HE 112/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1999 toiseksi lisätalousarvioksi

HE 112/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1999 toiseksi lisätalousarvioksi Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 1999 toiseksi lisätalousarvioksi. Kuluvan vuoden kokonaistaloudellinen kehitys noudattaa vuoden 2000 talousarvioesityksen perusteluissa esitettyä suotuisaa uraa. Kokonaistuotannon kasvu jatkuu edelleen ripeänä. Työttömyys on alentunut odotusten mukaisesti ja pitkään jatkuneesta talouskasvusta huolimatta hinta- ja kustannuskehitys on säilynyt vakaana. Työpaikkojen määrä oli kuluvan vuoden elokuussa 85 000 suurempi kuin vuotta aiemmin. Lisätalousarvioon sisältyy menojen lisäyksiä 21 688 milj. mk ja menojen vähennyksiä 1 366 milj. mk, joten nettomääräisesti menot ovat 20 322 milj. Tulojen lisäyksiä on lisätalousarviossa arvioitu kertyvän 20 626 milj. mk ja tulojen vähennyksiä on 304 milj. mk, joten tulojen nettolisäys on yhteensä 20 322 milj. Verotuloarvioita on korotettu esityksessä nettomääräisesti 980 milj. Valtion omistamien osakkeiden myyntituloihin on merkitty 18 550 milj. markan lisäys Sonera-yhtymä Oyj:n osakkeiden myynnistä. Lisätalousarvioesityksen ylijäämä ennen velan nettokuoletoksia on 18 484 milj. Vuoden 1999 varsinaisen talousarvion ja ensimmäisen lisätalousarvion ylijäämä ennen nettokuoletoksia oli yhteensä 1 252 milj. Nettokuoletoksiin on esityksessä merkitty lisäystä 18 484 milj. mk, joten nettokuoletusten kokonaismääräksi esitetään 19 735 milj. mk vuonna 1999. Kansantalouden tilinpidon mukainen valtionhallinnon rahoitusalijäämä on tänä vuonna 0,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä on puolestaan 3,1 prosenttia. Sonera-yhtymä Oyj:n osalta esitetään valtuutta luopua osakkeiden enemmistöstä siten, että valtio säilyttää vähintään 34 prosentin omistusosuuden. Patria Industries Oyj:n osalta esitetään valtuutta päättää omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena valtio luopuu kahden kolmanneksen määräenemmistöasemasta siten, että valtion määräysvalta yhtiössä säilyy. Oy Edita Ab:n osalta esitetään valtuutta luopua valtion omistuksesta ja määräysvallasta yhtiössä valtion yhden kolmasosan määrävähemmistö yhtiössä säilyttäen. Kehitysyhteistyön määrärahan sisällä ehdotetaan yhteensä noin 73 milj. mk kehitysluottojen anteeksiantaa Mosambikille ja U gandalle. Rauhanturvaamisen määrärahoihin ehdotetaan lisäystä ulkoasiainministeriön hallinnonalalla 146 milj. mk sekä puolustusministeriön hallinnonalalla 186 milj. Hallinnonalojen arvonlisäveromäärärahaan ehdotetaan lisäystä 500 milj. Oppisopimuskoulutuksen valtionosuuteen ehdotetaan 180 milj. mk lisäystä oppisopimusten ennakoitua suuremman kysynnän vuoksi. Satovahinkojen korvaamiseen kasvukaudelta 1999 ehdotetaan lisäystä 150 milj. Valtion osuuteen EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä ehdotetaan maksatusten lisäyksen perusteella 40 milj. markan lisämää- 2922l8M

2 HE 112/1999 vp rärahaa, jolloin myöntämisvaltuutta vähennetään vastaavalla määrällä. Ratahallintokeskukselle ehdotetaan 31 milj. mk lisämäärärahaa rataverkon perusparannustöihin. Paimio-Muurla -tieosuuden rakentamiseen ehdotetaan lisäystä 45 milj. Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan oman pääoman ehtoisena rahoituksena 250 milj. Etuusmenojen arvioiden tarkentumisen vuoksi ehdotetaan vähennystä ansiosidonnaisen työttömyysturvan valtion osuuteen työttömyyskassoille 158 milj. mk sekä työttömyysturvalain mukaisen perusturvan määrärahaan 65 milj. Sairausvakuutuslakiin perustuvien menojen valtion osuuteen ehdotetaan vähennystä 735 milj. mk Kansaneläkelaitoksen talouden ennakoitua paremman kehityksen vuoksi. Menoarvioiden alentumisen vuoksi ehdotetaan lisäksi vähennystä 80 milj. mk valtion osuuteen yrittäjien eläkelaista johtuviin menoihin sekä 60 milj. mk vähennystä valtion osuuteen kansaneläkemenoista. Valtion osuuteen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden perustamiskustannuksista ehdotetaan 60 milj. mk lisämäärärahaa. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannusten valtion korvaukseen ehdotetaan 125 milj. mk lisäystä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ehdotetaan yhteensä 102 milj. mk lisämäärärahaa hakijamäärän nopean kasvun vuoksi. Yleiseen asumistukeen ehdotetaan lisämäärärahaa 400 milj. Yleistä asumistukea saavien opiskelijoiden määrä on kasvanut, ja asumistukea saavien työttömien määrä pysynyt työllisyyden paranemisesta huolimatta lähes ennallaan. EU:n rakennerahasto-ohjelmien yhteisön rahoitusosuuksiin ehdotetaan lisäystä 19 milj. mk sisäasiainministeriön pääluokassa, 80 milj. mk työministeriön pääluokassa sekä 84 milj. mk maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa, eli yhteensä 184 milj. Lisäyksistä 144 milj. mk johtuu myöntämisvaltuuden muuntamisesta siirtomäärärahaksi vuoden 1999 arvioitua suurempien maksatusten vuoksi, 6 milj. mk palautuneiden varojen uudelleen budjetoinnista ja 34 milj. mk indeksointivaroihin, valuuttakurssikorjauksiin sekä ohjelmakehyksiin liittyvistä tarkistuksista. Lisäksi ehdotetaan 28 milj. mk liikenneministeriön pääluokassa EU:n TEN-hankkeisiin. Rakennerahasto-ohjelmien kansalliseen osarahoitukseen ehdotetaan nettolisäystä yhteensä 59 milj. Lisäksi rakennerahasto-ohjelmien toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan myöntämisvaltuuden lisäyksiä sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön hallinnonaloille yhteensä 180 milj. Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino vv. 1998-1999 Menot yhteensä (ilman nettokuoletuksia) -Menot valtionvelasta (ilman nettokuoletuksia) - Muutmenot Tulot yhteensä (ilman nettolainanottoa) - Tulo- ja varallisuusvero - Arvonlisävero -Muut tulot (ilman nettolainanottoa) Netto lainanotto Nettokuoletukset Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä,% BKT:sta 1998 Tilinpäätös milj.mk 194 292 29738 164 554 193 342 56632 49660 87050 6 334-1,7 +1,4 1999 TA+ ILTA+ IILTAE milj.mk 193 317 29 397 163 920 213 053 62 590 53 100 97 363 19 735-0,3 +3,1

Ennen hyväksytyt ja nyt ehdotetut määrärahojen muutokset jakaantuvat eri pääluokkiin seuraavasti: HE 112/1999 vp 3 Eduskunnan hyväksymät muutokset Nyt ehdotetut muutokset Muutokset yhteensä Pääluokka mk mk mk 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 45 982 000 184180 000 230 162 000 25. Oikeusministeriön hallinnonala 15 000 000 15 000 000 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 315 608 000 26 389 000 341 997 000 27. Puolustusministeriön hallinnonala 30000 000 206 800 000 236 800000 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 1 451 770 300 592 600 000 2 044370 300 29. Opetusministeriön hallinnonala 14 455 000 234530 000 248 985 000 30. Maa-ja metsätalousministeriön hallinnonala 125 883 000 273 852 000 399 735 000 31. Liikenneministeriön hallinnonala 141 200 000 117 437 000 258 637 000 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 118 619 000 266000 000 384 619 000 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala -196 545 000-910 000 000-1 106 545 000 34. Työministeriön hallinnonala 637 100 000 185 100 000 822 200 000 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 6 318 000 401 500 000 407 818 000 36. Valtionvelka 1 541 000 000 18 729 000 000 20 270 000 000 Muutokset yhteensä 4 231 390 300 20 322 388 000 24 553 778 300 Ennen hyväksytyt ja nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti: Eduskunnan Nyt hyväksymät arvioidut Osasto muutokset muutokset Muutokset yhteensä mk mk mk 11. Verot ja veronluonteiset tulot 1 790 000 000 980000 000 2 770000 000 12. Sekalaiset tulot 2 441 920 000 19 341 987 000 21 783 907 000 Muutokset yhteensä 4 231 920 000 20 321 987 000 24 553 907 000

