteen määrää Syö mitä otat Valvonta