4 HE 112/1999 vp Tämän lisätalousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion tulojen ja menojen budjetoidut määrät seuraavat: Varsinainen talousarvio Lisätalousarviot Yhteensä Tulot mk 188 498 760 000 24 553 907 000 213 052 667 000 Menot mk 188 497 993 000 24 553 778 300 213 051 771 300 Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja viitaten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen toiseksi lisätalousarvioksi vuodelle 1999. Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Vuoden 1999 II lisätalousarvio TULOT Osasto 11 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 02. Korkotulojen lähdevero, vähennystä.... 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero, lisäystä 08. Valmisteverot 04. Alkoholijuomavero, vähennystä 10. Muut verot 03. Autovero, lisäystä.... 05. V ara~n~iirtover.o~.iis~~stä..... 06. ArpaJatsvero, ltsaystä.... mk 980 000 000-200 000 000-200 000 000 600 000 000 600 000 000-100 000 000-100 000 000 680 000 000 350 000 000 300 000 000 30 000 000

6 Osasto 12 12. SEKALAISET TULOT 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 90. Rajavartiolaitoksen tulot, lisäystä.... 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 27. Puolustusministeriön hallinnonala 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 51. Metallirahatulot, lisäystä.... 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä.. 31. Liikenneministeriön hallinnonala 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot, vähennystä.... 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot, lisäystä..... 40. Radanpidon tulot, lisäystä.... 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä.... 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 98. Valtionapujen palautukset, lisäystä.... 39. Muut sekalaiset tulot 50. Nettotulot osakemyynnistä, lisäystä Tulojen kokonaismäärä: 20 321 987 000 19 341 987 000 5 500 000 3 000000 2 500 000 25 000 000 25 000 000 387 000000 7 000 000 380 000 000 24487 000-3 600 000 14100 000 13 130 000 857 000 100 000 000 100 000 000 250 000 000 250 000000 18 550 000 000 18 550 000 000

7 MENOT Pääluokka 24 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Ulkoasiainhallinto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v), lisäystä mk 184180 000 17 950 000-10 000 000 27 950 000 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 22. s~.~~alaisten. r~uh~.nturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomaararaha), hsaysta.... 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha), lisäystä.... 166 230 000 146 000 000 20 230 000 Pääluokka 25 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 29. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä.... 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha), lisäystä.... 10. Tuomioistuinlaitos 29. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä 15 000 000 8 000 000 2 000 000 6 000 000 7 000 000 7 000 000 Pääluokka 26 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 02. Ulkomaalaisvirasto 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 26 389 000 1000 000 1 000 000

8 Pääluokka 27 05. Lääninhallitukset 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 80. Pelastushallinto 22. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä 98. Alueiden kehittäminen 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä... 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä... 1000 000 1 000 000 4 800 000 4 800000 19 589 000 879 000 18 710 000 Pääluokka 27 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Puolustusvoimat 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 22. YK:n ja ETYJin rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot (arviomääräraha), lisäystä... 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen, lisäystä 206 800 000 20 000 000 20 000 000 186 000000 186 000 000 800 000 800 000 Pääluokka 28 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha), vähennystä... 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä 592 600000-8 000 000-8 000 000 99100 000 99 100 000 40. Tullilaitos 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Pääluokka 29 52. Tilastokeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 81. Eräät hallinnonaloittainjakamattomat menot 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha), lisäystä 9 1500 000 1 500 000 500 000 000 500 000000 Pääluokka 29 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Opetusministeriö 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 60. Ammatillinen koulutus 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä.... 70. Opintotuki 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha), lisäystä.... 90. Taide 24. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 91. Kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimi 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) 234 530 000 22150 000 22 150 000 180 000 000 180 000 000 29 000 000 29 000 000 880 000 880 000 2 500 000 2 500 000 Pääluokka 30 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v).... 273 852 000 5100 000 5 000 000 100 000 2 292218M

10 Pääluokka 31 11. EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) 61. EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU) 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (arviomääräraha), vähennystä.... 60. Siirto interventiorahastoon (EU), vähennystä.... 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.... 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 80458000 80 458 000 150 000000 150 000 000-16 000 000-7 500 000-8 500 000 48 294000 48 294000 500000 500 000 24. Kasvinjalostuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä..... 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 4 000000 4000 000 1500000 1 500 000 Pääluokka 31 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenneministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä..... 22. Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.... 117 437 000 1082 000 500 000 582 000

24. Tielaitos Pääluokka 32 21. Perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v).... 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 79. Tieverkonjälkirahoitus-ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v).... 30. Merenkulkulaitos 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 40. Ratahallintokeskus 21. Perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 77. Rataverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 61. J~ukkoliiken~e~n ~~lvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääraraha 3 v), hsaysta.... 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v).... 11 59100 000 59 100 000 2 200 000 2 200000 300 000 300 000 44480000 31 350 000 13 130 000 275 000 275 000 10 000 000 10 000 000 Pääluokka 32 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 20. Teknologiapolitiikka 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (osa EU) (arviomääräraha), vähennystä.... 85. P~~??,laehtoi~e~ lai~at tutkimukseen ja kehitykseen (arviomaararaha), hsaysta.... 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä.... 266 000 000-40 000 000 40 000 000 25 000000 25 000 000

12 Pääluokka 33 50. Kansainvälistyminen ja markkinointi 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha), lisäystä.... 70. Erityisrahoitus 43. Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvaukset (arviomääräraha), vähennystä.... 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 3 v).... 15 000 000 15 000 000 226 000 000-24 000 000 250 000 000 Pääluokka 33 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA -910 000 000 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17. Työttömyysturva 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), vähennystä.... 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha), vähennystä.... 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentu-- loturvasta (siirtomääräraha 2 v).... 18. Sairausvakuutus 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha), vähennystä.... 19. Eläkevakuutus 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha), lisäystä.... 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha), vähennystä.... 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha), vähennystä.... 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustaruiskustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä.... -223 000 000-158 000 000-65 000 000-735 000 000-735 000 000-137 000 000 3 000 000-80 000 000-60 000 000 60 000 000 60 000 000

57. Lomatoiminta Pääluokka 34 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä.... 13 125 000 000 125 000 000 Pääluokka 34 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.... 62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus työministeriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v).... 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 02. P~~~~.aperust~i~en ~yöllistämistuki valtionhallinnolle (arviomaararaha), hsaysta.... 2I. T~.övoi~~-~siain alue- ja paikallishallinnon toimintamenot ( surtomaararaha 2 v).... 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha), vähennystä.... 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha), vähennystä.... 62. V~~!i~napu ty_ö~.tö~yyden lieventämiseen (osa EU) (arviomaararaha), hsaysta.... 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomääräraha), lisäystä..... 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henki Iöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä 61. ~~kolaist~~ ja ~~rvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääraraha), hsaysta.... 185100 000 80400 000 80 400 000 ISO 000 000 -I32 000 000-38 000 000 20 000 000 104 700 000 II 700 000 3 000 000 90 000 000 Pääluokka 35 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Ympäristön suojelu 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 401500 000 1500 000 1 500 000

14 Pääluokka 36 30. Asumisen edistäminen 54. Asumistuki (arviomääräraha), lisäystä 400 000 000 400000000 Pääluokka 36 36. VALTIONVELKA 03. Valuuttamääräisen velan korko 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä.. 06. Valtionvelan kuoletukset 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha), lisäystä Menojen kokonaismäärä: 20 322 388 000 18 729 000 000 245 000000 245 000 000 18 484 000 000 18 484 000 000

15 TULOT Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 02. Korkotulojen lähdevero Momentin tuloarviota vähennetään 200 000 000 Se l v i t y s osa : Toteutuneiden kertymätietojen sekä arvioitua pienemmän verollisten talletusten määrän johdosta korkotulojen läh- deveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioi daan 600 000 000 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio -200 000 000 800 000 000 686 614 491 1 000 756 568 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 600 000 000 Selvitysosa : Toteutuneiden kertymätietojen perusteella arvonlisäveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioidaan 53 100 000 000 1999 II lisätuloarvio 1999 I lisätuloarvio 1999 tuloarvio 600 000 000-460 000 000 52 960 000 000 49 660 103 098 45 598 815 827

16 11.08 08. Valmisteverot 04. Alkoholijuomavero Momentin tuloarviota vähennetään 100 000 000 Se 1 v i t y s osa : Toteutuneiden kertymätietojen perusteella alkoholijuomaveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioidaan 7 300 000 000 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio -100 000 000 7 400 000 000 7 186 659 907 7 159 988 956 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 350 000 000 Se 1 v i t y s osa: Toteutuneiden kertymätietojen perusteella autoveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioidaan 5 850 000 000 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 350 000 000 5 500 000 000 5 259 320 757 4 209 882 093 05. V arainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 300 000 000 Se 1 v i t y s osa : Toteutuneiden kertymätietojen ja muun muassa Sonera-Yhtymä Oyj:n osakkeiden myynnistä kertyvän varainsiirtoveron perusteella varainsiirtoveron kokonaiskertymäksi vuonna 2 300 000 000 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 1999 arvioidaan 300 000 000 2 000 000 000 2 535 147 094 1 726 728 216 06. Arpajaisvero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 30 000 000 Se 1 v i t y s osa: Toteutuneiden kertymätietojen perusteella arpajaisveron kokonaistuotoksi vuonna 1999 arvioidaan 440 000 000 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 30 000 000 410 000 000 429 127 154 393 439 177

17 Osasto 12 SEKALAISET TULOT 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 90. Rajavartiolaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 3 000 000 Selvitysosa : Lisäys aiheutuu vuokratulojen ja muiden tulojen arvioitua suuremmasta kertymästä. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 3 000000 13 000 000 16 374 681 16 165 386 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 2 500 OOO Se l v i t y s osa : Tulojen lisäys aiheutuu lähinnä palautuneista aluekehitysrahoista momenteilla 26.98.43 ja 61. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 2 500 000 2 000 000 5 701 000 2 209 421 27. Puolustusministeriön hallinnonala 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 25 000 000 Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Hornettorjuntahävittäjähankinnan maksujärjestelyihin liittyvistä korkotuotoista. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 25 000 000 900 000 101 045 484 202 940 277 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 51. Metallirahatulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä nettotulona 7 000 000 Selvitysosa : Tulojen lisäys aiheutuu käyttörahojen arvioitua suuremmista toimituk- 3 292218M

18 12.31 sista varastosta sekä juhlarahojen tuoton kasvusta. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 7 000000 22 500 000 28 564 135 65 904 597 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 380 000 000 Se 1 v i t y s osa : Lisäyksestä 350 000 000 mk aiheutuu valuutanvaihtosopimuksista kertyvistä tuloista. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 380 000 000 250 000 000 364 763 867 2 753 388 036 31. Liikenneministeriön hallinnonala 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot Momentin nettotuloarviota vähennetään 3 600 OOO Se 1 v i t y s osa : Nettotulojen vähennys aiheutuu muualla kuin ETA-valtioissa rekisteröityjen ajoneuvojen massa- ja mittapoikkeuslupien tarpeen vähentymisestä ja ennakoitua pienemmästä tuotosta. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio -3 600 000 10 600 000 7 697 948 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 14 100 000 Se 1 v i t y s osa : Tulojen lisäys vastaa EU:n TEN-tuen suorituksia. Vastaava menon lisäys on merkitty momentille 31.24.77. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 14100 000 3 000000 7 730 639 3 019 543 40. Radanpidon tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 13 130 000 Se 1 v i t y s o s a : Tulojen lisäys vastaa EU:n TEN-tuen suorituksia. Vastaava menon lisäys on merkitty momentille 31.40.77. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 13 130 000 1 000 000 9 881 870 2 709 825 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 857 000 Se 1 v i t y s o s a : Tulojen lisäys vastaa EU:n TEN-tuenja Distinct-hankkeen suorituksia. Vastaavat menon lisäykset on merkitty momenteille 31.01.22 ja 31.60.61. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 857 000 400 000 4112 714 5 348 933

12.32 19 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 100 000 000 Selvitysosa : Tulojen lisäys aiheutuu valtionavustuksien palauttamisesta. Kera Oyj on saanut valtionavustuksia Start Fund of Kera Oy:n osakkeiden merkintään vuosina 1991-1995. Valtionavustuksen saamisen ehtona oli palautusvelvollisuus omistajan vaihtuessa. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 100 000 000 75 815 000 145 460 588 173 748 687 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 98. Valtionapujen palautukset Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 250 000 000 Selvitysosa : Lisäys aiheutuu sosiaalivakuutuksen erityislakien nojalla maksettavien valtion osuuksien tarkentumisesta. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 250 000000 70000 000 244 797 527 115 893 091 39. Muut sekalaiset tulot 50. Nettotulot osakemyynnistä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä nettotulona 18 550 000 000 Se l v i t y s o s a : Lisäys aiheutuu lähinnä Sonera-Yhtymä Oyj:n osakkeiden myynnistä saatavasta nettotulosta. Valtio myy enintään 143 950 000 osaketta (19,9% osakekannasta), jolloin bruttotuloksi kertyy arviolta noin 20,3 mrd. Osakkeen hinta on 141,21 mk kappaleelta. Lisätuloarviossa on otettu huomioon osakkeista saatavat myyntitulot mukaan lukien ns. green shoe-lisäosakeoptio, jonka mahdollisesta käyttämisestä päätetään 12.11.1999 mennessä. Ottaen huomioon valtiolle suoritettava varainsiirtovero ja järjestäjien palkkiot, momentille kertyy nettotuloa 19,575 mrd. 1999 II lisätuloarvio 1999 tuloarvio 18 550 000 000 2 505 000 000 11 145 930 833 1 600 110 296

20 MENOT Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin nettomäärärahasta vähennetään 10 000 000 Se l v i t y s osa : Vähennys aiheutuu momentille 24.01.74 tehdyistä käyttöperusteiden 01. Ulkoasiainhallinto -10 000 000 819 291 000 808 320 000 761 200 000 tarkistuksista. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 27 950 000 Käyttösuunnitelma: Hanke Hyötyala Kustannusarvio Myönnetty Myönnetään m2 1 OOOmk mklm 2 mk mk 1. U udisrakennukset Tukholma 57 700 26 200 000 17 950 000 -kanslia- ja asuinrakennus 2900 48 000 16 552 - pysäköintilaitos, Suomen osuus 3 500 9 700 2 771 3. Nimetyille hankkeille jakamaton 3 050 000 10 000 000 Yhteensä 27 950 000

24.30 21 Vuoden 1997 talousarviossa momentille 24.01.74 Tukholman suurlähetystön uudisrakennushankkeelle budjetoidusta 18 550 000 markan siirtomäärärahasta käyttämättä oleva osa peruutetaan. Se 1 v i t y s osa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu Tukholman suurlähetystörakennushankkeen viivästymisestä sekä momentin määrärahan käyttöperusteiden tarkistamisesta. Tukholman suurlähetystörakennushankkeen viivästymisestä aiheutuvaa lisäystä vastaava vuoden 1997 siirtomäärärahan peruutus 17 950 000 mk tuloutetaan momentille 12.39.04. Momentin käyttöperusteiden tarkistamisesta aiheutuvaa lisäystä vastaavasti momentilta 24.01.21 vähennetään 10 000 000 Tukoholman kanslia- ja asuinrakennuksen sekä pysäköintilaitoksen kustannustiedot on muutettu tarkistuneiden toteutussuunnitelmien ja kustannusarvioiden mukaisesti. Edellä mainituista hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2000 13 550 000 1999 I lisämääräraha 27 950 000 14 030 000 34900 000 73 480 000 50000 000 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että Mosambikille myönnetyt kehitysluotot ja rästiin jääneet korot yhteensä 42,57 milj. mk sekä U gandalle myönnetyt kehitysluotot ja rästiin jääneet korot yhteensä 30,1 milj. mk voidaan antaa anteeksi. Se 1 v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 1999 I lisämääräraha 25 000 000 1 684 300 000 1 619 400 000 1 484 685 000 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 146 000 000 Se 1 v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu Suomen tekemästä päätöksestä osallistua Bosnia-Herzegovinan SFOR-operaation jatkoon 21.6.1999-20.6.2000 sekä Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon (KFOR) Kosovossa. 1999 I lisämääräraha 146 000 000 6 952 000 164 438 000 259 821 642 257 844022 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 20 230 000

22 24.99 Se l v i t y s o s a : ECMM (European Community Monitor Mission) perustettiin 7.7.1991 nk. Brionin sopimuksella. Vakiintuneen käytännön mukaan puheenjohtajamaa kattaa oman puheenjohtajuuskautensa ajalta operaation hallintomenot ja laskuttaa kultakin jäsenmaalta sen maksuosuuden. Suomen puheenjohtajuuskaudella ECMM:n hallintomenojen arvioidaan aiheuttavan 20 230 000 markan lisämäärärahatarpeen. Muiden jäsenmaiden maksuosuudet tuloutetaan momentille 12.24.99. 20 230000 48 300 000 29 702 377 26 607 007

23 Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan asetettujen tutkintalautakuntien arvioitua suuremmista kustannuksista sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien kehittämismenojen painottumisesta ennakoitua enemmän vuodelle 1999. 2 000000 13 100 000 13 875 481 14 566 441 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 mk käyttösuunnitelman kohtaan Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset. Se l v i t y s osa : Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/ 1973) nojalla maksettavat korvaukset samoin kuin syyttömästi vangituille tai tuomituille vapauden menetyksen johdosta valtion varoista maksettavasta korvauksesta annetun lain ( 422/ 1974) mukaiset korvaukset ovat nousseet arvioitua enemmän. 6 000 000 42 300 000 44740618 39 314 051 10. Tuomioistuinlaitos 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu lähinnä tulkkaus- ja käännösmenojen sekä todistelukustannusten kasvusta. 7 000 000 20 000 000 20 913 914 19 271 500

24 Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 02. Ulkomaalaisvirasto 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 1 000 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu turvapaikanhakijoiden määrän lisäyksestä. 1999 I lisämääräraha 1 000 000 2 500 000 26 578 000 27 937 000 27 105 000 05. Lääninhallitukset 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 1 000 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu lääninhallitusten käytössä olevien tietojärjestelmien muutostarpeista. 1999 I lisämääräraha 1 000 000 1 008 000 282 879 000 279 430 996 321 604 934 80. Pelastushallinto 22. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 4 800 000 S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta 3 500 000 mk aiheutuu etsintä- ja pelastuslentojen ennakoitua suuremmasta määrästä, 800 000 mk kuivan kesän vuoksi lisätyistä metsäpalojen tähystyslennoista ja 500 000 mk Turkin maanjäristysalueen pelastustoimintaan osallistumisesta. 4 800 000 7 200 000 8 721 815 11 886 701

26.98 25 98. Alueiden kehittäminen 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 879 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on 65 850 000 mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus 14 150 000 Selvitysosa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu valtiolle palautuneen määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Euroopan al uekehitysrahastosidonnaisuuden vähentäminen 950 000 markalla ja vastaavasti Euroopan sosiaalirahastosidonnaisuuden korottaminen 950 000 markalla aiheutuu EDhankkeissa tehdyistä muutoksista. 1999 1 lisämääräraha 879 000 112 500 000 114000 000 104500 000 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 18 710 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin myöntämisvaltuus nousee 395 000 000 markasta 416 600 000 markkaan. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta 1 183 000 mk aiheutuu palautuneiden määrärahojen uudelleenbudjetoinnista, 4 145 000 mk indeksointivarojen kasvusta, 2 730 000 mk valuuttakurssimuutoksista, 7 520 000 mk tavoiteohjelmien välillä tehdyistä tarkistuksista ja 3 132 000 mk SME-ohjelman lisärahoituksesta. Myöntämisvaltuudesta 25 000 000 markalla pyritään korvaamaan peruuntuvia tai alkuperäistä kustannusarviota pienempinä toteutuvia rakennerahastohankkeita ohjelmakauden 1995-1999 kehyksen toteutumisen varmistamiseksi. Jos mainitusta myöntämisvaltuuden osasta aiheutuvat maksatukset johtavat kuluvan ohjelmakauden kehyksen ylittymiseen, tarkoituksena on siirtää ylitystä vastaava määrä hankkeita vanhalta ohjelmakaudelta uudelle ohjelmakaudelle 2000-2006 ja veloittaa uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuutta samalla summalla. Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan maksatuksia 230 000 000 mk vuonna 2000 ja 161 600 000 mk vuonna 2001. 1999 1 lisämääräraha 18 710 000 271 000 000 212 047 000 621 046 999 498 170 000 4 292218M

26 Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Puolustusvoimat 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää kenttätykkien hankkimiseen kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden työllisyyden ylläpitämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. 20 000 000 3 450 000 000 4920000 000 4 559 000 000 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 22. YK:n ja ETY Jin rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 186 000 000 Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Bosnia-Herzegovinassa SFORoperaatiossa toimivan suomalaisen mekanisoidun jääkäripataljoonan ja Kosovossa KFORoperaatiossa toimivan suomalaisen vahvennetun mekanisoidun pataljoonan toiminnasta aiheutuvien matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen. Suomi on kesäkuussa 1999 päättänyt osallistua SFOR-operaation jatko-operaatioon noin 470 henkilön suuruisella rauhanturvajoukolla sekä KFORoperaatioon 800 henkilön suuruisella rauhanturvajoukolla. Lisämääräraha kattaa molempien operaatioiden arvioidut menot vuoden 1999 loppuun saakka. 1999 1 lisämääräraha 186 000 000 10 000 000 60 600000 106 663 444 98 694972

27.99 27 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen Momentille myönnetään lisäystä 800 000 Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös sotahistoriallisten erikoismuseoiden toiminnan tukemiseen. Selvitys o s a : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää Tali-Ihantalan taistelua käsittelevän moitimediahankkeen valmistuksesta ja esittämisestä aiheutuviin menoihin. Tykkimiehet ry:n toimesta tehtävää moitimediaesitystä tullaan esittämään Tykistömuseossa Hämeenlinnassa. 800000 5 500000 5 499 669 5 491 000

28 Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Valtioneuvosto oikeutetaan päättämään sellaisista omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena luovutaan valtion omistuksesta ja määräysvallasta Oy Edita Ab:ssä valtion yhden kolmasosan määrävähemmistö yhtiössä säilyttäen. Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan apporttina Kapiteeli Oy:lle Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa olevasta omaisuudesta Tampereen kaupungissa sijaitsevasta Hermitec Oy -nimisestä kiinteistöosakeyhtiöstä osakkeet nrot 1-7717 sekä Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa olevia kiinteistö- ja osakeomistuksia sekä rakennuksia ja käyttöoikeuksia siten, että luovutettavan omaisuuden arvo kokonaisuudessaan on enintään 350 000 000 Samalla vaituotetaan valtioneuvosto päättämään enintään 350 000 000 markan suuruisesta Valtion kiinteistölaitoksen muun oman pääoman alentamisesta. Se 1 v i t y s osa : Valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa Valtion painatuskeskuksen hallinnassa oleva omaisuus perustettavalle valtionyhtiölle sekä yhtiön eräistä tehtävistä annetun lain (1234/1992) 3 :n mukaan yhtiön osakkeista on valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa tullut olla määrä, joka on yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Asianomainen laki on kumottu 15.10.1999lukien. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan hallituksen tarkoituksena on välittömästi säännöksen kumoamisen jälkeen hankkia eduskunnan suostumus osakejärjestelylle, jossa valtion välittömästä määräysvallasta ja omistusosuudesta voidaan luopua. Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on 31.3.1998 hyväksynyt toimintalin jan, jolla organisoidaan valtion kiinteistöhallinto uudelleen. Valtiovarainministeriön alaisuuteen on perustettu kiinteistökonserni Kapiteeli Oy, johon on siirretty ja siirretään sellainen valtion kiinteistö- ja osakeomaisuus, joka ei ole tarpeen valtionhallinnon eikä valtionyhtiöiden varsinaiselle toiminnalle. Toimintalinjan jatkamiseksi on selvitetty Valtion kiinteistölaitoksella ja valtion kiinteistöyksiköillä olevaa, niiden varsinaisen toiminnan kannalta tarpeetonta omaisuutta, joka olisi tarkoituksenmukaista siirtää Kapiteeli Oy:n omistukseen. Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa olevaa omaisuutta esitetään siirrettäväksi Kapiteeli Oy:öön enintään 350 000 000 markan arvosta, minkä valtio sijoittaa Kapiteeli Oy:öön apporttiomaisuutena. Apporttina sijoitettavasta omaisuudesta oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia annetun lain (687/1978) tarkoittamaa taloudelliselta arvoltaan suuri eli käyvältä arvoltaan yli 30 000 000 markan arvoinen on Tampereen kaupungissa sijaitsevan Hermitec Oy -nimisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden nrot 1-7717luovutus. Osakkeiden kirjanpitoarvo on 49 091 000 Muu luovutettava omaisuus koostuu mm. tonteista, määräaloista, virastotaloista, asunnoista, tutkimusasemista, koulukodista ja koulutilasta käsittäen yhteensä 56 käyttöyksikköä sekä osakkeista 23 kiinteistö-, asunto- tai muussa osakeyhtiössä.

28.07 29 Osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä annetun lain (74011991) sekä valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) mukaan omaisuusjärjestely edellyttää eduskunnan suostumusta. Lopullisesti järjestely toteutetaan valtioneuvoston päätöksellä, minkä johdosta valtioneuvostolle esitetään valtuuksia järjestelyn toteuttamiseksi. 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 8 000 000-8 000 000 182 600 000 167 175 678 169 612 267 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 99 100 000 Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta 7 100 000 mk aiheutuu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaisen vuoden 1998 lopullisen tasoitusmäärän arvioitua suuremmasta määrästä. Ahvenanmaan valtuuskunta on 24.8.1999 vahvistanut vuoden 1998 lopullisen tasoitusmäärän 870 037 996,73 markaksi. Koska Ahvenanmaan maakunta on saanut vuodelta 1998 ennakkoa 863 000 000 mk, on vaition maksettava maakunnalle lisäystä 7 037 996,73 Lisäksi lisämäärärahan tarvetta aiheutuu 92 000 000 mk tasoitusmaksun perusteena olevien valtion vuoden 1999 talousarviossa arvioitujen tulojen määrän lisääntymisestä. 1999 1 lisämääräraha 99 100 000 68 000 000 839 000 000 831 525 773 766 004 198 40. Tullilaitos 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös tulliveneen hankkimiseksi. Se l v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta Iisämäärärahaa. Momentille myönnetty määräraha on tarkoitettu Vaalimaan läpivalaisulaitteen hankkimiseksi. Tähän tarkoitukseen käyttämättä jäävä määräraha on tarkoitus käyttää tulliveneen hankkimiseksi Eteläisen tullipiirin alueelle. Hankittava tullivene korvaa taloudellisen ja toiminnallisen käyttöikänsä lopussa olevan Helsingin isomman tulliveneen UL-2 ja sen avulla turvataan kyky tullivalvonta- ja muihin merellisiin operaatioihin Eteläisen tullipiirin merialueella. 14 500 000 18 000 000 27 500 000

30 28.52 52. Tilastokeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 1 500 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu yritys- ja toimipaikkarekisterin laadun parantamistoimista. 1 500 000 204 300 000 193 271 000 170 300 000 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 500 000 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu eri hallinnonalojen arvonlisäveromenojen kasvusta. 500000 000 3 600000 000 3 664 744 683 3 600 307 822

31 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Opetusministeriö 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 22 150 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu kansallisia rahoitusosuuksia varten 87 950 000 mk, josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on 25 064 000 mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus 62 886 000 Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu rakennerahastojen ohjelmakauden viimeiseen vuoteen liittyvästä toimeenpanosta opetusministeriön hallinnonalalla. 1999 1 lisämääräraha 22 150 000 1 000 000 82 100 000 179 290 000 88 600 000 60. Ammatillinen koulutus 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 180 000 000 Selvitys osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu lähinnä oppisopimusten ennakoitua suuremmasta määrästä. 180 000 000 534004 000 632 526 445 518 192 031 70. Opintotuki 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta 6 000 000 mk aiheutuu korkotuen piirissä olevan vanhan opintotukilain (65/1972) mukaisen opintolainakannan ennakoitua hitaammasta supistumisesta ja 23 000 000 mk valtion mak-

32 29.90 settavaksi tulevien opintolainojen ennakoitua suuremmasta määrästä, mistä 9 000 000 mk aiheutuu velkajärjestelylainsäädännön mukaisten maksuohjelmien päättyessä jäljellä olevien lainamäärien tileistä poistamisesta. 29 000 000 152 000 000 178 321 342 229 920 626 90. Taide 24. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 880 000 Se 1 v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu kuluvan vuoden talousarviossa liian suureksi arvioidusta, kiinteistöhallinnon uudistukseen liittyvästä vuokratulojen lisäyksestä. 880 000 12 090 000 14 687 000 12 100 000 91. Kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimi 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 500 000 Määrärahaa saa käyttää tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudin kotitilan ja siihen liittyvän irtaimiston hankkimiseksi Museovirastolle. Se 1 v i t y s o s a : Tilasta on tarkoitus muodostaa yleisölle avoinna pidettävä museo. 2 500 000

33 Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot ( siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää saatavien tileistä poistamiseen. Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitettu saatavien tileistä poistamisen maksamiseen. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot (Maaseutuelinkeinopiirit) ovat aikanaan myöntäneet ja maksaneet erilaisia maatalouden tuotantosuunnanmuutos- ja tasapainottamiskorvauksia ja muita vastaavia korvauksia tai palkkioita. SopimusrikkomusteD ja muiden epäsäännönmukaisuuksien johdosta korvauksia on jouduttu perimään takaisin. Saatavat, joita ei ole saatu perityksi takaisin poistetaan kirjanpidosta työvoima- ja elinkeinokeskusten siirtyessä vuoden 2000 alusta itsenäisiksi tilivirastoiksi. Siltä osin kuin saatavien perintää ei ole loppuunsaatettu perintää jatketaan. 1999 1 lisämääräraha 5 000 000 2 000 000 100 000 000 114 680 000 98 400 000 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 100 000 Määrärahaa saa käyttää Kasvinjalostuslaitoksen toimintaa jatkamaan perustettavan, viljelykasvien jalostamista ja markkinoimista, niiden lisäysaineiston tuottamista ja markkinoimista sekä muuta näihin liittyvää liiketoimintaa Suomessa ja ulkomailla harjoittavan valtionyhtiön perustamiseen tarvittavan osakepääoman maksamiseen ja muihin perustamisesta johtuviin välittömiin menoihin. 100 000 11. EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 80 458 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 1999 saa tehdä EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta 5 292218M

34 30.12 osaksi rahoitettavien hankkeiden myöntämispäätöksiä yhteensä enintään 193 900 000 markalla. Se 1 v i t y s osa : Määrärahan lisäyksestä 5 464 000 mk aiheutuu indeksointivarojen huomioonottamisesta ja 4 994 000 mk valuuttakurssimuutoksista tavoite 6 ohjelman ja LEADER-yhteisöaloitteen kehyksiin. Lisäksi määrärahaan sisältyy 70 000 000 markan maksatuksen lisäys, mikä vastaavasti vähennetään momentin myöntämisvaltuudesta, jolloin vuonna 1999 saa tehdä EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta osaksi rahoitettavien hankkeiden myöntämisvaltuuspäätöksiä EU:n rahoituksen osalta 263 900 000 markan sijasta 193 900 000 Momentin määrärahan ja myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. mk): Ahvenanmaa Luonnonhaittakorvaus Elintarviketeollisuuden rakennetuki Kehittämishankkeet Yhteisöaloitteet YHTEENSA 1999 I lisämääräraha Määräraha TA+ILTA IILTAE 3,800 523,900 9,400 8,200 74,000 22,900 6,458 568,200 80,458 80 458 000 92 500000 475 700 000 716 200 000 642100000 Myöntämisvaltuus Yhteensä TA+ILTA IILTAE Yhteensä 3,800 523,900 9,400 30,000 30,000 82,200 233,900-70,000 163,900 29,358 648,658 263,900-70,000 193,900 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) Se 1 v i t y s osa : Kasvukauden 1998 satovahinkojen korvaamiseen käytettiin viljelmäkohtaisina ja yleiskorvauksina yhteensä 316 000 000 Kasvukausi 1999 on toinen peräkkäinen erittäin poikkeuksellinen kasvukausi maataloudelle. Osa keväällä ky lvetyistä kasveista jäi kokonaan itämättä ja kuivuuden takia sadot ovat jääneet paikoin vain murto-osaan normaalista. Suurimmat satovahingot ovat aiheutuneet Etelä-Suomessa; Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Hämeen sekä Kaakkois-Suomen TE-keskusten alueella. Hakemuksia on jätetty koko maan alueella yhteensä noin 350 000 hehtaarista, mikä on noin 18% koko maanviljelyssä olevasta pinta-alasta. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan TE-keskusten alueilla yli puolesta viljelyksessä olevasta alasta on jätetty satovahinkokorvaushakemus. Satovahinkoja voidaan korvata 30 prosentin omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Viljojen osalta viljelijät voivat korjaamatta jääneen sadon osalta hakea satovahinkokorvausta lokakuun loppuun mennessä. Sokerijuurikkaan osalta tämä mahdollisuus on marraskuun loppuun asti. Lopulliset tiedot satovahinkokorvaushakemusten määrästä on siis saatavilla vasta joulukuun alussa. Sokerijuurikkaan viljelyala on kuitenkin melko pieni ja sille aiheutuneet vahingot viijoille aiheutuneita pienemmät, joten melko tarkka kuva satovahinkokorvaukseen tarvittavasta määrärahasta on marraskuun alussa.

30.13 35 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000 Se 1 v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (53011975, muut. 1309/1990, 41/1997 ja 1285/1997) mukaisten vahinkotekijöiden kasvukauden 1999 sadolle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Satovahinkojen laskennallinen määrä 30 prosentin omavastuuosuus vähennyksenä huomioon otettuna arvioidaan noin 197 000 000 markaksi. Valtion vuoden 1999 talousarviossa satovahinkojen korvaamiseen varatusta 20 000 000 markan määrärahasta on käyttämättä 9 000 000 Kun vuoden 2000 talousarvioesitykseen sisältyy 20 000 000 markan määräraha, lisätalousarvioon sisältyvä määräraha huomioon ottaen satovahinkojen korvaamiseen olisi käytettävissä yhteensä 179 000 000 150 000 000 20000 000 290 000 000 50 000 000 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa EU) 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 7 500 000 Se 1 v i t y s o s a : Koska hedelmä- ja vihan Destuottajien markkinaorganisaatioiden perustaminen on edennyt ennakoitua hitaammin, voidaan vuoden 1997 talousarviossa tarkoitukseen osoitetusta 15 000 000 markan kolmevuotisesta siirtomäärärahasta käyttämättä jääneistä ja seuraaville vuosille siirtyneistä varoista maksaa myös pääosa vuoden 1999 menoista. Vuoden sta arvioidaan tarvittavan 2 000 000 mk kukkien menekinedistämiseen. -7 500 000 9 500 000 94640 15 000 000 60. Siirto interventiorahastoon (EU) Momentilta vähennetään 8 500 000 Se 1 v i t y s o s a : Maatalouden interventiorahaston taloudellisen tuloksen ja oman pääoman arvioidaan kehittyvän siten, että siirroksi rahastoon vuonna 1999 riittää 1 000 000-8 500 000 9 500 000 5 000 000 5 000 000 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 48 294 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 264 978 000 mk vuonna 1999 ja sitä aikaisempina vuosina tehdyistä EMOTR-O:n osaksi rahoittamista hankkeista aiheutuvia valtion rahoitusosuuksia varten ja 44 363 000 mk Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten ja 18 553 000 mk Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutta var-

36 30.22 ten. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös uuden LEADER-yhteisöaloitteen tiedottamisesta ja ennakkoarvioinnista aiheutuviin kokonaan valtion rahoitettavaksi jääviin menoihin. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 1999 saa tehdä uusia myöntämispäätöksiä yhteensä enintään 64 800 000 markalla. Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäyksestä 5 012 000 mk aiheutuu valuuttakurssimuutoksista ohjelmien kehyksiin ja 3 282 000 mk LEADERin indeksointivaroihin liittyvän kan- sallisenosuuden huomioonottamisesta. Lisäksi määrärahaan sisältyy 40 000 000 mk maksatuksen lisäystä, mikä vastaavasti vähennetään momentin myöntämisvaltuudesta, jolloin vuonna 1999 saa tehdä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta osaksi rahoitettavien hankkeiden myöntämispäätöksia valtion rahoitusosuuksien osalta 104 800 000 markan sijasta yhteensä 64 800 000 Momentin määrärahan jakautuminen EU:n rakennerahastojen kesken, milj. mk: TA ILTA:n II LTA:n II lisätalousjälkeen jälkeen arvio EMOTR-0 199,4 217,4 264,978 +47,578 EAKR 40,2 43,9 44,363 +0,463 ESR 18,3 18,3 18,553 +0,253 Yhteensä 257,9 279,6 327,894 +48,294 1999 I lisämääräraha 48 294000 21 700 000 257 900 000 239 300 000 268 400 000 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 500 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahalla saatetaan loppuun Euroopan Unionin FADN-kirjanpitojärjestelmään liittyvän tietokannan kehittäminen. 500 000 14 372 000 13 920 000 11 940 000 24. Kasvinjalostuslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta saa vuonna 1999 käyttämättä jääneen osan käyttää myös avustusten maksamiseen Kasvinjalostuslaitoksen toimintaa jatkamaan perustettavalle osakeyhtiölle. Se l v i t y s o s a : Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Kasvinjalostuslaitoksen

30.41 37 muuttamisesta osakeyhtiöksi. Kasvinjalostuslaitoksella on sellaisia menoja, joita varten sillä on vuoden 1999 talousarviossa määrärahaa, mutta joista ei voi tehdä sitovia päätöksiä varainhoitovuonna vaan menot siirtyvät maksettavaksi seuraavana vuonna. Tämä on ollut mahdollista, koska Kasvin jalostuslaitoksen määräraha on siirtomääräraha. Kyseinen avustus, jonka maa- ja metsätalousministeriö myöntää perustettavalle osakeyhtiölle Kasvinjalostuslaitoksen vuoden 1999 tilinpäätöksen jälkeen on se summa, joka Kasvinjalostus1aitoksen määrärahoista olisi vuodelta 1999 siirtynyt vuodelle 2000, jos se olisi edelleen toiminut valtion laitoksena. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 8 500 000 9 257 000 9 792 000 41. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 35 050 000 mk ED:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Selvitysosa: Lisäys 4 000 000 mk aiheutuu vuosille 1995-1999 rahoitettavien ohjelmien ED-rahoitusosuuden lisäyksestä, joka aiheutuu valuuttakurssimuutoksista. Vastaava ED-osuuden lisäys tuloutuu ohjelmien ED-rahoituksen loppusuoritusten yhteydessä. Vastaava valtion rahoitusosuuden lisätarve on 3 000 000 mk, missä on otettu huomioon myös kurssimuutosten aiheuttaman EAKR:n ja ESR:n rahoitusosuuksien lisääntymisen edellyttämät vastarahaosuudet Valtion rahoitusosuuden lisäys 3 000 000 mk katetaan kansallisiin toimenpiteisiin varatusta 12 220 000 markan määrärahaosuudesta. Määrärahan arvioitu käyttö, milj. mk: Kansallinen osuus TA II LTAE Yht. EU:n osuus Yhteensä kans. + EU TA II LTAE Yht. TA II LTAE Yht. Sektorisuunnitelma 5a 20,96 +2,5 23,46 28,57 (KOR) +3,5 32,07 49,53 +6,0 55,53 6-ohjelma 6,45 6,45 4,75 (KOR) +0,2 4,95 11,20 +0,2 11,40 Yhteisöaloite Pesca 3,64 +0,5 4,14 2,73 (KOR) +0,3 3,03 6,37 +0,8 7,17 Tuottajajärjestöjen tukeminen 1,0 1,0 1,0 (KOR) 1,0 2,0 2,0 Interventiotoiminta - 1,0 (EMOTR) 1,0 1,0 1,0 Eu-tehtävät yhteensä 32,05 +3,0 35,05 38,05 +4,0 42,05 70,10 +7,0 77,10 Kansalliset toimenpiteet 12,22-3,0 9,22-12,22-3,0 9,22 Yhteensä 44,27-44,27 38,05 +4,0 42,05 82,32 +4,0 86,32

38 30.51 4000000 82 320 000 82 100 000 69 700000 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitettu Turun seudun, erityisesti Raision ja Naantalin, poikkeusolojen vedenhankinnan turvaamiseksi tarvittavan vedensiirtoyhteyden toteuttamiseen yhteistyössä ao. kuntien kanssa. Hankkeen kustannusarvio on 7 800 000 mk, mistä valtion osuus on 1 500 000 Hankkeen investointivaiheen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin 25 henkilötyövuotta. 1 500 000 68 000 000 88 000 000 71 500 000

39 Pääluokka 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenneministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 500 000 Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää verkkoviestinnän, erityisesti Internetin sääntelyn ja sähköisen kaupankäynnin asiantuntijatehtäviin palkattavan yhden henkilön palkkaus- ja muiden toimintamenojen maksamiseen. 500 000 67 650 000 62 902 000 61 356 000 22. Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 582 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää EU:n TENhankkeiden menoihin. Selvitysosa: EV on myöntänyt TENtukea ministeriön tutkimushankkeisiin 582 000 Menojen lisäys on vastaavasti merkitty tulona momentille 12.31.99. 582 000 43 000 000 44 750 000 46 000 000 24. Tielaitos 21. Perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahasta on varattu 24 572 000 mk EU:n rakennerahastosta rahoitettavien ohjelmien kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Se 1 v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. EU:n tarkentuneisiin tavoiteohjelmiin sisältyviin tiehankkeisiin käytetään kuluvan vuoden maksumäärärahaa yhteensä 14 572 000 mk, josta tavoite 2-ohjelmaan 5 200 000 mk, tavoite 5bohjelmaan 1 950 000 mk ja Interreg-ohjelmiin 7 422 000 1999 I lisämääräraha 3 051 000 000 3 075 150 000 3 103 837 408

40 31.30 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 59 100 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden menoihin. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahasta 45 000 000 mk on tarkoitus käyttää hankkeeseen vt 1 Paimio-Muuria. Lisämäärärahalla varmistetaan hankkeen toteuttaminen keskeytymättä. Hankkeen kustannusarvio on 890 milj. Hankkeeseen on aikaisempina vuosina budjetoitu 89 milj. mk ja sen arvioidut kustannukset kuluvana vuonna ovat 195 milj. EU:n komission päätöksen 2.7.1999 perusteella yhteisön TEN-budjetista on myönnetty suoraa rahoitustukea vt 3 Iittala-Kulju ja vt 21 Kemi-Tornio -hankkeille siten, että EU:n komission maksukäytännön mukaisesti vuonna 1999 rahoitusta saadaan 40 % tuen kokonaismäärästä eli yhteensä 14,1 milj. Vastaava ennakoitu tulonlisäys on merkitty momentille 12.31.24. Lisämäärärahasta 8 400 000 mk kohdistuu hankkeeseen vt 3 Iittala-Kulju ja 5 700 000 mk hankkeeseen vt 21 Kemi-Tornio. 59 100 000 737 500 000 823 452 000 942 500 000 79. Tieverkonjälkirahoitus-ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että Porvoo-Koskenkylä -moottoritien rakentamista koskevasta kokonaisrahoitussopimuksesta saa valtiolle aiheutua menoja 270 000 000 markan sijasta enintään 207 000 000 Vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille 31.24.79 myönnetystä siirtomäärärahasta peruutetaan 45 milj. Selvitysosa: Porvoo-Koskenkylä - moottoritien kokonaisrahoitussopimuksesta ja hankkeen valmistelutöistä aiheutuva rahoitustarve on tarjouskilpailun perusteella vähentynyt 270 milj. markasta 225 milj. markkaan. Määrärahan peruutus ei edellytä momentin 12.39.04 tuloarvion korottamista. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 37 000 000 98 000 000 2 000 000 30. Merenkulkulaitos 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 2 200 000 Se l v i t y s osa : Määrärahan lisäys aiheutuu jäänmurtajien toimintamenojen lisätarpeesta. Jäänmurtajien toimintapäiviä kertyy arviolta 165 enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. 1999 I lisämääräraha 2 200 000 500 000 53 600 000 93 477 299 513 101 328

31.32 41 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 300 000 Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Se l v i t y s osa : Lisämääräraha on tarkoitus käyttää lähinnä Kotkaoja Pyhtään saaristoliikenteen tukemiseen myös alueen kuntien osallistuessa rahoitukseen. 300 000 1 120 000 694 633 753 063 40. Ratahallintokeskus 21. Perusradanpito (osaeu) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 31 350 000 Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahasta käytetään 30 000 000 mk Kouvolan ja Imatrankosken ratapihojen perusparannustöiden nopeuttamiseen ja 1 350 000 mk perusradanpidon pienehköisiin hankkeisiin. Vuoden 1998 talousarvion radanpidon momentin 31.58.21 siirtyneistä EU :n rakennerahaston kansallisen maksuosuuden varoista jää käyttämättä 1 350 000 mk, mikä ei edellytä momentin 12.39.04 tuloarvion korottamista. 1999 I lisämääräraha 31 350 000 100 000 000 1 390 000 000 1 513 000 000 1 628 000 000 77. Rataverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 13 130 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää EU:n TENhankkeiden menoihin. Se l v i t y s o s a : EU on myöntänyt vuosina 1995-1997 TEN-tukea Pohjolan kolmion perusrakennetta selvittäviin tutkimuksiin 13 289 000 mk sekä vuonna 1998 suoraa rakentamistukea rataosien Helsinki-Tampere Seinäjoki ja Laurila-Rovaniemi parantamiseen 29 729 000 mk sekä vuonna 1999 rataosien Helsinki-Tampere-Seinäjoki parantamiseen 23 783 000 Näistä tuen alaisista kustannuksista osa rahoitetaan radanpidon kehittämismäärärahoista ja osa perusradanpidosta. Tuesta kehittämisen osuus, joka on yhteensä 13 130 000 mk vuonna 1999, tuloutetaan momentille 12.31.40. 13 130 000 257 000 000 281 500 000 218 000 000 6 292218M

42 31.60 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 275 000 Se l v i t y s o s a : EU on myöntänyt tukea ministeriön Distinct-hankkeelle 275 000 Menojen lisäys on vastaavasti merkitty tulona momentille 12.31.99. 275 000 480 700 000 492 000 000 467 599 422 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 000 Määrärahaa saa käyttää valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden ja liikelaitosten omistusjärjestelyistä sekä osakkeiden hankinnasta ja myynnistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Valtioneuvosto saa valtuuden tehdä Sonerayhtymä Oyj:tä koskevia omistusjärjestelyjä siten, että valtioneuvosto oikeutetaan luopumaan osakkeiden enemmistöstä Sonera-yhtymä Oyj:ssä siten, että valtio säilyttää yhtiössä määrävähemmistön eli vähintään 34 prosentin omistusosuuden. Selvitysosa: Vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille 31.99.88 myönnettiin kaksivuotinen siirtomääräraha. Tämän lisätalousarvion vastaava määräraha myönnetään kolmivuotisena siirtomäärärahana. V aitio omistaa Sonera-yhtymä Oyj:stä 77,8 prosenttia. Syksyllä 1999 toteutettavassa valtion osakkeiden myynnissä valtion omistus laskee nykyisen valtuuden puitteissa arviolta noin 60 prosenttiin. Valtio-omistajan lähtökohtana yhtiön ja oman omistuksensa arvon edelleen kehittämisessä on, että yhtiö voi aktiivisena toimijana suomalaisista lähtökohdista suomalaista osaamista, suomalaista teleklusteria ja työllisyyttä kehittäen jatkaa kansainvälistä kasvuaan myös osakepohjaisin järjestelyin. Tämän mahdollisuuden tukemiseksi valtiolla tulee olla joustava mahdollisuus arvioida omistuksensa tason asteittaista laskemista. Kotimaisilla vapautetuilla telemarkkinoilla valtiolla ei ole enää tarvetta palvelujen turvaamiseen yhden operaattorin omistuksen kautta ja kiinteän verkon viranomaistoiminnot ovat turvattavissa erillisjärjestelyin. 10 000 000 36 000 000 4500 000

43 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Hallinto Vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille 32.01.97 Tileistä poistot myönnettyä määrärahaa saa käyttää myös valtionapujen saatavien tileistä poistoibio vuonna 1999. 20. Teknologiapolitiikka 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (osa EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 40 000 000 Se l v i t y s o s a : Momentin määrärahan käyttöä on vähentänyt muutos Tekesin maksatuskäytännössä, kun ennakoiden maksamisesta luovuttiin kuluvan vuoden alkupuolella. Tämän vuoksi momentin määrärahasta jää käyttämättä vuonna 1999 noin 40 000 000-40 000 000 765 000000 682 750 238 585 894540 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja kehitykseen ( arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 Se l v i t y s o s a : Lisämääräraha käytetään vuoden 1998 valtuudesta aiheutuvien sekä vuoden 1999 valtuuden mukaisiin menoihin. Momentti on ollut käytössä vasta vuodesta 1997, minkä vuoksi alkuvuosien maksatusmäärärahoja on ollut vaikea arvioida. 40 000000 88 000 000 46 940 718 50 000 000 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 186 000 000 mk Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamien hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten.

44 32.50 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että kehitysalueen investointitukea, pienyritystukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten toimintaympäristötukea saa vuonna 1999 myöntää 285 628 000 mk, josta 235 628 000 mk on varattu kansallisena rahoitusosuutena Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkeisiin. S e 1 v i t y s o s a : Myöntämisvaltuuden 7 000 000 markan lisäys johtuu valuuttakurssimuutoksesta aiheutuneista EAKR-varoista rahoitettaviksi esitettäviin hankkeisiin tarvittavasta kansallisesta vastinrahoituksesta. Myöntämisvaltuudesta 15 000 000 markalla pyritään korvaamaan peruuntuvia tai alkuperäistä kustannusarviota pienempinä toteutuvia rakennerahastohankkeita ohjelmakauden 1995-1999 kehyksen toteutumisen varmistamiseksi. Jos mainitusta myöntämisvaltuuden osasta aiheutuvat maksatukset johtavat kuluvan ohjelmakauden kehyksen ylittymiseen, tarkoituksena on siirtää vastaava määrä hankkeita vanhalta ohjelmakaudelta uudelle ohjelmakaudelle 2000-2006 ja veiaittaa uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuutta samalla summalla. Määrärahan lisäys kohdistuu ilman EAKR:n osarahoitusta toteutettavien hankkeiden maksamiseen. Määrärahan lisäystarve johtuu siitä, että rahoitetut investointi-, kehittämis- ja toimintaympäristöhankkeet ovat toteutuneet arvioitua hitaammin ja pidemmällä aikavälillä, jolloin myös ko. hankkeiden maksatukset ovat ajoittuneet arvioitua myöhemmäksi. Määrärahaa käytetään pääosin vuosina 1995-1999 tehtyjen yritystuesta annetun lain mukaisten yritystukipäätösten maksamiseen. 1999 I lisämääräraha 25 000 000 3 000 000 243 000 000 288 682 377 305 794 972 50. Kansainvälistyminen ja markkinointi 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 Se 1 v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu tukien maksatusten aikaistumisesta. Lisämäärärahasta 10 000 000 mk kohdistuu yritysten yhteishankkeisiin sekä elintarviketeollisuuden hankkeisiin ja 5 000 000 mk TEkeskusten rahoittamien ns. valkoisten alueiden tukien maksamiseen. 1999 I lisämääräraha 15 000 000 30000 000 172 000 000 165 364 273 160 255 799 70. Erityisrahoitus 43. Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvaukset (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 24 000 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös Finnvera Oyj:n ulkomaisten luottojen kurssitappioiden korvaamiseen yhtiölle. Se 1 v i t y s osa : Vähennys johtuu siitä, että Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n luottotappiot ovat olleet arvioitua pienemmät. Valtioneuvosto on Kera Oyj:stä annetun lain 11 :n nojalla antanut myös sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiön toimintansa rahoitta-

32.80 45 miseen ottamien valuuttamääräisten lainojen kurssitappioita sitoumuksessa tarkemmin määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Sitoumuksen mukaan korvattavia kurssitappioita arvioidaan syntyvän noin 50 000-24 000 000 90 000 000 85 410 763 98 000 000 Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman maksamiseen ja muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen yhtiössä. Se l v i t y s osa : Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toiminnan yleinen tavoite on oman pääoman ehtoisen rahoituksen kohdistaminen yritysrahoituksen ongelma-alueisiin. Yhtiö tekee pääasiallisesti sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 250 000 000 250 000 000 205 000 000 80. Rakennepolitiikka Vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa momentille 32.50.88 Osakehankinnat myönnetty kaksivuotinen siirtomääräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi, jolloin sitä voidaan käyttää vielä vuoden 2000 aikana. Lisäksi valtioneuvosto voi päättää sellaisista omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena luovutaan valtion kahden kolmanneksen määräenemmistöasemasta Patria Industries Oyj:ssä kuitenkin määräysvalta säilyttäen.

46 Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 109 100 000 103 890 397 112 910 000 17. Työttömyysturva 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 158 000 000 Se l v i t y s osa : Määrärahan vähennys aiheutuu etuusmenoarvion tarkentumisesta. 1999 I lisämääräraha -158 000 000-200 000 000 3 608 000 000 3 144 161 514 4 933 727 609 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 65 000 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys aiheutuu etuusmenoarvion tarkentumisesta. -65 000 000 135 000 000 630 000 000 850 000 000 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentuloturvasta (siirtomääräraha 2 v) Vuoden 1998 momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi ja vuoden 1999 momentin määräraha kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Se l v i t y s osa : Momentin määrärahalaji vuoden 1998 määrärahan osalta on muutettu arviomäärärahasta kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi vuoden 1998 toisessa lisätalousarviossa. Järjestelmän hitaan käyntiinlähdön johdosta vuosina 1998 ja 1999 myönnetyistä mää-

33.18 47 rärahoista jää valtaosa käyttämättä. Jotta nämä määrärahat olisivat käytettävissä vielä vuonna 2000, on muutos tarpeen. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 25 000 000 300 000 000 18. Sairausvakuutus 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 735 000 000 Se 1 v i t y s osa : Määrärahan vähennys aiheutuu valtion ns. takuusuoritukseen vaikuttavien menojen ja tulojen tarkentumisesta. -735 000 000 2 455 000 000 1 086 492 979 3 788 155 19. Eläkevakuutus 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 Se 1 v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu arvioiden tarkentumisesta. 3 000 000 152 000 000 146 400 000 140 237 284 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 80 000 000 Se 1 v i t y s o s a : Määrärahan vähennys aiheutuu pääasiassa YEL 10 :n 2 momentissa tarkoitettujen avoimien maksujen alentumisesta. -80 000 000 395 000 000 327 800 000 436 200 000 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 60 000 000 Se 1 v i t y s osa : Määrärahan vähennys aiheutuu kansaneläkemenoarvion alentumisesta. -60 000 000 5 750 000 000 6 294114 770 6 563 500 262

48 33.32 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000 Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu hyväksyttyjen hankkeiden toteuttamisajankohtien muutoksista. 60 000 000 260 000 000 399 335 540 415 208 925 57. Lomatoiminta 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 125 000 000 Se l v i t y s osa : Lisämäärärahan tarve aiheutuu lähinnä ennakoitua suuremmasta sijaisavun ja maksullisen lomittaja-avun käytöstä ja osin lomituspäiväkustannuksen ennakoitua suuremmasta määrästä sekä valtion korvauksen loppuerien arvioitua suuremmasta määrästä. 125 000 000 796 000 000 828 944 720 814 953 318

49 Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 80 400 000 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että myöntämisvaltuus alenee 426 700 000 markasta 413 100 000 markkaan. Se l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarpeesta 4 800 000 mk aiheutuu ohjelmien täysimääräisestä budjetoinnista ohjelmien kehysten täyttämiseksi indeksointivaroineen, 2 000 000 mk valuuttakurssimuutoksista vuosien 1995-98 osalta sekä 73 600 000 mk myöntämisvaltuuden muuntamisesta siirtomäärärahaksi, mikä johtuu arvioitua suuremmista maksatuksista vuonna 1999. Myöntämisvaltuudesta 60 000 000 markalla pyritään korvaamaan peruuntuvia tai alkup~räistä kustannusarviota pienempinä toteutuvta rakennerahastohankkeita ohjelmakauden 1995-1999 kehyksen toteutumisen varmistamiseksi. Jos mainitusta myöntämisvaltuuden osasta aiheutuvat maksatukset johtavat kuluvan ohjelmakauden kehyksen ylittymiseen, tarkoituksena on siirtää ylitystä vastaava määrä hankkeita vanhalta ohjelmakaudelta uudelle ohjelmakaudelle 2000-2006 ja veloittaa uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuutta samalla summalla. Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutuvan maksatuksia 201,2 milj. mk vuonna 2000 ja 151,9 milj. mk vuonna 2001. 1999 1 lisämääräraha 80 400 000 165 000 000 117100000 908 478 000 676 600 000 62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus työministeriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja täydennetään sit~n, että vuonna 1999 saa lisäksi tehdä myöntämisvaltuuspäätöksiä 80 000 000 markalla. Selvitysosa: Myöntämisvaltuudella pyritään korvaamaan peruuntuvia tai alkup~räistä kustannusarviota pienempinä toteutuvta rakennerahastohankkeita ohjelmakauden 1995-1999 kehyksen toteutumisen varmistamiseksi. Jos mainitusta myöntämisvaltuuden osasta aiheutuvat maksatukset johtavat kuluvan ohjelmakauden kehyksen ylittymiseen, tarkoituksena on siirtää ylitystä vastaava määrä hankkeita vanhalta ohjelmakaudelta uudelle ohjelmakaudelle 2000-2006 ja veloittaa uuden ohjelmakauden myöntämisvaltuutta samalla summalla. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 1999 1 lisämääräraha 103 100 000 566 800 000 708 618 000 654 925 000 7 292218M

50 34.06 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000 Selvitysosa: Momentin työllistämistukimenot ovat toteutuneet alkuvuotena ennakkoarvioita suurempina. Lisäystä vastaavasti vähennetään momenttien 34.06.30 ja 34.06.50 arviomäärärahoja, joiden käyttö on puolestaan toteutunut ennakkoarvioita pienempänä. 150 000 000 391 000 000 807 281 760 1 066 890 369 21. Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta saa käyttää 400 000 mk Pientyönantajien palvelukeskuksen maksullisesta toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Se l v i t y s o s a : Muutos aiheutuu kotitalous- ja yritysasiakkaiden ennakoitua pienemmästä määrästä. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 721 493 000 695 779 000 591677 000 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 132 000 000 Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 34.06.02, jolta maksettavat työllistämistuet ovat ylittäneet ennakoidun tarpeen. -132 000 000 917 000 000 869 897 377 1 141 782 679 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 38 000 000 Selvitysosa: Vähennys kohdistuu koulutustukeen johtuen ennakoitua pienemmästä opiskelijamäärästä sekä koulutustukea saavien arvioitua alhaisemmasta osuudesta. Vähennyksestä 18 000 000 mk on siirtoa momentille 34.06.02 ja 20 000 000 mk momentille 34.06.62. -38 000 000 748 000 000 947 314 861 1 149 326 902 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan lisäystä vastaavasti vähennetään 20 000 000 mk momentilta 34.06.50. Lisämääräraha käytetään yhdistelmätuen ja muiden työllistämistukien maksamiseen. 20 000000 919 000 000 889 021 234 795 891 845